Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut vastaavat kaarrellen
Tälläkin viikolla olen yrittänyt kysyä opettajalta koulun suorittamiseen liittyvää asiaa wilmassa useita kertoja. Olen toistanut saman kysymyksen, mahdollisimman selkeästi ja silti saamani vastaukset eivät vastaa kysymykseen.
Joskus olen huomannut paljon samanlaista "ohi kysymyksen" vastaamista omassa suvussani.
Esim. Äitini tekee tätä. Jos kysyn milloin vaikkapa jokin lihapaketti on avattu, vastaa "ihan hyvää se on.". Jos toistan kysymyksen "ei siitä kauaa ole" tai "millonkahan se nyt oli" jne sen sijaan että sanoisi "eilen", "viime viikolla" tai vaikkapa ihan vain "en tiedä" tai en muista.
Siis eihän kaikkeen aina voi (tai kehtaa) suoraan vastata mutta kun jatkuvasti vastaukset on luokkaa "ei vastaa kysymykseen".
Jos joku ei saanut kiinni niin tarkoitan sitä että esittäessäni kysymyksen johon yleensä on tapana vastata suoraan, menee vastaus jotenkin aiheen vierestä.. ja sitä suoraa vastausta ei saa vaikka kysymyksen toistaa ja pyydät suoraa vastausta.
Kyse ei ole tilanteista, joissa olisi esim. noloa vastata suoraan.
Onko tämä ns. kulttuurikysymys vai onko joillakin vaan vaikeuksia ymmärtää, mitä heiltä yritetään kysyä?
Ja juu ei ole kaikkien kanssa tällaista ongelmaa eli en usko johtuvan minusta.
Joskus ärsyttää ja turhauttaa ihan todenteolla kun ei tiedä vastaako henkilö tietämättömyyttään vai tarkoituksella väärin.
Jos haluan tietää montako omenaa (tai vaikkapa lomapäiviä) on jäljellä, en tee mitään sillä tiedolla "on niitä jäljellä". Niin, montako niitä oli? "Kyllä niitä oli". Aha, asia selvä! Kyllä minä tiesin että oli, mutta kun en kysynyt sitä.
Miksi vastataan kaarrellen silloinkin kun se ei ole tarpeen eikä siitä ole hyötyä? Se hukkaa molempien aikaa ja energiaa.
Kommentit (749)
Onhan tuo sellasta semi burgerointia, jos tivaa jotain tarkkaa vastausta kun sen voisi lukea myös rivien välistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap olen samanlainen kuin sinä. Ja olen saanut haukut monet kerrat elämäni aikana koska olen milloin mitäkin. Vaikea, jankuttaja, riidan aiheuttaja, teen tahallani jotain yms.
Eli neuronkirjolla.
Todellako? Selittäisitkö minkä vuoksi ajattelet niin?
Kysymyksessäsi tulee esiin selvä taka-ajatus piiloitella diagnoosiasi. Yrität myös selvästi halveksua taka-ajatustenlukutaitoani, mikä on lopullinen vahvistus diagnoosille. Ei olisi pitänyt äitisi ja mummosi käyttää alumiinista Mehu-Maijaa, nyt siitä saa sitten kärsiä koko palsta!
No niin. Selittäisikö joku jos kommentistani todella sai sen kuvan että olisin neurokirjolla? Epäilen, mutta kiinnostuin asiasta.
Noin lyhyestä ja pienestä ei voi mitenkään mielekkäästi diagnostisoida ketään. Ap:n suhteen herää kumminkin mieleeni kysymys josko kyseessä olla autisminkirjon tyyppistä käyttäytymistä tuo tietty jäykkyys (pitää huomauttaa homeesta, täytyy tietää avauspäivämäärä - normaalimpaa olisi hyväksyä ettei tuolla voi syödä ja elää sen mukaan). Yksi tuommoinen mahdollinen ei kuitenkaan riitä diagnoosiperusteeksi mitenkään ja ap ei esiintuo muita diagnoosikriteereitä. Lähinnä päinvastoin - tuo tarkempien tietojen tarve vaikuttaa tuossa asiayhteydessä ihan terveeltä, ja sosiaalinen vuorovaikutus ontuu eri kommunikaatiotyylien yhteensopimattomuuteen. Helpommin diagnostisoin näillä tiedoilla ap:n mummon narsistiksi kuin sinut tai ap:n autisminkirjon diagnoosille. Toisaalta olen yleensä väärässä...
No minulla tuli kyllä mieleen heti neurokirjon kuuluva henkilö myös ap:n tekstistä. Johtuen siis samasta asiasta, eli nepsyille on tarkkaa juuri tuommoiset asiat ja rivien välistä ei pysty lukemaan. Mutta samaa mieltä, että vaikka tämä mieleen tulikin niin ei tämä palsta ole mitenkään pätevä diagnosoimaan yhtään ketään ja ihmiset on erilaisia ja melkein jokaisesta löytyy jokin piirre minkä perusteella voi diagnosoida vaikka ja miksi.
Minusta nämä esimerkit ovat vain täysin vääriä vastauksia selkeisiin kysymyksiin ja niiden antajat taas ovat ne nepsyoireiset.
Kyse ei ole rivien välistä lukemisesta vaan siitä, että se alkaa ärsyttämään kun ei osata vastat edes helppoihin kysymyksin oikein. Kun kysytään. Kuinka monta päivää sinulla on lomaa? Oikea vastaus ei ole, onhan noita, vaan joku numero kuten 3, 10 tai 100. Onhan noita, voi olla kaikkea 2-ylöspäin.Minä voin kysyä lapsiltani illalla, pesivätkö he jo hampaansa ja odotan kyllä tai ei vastausta. En jotain, ei mulla ole reikiä hampaissa vastausta.
