Tökeröt päiväkodin työntekijät
Onko teillä muilla kokemuksia töykeistä pk-työntekijöistä?
Itse olen kohdannut mm. sellaista, että kun tulen noutamaan lastani, niin hoitaja lähtee pois. Ei halua kohdata ja kertoa päivän kuulumisia, vaan suorastaan meni karkuun. Tosi kiva että hoidat lastani hei!
No lisäksi se, että lapseni oli riidellyt toisen lapsen kanssa päivän aikana parina eri päivänä, niin ennen meitä vanhempia erittäin mukavasti kohdelleet hoitajat muuttuivat todella nihkeiksi, siis olivat täys vastakohta sille mitä aiemmin. Hyvin epämiellyttävää. Etenkin ajatus siitä, että miten he sitten lastani kohtelevat hoitopäivän aikana, jos noin avoimesti näyttävät mieltään meille vanhemmillekin. Nyt etsimmekin uutta päiväkotia...
jakakaa kokemuksia kiitos!
Kommentit (237)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolmen lapsen kaikki päiväkoti-ihmiset olivat mainioita ja koko kouluajan opettajat alakoulusta yläasteelle ( poikkeus oli yksi ala-asteen sijainen) moitteettomia. Lukiossa en enää tiedä, siellähän sai valita open kurssia valittaessa eli vuosien saatossa kolmen lapsen hoitajia ja opeja oli aika liuta. Ammattitaitoista sakkia.
Mukavat ihmiset keskittyy samaan paikkaan ja sitten ne ei-niin-mukavat samaan. Meillä oli ennen hyvin ikävät hoitajat. Vaihtuvuus oli suurta ja mielestäni meni koko ajan ilkeämpään ja ammattitaidottomampaan suuntaan henkilökunta. Olin aivan loppu kun muutettiin.
Sitten uudessa paikassa kaikki sujuu. Ei valitusta, ei pakoteta, huomioidaan perheen tilanne. En tiedä onko tällä tekemistä sen kanssa että muutettiin keskiluokkaiseen lähiöön keskustasta. Keskustassahan on aika sekalaista sakkia. Sekä todella rikkaita, että sitten kaikenlaisia kaupungin ongelmatapauksia.
Mitä he siellä päiväkodissa, vanhassa ja uudessa, ovat mieltä sinusta tai perheenjäsenistäsi yhteistyökumppaneina? Varhaiskasvatuksessa termi on kasvatuskumppanuus. Lapsen hoitajia "ikäväksi" haukkuva äiti on huono kasvatuskumppani, sillä hän rikkoo koko idean turvallisen hoitosuhteen luomisesta yhteistyössä kasvatusalan ammattilaisten ja ryhmän perheiden kanssa.
Lapselle on sietämätöntä, että primäärikasvattaja äiti haukkuu ja väheksyy lasta hoitavaa päiväkodin aikuista, ja silti vie lapsen sinne joka päivä tämän vastuulle. Käsittämätöntä lapsen hyvinvoinnin sabotointia. Päiväkodeissa kasvattajat ovat aina lapsen kiintymyssuhteen näkökulmasta sekundaarisia kasvattajia, joten vanhemman osoittama epäluottamus tuhoaa lapsen turvallisuuden ja itseluottamuksen kokemuksen. Tietysti.
Kyllä ne aikuiset ammattilaiset kestävät sen kuka mitenkin, tuomitsevan huoltajan oma huollettava siinä kärsii. Lapset ovat luonnostaan intuitiivisia vaaran aistijoita ja primäärikasvattajan tunteiden mukaan muokkautuvia.
Ei kaikki vanhemmat tunne välttämättä tällaisia korkeakoulutermejä, kuten "kasvatuskumppanuus". Tosi monilla vanhemmilla ei ole mitään pedagogista koulutusta, joten vaikka olet itse asiantuntija, et voi vaatia samaa ammattitason tuntemusta kaikilta lapsien vanhemmilta. Useiden perheiden lapset on varhaiskasvatuksessa siksi, että vanhemmat voivat käydä töissä ja silloin kasvatuskumppanuus ei ole se 1. prioriteetti. En kuitenkaan hyväksy asiatonta käytöstä suunnasta taikka toisesta.
Kumppanuus ei ole akatiiminen termi. Se tarkoittaa, että tehdään asioita yhdessä, samansuuntaisilla tavoilla yhteisesti sovittuun päämäärään pääsemiseksi. Kumppanit tekevät kummatkin oman osansa ja tukevat toisiaan. Lapsella on turvallista kasvaa, kun ilmapiiri on toisiaan arvostava ja mahdollistaa uhmaikäisenkin testata rajojaan missä vain, aikuiset pitävät huolen, että ne rajat pitävät ja ovat samat kotona ja päiväkodissa.
Termeistä tai termeillä saivartelu ja viisastelu ei rakenna.
Päinvastoin termeillä kikkailulla mennään tällaiseen olkiukko -virhelogiikoihin. Vähitellen luodaan sumuverho, gaslighting -ilmiötä, jolloin järkevään lopputulokseen yrittämistä tavoitteleva luopuu yrittämästä.
Kyllähän jokainen aikuinen luku- ja kirjoitustaitoinen tietää, mitä sana kumppani tarkoittaa, tämähän ei ole asian ydin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolmen lapsen kaikki päiväkoti-ihmiset olivat mainioita ja koko kouluajan opettajat alakoulusta yläasteelle ( poikkeus oli yksi ala-asteen sijainen) moitteettomia. Lukiossa en enää tiedä, siellähän sai valita open kurssia valittaessa eli vuosien saatossa kolmen lapsen hoitajia ja opeja oli aika liuta. Ammattitaitoista sakkia.
Mukavat ihmiset keskittyy samaan paikkaan ja sitten ne ei-niin-mukavat samaan. Meillä oli ennen hyvin ikävät hoitajat. Vaihtuvuus oli suurta ja mielestäni meni koko ajan ilkeämpään ja ammattitaidottomampaan suuntaan henkilökunta. Olin aivan loppu kun muutettiin.
Sitten uudessa paikassa kaikki sujuu. Ei valitusta, ei pakoteta, huomioidaan perheen tilanne. En tiedä onko tällä tekemistä sen kanssa että muutettiin keskiluokkaiseen lähiöön keskustasta. Keskustassahan on aika sekalaista sakkia. Sekä todella rikkaita, että sitten kaikenlaisia kaupungin ongelmatapauksia.
Mitä he siellä päiväkodissa, vanhassa ja uudessa, ovat mieltä sinusta tai perheenjäsenistäsi yhteistyökumppaneina? Varhaiskasvatuksessa termi on kasvatuskumppanuus. Lapsen hoitajia "ikäväksi" haukkuva äiti on huono kasvatuskumppani, sillä hän rikkoo koko idean turvallisen hoitosuhteen luomisesta yhteistyössä kasvatusalan ammattilaisten ja ryhmän perheiden kanssa.
Lapselle on sietämätöntä, että primäärikasvattaja äiti haukkuu ja väheksyy lasta hoitavaa päiväkodin aikuista, ja silti vie lapsen sinne joka päivä tämän vastuulle. Käsittämätöntä lapsen hyvinvoinnin sabotointia. Päiväkodeissa kasvattajat ovat aina lapsen kiintymyssuhteen näkökulmasta sekundaarisia kasvattajia, joten vanhemman osoittama epäluottamus tuhoaa lapsen turvallisuuden ja itseluottamuksen kokemuksen. Tietysti.
Kyllä ne aikuiset ammattilaiset kestävät sen kuka mitenkin, tuomitsevan huoltajan oma huollettava siinä kärsii. Lapset ovat luonnostaan intuitiivisia vaaran aistijoita ja primäärikasvattajan tunteiden mukaan muokkautuvia.
Ei kaikki vanhemmat tunne välttämättä tällaisia korkeakoulutermejä, kuten "kasvatuskumppanuus". Tosi monilla vanhemmilla ei ole mitään pedagogista koulutusta, joten vaikka olet itse asiantuntija, et voi vaatia samaa ammattitason tuntemusta kaikilta lapsien vanhemmilta. Useiden perheiden lapset on varhaiskasvatuksessa siksi, että vanhemmat voivat käydä töissä ja silloin kasvatuskumppanuus ei ole se 1. prioriteetti. En kuitenkaan hyväksy asiatonta käytöstä suunnasta taikka toisesta.
Kumppanuus ei ole akatiiminen termi. Se tarkoittaa, että tehdään asioita yhdessä, samansuuntaisilla tavoilla yhteisesti sovittuun päämäärään pääsemiseksi. Kumppanit tekevät kummatkin oman osansa ja tukevat toisiaan. Lapsella on turvallista kasvaa, kun ilmapiiri on toisiaan arvostava ja mahdollistaa uhmaikäisenkin testata rajojaan missä vain, aikuiset pitävät huolen, että ne rajat pitävät ja ovat samat kotona ja päiväkodissa.
Termeistä tai termeillä saivartelu ja viisastelu ei rakenna.
Päinvastoin termeillä kikkailulla mennään tällaiseen olkiukko -virhelogiikoihin. Vähitellen luodaan sumuverho, gaslighting -ilmiötä, jolloin järkevään lopputulokseen yrittämistä tavoitteleva luopuu yrittämästä.Kyllähän jokainen aikuinen luku- ja kirjoitustaitoinen tietää, mitä sana kumppani tarkoittaa, tämähän ei ole asian ydin.
