Ootteko koskaan saanut perintöä?

Vierailija kirjoitti:

Äitini pyysi allekirjoittamaan jonkun lapun, kun hänen isänsä kuoli. En tajunnut sitä silloin, mutta jälkeenpäin tajusin että hän huijasi minut luopumaan perinnöstä.

Etkö osannut silloin lukea?

Vierailija kirjoitti:

Isäni perin viime vuonna. Perinnön arvo on noin 200 000.

Onko tämä paljon? Onko kyseessä ollut rikas ihminen jos näin paljon perii?

Perin mummoni vuonna 2018. Verojen jälkeen jäi käteistä noin 120000€. Oli varakas mummo, meni hyviin naimisiin. Ostin rahoilla yhden sohvan ja osakkeita.

En todellakaan. En lapsettomalta sedältäni (meni seurakunnalle) ja vanhempien perintö pelkkä homeinen vanha hökkeli. Omilla se on toimeen tultava.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On tullut viimeisen 15 vuoden aikana perittyä niin rintaperillisenä kuin testamentilla. Kannatti syntyä 90-luvulla, nyt niitä boomereita alkaa kupsahdella ja tilille tuntuu joka kerta ropsahtavan verojenkin jälkeen 60 000 - 70 000 e ylimääräistä. Sotien jälkeen syntyneet teki vuosia töitä ja nyt se koko omaisuus putoaa meidän kolmekymppisten syliin tyhjästä.

Itse olen syntynyt 80-luvun alussa ja ei mulle ole mitään perintöä koskaan tullut. Ei se haittaa mutta jänniä nämä jutut että toiset perii useinkin.

Boomereilla oli useita sisaruksia, molemmat vanhempani tuli isoista perheistä. Sieltä kun perheetön setä tai täti kupsahtaa, niin perintöä rapsahtaa meidän sisarustenlasten tilille. Minulla on vain 6 serkkua.

Joskus lapsena sain 2000 markkaa äitini tädiltä. Hän siis oli lapseton täti, joka oli testamentannut osan omaisuudestaan sisarustensa lastenlapsille.

Vierailija kirjoitti:

Äitini pyysi allekirjoittamaan jonkun lapun, kun hänen isänsä kuoli. En tajunnut sitä silloin, mutta jälkeenpäin tajusin että hän huijasi minut luopumaan perinnöstä.

Alaikäinen ei voi luopua perinnöstä.

Perin vuosia sitten isovanhempani yhdessä sisarusteni ja tätini kanssa (isäni luopui omassta osuudestaan ja siksi me lapset saimme hänen osansa). Tulikohan siitä n. 30 000 euroa per sisarus kun talo saatiin myytyä.

Omat vanhempani ovat 75 ja 76 vuotiaat. Ovat hyvässä kunnossa vielä ja toivottavasti saamme pitää heidät vielä vuosia. Mutta kun heistä aika jättää, niin tulemme kaikki kolme saamaan ihan mukavat perinnöt. On asuntoa pk seudulla, sijoitusasunto, kesämökki, metsää ja sijoituksia. 

Kaksi perintöä olen rintaperillisenä viimeisen 15v aikana saanut, yhteensä perintö oli alle 35.000€.

Isän jälkeen sain 46000€. Osa summasta meni autoon, loput säästöön.

Perin aikoinaan isänäidiltä n.10 000mk. Raha tuli silloin tarpeeseen kun olin opiskeleva yh ja meni ihan elämiseen.

Muuta tuskin tulen koskaan perimään. Äiti on vielä elossa, hän peri äitinsä, mutta sieltä ei ole tietääkseni mitään tulossa.

Ensin äidiltä sadan tuhannen arvosta kiinteistön muodossa, ja nyt tänä vuonna isältä melkeun saman verra. Perintöveroa taas saa maksaa ja sitä varten on pakko lainata rahaa. En aio vielä myydä näitä omistuksia(mökki ja asunto pikkukaupungissa).

Tavallaan, kyllä se perintönä ainakin verotuksessa katsottiin. Isovanhempani henkivakuutuksen edunsaajina oli lapsenlapset. 34t tuli, joku reilu pari tonnia muistaakseni lähti tosta veroja. Varsinainen perintö meni lapsilleen.

Olen perinyt isäni, isänäitini ja isänisäni, lapsettoman kummitätini. Isältä jäi n. 300.000 euroa+ firma, jonka myimme veljen kanssa, rahoilla lyhensin asuntolainaa, ostin uudet kodinkoneet ja laitoin vähän pihaa. Loput on sijoitettu. Osa on vielä jakamatta, koska äiti asuu talossa. (En mä äitiäni pihalle heitä....)

Isänäidin ja -isän perintö oli noin 17500 euroa, koska se jakautui monen perillisen kesken, mummilla oli monta lasta ja lapsenlasta, vanha maatila, talo ei ollut kovin arvokas. Isänisä kuoli jo vuosikymmeniä sitten, mutta kuolinpesä oli jakamaton sen maatilan vuoksi. Saatiin maat ja metät myytyä.

Sen laitoin pankkiin, paitsi ostin uudet monitehot ja kävin Briteissä. Mummi eli miltei 100-vuotiaaksi ja meillä oli kunnia nauttia hänen seurastaan kauan! Mummin 7 vuotta nuorempi pikkusisko täyttää 101 vuotta helmikuussa, jos vaan saa elää. Muisti on isotädillä sharppi kuin partaveitsi!