Mikä siinä on niin vaikeaa vastata juuri siihen kysymykseen ei johonkin muuhun kysymykseen? Minusta se on merkki jostain, jos ei kykene ymmärtämään kysymyksiä.
No tietynlainen jäykkyys kyllä näkyy jokaisessa vastauksessa, jos kirjoittaja on sama ja asioista hermostuminen jos on sama kirjoittaja. Jos et ole nepsy niin kantsii kuitenkin vähän relata edes. Ärsyttäviä ihmisiä/ihmisiä jotka eivät toimi sun mielen mukaan on olemassa. Ei siihen sen kummempaa vastausta ole. Tai voit vastata itse omaan kysymykseesi ja tyytyä siihen, jos se on ainoa oikea vastaus.
En kutsuisi sitä jäykkyydeksi, vaan ihan puhtaasti turhautumiseksi, kun kysytään helppoja kysymyksiä ja mihinkään sellaiseen kysymykseen ei osata vastata, mitä oikeasti kysyttiin.
Miksi relata? Miksi ihmiset eivät ymmärrä mitä heiltä kysytään? Onko se merkki neurosairauksista, vai älyn puutteesta?
Miten nämä ihmiset ovat selvinneet koulussa kokeista? Paljonko on 1+1 ja he vastaavat jonkin verran?1+1 on tietysti 10. Sen osaa jokainen elinikänsä tietokoneita ohjelmoinut idioottikin. Mitä muuta se voisi olla? Nyt tietysti joku mikrosiruohjelmoija sanoo että se olisi 3,2 volttia jos 1 on 1,6 volttia mutta jospa nyt pysyttäisiin normaaleiden ohjelmoijien viitekehyksessä.
1+1=2. 1+1 voi olla myös 3 ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap olen samanlainen kuin sinä. Ja olen saanut haukut monet kerrat elämäni aikana koska olen milloin mitäkin. Vaikea, jankuttaja, riidan aiheuttaja, teen tahallani jotain yms.
Eli neuronkirjolla.
Todellako? Selittäisitkö minkä vuoksi ajattelet niin?
Kysymyksessäsi tulee esiin selvä taka-ajatus piiloitella diagnoosiasi. Yrität myös selvästi halveksua taka-ajatustenlukutaitoani, mikä on lopullinen vahvistus diagnoosille. Ei olisi pitänyt äitisi ja mummosi käyttää alumiinista Mehu-Maijaa, nyt siitä saa sitten kärsiä koko palsta!
No niin. Selittäisikö joku jos kommentistani todella sai sen kuvan että olisin neurokirjolla? Epäilen, mutta kiinnostuin asiasta.
Noin lyhyestä ja pienestä ei voi mitenkään mielekkäästi diagnostisoida ketään. Ap:n suhteen herää kumminkin mieleeni kysymys josko kyseessä olla autisminkirjon tyyppistä käyttäytymistä tuo tietty jäykkyys (pitää huomauttaa homeesta, täytyy tietää avauspäivämäärä - normaalimpaa olisi hyväksyä ettei tuolla voi syödä ja elää sen mukaan). Yksi tuommoinen mahdollinen ei kuitenkaan riitä diagnoosiperusteeksi mitenkään ja ap ei esiintuo muita diagnoosikriteereitä. Lähinnä päinvastoin - tuo tarkempien tietojen tarve vaikuttaa tuossa asiayhteydessä ihan terveeltä, ja sosiaalinen vuorovaikutus ontuu eri kommunikaatiotyylien yhteensopimattomuuteen. Helpommin diagnostisoin näillä tiedoilla ap:n mummon narsistiksi kuin sinut tai ap:n autisminkirjon diagnoosille. Toisaalta olen yleensä väärässä...
No minulla tuli kyllä mieleen heti neurokirjon kuuluva henkilö myös ap:n tekstistä. Johtuen siis samasta asiasta, eli nepsyille on tarkkaa juuri tuommoiset asiat ja rivien välistä ei pysty lukemaan. Mutta samaa mieltä, että vaikka tämä mieleen tulikin niin ei tämä palsta ole mitenkään pätevä diagnosoimaan yhtään ketään ja ihmiset on erilaisia ja melkein jokaisesta löytyy jokin piirre minkä perusteella voi diagnosoida vaikka ja miksi.
Minusta nämä esimerkit ovat vain täysin vääriä vastauksia selkeisiin kysymyksiin ja niiden antajat taas ovat ne nepsyoireiset.
Kyse ei ole rivien välistä lukemisesta vaan siitä, että se alkaa ärsyttämään kun ei osata vastat edes helppoihin kysymyksin oikein. Kun kysytään. Kuinka monta päivää sinulla on lomaa? Oikea vastaus ei ole, onhan noita, vaan joku numero kuten 3, 10 tai 100. Onhan noita, voi olla kaikkea 2-ylöspäin.Minä voin kysyä lapsiltani illalla, pesivätkö he jo hampaansa ja odotan kyllä tai ei vastausta. En jotain, ei mulla ole reikiä hampaissa vastausta.
Mikä siinä on niin vaikeaa vastata juuri siihen kysymykseen ei johonkin muuhun kysymykseen? Minusta se on merkki jostain, jos ei kykene ymmärtämään kysymyksiä.
No tietynlainen jäykkyys kyllä näkyy jokaisessa vastauksessa, jos kirjoittaja on sama ja asioista hermostuminen jos on sama kirjoittaja. Jos et ole nepsy niin kantsii kuitenkin vähän relata edes. Ärsyttäviä ihmisiä/ihmisiä jotka eivät toimi sun mielen mukaan on olemassa. Ei siihen sen kummempaa vastausta ole. Tai voit vastata itse omaan kysymykseesi ja tyytyä siihen, jos se on ainoa oikea vastaus.