Häh? Mun mielestä just on. Edellinen sanoi, ettei ymmärrä mitä termi tarkoittaa ja joku toinen selitti, mitä se tarkoittaa.
Jos käyttää kieltä viestintään, tottakai pitää ymmärtää, mitä sanat tarkoittaa. Puhutko pullosta vai pallosta, sillä on väliä, että merkitys on selvä eikä vähän sinnepäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolmen lapsen kaikki päiväkoti-ihmiset olivat mainioita ja koko kouluajan opettajat alakoulusta yläasteelle ( poikkeus oli yksi ala-asteen sijainen) moitteettomia. Lukiossa en enää tiedä, siellähän sai valita open kurssia valittaessa eli vuosien saatossa kolmen lapsen hoitajia ja opeja oli aika liuta. Ammattitaitoista sakkia.
Mukavat ihmiset keskittyy samaan paikkaan ja sitten ne ei-niin-mukavat samaan. Meillä oli ennen hyvin ikävät hoitajat. Vaihtuvuus oli suurta ja mielestäni meni koko ajan ilkeämpään ja ammattitaidottomampaan suuntaan henkilökunta. Olin aivan loppu kun muutettiin.
Sitten uudessa paikassa kaikki sujuu. Ei valitusta, ei pakoteta, huomioidaan perheen tilanne. En tiedä onko tällä tekemistä sen kanssa että muutettiin keskiluokkaiseen lähiöön keskustasta. Keskustassahan on aika sekalaista sakkia. Sekä todella rikkaita, että sitten kaikenlaisia kaupungin ongelmatapauksia.
Mitä he siellä päiväkodissa, vanhassa ja uudessa, ovat mieltä sinusta tai perheenjäsenistäsi yhteistyökumppaneina? Varhaiskasvatuksessa termi on kasvatuskumppanuus. Lapsen hoitajia "ikäväksi" haukkuva äiti on huono kasvatuskumppani, sillä hän rikkoo koko idean turvallisen hoitosuhteen luomisesta yhteistyössä kasvatusalan ammattilaisten ja ryhmän perheiden kanssa.
Lapselle on sietämätöntä, että primäärikasvattaja äiti haukkuu ja väheksyy lasta hoitavaa päiväkodin aikuista, ja silti vie lapsen sinne joka päivä tämän vastuulle. Käsittämätöntä lapsen hyvinvoinnin sabotointia. Päiväkodeissa kasvattajat ovat aina lapsen kiintymyssuhteen näkökulmasta sekundaarisia kasvattajia, joten vanhemman osoittama epäluottamus tuhoaa lapsen turvallisuuden ja itseluottamuksen kokemuksen. Tietysti.
Kyllä ne aikuiset ammattilaiset kestävät sen kuka mitenkin, tuomitsevan huoltajan oma huollettava siinä kärsii. Lapset ovat luonnostaan intuitiivisia vaaran aistijoita ja primäärikasvattajan tunteiden mukaan muokkautuvia.
Ei kaikki vanhemmat tunne välttämättä tällaisia korkeakoulutermejä, kuten "kasvatuskumppanuus". Tosi monilla vanhemmilla ei ole mitään pedagogista koulutusta, joten vaikka olet itse asiantuntija, et voi vaatia samaa ammattitason tuntemusta kaikilta lapsien vanhemmilta. Useiden perheiden lapset on varhaiskasvatuksessa siksi, että vanhemmat voivat käydä töissä ja silloin kasvatuskumppanuus ei ole se 1. prioriteetti. En kuitenkaan hyväksy asiatonta käytöstä suunnasta taikka toisesta.
Kumppanuus ei ole akatiiminen termi. Se tarkoittaa, että tehdään asioita yhdessä, samansuuntaisilla tavoilla yhteisesti sovittuun päämäärään pääsemiseksi. Kumppanit tekevät kummatkin oman osansa ja tukevat toisiaan. Lapsella on turvallista kasvaa, kun ilmapiiri on toisiaan arvostava ja mahdollistaa uhmaikäisenkin testata rajojaan missä vain, aikuiset pitävät huolen, että ne rajat pitävät ja ovat samat kotona ja päiväkodissa.
Termeistä tai termeillä saivartelu ja viisastelu ei rakenna.
Päinvastoin termeillä kikkailulla mennään tällaiseen olkiukko -virhelogiikoihin. Vähitellen luodaan sumuverho, gaslighting -ilmiötä, jolloin järkevään lopputulokseen yrittämistä tavoitteleva luopuu yrittämästä.Kyllähän jokainen aikuinen luku- ja kirjoitustaitoinen tietää, mitä sana kumppani tarkoittaa, tämähän ei ole asian ydin.
Häh? Mun mielestä just on. Edellinen sanoi, ettei ymmärrä mitä termi tarkoittaa ja joku toinen selitti, mitä se tarkoittaa.
Jos käyttää kieltä viestintään, tottakai pitää ymmärtää, mitä sanat tarkoittaa. Puhutko pullosta vai pallosta, sillä on väliä, että merkitys on selvä eikä vähän sinnepäin.
Oikeasti tämä henkilö ei sanonut, ettei ymmärtänyt mitä termillä kasvatuskumppanuus tarkoitetaan, tai pyytänyt avaamaan että miten se tulisi oikeaoppisesti ymmärtää. Hän ei pyytänyt sanan selitystä. Pointti nimenomaan oli, että tuonkaltaiset ammattitermit ovat tässä asiayhteydessä toissijaisia, jos sitäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai mitä jos sillä hoitajalla oli vaan kiire, ei ehtinyt jäädä juttelemaan. Tai mitä jos se onkin sinun lapsesi joka aiheuttaa riitoja ja sinulle on siitä vaikea puhua koska et kuitenkaan usko.
Mitä jos, mitä jos........
Se on kuule sen hoitajan TYÖ kohdata vanhempi ja jäädä juttelemaan eli kertoa päivän kulku :D Ja jos lapseni aiheuttaisi riitoja, niin eikös päiväkodin ja kodin yhteistyöllä asiaa parhaiten edistettäisi? AP
Siellä on varmasti monta muutakin, jotka voivat kertoa. Ei vanhempi voi tietää, mitä kenenkin kasvattajan päiväohjelmaan, työtehtäviin, aikatauluihin ja liikkeisiin sisältyy.
Mikäli joku henkilökunnasta kokee kommunikoinnin vaikean vanhemman kanssa ahdistavaksi, on voitu työterveydellisistä tai työmentorointiin liittyvistä syistä sopia työnohjaajan ja esihenkilön kanssa, että kyseiset kohtaamiset hoitaa joku muu tiimin kasvattajista. Nuoret ja kokemattomat työntekijät halutaan pitää alalla eikä häätää pois kokiessaan asiakassuhteet liian kuormittavina, pelottavina tai syyllistävinä.
Päiväkodeissa konkarit ovat jo kehittäneet vahvemman, nykymaailmassa elintärkeän "sh*t-shieldin" asiakaspalvelun työvälineeksi. Vasta ensimmäisessä työpaikassaan olevat parikymppiset nuoret naiset ovat usein empaattisia ja herkkiä, lasten kanssa erinomaisia, mutta ahdistuvat vaativista mammoista ja papoista sekä siitä kurasta, mitä päälle lentää raskaan työn alussa, lopussa ja aina joka välissä.
Aika huonosti taidat työsi hoitaa, jos kuraa lentää alussa, lopussa ja aina joka välissä.
Yleisesti ottaen asiakaspalautteen vastaanottaminen ei ole päiväkotien vahvuus. Ne paisuvat työyhteisön sisällä omituisiksi möhkäleiksi ja ikiliikkujiksi, joita ruokitaan ja pöyristellään pitkän aikaa.
Tälläkin palstalla kiertää urbaanilegendoja vanhempien "mahdottomista vaatimuksista". Tosielämässä ja työssäni en ole niihin törmännyt. Jos törmäisin, selittäisin vanhemmille, mihin asti näillä resursseilla voimme toiveisiinsa vastata.
Erilaiset näkemykset ja yksilölliset toiveet kuuluvat elämään, eikä kannata niistä paisuttaa tai kehittää tosiaankaan minkäänlaista draamaa päiväkodissa, vaan yrittää lähestyä ongelmanratkaisuperiaatteella. Pysyä aikuisena, ja etsiä yhdessä toimivia ratkaisuja.
Nimenomaan. Mutta kun se tapa on se päiväkodin tapa aivan sama miten paljon se aiheuttaa haasteita kotona. Ja perustelut on tasoa "se nyt vaan on niin"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hakiessa "hoitaja meni karkuun...??" Eikä mennyt. Siltä loppui työvuoro ja meni kotiinsa tai minne halusikin mennä tekemään omia asioitaan. Kukaan työntekijä ei jää hoitamaan asiakaspalvelua vapaa-ajallaan, vaikka tulisit 2min ennen työvuoron loppumista hakemaan lastasi. Lähellä vuoron loppua ei enää vaihdeta kuulumisia, koska aina menisi ylitöiksi eikä niitä saa tehdä eikä niistä makseta palkkaa, jos silti teet. Tulee vain huomautus työohjeiden rikkomisesta.