Kummitädiltä jäi 19000 euroa, josta n. 3500 meni hautajaisiin ja muistolaattaan sirottelualueella ja tonni asunnon tyhjennys kuluihin, kuten 1 kk vuokraan että ehti hoitaa tyhjentämisen. Lopuilla ostin osakkeita. Tavaroista osan myin, suurin osa meni roskiin. Muistoksi jätin lapsesta saakka ihailemani taulun ja Karjalasta evakkokuormassa tuodun suvun senkin ja joitain kultakoruja. Tädillä oli hyvä silmä, taulun arvo on n. 4000 euroa.

Törsäilemään en ole ryhtynyt, näiden rahojen eteen perinnönjättäjät on tehneet kovasti töitä. En halua hassata niitä.

Vierailija kirjoitti:

Olen perinyt isäni, isänäitini ja isänisäni, lapsettoman kummitätini. Isältä jäi n. 300.000 euroa+ firma, jonka myimme veljen kanssa, rahoilla lyhensin asuntolainaa, ostin uudet kodinkoneet ja laitoin vähän pihaa. Loput on sijoitettu. Osa on vielä jakamatta, koska äiti asuu talossa. (En mä äitiäni pihalle heitä....)

Isänäidin ja -isän perintö oli noin 17500 euroa, koska se jakautui monen perillisen kesken, mummilla oli monta lasta ja lapsenlasta, vanha maatila, talo ei ollut kovin arvokas. Isänisä kuoli jo vuosikymmeniä sitten, mutta kuolinpesä oli jakamaton sen maatilan vuoksi. Saatiin maat ja metät myytyä.

Sen laitoin pankkiin, paitsi ostin uudet monitehot ja kävin Briteissä. Mummi eli miltei 100-vuotiaaksi ja meillä oli kunnia nauttia hänen seurastaan kauan! Mummin 7 vuotta nuorempi pikkusisko täyttää 101 vuotta helmikuussa, jos vaan saa elää. Muisti on isotädillä sharppi kuin partaveitsi!

Kummitädiltä jäi 19000 euroa, josta n. 3500 meni hautajaisiin ja muistolaattaan sirottelualueella ja tonni asunnon tyhjennys kuluihin, kuten 1 kk vuokraan että ehti hoitaa tyhjentämisen. Lopuilla ostin osakkeita. Tavaroista osan myin, suurin osa meni roskiin. Muistoksi jätin lapsesta saakka ihailemani taulun ja Karjalasta evakkokuormassa tuodun suvun senkin ja joitain kultakoruja. Tädillä oli hyvä silmä, taulun arvo on n. 4000 euroa.

Törsäilemään en ole ryhtynyt, näiden rahojen eteen perinnönjättäjät on tehneet kovasti töitä. En halua hassata niitä.

Ihanasti kirjoitettu!

En ole koskaan saanut perintöä. En toivo että kukaan kuolisi. Mutta kun me kaikki kuitenkin joskus kuollaan niin toivon saavani joskus perintöä. Tulisi tarpeeseen ja taitaa olla ainut mikun mahdollisuus saada joskus rahaa niin että laskujen jälkeen jäisi edes euro tilille. 🙏🏼

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isäni perin viime vuonna. Perinnön arvo on noin 200 000.

Onko tämä paljon? Onko kyseessä ollut rikas ihminen jos näin paljon perii?

Ei isäni rikas ollut, vaan äärimmäisen ahkera duunari. Hän perusti aikoinaan oman firman, jonka sai viimeisinä elinvuosinaan myytyä. Siitä suurin osa tuosta summasta. Olen kyllä erittäin kiitollinen jokaisesta sentistä, sillä sain vierestä nähdä miten paljon työtä isä tämän eteen teki ja lopulta oikeastaan menetti terveytensäkin sen vuoksi.

T:tuon aiemman viestin lähettäjä

Up

Vierailija kirjoitti:

"Pelkään että perin velkoja."

Velkoja ei kannata "periä"- velkaiseen pesää ei saa koskea eli ilmoitetaan perunkirjoitustilaisuudessa, ettei vastaanota perintöä. Sieltä ei siis saa vastaanottaa mitään. Jos pesän varat eivät riitä peittämään velkoja, perilliset eivät niitä joudu maksamaan. Hautauskulut voi yrittää saada vainajan viimeiseltä asuinkunnalta.

kuka ne maksaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On tullut viimeisen 15 vuoden aikana perittyä niin rintaperillisenä kuin testamentilla. Kannatti syntyä 90-luvulla, nyt niitä boomereita alkaa kupsahdella ja tilille tuntuu joka kerta ropsahtavan verojenkin jälkeen 60 000 - 70 000 e ylimääräistä. Sotien jälkeen syntyneet teki vuosia töitä ja nyt se koko omaisuus putoaa meidän kolmekymppisten syliin tyhjästä.

Itse olen syntynyt 80-luvun alussa ja ei mulle ole mitään perintöä koskaan tullut. Ei se haittaa mutta jänniä nämä jutut että toiset perii useinkin.

Boomereilla oli useita sisaruksia, molemmat vanhempani tuli isoista perheistä. Sieltä kun perheetön setä tai täti kupsahtaa, niin perintöä rapsahtaa meidän sisarustenlasten tilille. Minulla on vain 6 serkkua.

Niin, ja kun perhe /suku on todella laaja niin ei kyllä paljon jää per nuppi. Isäni lapsuudenkoti myytiin viime vuonna, pienen taajaman keskustassa oli. Jäi