En kutsuisi sitä jäykkyydeksi, vaan ihan puhtaasti turhautumiseksi, kun kysytään helppoja kysymyksiä ja mihinkään sellaiseen kysymykseen ei osata vastata, mitä oikeasti kysyttiin.
Miksi relata? Miksi ihmiset eivät ymmärrä mitä heiltä kysytään? Onko se merkki neurosairauksista, vai älyn puutteesta?
Miten nämä ihmiset ovat selvinneet koulussa kokeista? Paljonko on 1+1 ja he vastaavat jonkin verran?
Olen menossa naimisiin ja tuli mieleeni, että jos hääpuvun osto olisi mennyt samalla tavalla kaarrellen:
Minä: Ostaisin hääpuvun, tykkään tällaisista ja budjettini on X. Mitä teiltä löytyy?
Myyjä: Meillä on paljon häämekkoja.
Minä: Niin, hyvä, onhan tämä hääpukuliike. Tuota, olisiko jotain jota suosittelet kuvaukseni mukaan?
Myyjä: On ainakin 50 sydänkaula-aukollista mekkoa.
Minä: Saisinko niistä jonkun kokeeksi, vaikka tuon tuolta?
Myyjä: Tässä mekko ja pari lisää.
Minä: Tämä on kiva ja istuu hyvin! Mitä se maksaa?
Myyjä: Kyllä se sun budjettiin mahtuu!
Minä: Niin, että paljonko?
Myyjä: Muutamia satoja.
Minä: ... Kolme sataa? Neljä sataa? Vähemmän?
Myyjä: On meillä halvempiakin mekkoja, jos tämä ei sovi?
Minä: Niin tuota, saisinko sen hinnan, missä se hintalappu on?
En nyt tiedä, mitä opettajalta olet kysynyt, mutta olen itse kielten opettajana vastannut kaarrellen kysymykseen siitä, onko lapsen (3lk) järkevää aloittaa uusi kieli. Olen kertonut lapsen tasosta, siitä että kieliä voi oppia useita yhtä aikaakin ilman että ne menee sekaisin tai jos menisikin sekaisin niin ilmiö ei ole lopullinen, eikä siitä aiheudu lopullista haittaa.
En ikinä sanoisi vanhemmalle, että heidän kannattaa tai ei kannata ottaa toista kieltä. Vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten, he tekevät päätöksen ja heillä on vastuu. En halua opettajana tulla syytetyksi jos jostain syystä valinta osoittautuukin lapselle vääräksi. En yksinkertaisesti tiedä useinkaan lapsesta, hänen motivaatiostansa ja elämäntilanteestansa tarpeeksi, jotta uskaltaisin sanoa definitiivisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap olen samanlainen kuin sinä. Ja olen saanut haukut monet kerrat elämäni aikana koska olen milloin mitäkin. Vaikea, jankuttaja, riidan aiheuttaja, teen tahallani jotain yms.
Eli neuronkirjolla.
Todellako? Selittäisitkö minkä vuoksi ajattelet niin?
Kysymyksessäsi tulee esiin selvä taka-ajatus piiloitella diagnoosiasi. Yrität myös selvästi halveksua taka-ajatustenlukutaitoani, mikä on lopullinen vahvistus diagnoosille. Ei olisi pitänyt äitisi ja mummosi käyttää alumiinista Mehu-Maijaa, nyt siitä saa sitten kärsiä koko palsta!
No niin. Selittäisikö joku jos kommentistani todella sai sen kuvan että olisin neurokirjolla? Epäilen, mutta kiinnostuin asiasta.
Noin lyhyestä ja pienestä ei voi mitenkään mielekkäästi diagnostisoida ketään. Ap:n suhteen herää kumminkin mieleeni kysymys josko kyseessä olla autisminkirjon tyyppistä käyttäytymistä tuo tietty jäykkyys (pitää huomauttaa homeesta, täytyy tietää avauspäivämäärä - normaalimpaa olisi hyväksyä ettei tuolla voi syödä ja elää sen mukaan). Yksi tuommoinen mahdollinen ei kuitenkaan riitä diagnoosiperusteeksi mitenkään ja ap ei esiintuo muita diagnoosikriteereitä. Lähinnä päinvastoin - tuo tarkempien tietojen tarve vaikuttaa tuossa asiayhteydessä ihan terveeltä, ja sosiaalinen vuorovaikutus ontuu eri kommunikaatiotyylien yhteensopimattomuuteen. Helpommin diagnostisoin näillä tiedoilla ap:n mummon narsistiksi kuin sinut tai ap:n autisminkirjon diagnoosille. Toisaalta olen yleensä väärässä...
No minulla tuli kyllä mieleen heti neurokirjon kuuluva henkilö myös ap:n tekstistä. Johtuen siis samasta asiasta, eli nepsyille on tarkkaa juuri tuommoiset asiat ja rivien välistä ei pysty lukemaan. Mutta samaa mieltä, että vaikka tämä mieleen tulikin niin ei tämä palsta ole mitenkään pätevä diagnosoimaan yhtään ketään ja ihmiset on erilaisia ja melkein jokaisesta löytyy jokin piirre minkä perusteella voi diagnosoida vaikka ja miksi.
Minusta nämä esimerkit ovat vain täysin vääriä vastauksia selkeisiin kysymyksiin ja niiden antajat taas ovat ne nepsyoireiset.
Kyse ei ole rivien välistä lukemisesta vaan siitä, että se alkaa ärsyttämään kun ei osata vastat edes helppoihin kysymyksin oikein. Kun kysytään. Kuinka monta päivää sinulla on lomaa? Oikea vastaus ei ole, onhan noita, vaan joku numero kuten 3, 10 tai 100. Onhan noita, voi olla kaikkea 2-ylöspäin.Minä voin kysyä lapsiltani illalla, pesivätkö he jo hampaansa ja odotan kyllä tai ei vastausta. En jotain, ei mulla ole reikiä hampaissa vastausta.