Jos ei loppunut vuoro, niin todennäköisesti näki pihalla tilanteen, johon tuli puuttua. Lasten kaatuilut, leikit, itkut, vessahädät, riidat, surut, ilot, onnistumiset, avuntarpeet jne. menee tietysti sen edelle, että joku vanhempi haluaa vaihtaa kuulumisia. Vanhempi odottaa, jos haluaa kuulla kuulumiset, kunnes pihan turvallisuus-ja leikkitilanne mahdollistavat jonkun kasvattajan irrottautumisen kertomaan päivästä.
Aina ei voi irrottautua ollenkaan, on kymmeniä lapsia ja vain muutama työntekijä. Koskaan ei ole mahdollista muuta kuin nopeasti kuitata oleelliset, sillä työntekijä vastaa muidenkin lasten kuin ap:n lapsen varhaiskasvattamisesta koko ajan työpäivänsä ajan. Seitsemän tuntia ja kolmekymmentäyhdeksän minuuttia päivässä viitenä päivänä viikossa. Myös käydessään itse vessassa muulloin kuin tauolla. Ruokataukoa ei ole. Kahvitauko on ainoa päivään sisältyvä tauko, se kestää maksimissaan kymmenen (10) minuuttia. Tauko pitää keskeyttää, jos tilanne lapsiryhmässä vaatii. Itse laitan aamulla ennen työvuoron alkua kahvin jäähtymään kuppiin, jotta klo 12.18-12.28 saan juotua sen kerralla ja käytyä "rauhassa" vessassa. Ja olen sitten ajoissa takaisin ryhmässä. Iso talo, joten matka kahvihuoneeseen kestää minuutti kaksikymmentä sekuntia suuntaansa. Tauko on siis 7min 20s, sillä matka tauolle vähennetään "tauosta" eli ryhmästä poissaolon ajasta. Meidän tiimissä ei välitetä siitä, jos jollakin on vaikka kuukautiset tai vatsa sekaisin stressistä ja täytyy käydä montakin kertaa vessassa päivän aikana, meillä se hyväksytään ihan ok tiettyyn rajaan saakka, vaikka muut jääkin silloin yksin ryhmään tuoksi ajaksi. Ei tosin olla kysytty johtajalta tai vanhemmilta, päätettiin itse. Toimii ja lisää meidän keskinäistä kunnioitusta toista kohtaan.
Vmp, kyllä meistä suurin osa tietää, miten te päivänne siellä päiväkodissa vietätte. Suurin osa ajasta menee muiden työntekijöiden kanssa juorutessa ja lapset ovat keskenään, välillä pihalla saatetaan ottaa nuppiluku ja taas voidaan jatkaa juoruilua. Tauoista en tiedä, onko niitä virallisesti kuinka paljon, mutta kyllä kaikki syömään ehtivät ja useimmat ehtivät sen parikin tuntia minkä lapset nukkuvat, olemaan jouten ja juoruamaan ja syömään pullaa. Vanhemmille kyllä esitetään, kuinka on kiire eikä ehdi. Minullekin on kehdattu sanoa, että en ole useina päivinä ehtinyt jutella lapsesi kanssa koko päivän aikana, kun kaikki aika menee niiden vaativien lasten kanssa.
No etpä paljoa tiedä,lasten kanssa meillä syödään tai no voiko sitä niin syömiseksi sanoa kun samalla ohjeistat ja annat lisää ruokaa,maitoa ym. Ei se päiväkoti mikään lepokoti ole jos niin kateellisena luulet. Aika katkeran oloinen on kirjoituksesi.
Käyttäjä42269 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hakiessa "hoitaja meni karkuun...??" Eikä mennyt. Siltä loppui työvuoro ja meni kotiinsa tai minne halusikin mennä tekemään omia asioitaan. Kukaan työntekijä ei jää hoitamaan asiakaspalvelua vapaa-ajallaan, vaikka tulisit 2min ennen työvuoron loppumista hakemaan lastasi. Lähellä vuoron loppua ei enää vaihdeta kuulumisia, koska aina menisi ylitöiksi eikä niitä saa tehdä eikä niistä makseta palkkaa, jos silti teet. Tulee vain huomautus työohjeiden rikkomisesta.
Jos ei loppunut vuoro, niin todennäköisesti näki pihalla tilanteen, johon tuli puuttua. Lasten kaatuilut, leikit, itkut, vessahädät, riidat, surut, ilot, onnistumiset, avuntarpeet jne. menee tietysti sen edelle, että joku vanhempi haluaa vaihtaa kuulumisia. Vanhempi odottaa, jos haluaa kuulla kuulumiset, kunnes pihan turvallisuus-ja leikkitilanne mahdollistavat jonkun kasvattajan irrottautumisen kertomaan päivästä.
Aina ei voi irrottautua ollenkaan, on kymmeniä lapsia ja vain muutama työntekijä. Koskaan ei ole mahdollista muuta kuin nopeasti kuitata oleelliset, sillä työntekijä vastaa muidenkin lasten kuin ap:n lapsen varhaiskasvattamisesta koko ajan työpäivänsä ajan. Seitsemän tuntia ja kolmekymmentäyhdeksän minuuttia päivässä viitenä päivänä viikossa. Myös käydessään itse vessassa muulloin kuin tauolla. Ruokataukoa ei ole. Kahvitauko on ainoa päivään sisältyvä tauko, se kestää maksimissaan kymmenen (10) minuuttia. Tauko pitää keskeyttää, jos tilanne lapsiryhmässä vaatii. Itse laitan aamulla ennen työvuoron alkua kahvin jäähtymään kuppiin, jotta klo 12.18-12.28 saan juotua sen kerralla ja käytyä "rauhassa" vessassa. Ja olen sitten ajoissa takaisin ryhmässä. Iso talo, joten matka kahvihuoneeseen kestää minuutti kaksikymmentä sekuntia suuntaansa. Tauko on siis 7min 20s, sillä matka tauolle vähennetään "tauosta" eli ryhmästä poissaolon ajasta. Meidän tiimissä ei välitetä siitä, jos jollakin on vaikka kuukautiset tai vatsa sekaisin stressistä ja täytyy käydä montakin kertaa vessassa päivän aikana, meillä se hyväksytään ihan ok tiettyyn rajaan saakka, vaikka muut jääkin silloin yksin ryhmään tuoksi ajaksi. Ei tosin olla kysytty johtajalta tai vanhemmilta, päätettiin itse. Toimii ja lisää meidän keskinäistä kunnioitusta toista kohtaan.
Vmp, kyllä meistä suurin osa tietää, miten te päivänne siellä päiväkodissa vietätte. Suurin osa ajasta menee muiden työntekijöiden kanssa juorutessa ja lapset ovat keskenään, välillä pihalla saatetaan ottaa nuppiluku ja taas voidaan jatkaa juoruilua. Tauoista en tiedä, onko niitä virallisesti kuinka paljon, mutta kyllä kaikki syömään ehtivät ja useimmat ehtivät sen parikin tuntia minkä lapset nukkuvat, olemaan jouten ja juoruamaan ja syömään pullaa. Vanhemmille kyllä esitetään, kuinka on kiire eikä ehdi. Minullekin on kehdattu sanoa, että en ole useina päivinä ehtinyt jutella lapsesi kanssa koko päivän aikana, kun kaikki aika menee niiden vaativien lasten kanssa.
No etpä paljoa tiedä,lasten kanssa meillä syödään tai no voiko sitä niin syömiseksi sanoa kun samalla ohjeistat ja annat lisää ruokaa,maitoa ym. Ei se päiväkoti mikään lepokoti ole jos niin kateellisena luulet. Aika katkeran oloinen on kirjoituksesi.
Miksi niiden päiväunien aikana ei voi syödä? 45 min aikaa eikä ehdi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hävettää entisen ammattikuntani puolesta. Tökeröön käytökseen törmäsin välillä omassakin työpaikassa, oli niitä hetkiä, kun olisin halunnut vajota maan alle nähdessäni työkaverin käytöksen. ja ihan varmasti olen itsekin virheitä tehnyt, mutta olipa esim. joskus tilanne, jossa työkaverini kovaan ääneen ilmoitti, että " Siellä nyt taas on yksi mamma pahoittanut mielensä, kun ei löydy lapsen vaatetta". No tottakai semmoisesta pitääkin sanoa, eikä se mitään mielenpahoitusta ole.
Ja tämä nyt vain yksi esimerkki
Ei varmaan hämmästytä, että päiväkodit ovat myös usein todella riitaisia työpaikkoja.Ja kun joissain ryhmissä häviää melkein joka päivä jotain. Meilläkin toisen lapsen ryhmässä hävisi aivan kaikki ja toisen lapsen ryhmässä ei ikinä mitään.
