Onko teidät jätetty niin että toinen ei suostu puhumaan asiasta ollenkaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus ihmissuhteissa on sellainen tilanne, että jotta sitä vaivautuisi selvittämään asioita, siihen pitäisi olla jokin motiivi. 

Esim. että on ollaan samalla työpaikalla, ja on pakko tulla toimeen.

Tai on yhteisiä lapsia, ja on pakko tulla toimeen.

Tai, että toivoo siltä suhteelta vielä jotakin.

Tai vaikka  ei halua suhteelta enää mitään,  mutta että siitä toisesta ihmisestä on jokin hyvä muisto,  niin sen hyvän takia, mitä joskus oli, sitä toivoo ja haluaa että molemmat pääsisivät elämässään eteen päin, vaikka paluuta entiseen ei olisikaan.

Jos mitään motiivia vanhojen asioiden selvittämiseen ei ole,  sitä ei aina viitsi tehdä. 

No, tässäpä on esimerkki itsekkäästä kusipäästä. 

Ei ehkä ole ap:n tilanteen kuvaus, mutta

onko teille  joillekin niin vaikea kestää ajatusta, että et ehkä niin ihana ja haluttu kuin toivoisit ja että jos joku sinut tai kenet tahansa jättää, hän ei ole automaattisesti sairas tai kusipää, vaan et vain ollut sitä, mitä hän etsi? Käykö sen hyväksyminen liikaa itsetunnon päälle?

Puolet kommentoijista poistui tämän viestin jälkeen. Mistähän se kertoo?

Siitä että toi kommentti on täysin typerä. Juu sattuuhan se jos joku jättää, mutta ei se jätetyn vika ole, jos ei toisella ole alkeellisiakaan käytöstapoja, ettei ole edes pokkaa sanoa suhteen jälkeen että kiitti riitti. Jankkaamaan ei tarvitse jäädä mutta vois nyt reilusti vaan sanoa että kiitos kaikesta heippa, ei nähdä enää. Kaikesta päätellen näille ei ole koskaan sattunut vastaavaa.

On sattunut. Kenellä tahansa on milloin tahansa täysi oikeus päättää, että ei halua enää viettää kanssani aikaa tai olla ihmissuhteessa kanssani. Joskus se voi aiheuttaa mussa kipua, joskus ei. On vapaus ilmoittaa asiasta tai olla ilmoittamatta, kyllä se ajan kanssa minulle selviää ilmoittamattakin, että se oli tässä nyt hei.

Todella paskamainen tapa hoitaa asiat. Jos alan sinun kanssasi suhteeseen ja kysyn sinulta, miten aiot hoitaa jättämiseni, kerrotko suoraan, että jätät vaan joku päivä vastaamatta viestiini, puheluuni ja katoat. En usko, ainakaan minun eksäni ei kertonut. Hän esitti empaattista ihmistä, joka osaa pohtia ihmissuhteita ja toimia kuten oikein on. Hän vielä nimesi tuollaisen katoilun henkiseksi väkivallaksi. Silti toimi itse samalla tavalla viisi kuukautta myöhemmin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole. Mutta paljon mieluummin tulisin jätetyksi tuolla tavalla kuin niin, että suolletaan jotain p*skaa kuinka kiva ihminen olet ja kuinka hyvä sun seurassa on olla, ja silti ei haluta enää koskaan nähdä silmissä.

Olisin tosi tyytyväinen jos mulle sanoisi suoraan, että olet ruma, läski, ällöttävä ja tyhmä ihminen, koska sehän se totuus on. Ei kukaan halua kivaa ihmistä ulos elämästä.

Tuo viimeinen lause ei kyllä pidä paikkaansa. Esimerkiksi narsistiset/manipuloivat/muuten vaan myrkylliset ihmiset voivat häipyä ihan vaan siksi, että eivät hyödy enää toisesta riittävästi tai toinen on alkanut päästä jyvälle heidän luonteestaan.

Ei tarvitse mitään liirumlaarumia suoltaa siitä miten ihana toinen on, mutta se on vaan yksinkertaisesti hyvien tapojen mukaista ja toista kunnioittavaa päättää asiat suoraselkäisesti eikä kadota kuin pieru saharaan.