Mikä siinä on niin vaikeaa vastata juuri siihen kysymykseen ei johonkin muuhun kysymykseen? Minusta se on merkki jostain, jos ei kykene ymmärtämään kysymyksiä.
No tietynlainen jäykkyys kyllä näkyy jokaisessa vastauksessa, jos kirjoittaja on sama ja asioista hermostuminen jos on sama kirjoittaja. Jos et ole nepsy niin kantsii kuitenkin vähän relata edes. Ärsyttäviä ihmisiä/ihmisiä jotka eivät toimi sun mielen mukaan on olemassa. Ei siihen sen kummempaa vastausta ole. Tai voit vastata itse omaan kysymykseesi ja tyytyä siihen, jos se on ainoa oikea vastaus.
En kutsuisi sitä jäykkyydeksi, vaan ihan puhtaasti turhautumiseksi, kun kysytään helppoja kysymyksiä ja mihinkään sellaiseen kysymykseen ei osata vastata, mitä oikeasti kysyttiin.
Miksi relata? Miksi ihmiset eivät ymmärrä mitä heiltä kysytään? Onko se merkki neurosairauksista, vai älyn puutteesta?
Miten nämä ihmiset ovat selvinneet koulussa kokeista? Paljonko on 1+1 ja he vastaavat jonkin verran?1+1 on tietysti 10. Sen osaa jokainen elinikänsä tietokoneita ohjelmoinut idioottikin. Mitä muuta se voisi olla? Nyt tietysti joku mikrosiruohjelmoija sanoo että se olisi 3,2 volttia jos 1 on 1,6 volttia mutta jospa nyt pysyttäisiin normaaleiden ohjelmoijien viitekehyksessä.
1+1=2. 1+1 voi olla myös 3 ;)
Tuo kolmosen aikaansaanti vaatinee jo 18+.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En nyt tiedä, mitä opettajalta olet kysynyt, mutta olen itse kielten opettajana vastannut kaarrellen kysymykseen siitä, onko lapsen (3lk) järkevää aloittaa uusi kieli. Olen kertonut lapsen tasosta, siitä että kieliä voi oppia useita yhtä aikaakin ilman että ne menee sekaisin tai jos menisikin sekaisin niin ilmiö ei ole lopullinen, eikä siitä aiheudu lopullista haittaa.
En ikinä sanoisi vanhemmalle, että heidän kannattaa tai ei kannata ottaa toista kieltä. Vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten, he tekevät päätöksen ja heillä on vastuu. En halua opettajana tulla syytetyksi jos jostain syystä valinta osoittautuukin lapselle vääräksi. En yksinkertaisesti tiedä useinkaan lapsesta, hänen motivaatiostansa ja elämäntilanteestansa tarpeeksi, jotta uskaltaisin sanoa definitiivisesti.
Entäpä, jos kuule ihan definitiivisesti sanoisit ääneen sen, että et uskalla sanoa syystä että. Luuletko ihan tosissaan, etteivät ihmiset huomaa, jos väistät kysymyksen ja puhut vierestä? Ja luuletko olevasi jotenkin kohtelias, kun teet niin?
Ei paljon loukkaavampaa ole kuin ohittaa ihmisen kysymys. Ja siihen liittyy sekin, että moni ajattelee siinä tilanteessa, että miten tyhmänä tuo minua oikein pitää, kun luulee, etten huomaa tätä muka diplomaattista väistöliikettä?
Huono opettaja ja ihminen olet. Tee ihan oikeasti jotain itsellesi.
Minulla oli esimies, joka ei koskaan vastannut kysymyksiini. Uskon, että se johtui siitä, että hänellä oli äärettömän huonot sosiaaliset taidot. Hän ei myöskään ymmärtänyt yhtään, milloin joku ei jaksanut kuunnella joutavaa höpötystä aiheesta, josta muut eivät tienneet. Hän suuttui heti ja huusi alaisilleen, jos joku vaikka keksi hyvän kehitysehdotuksen, jota hän itse ei ollut keksinyt. Sanomattakin on selvää, että työnteko oli todella vaikeaa hänen kanssaan. Jossain vaiheessa omistaja onneksi päätti siirtää hänet muihin tehtäviin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En nyt tiedä, mitä opettajalta olet kysynyt, mutta olen itse kielten opettajana vastannut kaarrellen kysymykseen siitä, onko lapsen (3lk) järkevää aloittaa uusi kieli. Olen kertonut lapsen tasosta, siitä että kieliä voi oppia useita yhtä aikaakin ilman että ne menee sekaisin tai jos menisikin sekaisin niin ilmiö ei ole lopullinen, eikä siitä aiheudu lopullista haittaa.
En ikinä sanoisi vanhemmalle, että heidän kannattaa tai ei kannata ottaa toista kieltä. Vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten, he tekevät päätöksen ja heillä on vastuu. En halua opettajana tulla syytetyksi jos jostain syystä valinta osoittautuukin lapselle vääräksi. En yksinkertaisesti tiedä useinkaan lapsesta, hänen motivaatiostansa ja elämäntilanteestansa tarpeeksi, jotta uskaltaisin sanoa definitiivisesti.
Miksi et voisi sanoa tuota kirjoittamaasi informaatiota suoraan vanhemmille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap olen samanlainen kuin sinä. Ja olen saanut haukut monet kerrat elämäni aikana koska olen milloin mitäkin. Vaikea, jankuttaja, riidan aiheuttaja, teen tahallani jotain yms.
Eli neuronkirjolla.
Todellako? Selittäisitkö minkä vuoksi ajattelet niin?