Yksi hoitaja kehtasi kerran sanoa että ei ne yhdet hävinneet hanskat haittaa. Ehkei haittaisi. Mutta sinä syksynä oli hävinnyt jo yhdet saappaat, kolmet kurahanskat, sadetakki, useampi t-paita, parit housut ja hupparit, ulkoiluhousut, villasukat ja pipo. Niin kyllä, tuossa kohtaa ne kadonneet hanskat otti päähän ja rankasti. Meillä on vielä joka tavara nimikoitu. He kuulemma eivät ehdi katsoa mihin koriin tavarat menee.
valitettavasti ei aina ehdikään. On niitä tilanteita, kun on vain selvittävä siitä, että kukaan ei aukaise kalloaan. Näin ei tietenkään saisi olla, mutta laki antaa mahdollisuuden "tilapäisiin ylityksiin". Näiden tilapäisyyttä ei määritellä missän selkeästi
Ja tästä syystä ymmärrän että joku yksittäinen tavara saattaa hävitä. Mutta meillä mielestäni hävisi luonnottoman paljon tavaraa. Mikä järki siinä nimikoinnissa on, jos missään vaiheessa ei kuitenkaan sitä nimilappua katsota. Menisikö esim uniaikaan yhdeltä hoitajalta niin järjettömän kauan tarkistella niitä nimilappuja? Meillä ei ainakaan saanut viedä päiväkotiin kuin 1 vaihtovaatekerran isojen ryhmässä ja kaksi pienten ryhmässä.
Se on ollut jo erinomainen tilanne, jos siellä on ollut yksi hoitaja uniaikaan tarkastamaan lappuja.
No sitten pitää ymmärtää se, että vanhempia ketuttaa ostaa syksyn aikana useammat ulkohousut ja kurahanskat. Ei ne vaatteet ja varusteet ilmaisia ole. Meilläkin meni tuon jatkuvan tavaroiden häviämisen takia useampi satanen hukkaan, kun koko ajan piti ostaa lisää ja lisää.
Ja tosiaan joissain ryhmissä sitten kuitenkin toiminta saadaan organisoituja niin, että tavaraa ei häviä tuollaisia määriä. Ja ei, me ei oltu ainoa perhe siinä ryhmässä, joilla hävisi tavaraa. Ja kyllä. Tehtiin yhdessä kirje päiväkodin johtajalle tilanteesta. Ei tapahtunut muutosta.
Jos siellä päiväkotiryhmässä on venäläisiä, niin varmasti häviää paljon tavaraa.
Olisikin mielestäni hyvä, jos päiväkodissa olisi ns koulupuku. Siis ulkovaatteet päiväkodin puolesta. Hattu ja kengät omat. Mahdollisesti myös joku sisävaate päiväkodin puolesta.
Ei tarvitsisi perheiden koko ajan olla ostamassa uutta hävinneiden tilalle, kukaan ei melskaisi siitä häviämisestä ja aivan varmasti olisi sitä mallia mikä päiväkotiin sopii.
Ei koulupuku ole missään maassa koulun tai päiväkodin/veronmaksajien kustantama. Koulupukuja myydään kuten meillä yo-lakkeja kaupoissa ja vanhemmat ovat velvollisia ostamaan, pesemään ja huoltamaan sen lapsilleen itse. Rikkoutuessa tai jäädessä pieneksi hankit aina uuden. Niiden paitojen, solmioiden, pikkutakkien ja vekkihameiden silitys ei ole mikään läpihuutojuttu, hirveä homma. Kokemusta on.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä42269 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hakiessa "hoitaja meni karkuun...??" Eikä mennyt. Siltä loppui työvuoro ja meni kotiinsa tai minne halusikin mennä tekemään omia asioitaan. Kukaan työntekijä ei jää hoitamaan asiakaspalvelua vapaa-ajallaan, vaikka tulisit 2min ennen työvuoron loppumista hakemaan lastasi. Lähellä vuoron loppua ei enää vaihdeta kuulumisia, koska aina menisi ylitöiksi eikä niitä saa tehdä eikä niistä makseta palkkaa, jos silti teet. Tulee vain huomautus työohjeiden rikkomisesta.
Jos ei loppunut vuoro, niin todennäköisesti näki pihalla tilanteen, johon tuli puuttua. Lasten kaatuilut, leikit, itkut, vessahädät, riidat, surut, ilot, onnistumiset, avuntarpeet jne. menee tietysti sen edelle, että joku vanhempi haluaa vaihtaa kuulumisia. Vanhempi odottaa, jos haluaa kuulla kuulumiset, kunnes pihan turvallisuus-ja leikkitilanne mahdollistavat jonkun kasvattajan irrottautumisen kertomaan päivästä.
Aina ei voi irrottautua ollenkaan, on kymmeniä lapsia ja vain muutama työntekijä. Koskaan ei ole mahdollista muuta kuin nopeasti kuitata oleelliset, sillä työntekijä vastaa muidenkin lasten kuin ap:n lapsen varhaiskasvattamisesta koko ajan työpäivänsä ajan. Seitsemän tuntia ja kolmekymmentäyhdeksän minuuttia päivässä viitenä päivänä viikossa. Myös käydessään itse vessassa muulloin kuin tauolla. Ruokataukoa ei ole. Kahvitauko on ainoa päivään sisältyvä tauko, se kestää maksimissaan kymmenen (10) minuuttia. Tauko pitää keskeyttää, jos tilanne lapsiryhmässä vaatii. Itse laitan aamulla ennen työvuoron alkua kahvin jäähtymään kuppiin, jotta klo 12.18-12.28 saan juotua sen kerralla ja käytyä "rauhassa" vessassa. Ja olen sitten ajoissa takaisin ryhmässä. Iso talo, joten matka kahvihuoneeseen kestää minuutti kaksikymmentä sekuntia suuntaansa. Tauko on siis 7min 20s, sillä matka tauolle vähennetään "tauosta" eli ryhmästä poissaolon ajasta. Meidän tiimissä ei välitetä siitä, jos jollakin on vaikka kuukautiset tai vatsa sekaisin stressistä ja täytyy käydä montakin kertaa vessassa päivän aikana, meillä se hyväksytään ihan ok tiettyyn rajaan saakka, vaikka muut jääkin silloin yksin ryhmään tuoksi ajaksi. Ei tosin olla kysytty johtajalta tai vanhemmilta, päätettiin itse. Toimii ja lisää meidän keskinäistä kunnioitusta toista kohtaan.
Vmp, kyllä meistä suurin osa tietää, miten te päivänne siellä päiväkodissa vietätte. Suurin osa ajasta menee muiden työntekijöiden kanssa juorutessa ja lapset ovat keskenään, välillä pihalla saatetaan ottaa nuppiluku ja taas voidaan jatkaa juoruilua. Tauoista en tiedä, onko niitä virallisesti kuinka paljon, mutta kyllä kaikki syömään ehtivät ja useimmat ehtivät sen parikin tuntia minkä lapset nukkuvat, olemaan jouten ja juoruamaan ja syömään pullaa. Vanhemmille kyllä esitetään, kuinka on kiire eikä ehdi. Minullekin on kehdattu sanoa, että en ole useina päivinä ehtinyt jutella lapsesi kanssa koko päivän aikana, kun kaikki aika menee niiden vaativien lasten kanssa.
No etpä paljoa tiedä,lasten kanssa meillä syödään tai no voiko sitä niin syömiseksi sanoa kun samalla ohjeistat ja annat lisää ruokaa,maitoa ym. Ei se päiväkoti mikään lepokoti ole jos niin kateellisena luulet. Aika katkeran oloinen on kirjoituksesi.
Miksi niiden päiväunien aikana ei voi syödä? 45 min aikaa eikä ehdi.
🤣 Heh, kokeilepa syödä jotakin samaan aikaan kun nukutat 16-18 lasta iältään 1-4v!!! Paikalla olet ensimmäisen 0,5 h sinä ja toinen hoitaja, sitten se toinen menee 10 min tauollensa kun osa lapsista on nukahtanut, jos on. Menet omalle 10 min tauollesi, jos tuo toinen tulee päästämään sinut eikä ole paikkaamassa jonkun toisen ryhmän tiimipalaveria, itse koulutuksessa, kokouksessa, pyyhkimässä pöytiä tai täyttämässä jotakin naurettavaa raporttia jostakin työnantajan byrokratiarattaan hankehumpasta. (näitä on joka ikinen viikko)
Jos ryhmässä on poikkeuksellisesti se kolmaskin työntekijä paikalla, eikä hän ole sairaana tai säästösyistä yhä palkkaamatta, on tuo yleensä opettaja, eikä niitä nykyään juuri näe ryhmässä, ei ainakaan missään nukkarissa. Opettajien työmäärä ja tulosvastuullinen suunnittelun ja toteutuksen dokumentointi työnantajalle on niin suuri, etteivät he ehdi enää olla siellä lasten keskuudessa kuin n. 1-3h/pv. Koko ajan vähemmän itse asiassa, sillä nykyään tämä "asiakaspalvelu" vie jo pari tuntia päivässä muiden töiden lisäksi. Samoin vanhempien räätälöimien oikeusjuttujen, perheriitojen, tapaamisoikeuksien, kadonneiden tavaroiden ja uhkailujen setviminen esihenkilön ja kaupungin lakimiesten kanssa. Kaikki on tehtävä työajalla eli lasten kanssa ei sitten olla. (Viikonloppuna vapaalla voi jatkaa näillä keskustelupalstoilla varhaiskasvatuksen kehittämistä ja asiakasyhteistyötä ilman muita työvelvoitteita tai niiden ohella, kutsumusammatissa kun ollaan. )
Sitäpaitsi, työhön ei kuulu ruokataukoa. Sitä ei ole tes-ehtoihin sovittu. Jos maksat lounasruokasi, syöt niitä kylmettyneitä vetisiä kalapuikkoja max 3kpl, jos niitä edes on riittävästi, lapsille tarjoilun jälkeen. Aikaa n. 2min vetäistä suihinsa. Samalla autat, siivoat, ohjaat ja syötät niitä 16-18 lasta iältään 1-4v, joista yli puolet tarvitsevat jatkuvaa apua. Unohtamatta erityistarpeisia, jotka eivät pysy paikallaan, heittävät lautaset, lasit ja haarukat ympäriinsä, kirkuvat, lyövät vieressä istuvaa, pelleilevät ja nousevat tuolille ja pöydälle seisomaan, juoksevat ympäri ruokatilaa ja karkaavat pois tilasta. Osa lapsista nukahtaa pöytään kesken, monella tulee kakka vaippaan tai pitää lähteä potalle tai pöntölle joka kerta kesken ruokailun. Pyyhkimään!!!!