Olen tullut jätetyksi kerran ja se oli just tuota liirumlaarumia - sitten kun viimenään sai kakistettua ulos, ettei halua jatkaa. Ilmeisesti koetti saada itsensä näyttämään jotenkin sydämelliseltä, ihanalta ihmiseltä. Kenties jopa toivoi että jään itkemään perään. Paljon helpompaa on päästä yli silloin, jos toinen osoittaa (tavalla tai toisella) ettei kunnioita.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole. Mutta paljon mieluummin tulisin jätetyksi tuolla tavalla kuin niin, että suolletaan jotain p*skaa kuinka kiva ihminen olet ja kuinka hyvä sun seurassa on olla, ja silti ei haluta enää koskaan nähdä silmissä.

Olisin tosi tyytyväinen jos mulle sanoisi suoraan, että olet ruma, läski, ällöttävä ja tyhmä ihminen, koska sehän se totuus on. Ei kukaan halua kivaa ihmistä ulos elämästä.

Ei kukaan halua myös seurustella jokaisen kivan ihmisen kanssa. Ei todellakaan tarvitse solvata asiattomasti, voisi vaan todeta, että mielestäni emme sovi yhteen tms. Ymmärrän sen, että eksällä ei ollut munaa kertoa siitä, että hän lähtee, koska on suoltanut valheita menneet kuukaudet ja sitä ihmistä, jota on esittänyt, ei ole eikä hän jaksa enää esittää sitä. No, olen varmaan läski, ruma ja tyhmä ja siksi hän ei enää jaksa ylläpitää kulissiaan, mutta olennaisin syy on kuitenkin se, että valheen päälle rakenettu suhde ei voi jatkua määräänsä enempää. 

Sen sijaan hän katoaa ja jättää minut epätietoisena miettimään, että mitä ihmettä oikein on tapahtunut. 

Pitkällä tähtäimellä todellakin onni, että jättäminen tapahtui, yhteenmuutto olisi ollut painajainen, mutta sillä on eroa, miten asiat hoidetaan loppuun tai jätetään hoitamatta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole. Mutta paljon mieluummin tulisin jätetyksi tuolla tavalla kuin niin, että suolletaan jotain p*skaa kuinka kiva ihminen olet ja kuinka hyvä sun seurassa on olla, ja silti ei haluta enää koskaan nähdä silmissä.

Olisin tosi tyytyväinen jos mulle sanoisi suoraan, että olet ruma, läski, ällöttävä ja tyhmä ihminen, koska sehän se totuus on. Ei kukaan halua kivaa ihmistä ulos elämästä.

Ei kukaan halua myös seurustella jokaisen kivan ihmisen kanssa. Ei todellakaan tarvitse solvata asiattomasti, voisi vaan todeta, että mielestäni emme sovi yhteen tms. Ymmärrän sen, että eksällä ei ollut munaa kertoa siitä, että hän lähtee, koska on suoltanut valheita menneet kuukaudet ja sitä ihmistä, jota on esittänyt, ei ole eikä hän jaksa enää esittää sitä. No, olen varmaan läski, ruma ja tyhmä ja siksi hän ei enää jaksa ylläpitää kulissiaan, mutta olennaisin syy on kuitenkin se, että valheen päälle rakenettu suhde ei voi jatkua määräänsä enempää. 

Sen sijaan hän katoaa ja jättää minut epätietoisena miettimään, että mitä ihmettä oikein on tapahtunut. 

Pitkällä tähtäimellä todellakin onni, että jättäminen tapahtui, yhteenmuutto olisi ollut painajainen, mutta sillä on eroa, miten asiat hoidetaan loppuun tai jätetään hoitamatta. 

Myönnä pois. Sä olisit halunnut sönköttää sille jotakin ja saada vielä yhden mahdollisuuden.

Ehkä olisi hyvä suostua selvittämään asia puhelimessa, mutta ei välttämättä kasvokkain.

Jotkut naiset -  viimeisenä keinonaan yrittää pitää joku mies -   voivat  ehdottaa tältä eroseksiä ja hankkiutua sillä tavalla vielä raskaaksi siitä miehestä  - ja siten sitoa se mies itseensä loppuelämän ajaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole. Mutta paljon mieluummin tulisin jätetyksi tuolla tavalla kuin niin, että suolletaan jotain p*skaa kuinka kiva ihminen olet ja kuinka hyvä sun seurassa on olla, ja silti ei haluta enää koskaan nähdä silmissä.

Olisin tosi tyytyväinen jos mulle sanoisi suoraan, että olet ruma, läski, ällöttävä ja tyhmä ihminen, koska sehän se totuus on. Ei kukaan halua kivaa ihmistä ulos elämästä.