Kysymyksessäsi tulee esiin selvä taka-ajatus piiloitella diagnoosiasi. Yrität myös selvästi halveksua taka-ajatustenlukutaitoani, mikä on lopullinen vahvistus diagnoosille. Ei olisi pitänyt äitisi ja mummosi käyttää alumiinista Mehu-Maijaa, nyt siitä saa sitten kärsiä koko palsta!
No niin. Selittäisikö joku jos kommentistani todella sai sen kuvan että olisin neurokirjolla? Epäilen, mutta kiinnostuin asiasta.
Noin lyhyestä ja pienestä ei voi mitenkään mielekkäästi diagnostisoida ketään. Ap:n suhteen herää kumminkin mieleeni kysymys josko kyseessä olla autisminkirjon tyyppistä käyttäytymistä tuo tietty jäykkyys (pitää huomauttaa homeesta, täytyy tietää avauspäivämäärä - normaalimpaa olisi hyväksyä ettei tuolla voi syödä ja elää sen mukaan). Yksi tuommoinen mahdollinen ei kuitenkaan riitä diagnoosiperusteeksi mitenkään ja ap ei esiintuo muita diagnoosikriteereitä. Lähinnä päinvastoin - tuo tarkempien tietojen tarve vaikuttaa tuossa asiayhteydessä ihan terveeltä, ja sosiaalinen vuorovaikutus ontuu eri kommunikaatiotyylien yhteensopimattomuuteen. Helpommin diagnostisoin näillä tiedoilla ap:n mummon narsistiksi kuin sinut tai ap:n autisminkirjon diagnoosille. Toisaalta olen yleensä väärässä...
No minulla tuli kyllä mieleen heti neurokirjon kuuluva henkilö myös ap:n tekstistä. Johtuen siis samasta asiasta, eli nepsyille on tarkkaa juuri tuommoiset asiat ja rivien välistä ei pysty lukemaan. Mutta samaa mieltä, että vaikka tämä mieleen tulikin niin ei tämä palsta ole mitenkään pätevä diagnosoimaan yhtään ketään ja ihmiset on erilaisia ja melkein jokaisesta löytyy jokin piirre minkä perusteella voi diagnosoida vaikka ja miksi.
Minusta nämä esimerkit ovat vain täysin vääriä vastauksia selkeisiin kysymyksiin ja niiden antajat taas ovat ne nepsyoireiset.
Kyse ei ole rivien välistä lukemisesta vaan siitä, että se alkaa ärsyttämään kun ei osata vastat edes helppoihin kysymyksin oikein. Kun kysytään. Kuinka monta päivää sinulla on lomaa? Oikea vastaus ei ole, onhan noita, vaan joku numero kuten 3, 10 tai 100. Onhan noita, voi olla kaikkea 2-ylöspäin.Minä voin kysyä lapsiltani illalla, pesivätkö he jo hampaansa ja odotan kyllä tai ei vastausta. En jotain, ei mulla ole reikiä hampaissa vastausta.
Mikä siinä on niin vaikeaa vastata juuri siihen kysymykseen ei johonkin muuhun kysymykseen? Minusta se on merkki jostain, jos ei kykene ymmärtämään kysymyksiä.
No tietynlainen jäykkyys kyllä näkyy jokaisessa vastauksessa, jos kirjoittaja on sama ja asioista hermostuminen jos on sama kirjoittaja. Jos et ole nepsy niin kantsii kuitenkin vähän relata edes. Ärsyttäviä ihmisiä/ihmisiä jotka eivät toimi sun mielen mukaan on olemassa. Ei siihen sen kummempaa vastausta ole. Tai voit vastata itse omaan kysymykseesi ja tyytyä siihen, jos se on ainoa oikea vastaus.
Ei ole sama kirjoittaja. Itse olen se joka oli samanlainen ap:n kanssa ja pyysi selittämään tarkemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt tiedä, mitä opettajalta olet kysynyt, mutta olen itse kielten opettajana vastannut kaarrellen kysymykseen siitä, onko lapsen (3lk) järkevää aloittaa uusi kieli. Olen kertonut lapsen tasosta, siitä että kieliä voi oppia useita yhtä aikaakin ilman että ne menee sekaisin tai jos menisikin sekaisin niin ilmiö ei ole lopullinen, eikä siitä aiheudu lopullista haittaa.
En ikinä sanoisi vanhemmalle, että heidän kannattaa tai ei kannata ottaa toista kieltä. Vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten, he tekevät päätöksen ja heillä on vastuu. En halua opettajana tulla syytetyksi jos jostain syystä valinta osoittautuukin lapselle vääräksi. En yksinkertaisesti tiedä useinkaan lapsesta, hänen motivaatiostansa ja elämäntilanteestansa tarpeeksi, jotta uskaltaisin sanoa definitiivisesti.
Entäpä, jos kuule ihan definitiivisesti sanoisit ääneen sen, että et uskalla sanoa syystä että. Luuletko ihan tosissaan, etteivät ihmiset huomaa, jos väistät kysymyksen ja puhut vierestä? Ja luuletko olevasi jotenkin kohtelias, kun teet niin?
Ei paljon loukkaavampaa ole kuin ohittaa ihmisen kysymys. Ja siihen liittyy sekin, että moni ajattelee siinä tilanteessa, että miten tyhmänä tuo minua oikein pitää, kun luulee, etten huomaa tätä muka diplomaattista väistöliikettä?
Huono opettaja ja ihminen olet. Tee ihan oikeasti jotain itsellesi.
