Ootteko koskaan saanut perintöä?

Äitini pyysi allekirjoittamaan jonkun lapun, kun hänen isänsä kuoli. En tajunnut sitä silloin, mutta jälkeenpäin tajusin että hän huijasi minut luopumaan perinnöstä.

Vierailija kirjoitti:

Pelkään että perin velkoja.

Sitä ei tarvitse pelätä, jos et ota jäämistöstä mitään ennen velkojien suostumusta, MUTTA jos olet ollut velkojen takaajana, tilanne on erilainen!

Jos pesällä ei ole varoja edes hautauskuluihin, eivätkä omaiset maksa, kunta huolehtii. Älä tilaa arkkua yms., voit joutua maksajaksi (!), koska kunnalla voi olla sopimus tietyn hautaustoimiston kanssa.

Lakiosa kuuluu aina rintaperilliselle mutta sitä pitää hakea testamentinsaajalta ja se on puolet normaalista perintöosasta. Jos testamenttia ei ole rintaperillinen eli lapsi perii vanhempansa. Jos on leski, joka on köyhempi kuin vainaja, tulee tälle tasinkoa vainajan omaisuudesta eli varat tasataan. Avioehdolla tämän voi kiertää.

1/3 kesämökistä ja omakotitalosta on perintöä.

Vierailija kirjoitti:

Äitini pyysi allekirjoittamaan jonkun lapun, kun hänen isänsä kuoli. En tajunnut sitä silloin, mutta jälkeenpäin tajusin että hän huijasi minut luopumaan perinnöstä.

Kerrohan tarkemmin asia taustaa.

Miksi allekirjoitit paperin, jonka merkitystä et ymmärtänyt? Tämä on kyllä varoitukseksi kaikille. Se mitä joku sanoo asiakirjan tarkoittavan ei merkitse mitään, vain se mitä paperissa sanotaan. Koskaan ei ole niin kiire, että ei ehti syventyä asiaan ja etsiä tarvittaessa asiantuntija-apua. Yhden kuolinpesän osakkaan, liikekumppanin tms. asianajaja ei ole puolueeton, vaan hänet on otettu huolehtimaan vain asiakkaansa edusta!

Perijä. kirjoitti:

Isäni kuoli taannoin ja saamme sisareni kanssa molemmat 250.000€ tänä syksynä.

Huh miten paljon

Mies47 kirjoitti:

Minä perin äitini joka kuoli 2016. Sain rahaa 149000 euroa ja veljeni sai saman eli perimme puoliksi äitini. Perimme myös kesämökin äidiltä ja auton ja irtainta omaisuutta.

Mihin käytit rahat?

Vierailija kirjoitti:

Isän ja isoäidin oon perinyt. Pari taloa, maata, metsää. Kaiken myin pois, saihan noista sen verran että ei rahahuolet paina, en ole esim työelämässä lainkaan. Äiti vielä elää ja oon hänenkin ainoa perillinen.

Saako noita oikeasti myytyä pois Näen ihan painajaisia tulevasta järvenrantatontista. Arvo on puoli milliä, mutta kuka muka nykyaikana sellaisen ostaa? Ei kukaan. Ei jää kuin verot kiusaksi+ peltoa, metsää, samaa paskaa.

Hiljattain 12000 ja v. 2014 kuoli äitini ja jätti mulle talonpuolikkaan. Ei pysty myymään kun isä asuu siinä mutta eipä mene kulujakaan kun perintö on jakamatta. Verotusarvo 42000, tuskin on vaikea myydä koska remontoitu on ajallaan ja ammattilaisten toimesta. Sijaintikin kelpo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isän ja isoäidin oon perinyt. Pari taloa, maata, metsää. Kaiken myin pois, saihan noista sen verran että ei rahahuolet paina, en ole esim työelämässä lainkaan. Äiti vielä elää ja oon hänenkin ainoa perillinen.