Niin, syöt milloin ja miten?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hävettää entisen ammattikuntani puolesta. Tökeröön käytökseen törmäsin välillä omassakin työpaikassa, oli niitä hetkiä, kun olisin halunnut vajota maan alle nähdessäni työkaverin käytöksen. ja ihan varmasti olen itsekin virheitä tehnyt, mutta olipa esim. joskus tilanne, jossa työkaverini kovaan ääneen ilmoitti, että " Siellä nyt taas on yksi mamma pahoittanut mielensä, kun ei löydy lapsen vaatetta". No tottakai semmoisesta pitääkin sanoa, eikä se mitään mielenpahoitusta ole.
Ja tämä nyt vain yksi esimerkki
Ei varmaan hämmästytä, että päiväkodit ovat myös usein todella riitaisia työpaikkoja.Ja kun joissain ryhmissä häviää melkein joka päivä jotain. Meilläkin toisen lapsen ryhmässä hävisi aivan kaikki ja toisen lapsen ryhmässä ei ikinä mitään.
Yksi hoitaja kehtasi kerran sanoa että ei ne yhdet hävinneet hanskat haittaa. Ehkei haittaisi. Mutta sinä syksynä oli hävinnyt jo yhdet saappaat, kolmet kurahanskat, sadetakki, useampi t-paita, parit housut ja hupparit, ulkoiluhousut, villasukat ja pipo. Niin kyllä, tuossa kohtaa ne kadonneet hanskat otti päähän ja rankasti. Meillä on vielä joka tavara nimikoitu. He kuulemma eivät ehdi katsoa mihin koriin tavarat menee.
valitettavasti ei aina ehdikään. On niitä tilanteita, kun on vain selvittävä siitä, että kukaan ei aukaise kalloaan. Näin ei tietenkään saisi olla, mutta laki antaa mahdollisuuden "tilapäisiin ylityksiin". Näiden tilapäisyyttä ei määritellä missän selkeästi
Ja tästä syystä ymmärrän että joku yksittäinen tavara saattaa hävitä. Mutta meillä mielestäni hävisi luonnottoman paljon tavaraa. Mikä järki siinä nimikoinnissa on, jos missään vaiheessa ei kuitenkaan sitä nimilappua katsota. Menisikö esim uniaikaan yhdeltä hoitajalta niin järjettömän kauan tarkistella niitä nimilappuja? Meillä ei ainakaan saanut viedä päiväkotiin kuin 1 vaihtovaatekerran isojen ryhmässä ja kaksi pienten ryhmässä.
Se on ollut jo erinomainen tilanne, jos siellä on ollut yksi hoitaja uniaikaan tarkastamaan lappuja.
No sitten pitää ymmärtää se, että vanhempia ketuttaa ostaa syksyn aikana useammat ulkohousut ja kurahanskat. Ei ne vaatteet ja varusteet ilmaisia ole. Meilläkin meni tuon jatkuvan tavaroiden häviämisen takia useampi satanen hukkaan, kun koko ajan piti ostaa lisää ja lisää.
Ja tosiaan joissain ryhmissä sitten kuitenkin toiminta saadaan organisoituja niin, että tavaraa ei häviä tuollaisia määriä. Ja ei, me ei oltu ainoa perhe siinä ryhmässä, joilla hävisi tavaraa. Ja kyllä. Tehtiin yhdessä kirje päiväkodin johtajalle tilanteesta. Ei tapahtunut muutosta.
Kannattaa tarkistaa joskus kirppispöydät, nettikirppikset ym. Sieltä saattaa löytyä ne kadonneet. Eikä haittaa joskus katsoa mitä muiden lapsilla on päällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä42269 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hakiessa "hoitaja meni karkuun...??" Eikä mennyt. Siltä loppui työvuoro ja meni kotiinsa tai minne halusikin mennä tekemään omia asioitaan. Kukaan työntekijä ei jää hoitamaan asiakaspalvelua vapaa-ajallaan, vaikka tulisit 2min ennen työvuoron loppumista hakemaan lastasi. Lähellä vuoron loppua ei enää vaihdeta kuulumisia, koska aina menisi ylitöiksi eikä niitä saa tehdä eikä niistä makseta palkkaa, jos silti teet. Tulee vain huomautus työohjeiden rikkomisesta.
Jos ei loppunut vuoro, niin todennäköisesti näki pihalla tilanteen, johon tuli puuttua. Lasten kaatuilut, leikit, itkut, vessahädät, riidat, surut, ilot, onnistumiset, avuntarpeet jne. menee tietysti sen edelle, että joku vanhempi haluaa vaihtaa kuulumisia. Vanhempi odottaa, jos haluaa kuulla kuulumiset, kunnes pihan turvallisuus-ja leikkitilanne mahdollistavat jonkun kasvattajan irrottautumisen kertomaan päivästä.
Aina ei voi irrottautua ollenkaan, on kymmeniä lapsia ja vain muutama työntekijä. Koskaan ei ole mahdollista muuta kuin nopeasti kuitata oleelliset, sillä työntekijä vastaa muidenkin lasten kuin ap:n lapsen varhaiskasvattamisesta koko ajan työpäivänsä ajan. Seitsemän tuntia ja kolmekymmentäyhdeksän minuuttia päivässä viitenä päivänä viikossa. Myös käydessään itse vessassa muulloin kuin tauolla. Ruokataukoa ei ole. Kahvitauko on ainoa päivään sisältyvä tauko, se kestää maksimissaan kymmenen (10) minuuttia. Tauko pitää keskeyttää, jos tilanne lapsiryhmässä vaatii. Itse laitan aamulla ennen työvuoron alkua kahvin jäähtymään kuppiin, jotta klo 12.18-12.28 saan juotua sen kerralla ja käytyä "rauhassa" vessassa. Ja olen sitten ajoissa takaisin ryhmässä. Iso talo, joten matka kahvihuoneeseen kestää minuutti kaksikymmentä sekuntia suuntaansa. Tauko on siis 7min 20s, sillä matka tauolle vähennetään "tauosta" eli ryhmästä poissaolon ajasta. Meidän tiimissä ei välitetä siitä, jos jollakin on vaikka kuukautiset tai vatsa sekaisin stressistä ja täytyy käydä montakin kertaa vessassa päivän aikana, meillä se hyväksytään ihan ok tiettyyn rajaan saakka, vaikka muut jääkin silloin yksin ryhmään tuoksi ajaksi. Ei tosin olla kysytty johtajalta tai vanhemmilta, päätettiin itse. Toimii ja lisää meidän keskinäistä kunnioitusta toista kohtaan.
Vmp, kyllä meistä suurin osa tietää, miten te päivänne siellä päiväkodissa vietätte. Suurin osa ajasta menee muiden työntekijöiden kanssa juorutessa ja lapset ovat keskenään, välillä pihalla saatetaan ottaa nuppiluku ja taas voidaan jatkaa juoruilua. Tauoista en tiedä, onko niitä virallisesti kuinka paljon, mutta kyllä kaikki syömään ehtivät ja useimmat ehtivät sen parikin tuntia minkä lapset nukkuvat, olemaan jouten ja juoruamaan ja syömään pullaa. Vanhemmille kyllä esitetään, kuinka on kiire eikä ehdi. Minullekin on kehdattu sanoa, että en ole useina päivinä ehtinyt jutella lapsesi kanssa koko päivän aikana, kun kaikki aika menee niiden vaativien lasten kanssa.
No etpä paljoa tiedä,lasten kanssa meillä syödään tai no voiko sitä niin syömiseksi sanoa kun samalla ohjeistat ja annat lisää ruokaa,maitoa ym. Ei se päiväkoti mikään lepokoti ole jos niin kateellisena luulet. Aika katkeran oloinen on kirjoituksesi.
Miksi niiden päiväunien aikana ei voi syödä? 45 min aikaa eikä ehdi.