Siellä on näköjään vanhempi kysellyt typeriä opettajalta ja saanut epäsuoran vastauksen, kun meni noin tunteisiin :D.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt tiedä, mitä opettajalta olet kysynyt, mutta olen itse kielten opettajana vastannut kaarrellen kysymykseen siitä, onko lapsen (3lk) järkevää aloittaa uusi kieli. Olen kertonut lapsen tasosta, siitä että kieliä voi oppia useita yhtä aikaakin ilman että ne menee sekaisin tai jos menisikin sekaisin niin ilmiö ei ole lopullinen, eikä siitä aiheudu lopullista haittaa.
En ikinä sanoisi vanhemmalle, että heidän kannattaa tai ei kannata ottaa toista kieltä. Vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten, he tekevät päätöksen ja heillä on vastuu. En halua opettajana tulla syytetyksi jos jostain syystä valinta osoittautuukin lapselle vääräksi. En yksinkertaisesti tiedä useinkaan lapsesta, hänen motivaatiostansa ja elämäntilanteestansa tarpeeksi, jotta uskaltaisin sanoa definitiivisesti.
Entäpä, jos kuule ihan definitiivisesti sanoisit ääneen sen, että et uskalla sanoa syystä että. Luuletko ihan tosissaan, etteivät ihmiset huomaa, jos väistät kysymyksen ja puhut vierestä? Ja luuletko olevasi jotenkin kohtelias, kun teet niin?
Ei paljon loukkaavampaa ole kuin ohittaa ihmisen kysymys. Ja siihen liittyy sekin, että moni ajattelee siinä tilanteessa, että miten tyhmänä tuo minua oikein pitää, kun luulee, etten huomaa tätä muka diplomaattista väistöliikettä?
Huono opettaja ja ihminen olet. Tee ihan oikeasti jotain itsellesi.
Jos tästä jättäisi pois tuon tarpeettoman jyrkkyyden ja henkilöhyökkäyksen niin jää jäljelle ihan hyvä pointti tuosta mukadiplomaattisesta kysymyksen ohittamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset on erilaisia.
Tämä. Saman asian voi esittää monella eri tavalla, toiset suorempaan täräyttäen ja toiset vähän loivemmin kaartaen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt tiedä, mitä opettajalta olet kysynyt, mutta olen itse kielten opettajana vastannut kaarrellen kysymykseen siitä, onko lapsen (3lk) järkevää aloittaa uusi kieli. Olen kertonut lapsen tasosta, siitä että kieliä voi oppia useita yhtä aikaakin ilman että ne menee sekaisin tai jos menisikin sekaisin niin ilmiö ei ole lopullinen, eikä siitä aiheudu lopullista haittaa.
En ikinä sanoisi vanhemmalle, että heidän kannattaa tai ei kannata ottaa toista kieltä. Vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten, he tekevät päätöksen ja heillä on vastuu. En halua opettajana tulla syytetyksi jos jostain syystä valinta osoittautuukin lapselle vääräksi. En yksinkertaisesti tiedä useinkaan lapsesta, hänen motivaatiostansa ja elämäntilanteestansa tarpeeksi, jotta uskaltaisin sanoa definitiivisesti.
Entäpä, jos kuule ihan definitiivisesti sanoisit ääneen sen, että et uskalla sanoa syystä että. Luuletko ihan tosissaan, etteivät ihmiset huomaa, jos väistät kysymyksen ja puhut vierestä? Ja luuletko olevasi jotenkin kohtelias, kun teet niin?
Ei paljon loukkaavampaa ole kuin ohittaa ihmisen kysymys. Ja siihen liittyy sekin, että moni ajattelee siinä tilanteessa, että miten tyhmänä tuo minua oikein pitää, kun luulee, etten huomaa tätä muka diplomaattista väistöliikettä?
Huono opettaja ja ihminen olet. Tee ihan oikeasti jotain itsellesi.
Siellä on näköjään vanhempi kysellyt typeriä opettajalta ja saanut epäsuoran vastauksen, kun meni noin tunteisiin :D.
Jaa että vanhemmat ymmärtäisivät paremmin lastensa mahdollista koululahjakkuutta kuin opettajat? Kyllä nimenomaan typeriin kysymyksiin pitää saada hyvä vastaus, eikä mukadiplomaattista kaartelua. Ihan järkeenkäypä reaktio ja kommentti, jyrkkyydestään huolimatta.
-eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt tiedä, mitä opettajalta olet kysynyt, mutta olen itse kielten opettajana vastannut kaarrellen kysymykseen siitä, onko lapsen (3lk) järkevää aloittaa uusi kieli. Olen kertonut lapsen tasosta, siitä että kieliä voi oppia useita yhtä aikaakin ilman että ne menee sekaisin tai jos menisikin sekaisin niin ilmiö ei ole lopullinen, eikä siitä aiheudu lopullista haittaa.
En ikinä sanoisi vanhemmalle, että heidän kannattaa tai ei kannata ottaa toista kieltä. Vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten, he tekevät päätöksen ja heillä on vastuu. En halua opettajana tulla syytetyksi jos jostain syystä valinta osoittautuukin lapselle vääräksi. En yksinkertaisesti tiedä useinkaan lapsesta, hänen motivaatiostansa ja elämäntilanteestansa tarpeeksi, jotta uskaltaisin sanoa definitiivisesti.
Entäpä, jos kuule ihan definitiivisesti sanoisit ääneen sen, että et uskalla sanoa syystä että. Luuletko ihan tosissaan, etteivät ihmiset huomaa, jos väistät kysymyksen ja puhut vierestä? Ja luuletko olevasi jotenkin kohtelias, kun teet niin?
Ei paljon loukkaavampaa ole kuin ohittaa ihmisen kysymys. Ja siihen liittyy sekin, että moni ajattelee siinä tilanteessa, että miten tyhmänä tuo minua oikein pitää, kun luulee, etten huomaa tätä muka diplomaattista väistöliikettä?