Saako noita oikeasti myytyä pois Näen ihan painajaisia tulevasta järvenrantatontista. Arvo on puoli milliä, mutta kuka muka nykyaikana sellaisen ostaa? Ei kukaan. Ei jää kuin verot kiusaksi+ peltoa, metsää, samaa paskaa.

Saa myydyksi ja vuokraamallakin tienaa. Riippuu toki sijainnista ja varustetasosta.

"Pelkään että perin velkoja."

Velkoja ei kannata "periä"- velkaiseen pesää ei saa koskea eli ilmoitetaan perunkirjoitustilaisuudessa, ettei vastaanota perintöä. Sieltä ei siis saa vastaanottaa mitään. Jos pesän varat eivät riitä peittämään velkoja, perilliset eivät niitä joudu maksamaan. Hautauskulut voi yrittää saada vainajan viimeiseltä asuinkunnalta.

Sain 9 000e. Sen lisäksi saanut vanhemmilta ennakkoperintönä ehkä n. 15 000e useammassa erässä.

Olen saanut 5000. Sen suurempia summia tuskin on tiedossa pitkään pitkään aikaan. Ja hyvä niin, koska haluan, että sukulaiseni elävät pitkään!

Äidiltä, n. 30 000 euroa

Vierailija kirjoitti:

En ole, ilokseni molemmat vanhempani ovat elossa. Kumpikin omistaa vain remonttia kaipaavat asuntonsa ja yhä yhteisen kesämökkinsä, sekin vuokratontilla. Muita tuskin tulen perimään/testamenttia saamaan. Minulla ei ole omaa perhettä, vanhemmilla sisaruksilla on lapsenlapsiakin.

Surullisimpia perijöitä ovat varmaan oman lapsensa perineet.

Varaudu jo perintöveroon. Joudut maksamaan kaiken omasta pussistasi, jos ei muuta perittävää ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isän ja isoäidin oon perinyt. Pari taloa, maata, metsää. Kaiken myin pois, saihan noista sen verran että ei rahahuolet paina, en ole esim työelämässä lainkaan. Äiti vielä elää ja oon hänenkin ainoa perillinen.

Saako noita oikeasti myytyä pois Näen ihan painajaisia tulevasta järvenrantatontista. Arvo on puoli milliä, mutta kuka muka nykyaikana sellaisen ostaa? Ei kukaan. Ei jää kuin verot kiusaksi+ peltoa, metsää, samaa paskaa.

Tästä nyt on jo aikaa ja sain myytyä tutuille/naapureille. Riippuu tietty paljon sijainnista, tää oli kuitenkin vain n.35km stadista vaikka ihan maaseutua.

Olen saanut perinnöksi osan talosta ja rahaa, mutta mitään ei ole jaettu. Perintöveron kuitenkin maksoin.

Vierailija kirjoitti:

1/3 kesämökistä ja omakotitalosta on perintöä.

NÄmä on kivoja, jos kaikki osakkaat ei ole asioista yhtä mieltä. Äidin kotitila oli kolmen osakkaan hallussa. Kaksi halusi myydä ja kolmaskin, mutta halusi pyytää siitää paljon enemmän kuin muut. Eihän se sillä hintaa mennyt kaupaksi ja sitten sitä kaupiteltiinkin lähes 30 vuotta. Mutta ihan hyvå, että viimein saivat sen myytyä, sillä en todellakaan olisi halunnut tätä osuutta riesakseni.

Isä kuoli n. kymmenen vuotta sitten. Sain vähän päälle viisisataa euroa.

Äidistäkään ei jäänne enempiä. Myi viitisen vuotta sitten talonsa ja muutti vuokralle, pieneen kaksioon. Ei kuulemma ollut sopivia kaksioita markkinoilla. Tuo vuokrakämppä on täydellinen, pohjineen ja sijaintineen. Okei.

Isäni perin viime vuonna. Perinnön arvo on noin 200 000.