Ei kukaan halua myös seurustella jokaisen kivan ihmisen kanssa. Ei todellakaan tarvitse solvata asiattomasti, voisi vaan todeta, että mielestäni emme sovi yhteen tms. Ymmärrän sen, että eksällä ei ollut munaa kertoa siitä, että hän lähtee, koska on suoltanut valheita menneet kuukaudet ja sitä ihmistä, jota on esittänyt, ei ole eikä hän jaksa enää esittää sitä. No, olen varmaan läski, ruma ja tyhmä ja siksi hän ei enää jaksa ylläpitää kulissiaan, mutta olennaisin syy on kuitenkin se, että valheen päälle rakenettu suhde ei voi jatkua määräänsä enempää. 

Sen sijaan hän katoaa ja jättää minut epätietoisena miettimään, että mitä ihmettä oikein on tapahtunut. 

Pitkällä tähtäimellä todellakin onni, että jättäminen tapahtui, yhteenmuutto olisi ollut painajainen, mutta sillä on eroa, miten asiat hoidetaan loppuun tai jätetään hoitamatta. 

Myönnä pois. Sä olisit halunnut sönköttää sille jotakin ja saada vielä yhden mahdollisuuden.

Kuule, se mahdollisuudesta sönköttäjä on ollut tuo katoaja, joka palasi takaisin ihmettelemään, miksen itkenytkään sen perään vaan annoin sen mennä kyselemättä. 

Olen jättänyt tapailukumppanin kuukauden jälkeen kertomatta syytä viestillä. En suostunut puhumaan. Hänelle se oli tosi kova paikka, soitti kuukausia perään itkien. Ei vaan muka voinut käsittää kun en ollut käyttänyt mitään merkkejä. Minusta oli kohtuutonta häneltä tivata kun oltiin vain kuukausi tunnettu. Tekisin uudelleen jos tarvitsisi. Kyseessä ei ollut parisuhde van tapailu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole. Mutta paljon mieluummin tulisin jätetyksi tuolla tavalla kuin niin, että suolletaan jotain p*skaa kuinka kiva ihminen olet ja kuinka hyvä sun seurassa on olla, ja silti ei haluta enää koskaan nähdä silmissä.

Olisin tosi tyytyväinen jos mulle sanoisi suoraan, että olet ruma, läski, ällöttävä ja tyhmä ihminen, koska sehän se totuus on. Ei kukaan halua kivaa ihmistä ulos elämästä.

Ei kukaan halua myös seurustella jokaisen kivan ihmisen kanssa. Ei todellakaan tarvitse solvata asiattomasti, voisi vaan todeta, että mielestäni emme sovi yhteen tms. Ymmärrän sen, että eksällä ei ollut munaa kertoa siitä, että hän lähtee, koska on suoltanut valheita menneet kuukaudet ja sitä ihmistä, jota on esittänyt, ei ole eikä hän jaksa enää esittää sitä. No, olen varmaan läski, ruma ja tyhmä ja siksi hän ei enää jaksa ylläpitää kulissiaan, mutta olennaisin syy on kuitenkin se, että valheen päälle rakenettu suhde ei voi jatkua määräänsä enempää. 

Sen sijaan hän katoaa ja jättää minut epätietoisena miettimään, että mitä ihmettä oikein on tapahtunut. 

Pitkällä tähtäimellä todellakin onni, että jättäminen tapahtui, yhteenmuutto olisi ollut painajainen, mutta sillä on eroa, miten asiat hoidetaan loppuun tai jätetään hoitamatta. 

Myönnä pois. Sä olisit halunnut sönköttää sille jotakin ja saada vielä yhden mahdollisuuden.

Kuule, se mahdollisuudesta sönköttäjä on ollut tuo katoaja, joka palasi takaisin ihmettelemään, miksen itkenytkään sen perään vaan annoin sen mennä kyselemättä. 

Se, että mietit sitä noin paljon (mietit mikä meni pieleen jne), ertoo kyllä jotain ihan toista.

Vierailija kirjoitti:

Olen jättänyt tapailukumppanin kuukauden jälkeen kertomatta syytä viestillä. En suostunut puhumaan. Hänelle se oli tosi kova paikka, soitti kuukausia perään itkien. Ei vaan muka voinut käsittää kun en ollut käyttänyt mitään merkkejä. Minusta oli kohtuutonta häneltä tivata kun oltiin vain kuukausi tunnettu. Tekisin uudelleen jos tarvitsisi. Kyseessä ei ollut parisuhde van tapailu.