Huono opettaja ja ihminen olet. Tee ihan oikeasti jotain itsellesi.
Siellä on näköjään vanhempi kysellyt typeriä opettajalta ja saanut epäsuoran vastauksen, kun meni noin tunteisiin :D.
Jaa että vanhemmat ymmärtäisivät paremmin lastensa mahdollista koululahjakkuutta kuin opettajat? Kyllä nimenomaan typeriin kysymyksiin pitää saada hyvä vastaus, eikä mukadiplomaattista kaartelua. Ihan järkeenkäypä reaktio ja kommentti, jyrkkyydestään huolimatta.
-eri
Järkeenkäypä reaktio se, että haukkuu opettajan huonoksi opettajaksi ja ihmiseksi?! :D
Ei, ei tuossa ole mitään järkeen käypää käytöstä aikuiselta ihmiseltä. Pikkulapsi kiukuttelee tuolla tavoin silloin, kun ei saa haluamaansa karkkia - ei aikuinen ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap olen samanlainen kuin sinä. Ja olen saanut haukut monet kerrat elämäni aikana koska olen milloin mitäkin. Vaikea, jankuttaja, riidan aiheuttaja, teen tahallani jotain yms.
Eli neuronkirjolla.
Todellako? Selittäisitkö minkä vuoksi ajattelet niin?
Kysymyksessäsi tulee esiin selvä taka-ajatus piiloitella diagnoosiasi. Yrität myös selvästi halveksua taka-ajatustenlukutaitoani, mikä on lopullinen vahvistus diagnoosille. Ei olisi pitänyt äitisi ja mummosi käyttää alumiinista Mehu-Maijaa, nyt siitä saa sitten kärsiä koko palsta!
No niin. Selittäisikö joku jos kommentistani todella sai sen kuvan että olisin neurokirjolla? Epäilen, mutta kiinnostuin asiasta.
Noin lyhyestä ja pienestä ei voi mitenkään mielekkäästi diagnostisoida ketään. Ap:n suhteen herää kumminkin mieleeni kysymys josko kyseessä olla autisminkirjon tyyppistä käyttäytymistä tuo tietty jäykkyys (pitää huomauttaa homeesta, täytyy tietää avauspäivämäärä - normaalimpaa olisi hyväksyä ettei tuolla voi syödä ja elää sen mukaan). Yksi tuommoinen mahdollinen ei kuitenkaan riitä diagnoosiperusteeksi mitenkään ja ap ei esiintuo muita diagnoosikriteereitä. Lähinnä päinvastoin - tuo tarkempien tietojen tarve vaikuttaa tuossa asiayhteydessä ihan terveeltä, ja sosiaalinen vuorovaikutus ontuu eri kommunikaatiotyylien yhteensopimattomuuteen. Helpommin diagnostisoin näillä tiedoilla ap:n mummon narsistiksi kuin sinut tai ap:n autisminkirjon diagnoosille. Toisaalta olen yleensä väärässä...
No minulla tuli kyllä mieleen heti neurokirjon kuuluva henkilö myös ap:n tekstistä. Johtuen siis samasta asiasta, eli nepsyille on tarkkaa juuri tuommoiset asiat ja rivien välistä ei pysty lukemaan. Mutta samaa mieltä, että vaikka tämä mieleen tulikin niin ei tämä palsta ole mitenkään pätevä diagnosoimaan yhtään ketään ja ihmiset on erilaisia ja melkein jokaisesta löytyy jokin piirre minkä perusteella voi diagnosoida vaikka ja miksi.
Minusta nämä esimerkit ovat vain täysin vääriä vastauksia selkeisiin kysymyksiin ja niiden antajat taas ovat ne nepsyoireiset.
Kyse ei ole rivien välistä lukemisesta vaan siitä, että se alkaa ärsyttämään kun ei osata vastat edes helppoihin kysymyksin oikein. Kun kysytään. Kuinka monta päivää sinulla on lomaa? Oikea vastaus ei ole, onhan noita, vaan joku numero kuten 3, 10 tai 100. Onhan noita, voi olla kaikkea 2-ylöspäin.Minä voin kysyä lapsiltani illalla, pesivätkö he jo hampaansa ja odotan kyllä tai ei vastausta. En jotain, ei mulla ole reikiä hampaissa vastausta.
Mikä siinä on niin vaikeaa vastata juuri siihen kysymykseen ei johonkin muuhun kysymykseen? Minusta se on merkki jostain, jos ei kykene ymmärtämään kysymyksiä.
No tietynlainen jäykkyys kyllä näkyy jokaisessa vastauksessa, jos kirjoittaja on sama ja asioista hermostuminen jos on sama kirjoittaja. Jos et ole nepsy niin kantsii kuitenkin vähän relata edes. Ärsyttäviä ihmisiä/ihmisiä jotka eivät toimi sun mielen mukaan on olemassa. Ei siihen sen kummempaa vastausta ole. Tai voit vastata itse omaan kysymykseesi ja tyytyä siihen, jos se on ainoa oikea vastaus.
Joissakin hommissa on tärkeää että pystytään kommunikoimaan täsmällisesti. *ttu kun harmittaa tuommoiset "kantsii relata vähän" tyypit kun jonkun lapsi menettää henkensä relaajien tekemien hoitovirheiden takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt tiedä, mitä opettajalta olet kysynyt, mutta olen itse kielten opettajana vastannut kaarrellen kysymykseen siitä, onko lapsen (3lk) järkevää aloittaa uusi kieli. Olen kertonut lapsen tasosta, siitä että kieliä voi oppia useita yhtä aikaakin ilman että ne menee sekaisin tai jos menisikin sekaisin niin ilmiö ei ole lopullinen, eikä siitä aiheudu lopullista haittaa.