🤣 Heh, kokeilepa syödä jotakin samaan aikaan kun nukutat 16-18 lasta iältään 1-4v!!! Paikalla olet ensimmäisen 0,5 h sinä ja toinen hoitaja, sitten se toinen menee 10 min tauollensa kun osa lapsista on nukahtanut, jos on. Menet omalle 10 min tauollesi, jos tuo toinen tulee päästämään sinut eikä ole paikkaamassa jonkun toisen ryhmän tiimipalaveria, itse koulutuksessa, kokouksessa, pyyhkimässä pöytiä tai täyttämässä jotakin naurettavaa raporttia jostakin työnantajan byrokratiarattaan hankehumpasta. (näitä on joka ikinen viikko)
Jos ryhmässä on poikkeuksellisesti se kolmaskin työntekijä paikalla, eikä hän ole sairaana tai säästösyistä yhä palkkaamatta, on tuo yleensä opettaja, eikä niitä nykyään juuri näe ryhmässä, ei ainakaan missään nukkarissa. Opettajien työmäärä ja tulosvastuullinen suunnittelun ja toteutuksen dokumentointi työnantajalle on niin suuri, etteivät he ehdi enää olla siellä lasten keskuudessa kuin n. 1-3h/pv. Koko ajan vähemmän itse asiassa, sillä nykyään tämä "asiakaspalvelu" vie jo pari tuntia päivässä muiden töiden lisäksi. Samoin vanhempien räätälöimien oikeusjuttujen, perheriitojen, tapaamisoikeuksien, kadonneiden tavaroiden ja uhkailujen setviminen esihenkilön ja kaupungin lakimiesten kanssa. Kaikki on tehtävä työajalla eli lasten kanssa ei sitten olla. (Viikonloppuna vapaalla voi jatkaa näillä keskustelupalstoilla varhaiskasvatuksen kehittämistä ja asiakasyhteistyötä ilman muita työvelvoitteita tai niiden ohella, kutsumusammatissa kun ollaan. )
Sitäpaitsi, työhön ei kuulu ruokataukoa. Sitä ei ole tes-ehtoihin sovittu. Jos maksat lounasruokasi, syöt niitä kylmettyneitä vetisiä kalapuikkoja max 3kpl, jos niitä edes on riittävästi, lapsille tarjoilun jälkeen. Aikaa n. 2min vetäistä suihinsa. Samalla autat, siivoat, ohjaat ja syötät niitä 16-18 lasta iältään 1-4v, joista yli puolet tarvitsevat jatkuvaa apua. Unohtamatta erityistarpeisia, jotka eivät pysy paikallaan, heittävät lautaset, lasit ja haarukat ympäriinsä, kirkuvat, lyövät vieressä istuvaa, pelleilevät ja nousevat tuolille ja pöydälle seisomaan, juoksevat ympäri ruokatilaa ja karkaavat pois tilasta. Osa lapsista nukahtaa pöytään kesken, monella tulee kakka vaippaan tai pitää lähteä potalle tai pöntölle joka kerta kesken ruokailun. Pyyhkimään!!!!
Niin, syöt milloin ja miten?
Kiitos, tämä oli mielenkiintoinen kuvaus arjestasi. Onko päiväkodeissa tapahtunut muutos?
Aiemmin työntekijät pitivät ruokatauon ja kahvitauot. Muutama aikuinen söi ryhmässä valvojana, ja tällöin ruoka ilmainen aikuiselle, koska se oli työaikaa. Kaikki aikuiset eivät osallistuneet ruokailuun kuitenkaan, vaan söivät päiväkodin sosiaalisessa tilassa omia eväitään. Koskaan en itse ole todentanut päiväkotielämää ruokailunkaan osalta kuvailemasi kaltaisena kaaoksena. Ei kuulosta mielestäni hyvältä järjestelyltä lasten kannalta, jos tuo on totta.
Nukuttamassa oli minun aikani yksi aikuinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hävettää entisen ammattikuntani puolesta. Tökeröön käytökseen törmäsin välillä omassakin työpaikassa, oli niitä hetkiä, kun olisin halunnut vajota maan alle nähdessäni työkaverin käytöksen. ja ihan varmasti olen itsekin virheitä tehnyt, mutta olipa esim. joskus tilanne, jossa työkaverini kovaan ääneen ilmoitti, että " Siellä nyt taas on yksi mamma pahoittanut mielensä, kun ei löydy lapsen vaatetta". No tottakai semmoisesta pitääkin sanoa, eikä se mitään mielenpahoitusta ole.
Ja tämä nyt vain yksi esimerkki
Ei varmaan hämmästytä, että päiväkodit ovat myös usein todella riitaisia työpaikkoja.Ja kun joissain ryhmissä häviää melkein joka päivä jotain. Meilläkin toisen lapsen ryhmässä hävisi aivan kaikki ja toisen lapsen ryhmässä ei ikinä mitään.
Yksi hoitaja kehtasi kerran sanoa että ei ne yhdet hävinneet hanskat haittaa. Ehkei haittaisi. Mutta sinä syksynä oli hävinnyt jo yhdet saappaat, kolmet kurahanskat, sadetakki, useampi t-paita, parit housut ja hupparit, ulkoiluhousut, villasukat ja pipo. Niin kyllä, tuossa kohtaa ne kadonneet hanskat otti päähän ja rankasti. Meillä on vielä joka tavara nimikoitu. He kuulemma eivät ehdi katsoa mihin koriin tavarat menee.
valitettavasti ei aina ehdikään. On niitä tilanteita, kun on vain selvittävä siitä, että kukaan ei aukaise kalloaan. Näin ei tietenkään saisi olla, mutta laki antaa mahdollisuuden "tilapäisiin ylityksiin". Näiden tilapäisyyttä ei määritellä missän selkeästi
Ja tästä syystä ymmärrän että joku yksittäinen tavara saattaa hävitä. Mutta meillä mielestäni hävisi luonnottoman paljon tavaraa. Mikä järki siinä nimikoinnissa on, jos missään vaiheessa ei kuitenkaan sitä nimilappua katsota. Menisikö esim uniaikaan yhdeltä hoitajalta niin järjettömän kauan tarkistella niitä nimilappuja? Meillä ei ainakaan saanut viedä päiväkotiin kuin 1 vaihtovaatekerran isojen ryhmässä ja kaksi pienten ryhmässä.
Se on ollut jo erinomainen tilanne, jos siellä on ollut yksi hoitaja uniaikaan tarkastamaan lappuja.
No sitten pitää ymmärtää se, että vanhempia ketuttaa ostaa syksyn aikana useammat ulkohousut ja kurahanskat. Ei ne vaatteet ja varusteet ilmaisia ole. Meilläkin meni tuon jatkuvan tavaroiden häviämisen takia useampi satanen hukkaan, kun koko ajan piti ostaa lisää ja lisää.
Ja tosiaan joissain ryhmissä sitten kuitenkin toiminta saadaan organisoituja niin, että tavaraa ei häviä tuollaisia määriä. Ja ei, me ei oltu ainoa perhe siinä ryhmässä, joilla hävisi tavaraa. Ja kyllä. Tehtiin yhdessä kirje päiväkodin johtajalle tilanteesta. Ei tapahtunut muutosta.
Jos siellä päiväkotiryhmässä on venäläisiä, niin varmasti häviää paljon tavaraa.
Olisikin mielestäni hyvä, jos päiväkodissa olisi ns koulupuku. Siis ulkovaatteet päiväkodin puolesta. Hattu ja kengät omat. Mahdollisesti myös joku sisävaate päiväkodin puolesta.
Ei tarvitsisi perheiden koko ajan olla ostamassa uutta hävinneiden tilalle, kukaan ei melskaisi siitä häviämisestä ja aivan varmasti olisi sitä mallia mikä päiväkotiin sopii.
Ei koulupuku ole missään maassa koulun tai päiväkodin/veronmaksajien kustantama. Koulupukuja myydään kuten meillä yo-lakkeja kaupoissa ja vanhemmat ovat velvollisia ostamaan, pesemään ja huoltamaan sen lapsilleen itse. Rikkoutuessa tai jäädessä pieneksi hankit aina uuden. Niiden paitojen, solmioiden, pikkutakkien ja vekkihameiden silitys ei ole mikään läpihuutojuttu, hirveä homma. Kokemusta on.
Tämä kirjoitus on tragikoomista, mutta niin kuvaavaa. Tässä kiteytyy oma kokemukseni päiväkodin asiakkaana. Parannusehdotuksista löydetään vielä suurempi uhka, ja ratkaisu on uhka, kaikki on huonosti eikä mitään voi muuttaa ja jokaisella hopeareunuksella on pilvi. Kaikki on vaikeaa "Kokemusta on" ja kravattikin piti silittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hävettää entisen ammattikuntani puolesta. Tökeröön käytökseen törmäsin välillä omassakin työpaikassa, oli niitä hetkiä, kun olisin halunnut vajota maan alle nähdessäni työkaverin käytöksen. ja ihan varmasti olen itsekin virheitä tehnyt, mutta olipa esim. joskus tilanne, jossa työkaverini kovaan ääneen ilmoitti, että " Siellä nyt taas on yksi mamma pahoittanut mielensä, kun ei löydy lapsen vaatetta". No tottakai semmoisesta pitääkin sanoa, eikä se mitään mielenpahoitusta ole.
Ja tämä nyt vain yksi esimerkki
Ei varmaan hämmästytä, että päiväkodit ovat myös usein todella riitaisia työpaikkoja.Ja kun joissain ryhmissä häviää melkein joka päivä jotain. Meilläkin toisen lapsen ryhmässä hävisi aivan kaikki ja toisen lapsen ryhmässä ei ikinä mitään.