Hän ehkä oli ihminen joka ihastuu nopeasti. Tuollaisille ihmisille tämä nykyajan tunteeton "tapailukulttuuri" on todellakin yhtä helvettiä. Sinut voidaan viskata pois käytön jälkeen koska tahansa kuin olisit jotain jätettä.

Vierailija kirjoitti:

suruperhonen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

suruperhonen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole, mutta minä itse olen tehnyt noin. 

Kahdesti.&nbsp

Molemmilla kerroilla olin jo puhunut ja keskustelluta kaiken mitä minulla oli sanottavaa, tai mitä itse halusin kuunnella.

No minusta tuo on eri asia. Tässä tapauksessa nimenomaan MITÄÄN keskusteluja ei ole käyty. Ei ennen eroa, sen aikana eikä jälkeen. En ole tehnyt mitään mikä uhkaisi meidän suhdetta (käynyt vieraissa, valehdellut tms). Mies ei edes siis jättänyt minua. Hän vain kieltäytyy vastaamasta. Sen verran vastasi ettei jaksa kuunnella tuollaista "vittuilua", kun kirjoitin viestiin että jos ei halua enää seurustella niin olisi sen voinut edes viestillä ilmoittaa.

Ja koskaan ennen mies ei ole puhunut minulle ikävästi, enkä minä hänelle. Tämä kaikki on siis ollut ihan todellinen pommi mitä käyn läpi. Täysin puskista tullutta.

Ymmärrän, mutta kyllä nämäkin erot tulivat miehille puskista. Toinen yritti ottaa yhteyttä veilä kuukausia jälkikäteen, kun lopetin vain yhteydenpidon hänen kanssaan "kuin seinään". En siis tarkoittanut että sinä olisit tehnyt jotain peruuttamatonta, vastasin vain aloiotukseen että on niitä puhumjaan suostumisia ja suostumisia.

Jos toinen on oikeasti kohdellut jotenkin huonosti ja olet sen kertonut, niin ei silloin toki tarvi loputtomiin selitellä. Vaikka toinen esittäisi että ihan puskista kaikki tulee.. sama jos toinen on vaikka väkivaltainen, niin ei silloin tarvitse antaa selityksiä, vaan usein paras on vain lähteä kun voi eikä koskaan ota enää yhteyttä. Mutta ovat tosiaan mielestäni aika eri asioita, pahoinvoivia ja epäterveellisiä suhteita toki kaikki.

Jos on sovittu ettei petetä, ja sitten saa tietää toisen pettäneen, ei siinä lie mitään puhuttavaa oikein enää.

Aivan sama mikä tulee, niin aina asiat puhutaan loppuun, se on turha syyttää toista jos tuntuu että tulee vainotuksi tai muuten väärin kohdelluksi, jos ei ole itse ollut yritystäkään tehdä asian eteen mitään. Huono häviäjä on sellainen joka ei kykene keskustelemaan. Näitä on yllättävän paljon.

Vierailija kirjoitti:

Olen jättänyt tapailukumppanin kuukauden jälkeen kertomatta syytä viestillä. En suostunut puhumaan. Hänelle se oli tosi kova paikka, soitti kuukausia perään itkien. Ei vaan muka voinut käsittää kun en ollut käyttänyt mitään merkkejä. Minusta oli kohtuutonta häneltä tivata kun oltiin vain kuukausi tunnettu. Tekisin uudelleen jos tarvitsisi. Kyseessä ei ollut parisuhde van tapailu.

Olet todella epäkypsä, juuri tuollaisissa tilanteissa pitää olla munaa sanoa niinkuin asiat ovat. Saat katsoa vain itseäsi peilistä jos tunnet olosi vainotuksi...

Näin teki tuttavani. Hän selitti, että hiljainen lähteminen johtui siitä että

1. Hän halunnut loukata toisen tunteita kertomalla erinäisiä syitä eroon

2. Hän ei tuntenut olevansa millään lailla sitoutunut ihmiseen, koska eivät olleet siitä sopineet ja tapailu oli ollut satunnaista

3. Hän ei halunnut herättää jätetyssä enää mitään vääriä odotuksia

4. Hän toivoi, että jätetty pääsisi näin nopeammin eteenpäin

Toki tuttavalle oli vielä positiivisia tunteita jättämäänsä ihmistä kohtaan, mutta hän ei kokenut, että ne olivat sellaisia, että se riittäisi yhdessäoloon.