En ikinä sanoisi vanhemmalle, että heidän kannattaa tai ei kannata ottaa toista kieltä. Vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten, he tekevät päätöksen ja heillä on vastuu. En halua opettajana tulla syytetyksi jos jostain syystä valinta osoittautuukin lapselle vääräksi. En yksinkertaisesti tiedä useinkaan lapsesta, hänen motivaatiostansa ja elämäntilanteestansa tarpeeksi, jotta uskaltaisin sanoa definitiivisesti.
Entäpä, jos kuule ihan definitiivisesti sanoisit ääneen sen, että et uskalla sanoa syystä että. Luuletko ihan tosissaan, etteivät ihmiset huomaa, jos väistät kysymyksen ja puhut vierestä? Ja luuletko olevasi jotenkin kohtelias, kun teet niin?
Ei paljon loukkaavampaa ole kuin ohittaa ihmisen kysymys. Ja siihen liittyy sekin, että moni ajattelee siinä tilanteessa, että miten tyhmänä tuo minua oikein pitää, kun luulee, etten huomaa tätä muka diplomaattista väistöliikettä?
Huono opettaja ja ihminen olet. Tee ihan oikeasti jotain itsellesi.
Siellä on näköjään vanhempi kysellyt typeriä opettajalta ja saanut epäsuoran vastauksen, kun meni noin tunteisiin :D.
Jaa että vanhemmat ymmärtäisivät paremmin lastensa mahdollista koululahjakkuutta kuin opettajat? Kyllä nimenomaan typeriin kysymyksiin pitää saada hyvä vastaus, eikä mukadiplomaattista kaartelua. Ihan järkeenkäypä reaktio ja kommentti, jyrkkyydestään huolimatta.
-eriJärkeenkäypä reaktio se, että haukkuu opettajan huonoksi opettajaksi ja ihmiseksi?! :D
Ei, ei tuossa ole mitään järkeen käypää käytöstä aikuiselta ihmiseltä. Pikkulapsi kiukuttelee tuolla tavoin silloin, kun ei saa haluamaansa karkkia - ei aikuinen ihminen.
Järkeenkäypä reaktio on harmistua mukadiplomaattisesta selkärangattomuudesta. Saatan mennä niinkin pitkällä että olen samaa mieltä ihmisen huonoudesta jollei pystyy professionaalisesti ammattiinsa liittyvään kysymykseen vastaamaan vaan pakenee.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt tiedä, mitä opettajalta olet kysynyt, mutta olen itse kielten opettajana vastannut kaarrellen kysymykseen siitä, onko lapsen (3lk) järkevää aloittaa uusi kieli. Olen kertonut lapsen tasosta, siitä että kieliä voi oppia useita yhtä aikaakin ilman että ne menee sekaisin tai jos menisikin sekaisin niin ilmiö ei ole lopullinen, eikä siitä aiheudu lopullista haittaa.
En ikinä sanoisi vanhemmalle, että heidän kannattaa tai ei kannata ottaa toista kieltä. Vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten, he tekevät päätöksen ja heillä on vastuu. En halua opettajana tulla syytetyksi jos jostain syystä valinta osoittautuukin lapselle vääräksi. En yksinkertaisesti tiedä useinkaan lapsesta, hänen motivaatiostansa ja elämäntilanteestansa tarpeeksi, jotta uskaltaisin sanoa definitiivisesti.
Entäpä, jos kuule ihan definitiivisesti sanoisit ääneen sen, että et uskalla sanoa syystä että. Luuletko ihan tosissaan, etteivät ihmiset huomaa, jos väistät kysymyksen ja puhut vierestä? Ja luuletko olevasi jotenkin kohtelias, kun teet niin?
Ei paljon loukkaavampaa ole kuin ohittaa ihmisen kysymys. Ja siihen liittyy sekin, että moni ajattelee siinä tilanteessa, että miten tyhmänä tuo minua oikein pitää, kun luulee, etten huomaa tätä muka diplomaattista väistöliikettä?
Huono opettaja ja ihminen olet. Tee ihan oikeasti jotain itsellesi.
Siellä on näköjään vanhempi kysellyt typeriä opettajalta ja saanut epäsuoran vastauksen, kun meni noin tunteisiin :D.
:D. Joo, huomaan nyt jälkikäteen itsekin, että osui herkkään kohtaan. Mutta siis nuo tuollaiset väistöliikkeet ovat todella loukkaavia. Älkää käyttäkö niitä vain siksi, että vaisto johdattaa tietyn ihmistyypin aina valehtelemaan tai puhumaan vierestä, jopa silloin, kun siihen ei ole mitään syytä. Kuten ei tässäkään tapauksessa. Kuten minusta huomaa, sellainen käytös aiheuttaa paljon pahaa verta :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset on erilaisia.
Tämä. Saman asian voi esittää monella eri tavalla, toiset suorempaan täräyttäen ja toiset vähän loivemmin kaartaen.
Ei ole tullut vielä tässä vaiheessa esille, että ongelmana on ne jotka eivät asiaa esitä vaan kaartelevat. Kirvesvartta.
Alla on jaoteltu Sanna Marinin kohua. Lukekaa ja jakakaa.
SANNA MARIN: https://injektiopiikki.com/2022/08/24/jauhojengi-paaministerin-parhaat-…
Joillain on vissiin vaikeaa ymmärtää kysymystä ja vastata siihen. Pari kertaa töissä törmännyt tähän ihmistyyppiin, kysyn kysymyksen ja saan vastauksen ohi aiheen, kysyn uudelleen ja sitten tulee se vastaus. Tai kysyn yksinkertaisen kysymyksen niin saan puolen tunnin monologin mutta en vastausta. Aikavarkaina ja vähän tehottomina pidän tällaisia ihmisiä, eivät osaa keskittyä olennaiseen.