Yksi hoitaja kehtasi kerran sanoa että ei ne yhdet hävinneet hanskat haittaa. Ehkei haittaisi. Mutta sinä syksynä oli hävinnyt jo yhdet saappaat, kolmet kurahanskat, sadetakki, useampi t-paita, parit housut ja hupparit, ulkoiluhousut, villasukat ja pipo. Niin kyllä, tuossa kohtaa ne kadonneet hanskat otti päähän ja rankasti. Meillä on vielä joka tavara nimikoitu. He kuulemma eivät ehdi katsoa mihin koriin tavarat menee.
valitettavasti ei aina ehdikään. On niitä tilanteita, kun on vain selvittävä siitä, että kukaan ei aukaise kalloaan. Näin ei tietenkään saisi olla, mutta laki antaa mahdollisuuden "tilapäisiin ylityksiin". Näiden tilapäisyyttä ei määritellä missän selkeästi
Ja tästä syystä ymmärrän että joku yksittäinen tavara saattaa hävitä. Mutta meillä mielestäni hävisi luonnottoman paljon tavaraa. Mikä järki siinä nimikoinnissa on, jos missään vaiheessa ei kuitenkaan sitä nimilappua katsota. Menisikö esim uniaikaan yhdeltä hoitajalta niin järjettömän kauan tarkistella niitä nimilappuja? Meillä ei ainakaan saanut viedä päiväkotiin kuin 1 vaihtovaatekerran isojen ryhmässä ja kaksi pienten ryhmässä.
Se on ollut jo erinomainen tilanne, jos siellä on ollut yksi hoitaja uniaikaan tarkastamaan lappuja.
No sitten pitää ymmärtää se, että vanhempia ketuttaa ostaa syksyn aikana useammat ulkohousut ja kurahanskat. Ei ne vaatteet ja varusteet ilmaisia ole. Meilläkin meni tuon jatkuvan tavaroiden häviämisen takia useampi satanen hukkaan, kun koko ajan piti ostaa lisää ja lisää.
Ja tosiaan joissain ryhmissä sitten kuitenkin toiminta saadaan organisoituja niin, että tavaraa ei häviä tuollaisia määriä. Ja ei, me ei oltu ainoa perhe siinä ryhmässä, joilla hävisi tavaraa. Ja kyllä. Tehtiin yhdessä kirje päiväkodin johtajalle tilanteesta. Ei tapahtunut muutosta.
Jos siellä päiväkotiryhmässä on venäläisiä, niin varmasti häviää paljon tavaraa.
Olisikin mielestäni hyvä, jos päiväkodissa olisi ns koulupuku. Siis ulkovaatteet päiväkodin puolesta. Hattu ja kengät omat. Mahdollisesti myös joku sisävaate päiväkodin puolesta.
Ei tarvitsisi perheiden koko ajan olla ostamassa uutta hävinneiden tilalle, kukaan ei melskaisi siitä häviämisestä ja aivan varmasti olisi sitä mallia mikä päiväkotiin sopii.
Ei koulupuku ole missään maassa koulun tai päiväkodin/veronmaksajien kustantama. Koulupukuja myydään kuten meillä yo-lakkeja kaupoissa ja vanhemmat ovat velvollisia ostamaan, pesemään ja huoltamaan sen lapsilleen itse. Rikkoutuessa tai jäädessä pieneksi hankit aina uuden. Niiden paitojen, solmioiden, pikkutakkien ja vekkihameiden silitys ei ole mikään läpihuutojuttu, hirveä homma. Kokemusta on.
Tämä kirjoitus on tragikoomista, mutta niin kuvaavaa. Tässä kiteytyy oma kokemukseni päiväkodin asiakkaana. Parannusehdotuksista löydetään vielä suurempi uhka, ja ratkaisu on uhka, kaikki on huonosti eikä mitään voi muuttaa ja jokaisella hopeareunuksella on pilvi. Kaikki on vaikeaa "Kokemusta on" ja kravattikin piti silittää.
No mieti vähän mitä sanot ja keille. Varhaiskasvatuksen henkilöstö joutuu ostamaan omat työvaatteensa naurettavan pienellä palkallaan. Neljän vuodenajan leikkipihaulkoiluun ja retkeilyyn varatut kura-, pakkas-, tuuli-, sade-, helle- jne. kelien kestävä vaatetus kengistä päähän asti on todella kallista.
Ne hankitaan vain siksi, että voit tehdä työtäsi lasten parhaaksi eli viedä ne lapset ulos leikkimään tai retkelle sekä jumpata, vessattaa, sylitellä ja taiteilla sisällä.
Sisälle ostat kestävät ja joustavat vaatteet, joita peset joka ilta lasten räästä, ruuan räiskeistä, itkuista, aivastuksista, oksennuksista, puklauksista, vessaeritteistä, muovailuvahasta, liimasta, maalista jne. Sisäkenkien pitää olla monen sadan euron ergonomiset terveyssandaalit, koska seisot, kyykit, juokset, konttaat ja nostelet lapsia ja pinottavia sänkyjä päivittäin. Itseltäni sisä-ja ulkokenkiä kuluu vähintään yksi pari kutakin per lukuvuosi. Nokian kumisaappaat voi kestää parikin vuotta, jos ei osallistu itse purojen tekemiseen saappalla hiekkaa vetäen eikä pidä niitä räntäkeleillä tai kuivaa kuivauskaapissa.
Ja sitten joku ehdottaa lapsille päiväkodin puolesta tarjottavia vaatteita. 😂
Henkilöstölle Helsingissä luvattiin ulkoiluihin työvaatteeksi tuulta, tihkua ja kylmää vastaan toimiva ulkoiluasu, eli tuulitakki ja -housut, koska työnantaja edellyttää vähintään 2-3h/pv työstä suoritettavan ulkona säällä kuin säällä. No, sitten huomattiin, että ne ovat todellakin tosi kalliita, vaikka tilaisi määräalennuksella ja halvinta mahdollista sorttia. Päätettiin tilata vain takit. No, sitten nekin nähtiin liian kalliiksi. Tilattiin ulkoilutakkien sijaan huonosta trikoosekoitekankaasta tehdyt, värivialliset hupparit, joissa on suurin kirjaimin selässä kaupungin logo. Ne eivät pidä tuulta, sadetta, pakkasta tai lämpöä. Huppareista ei saa sanoa mitään, ota tai jätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä42269 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hakiessa "hoitaja meni karkuun...??" Eikä mennyt. Siltä loppui työvuoro ja meni kotiinsa tai minne halusikin mennä tekemään omia asioitaan. Kukaan työntekijä ei jää hoitamaan asiakaspalvelua vapaa-ajallaan, vaikka tulisit 2min ennen työvuoron loppumista hakemaan lastasi. Lähellä vuoron loppua ei enää vaihdeta kuulumisia, koska aina menisi ylitöiksi eikä niitä saa tehdä eikä niistä makseta palkkaa, jos silti teet. Tulee vain huomautus työohjeiden rikkomisesta.
Jos ei loppunut vuoro, niin todennäköisesti näki pihalla tilanteen, johon tuli puuttua. Lasten kaatuilut, leikit, itkut, vessahädät, riidat, surut, ilot, onnistumiset, avuntarpeet jne. menee tietysti sen edelle, että joku vanhempi haluaa vaihtaa kuulumisia. Vanhempi odottaa, jos haluaa kuulla kuulumiset, kunnes pihan turvallisuus-ja leikkitilanne mahdollistavat jonkun kasvattajan irrottautumisen kertomaan päivästä.
Aina ei voi irrottautua ollenkaan, on kymmeniä lapsia ja vain muutama työntekijä. Koskaan ei ole mahdollista muuta kuin nopeasti kuitata oleelliset, sillä työntekijä vastaa muidenkin lasten kuin ap:n lapsen varhaiskasvattamisesta koko ajan työpäivänsä ajan. Seitsemän tuntia ja kolmekymmentäyhdeksän minuuttia päivässä viitenä päivänä viikossa. Myös käydessään itse vessassa muulloin kuin tauolla. Ruokataukoa ei ole. Kahvitauko on ainoa päivään sisältyvä tauko, se kestää maksimissaan kymmenen (10) minuuttia. Tauko pitää keskeyttää, jos tilanne lapsiryhmässä vaatii. Itse laitan aamulla ennen työvuoron alkua kahvin jäähtymään kuppiin, jotta klo 12.18-12.28 saan juotua sen kerralla ja käytyä "rauhassa" vessassa. Ja olen sitten ajoissa takaisin ryhmässä. Iso talo, joten matka kahvihuoneeseen kestää minuutti kaksikymmentä sekuntia suuntaansa. Tauko on siis 7min 20s, sillä matka tauolle vähennetään "tauosta" eli ryhmästä poissaolon ajasta. Meidän tiimissä ei välitetä siitä, jos jollakin on vaikka kuukautiset tai vatsa sekaisin stressistä ja täytyy käydä montakin kertaa vessassa päivän aikana, meillä se hyväksytään ihan ok tiettyyn rajaan saakka, vaikka muut jääkin silloin yksin ryhmään tuoksi ajaksi. Ei tosin olla kysytty johtajalta tai vanhemmilta, päätettiin itse. Toimii ja lisää meidän keskinäistä kunnioitusta toista kohtaan.