Kyllä on. Avovaimoni häipyi työmatkani aikana tavaroineen yhteisestä kodistamme. Mitään yhteystietoja ei jättänyt, ja viestikanavissa esti minut. Yhteisten ystävien kautta sain lopulta selville, missä hän on, mutta edelleenkään hän ei ole suostunut avaamaan lähtönsä syitä. Aikaa tästä on jo lähemmäs 10 vuotta, mutta edelleenkään en ole halunnut uutta suhdetta. 

M41

Asiaa ajateltuani, ymmärrän kyllä miksi mies jätti. Ehkä se oli parempi näin.

Vierailija kirjoitti:

Olen jättänyt tapailukumppanin kuukauden jälkeen kertomatta syytä viestillä. En suostunut puhumaan. Hänelle se oli tosi kova paikka, soitti kuukausia perään itkien. Ei vaan muka voinut käsittää kun en ollut käyttänyt mitään merkkejä. Minusta oli kohtuutonta häneltä tivata kun oltiin vain kuukausi tunnettu. Tekisin uudelleen jos tarvitsisi. Kyseessä ei ollut parisuhde van tapailu.

Kai hänelle oli alusta saakka selvää että sinulle kyse oli vain hetken huvista?

Jättäjä voi pelätä että alan roikkumaan hänessä ja haluaa päästä mahdollisimman nopeasti eroon.

Ehkä ap on narsisti. ja jättäjää on neuvottu jättämään tätä jälkiä jättämättä ja ilman selityksiä?

Vierailija kirjoitti:

Näin teki tuttavani. Hän selitti, että hiljainen lähteminen johtui siitä että

1. Hän halunnut loukata toisen tunteita kertomalla erinäisiä syitä eroon 

-> ei tarvitse kertoa syitä eroon, vain kertoa, että tämä mitä meillä oli, on nyt tullut tiensä päähän

2. Hän ei tuntenut olevansa millään lailla sitoutunut ihmiseen, koska eivät olleet siitä sopineet ja tapailu oli ollut satunnaista

-> hän on saattanut kuitenkin ihastuksissaan / ihastunutta esittäessään luoda sitoutuneisuutta ja kuvaa omasta sitoutuneisuudestaan tähän toiseen ihmiseen

3. Hän ei halunnut herättää jätetyssä enää mitään vääriä odotuksia

-> nimen omaan jättämällä ne väärät odotukset ja ajatukset kuoletetaan nopeiten eikä kyseessä ole edes se, että se toinen odottaisi jotain vaan pääsisi itsekin hautaamaan asian mahdollisimman pian, mutta kuka voi pitää hautajaiset ilman ruumista?

4. Hän toivoi, että jätetty pääsisi näin nopeammin eteenpäin

-> tuo nimenomaan tutkitusti hidastaa vastapuolen toipumista ja eteenpäin pääsyä

Toki tuttavalle oli vielä positiivisia tunteita jättämäänsä ihmistä kohtaan, mutta hän ei kokenut, että ne olivat sellaisia, että se riittäisi yhdessäoloon.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä olisi hyvä suostua selvittämään asia puhelimessa, mutta ei välttämättä kasvokkain.

Jotkut naiset -  viimeisenä keinonaan yrittää pitää joku mies -   voivat  ehdottaa tältä eroseksiä ja hankkiutua sillä tavalla vielä raskaaksi siitä miehestä  - ja siten sitoa se mies itseensä loppuelämän ajaksi.

Tytöt on kertoneet, että niitä innokkaita eropanijoita on varsin paljon miehissä. Ja kyllähän ne naisetkin siihen suostuvat monesti, jos seksi on ollut hyvää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen jättänyt tapailukumppanin kuukauden jälkeen kertomatta syytä viestillä. En suostunut puhumaan. Hänelle se oli tosi kova paikka, soitti kuukausia perään itkien. Ei vaan muka voinut käsittää kun en ollut käyttänyt mitään merkkejä. Minusta oli kohtuutonta häneltä tivata kun oltiin vain kuukausi tunnettu. Tekisin uudelleen jos tarvitsisi. Kyseessä ei ollut parisuhde van tapailu.

Kai hänelle oli alusta saakka selvää että sinulle kyse oli vain hetken huvista?

Tuskin oli, koska tämä edellinen kirjoittaja ei olisi saanut sitä hetken hupiaan, ellei olisi osallistanut toista näytelmään rakastumisesta ja suhteesta. Hän ei saa hupia siitä, että hän tapailee jotain hetken tunnustellen ja varovaisesti ja toteaa, että kiitos moi, jatketaan eri suuntiin.