Paras kirjan aloitusvirke?
Kysymys onkin jo tuossa otsikossa. Eli missä kirjassa on mielestänne paras aloitusvirke? Ja muistakaa liittää mukaan myös kyseinen virke.
Kommentit (23)
Tavoittele kuuta taivaalta, vaikka et onnistuisikaan, olet silti yksi tähdistä. Cecelia Ahern: Loppusanat
Vierailija kirjoitti:
Far out in the uncharted backwaters of the unfashionable end of the Western spiral arm of the galaxy lies a small unregarded yellow sun. Orbiting this, at a distance of roughly ninety million miles is an utterly insignificant little blue-green planet, whose ape descended life forms are so amazingly primitive that they still think digital watches are a pretty neat idea.
Oi, The Hitchhiker's Guide to the Galaxy
Omalta kohdaltani kyllä täytyy myöntää, että nuo täällä jo mainitut Linnan alkulauseet tuli ekana mieleen. Vaikka en Linnaa muuten mitenkään lempikirjailijoihini nosta, niin sekä Tuntemattoman/Sotaromaanin että Täällä Pohjantähden alla - teosten alkulauseet ovat kyllä hienot.
"On pelkoa, joka voi tuhota ihmisen elämän, ja toisenlaista pelkoa, joka voi pelastaa sen, mutta kuka pystyy erottamaan ne toisistaan?"
Britt Karin Larsen : Finnskogen Taivaankarhun metsä