Vmp, kyllä meistä suurin osa tietää, miten te päivänne siellä päiväkodissa vietätte. Suurin osa ajasta menee muiden työntekijöiden kanssa juorutessa ja lapset ovat keskenään, välillä pihalla saatetaan ottaa nuppiluku ja taas voidaan jatkaa juoruilua. Tauoista en tiedä, onko niitä virallisesti kuinka paljon, mutta kyllä kaikki syömään ehtivät ja useimmat ehtivät sen parikin tuntia minkä lapset nukkuvat, olemaan jouten ja juoruamaan ja syömään pullaa. Vanhemmille kyllä esitetään, kuinka on kiire eikä ehdi. Minullekin on kehdattu sanoa, että en ole useina päivinä ehtinyt jutella lapsesi kanssa koko päivän aikana, kun kaikki aika menee niiden vaativien lasten kanssa.
No etpä paljoa tiedä,lasten kanssa meillä syödään tai no voiko sitä niin syömiseksi sanoa kun samalla ohjeistat ja annat lisää ruokaa,maitoa ym. Ei se päiväkoti mikään lepokoti ole jos niin kateellisena luulet. Aika katkeran oloinen on kirjoituksesi.
Miksi niiden päiväunien aikana ei voi syödä? 45 min aikaa eikä ehdi.
🤣 Heh, kokeilepa syödä jotakin samaan aikaan kun nukutat 16-18 lasta iältään 1-4v!!! Paikalla olet ensimmäisen 0,5 h sinä ja toinen hoitaja, sitten se toinen menee 10 min tauollensa kun osa lapsista on nukahtanut, jos on. Menet omalle 10 min tauollesi, jos tuo toinen tulee päästämään sinut eikä ole paikkaamassa jonkun toisen ryhmän tiimipalaveria, itse koulutuksessa, kokouksessa, pyyhkimässä pöytiä tai täyttämässä jotakin naurettavaa raporttia jostakin työnantajan byrokratiarattaan hankehumpasta. (näitä on joka ikinen viikko)
Jos ryhmässä on poikkeuksellisesti se kolmaskin työntekijä paikalla, eikä hän ole sairaana tai säästösyistä yhä palkkaamatta, on tuo yleensä opettaja, eikä niitä nykyään juuri näe ryhmässä, ei ainakaan missään nukkarissa. Opettajien työmäärä ja tulosvastuullinen suunnittelun ja toteutuksen dokumentointi työnantajalle on niin suuri, etteivät he ehdi enää olla siellä lasten keskuudessa kuin n. 1-3h/pv. Koko ajan vähemmän itse asiassa, sillä nykyään tämä "asiakaspalvelu" vie jo pari tuntia päivässä muiden töiden lisäksi. Samoin vanhempien räätälöimien oikeusjuttujen, perheriitojen, tapaamisoikeuksien, kadonneiden tavaroiden ja uhkailujen setviminen esihenkilön ja kaupungin lakimiesten kanssa. Kaikki on tehtävä työajalla eli lasten kanssa ei sitten olla. (Viikonloppuna vapaalla voi jatkaa näillä keskustelupalstoilla varhaiskasvatuksen kehittämistä ja asiakasyhteistyötä ilman muita työvelvoitteita tai niiden ohella, kutsumusammatissa kun ollaan. )
Sitäpaitsi, työhön ei kuulu ruokataukoa. Sitä ei ole tes-ehtoihin sovittu. Jos maksat lounasruokasi, syöt niitä kylmettyneitä vetisiä kalapuikkoja max 3kpl, jos niitä edes on riittävästi, lapsille tarjoilun jälkeen. Aikaa n. 2min vetäistä suihinsa. Samalla autat, siivoat, ohjaat ja syötät niitä 16-18 lasta iältään 1-4v, joista yli puolet tarvitsevat jatkuvaa apua. Unohtamatta erityistarpeisia, jotka eivät pysy paikallaan, heittävät lautaset, lasit ja haarukat ympäriinsä, kirkuvat, lyövät vieressä istuvaa, pelleilevät ja nousevat tuolille ja pöydälle seisomaan, juoksevat ympäri ruokatilaa ja karkaavat pois tilasta. Osa lapsista nukahtaa pöytään kesken, monella tulee kakka vaippaan tai pitää lähteä potalle tai pöntölle joka kerta kesken ruokailun. Pyyhkimään!!!!
Niin, syöt milloin ja miten?
Kiitos, tämä oli mielenkiintoinen kuvaus arjestasi. Onko päiväkodeissa tapahtunut muutos?
Aiemmin työntekijät pitivät ruokatauon ja kahvitauot. Muutama aikuinen söi ryhmässä valvojana, ja tällöin ruoka ilmainen aikuiselle, koska se oli työaikaa. Kaikki aikuiset eivät osallistuneet ruokailuun kuitenkaan, vaan söivät päiväkodin sosiaalisessa tilassa omia eväitään. Koskaan en itse ole todentanut päiväkotielämää ruokailunkaan osalta kuvailemasi kaltaisena kaaoksena. Ei kuulosta mielestäni hyvältä järjestelyltä lasten kannalta, jos tuo on totta.
Nukuttamassa oli minun aikani yksi aikuinen.
Kyllä. Päiväkodeissa on tapahtunut erittäin suuri muutos. Muutos ei koske vain henkilöstön ruokailua.
Muutoksesta on keskusteltu aktiivisesti jo vähintään kolme vuotta mediassa, työpaikoilla, somessa, koulutuksessa jne. Sekä politiikassa erilaisia versioita.
Tästä pitäisi yhä puhua, mutta puhutaanko?
Varhaiskasvatuksesta(kin) leikataan jälleen ja aivan käsittämättömillä tavoilla. Nyt koko maan talous ja kuntien talous hoidetaan tavalla, jollaista ei Suomessa ole nähty miesmuistiin. Naisten palkat ja työehdot jäädytetään ikuiseen surkeuden tilaan, naisia painostetaan tekemään lapsia ja hoitamaan kotia, sekä perheen vanhukset, vammaiset ja sairaat. Nuoria naisia ajetaan myymään seksipalveluita ja pornoa erilaisilla deitti-, of-, kansainvälisen parituksen sovustoilla ja abnb-tiloissa. Naisten mielenterveyden sairaudet ovat räjähtäneet kasvuun ennennäkemättömällä tavalla, vankilat ovat täynnä, aborttioikeutta ollaan kaventamassa, itsemurhat lisääntyneet huimasti ja perheväkivalta (mm. seksuaalinen, fyysinen, henkinen, sosiaalinen, taloudellinen alistaminen ja nöyryyttäminen) jo arkipäivää jatkuvasti useammalle naiselle, ikään kuin tavalliseksi tilaksi. Naisten päihteiden ja lääkkeiden väärinkäyttö ja köyhyys on räjähtänyt käsiin koronavuosista alkaen, työttömyys, avioerot, asunnottomaksi joutuminen ja kyvyttömyys nousta itsenäiseksi toimijaksi on suurissa kaupungeissa jo oikea ongelma. Jopa lapsiperheitä ja yksinhuoltajia on nykyään kumuloituneiden ongelmien vuoksi kodittomina.
Päiväkotien thöntekijät näkevät tämän kaiken. Osa heistä itse samassa tilassa. Kodittomanakin. Kokoaikatyöstä maksettava 2000 euron kuukausipalkka ei riitä verojen, sairasvakuutus- ja tyel-maksujen, työmatkojen, pakollisten eväiden ja työvaatekulujen jälkeen enää asunnon vupkran maksamiseen sähköineen, vesimaksuineen ja kotivakuutuksineen. Yksinhuoltaja, joka työskentelee lastenhoitajana tai avustajana päiväkodissa on oikeasti pulassa. Sekä nyt että tulevaisuudessa. Jos nainen sairastuu tai vammautuu pitkäaikaisesti on peli menetetty hänen ja lastensa osalta tyystin.
Päiväkotien työntekijät itkevät väsymyksestä ja kivusta. On pakko olla siellä, vaikka työ itsessään on nykyään helvetillisen rankkaa ja vaikeaa. Valtavat määrät oireilevia lapsia tungettu ahtaisiin tiloihin aivan liian vähäisen hoitajamäärän kanssa.
Ja nyt "alkaa" säästötalkoot.
Niin, milloin ihminen alkaa käyttäytyä tökerösti? Siis kouluttautunut, sivistynyt ja tunnollinen ihminen alkaakin yhtäkkiä käyttäytyä tökerösti? Hmmm, siihen on varmaan joku syy.
Päiväkoteihin palkataan nykyään mitä vaan tyyppejä, mitä tarpeeksi halvalla saadaan. Moni paikka menee surutta vajaalla, lakia rikkovalla mitoituksella.
Ei ketään kiinnosta, niin homma jatkuu.
Jos on paha olla, mene muualle, sanovat johtajat yksi toisensa jälkeen, kun yrität puuttua epäkohtiin.
Kumppanuus ei ole akatiiminen termi. Se tarkoittaa, että tehdään asioita yhdessä, samansuuntaisilla tavoilla yhteisesti sovittuun päämäärään pääsemiseksi. Kumppanit tekevät kummatkin oman osansa ja tukevat toisiaan. Lapsella on turvallista kasvaa, kun ilmapiiri on toisiaan arvostava ja mahdollistaa uhmaikäisenkin testata rajojaan missä vain, aikuiset pitävät huolen, että ne rajat pitävät ja ovat samat kotona ja päiväkodissa.