Miksei kukaan mies tee aloitetta minulle jos illanvietossa on jo tutustuttu? Mutta sitten kun pitäisi tehdä se liike "meille vai teille" niin mitään ei tapahdu?
Ja teen aloitteita kyllä sitten itse mutta mutta, nämä omat aloitteet ovat aina jääneet siihen että mies kyllä lähtee mukaani ja saatetaan jopa tapaillakin jonkun aikaa sittemmin mutta aina HE jättävät minut.
Ja aloitetta eivät tosiaan ollenkaan. Muistan niin monta isomman kaveriporukan baari tms purjehdusreissuakin jossa selkeästi sen yhden kanssa tulee vietettyä koko aika mutta sitten kun tilaisuus päättyy niin molemmat lähtevät omaan kotiin. Mies ei vaan saa kysyttyä mukaansa vaikka olisi koko illan flirtannut, pitänyt seuraa, katsonut syvälle silmiini.
Miten tämä on niin vaikeaa? Mikä minussa vikana?
Enkä nyt puhu sillä tavalla vieraista ihmisistä että jostain kadulta pitäisi iskeä vaan tällainen luonnollinen tilaisuus joissa itse tosiaan olen kyllä uskaltanut tehdä aloitteen mutta tuloksettoman.
Kommentit (129)
Se on naisten tehtävä kaikki nykyään, näin se kuuluu mennäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, tässä "hard to swallow pill": he eivät ole (tarpeeksi) kiinnostuneita. Suurin osa miehistä kyllä lähtee naisen mukaan jos nainen kysyy eikä ole ihan kamala, mutta tällainen suhde on täysin sen varassa että nainen jahtaa miestä ja miehellä ei ole parempaakaan tekemistä sillä hetkellä. Jatkavat tätä aikansa kunnes nainen alkaa kyllästyttää, vaatimaan mieheltäkin jotain, tai mies tapaa jonkun josta on oikeasti kiinnostunut.
Ainoa keino suodattaa nämä pois on OLLA VIEMÄTTÄ suhdetta eteenpäin. Voit tehdä kevyen aloitteen esim mennä juttelemaan pari lausetta, mutta ei yhtään enempää. Älä vie keskustelua eteenpäin jos se yhtään sakkaa, älä kysy miestä mukaan, älä pyydä miestä treffeille jos ette ole tavanneet jo useampaa kertaa miehen aloitteesta.
Miehet ovat tässä suhteessa ihan erilaisia kuin naiset - harva nainen lähtisi treffeille saatika harrastaisi seksia miehen kanssa joka ei oikeasti kiinnosta, mutta suurin osa miehistä tekee näin! Olemalla itse liian aloitteellinen voit voittaa (eli hävitä) vain joko ihan perässävedettävän tapauksen joka ei saa mitään aikaiseksi muutenkaan, tai, just tällaisen joka kyllä käyttää sua helppona pa no na muttei ole oikeasti kiinnostunut. Eli ei kannata, ikinä.
Joo kyllä mä tämän olen jo tajunnut. Mutta sitä en että 20 vuoden sinkkuilun, baarielämän, työ- ja kouluelämän yms aikana ei ole tullut ketään miestä joka olisi ollut sen verran kiinnostunut että olisi tehnyt aloitteen. Ja tuota olla viemättä suhdetta eteenpäin olen noudattanut myös siinä toivossa että jotain tapahtuisi miehen osalta mutta ei, ei mitään. Ja tosiaan kokeillut itsekin aloitteen tekemistäkin.
Sellaisia ne suomalaiset miehet on. Itse olen suunnilleen sun ikäinen ja tämä muuttui vasta kun vaihdoin asuinmaata viisi vuotta sitten. Aloitteellisia miehiä ON olemassa, paljon, mutta kyseessä on myös tosi paljon kulttuurillinen ominaisuus.
Nykyinen miesystävä on Puolasta, eikä hän todellakaan jättänyt arvailun varaa mitä halusi - alkoi jutella, pyysi numeron, viesti joka ikinen päivä, kysyi tyttöystäväksi, sanoi ekana rakastavansa... Jos vaan mahdollista, suosittelen kyllä muuttoa, melkein minne vaan Keski-Euroopassa koska useimmissa maissa täällä on paljon eri kulttuureista tulleita, joka helpottaa oman matchin löytämistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"meille vai teille"
Nainen voi nostaa tästä #MeToo jutun, jossa faktoilla ei ole merkitystä, joten miesten ei kannata kysyä, vaan antaa naisen tehdä valinta.
Oletko sinä ja kaverisi useinkin oikeudessa seksuaalisesta häirinnästä?
Olen eri, mutta tässä tuskin siitä on kysymys. Suurin riski tuossa kysymyksessä on se, että saa pakit ja nainen kertoo kaikille kavereilleen ja tutun tutuille siitä, että tuo ruma äijä yritti iskea mua. Ei se tuo metoo suurin pelko siinä ole... Eli parempi on, että nainen itse kysyy tuota "meille vai teille", jos hän sitä niin kovasti toivoo.
Ihan kuin miehet eivät naureskelisi ja levittelisi juttua kylillä, jos miehen mielestä epäkelpo ruma nainen on ehdotellut jatkoja.
Miehet eivät puhu yleensä tuollaisesta keskenään. Ja olipa ehdottava nainen kuka tahansa, niin se on perusmiehelle aikamoinen kunnia, jos nainen tekee noin suoran aloitteen missään tilanteessa. En ainakaan minä nauraisi tuollaiselle naiselle yhtään, joka pystyy tuollaiseen. Herättäisi todennäköisesti kyllä enemmänkin kiinnostusta.
Ainoat, joiden olen kuullut naureskelevan ruman henkilön jatkoehdotuksille, ovat olleet miehiä. Miehillä on suu ja he juoruavat.
Rehellinen vastaus:
1. Kuten naiset yleensäkin, teet aloitteita miehille jotka ovat sinua tasokkaamia. Seksi kelpaa silti, mutta ei parisuhde.
2. Miehet jotka kiinnostuvat sinusta ovat ujoja ja epävarmoja, eli ei tasokkaimpia miehiä jotka itsevarmasti ja määrätietoisesti ottavat minkä haluavat.
Ratkaisu:
Tee itse "meille vai teille"-aloitteet ryhmän 2. miehille, jotka ovat osoittaneet olevansa kiinnostuneita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, tässä "hard to swallow pill": he eivät ole (tarpeeksi) kiinnostuneita. Suurin osa miehistä kyllä lähtee naisen mukaan jos nainen kysyy eikä ole ihan kamala, mutta tällainen suhde on täysin sen varassa että nainen jahtaa miestä ja miehellä ei ole parempaakaan tekemistä sillä hetkellä. Jatkavat tätä aikansa kunnes nainen alkaa kyllästyttää, vaatimaan mieheltäkin jotain, tai mies tapaa jonkun josta on oikeasti kiinnostunut.
Ainoa keino suodattaa nämä pois on OLLA VIEMÄTTÄ suhdetta eteenpäin. Voit tehdä kevyen aloitteen esim mennä juttelemaan pari lausetta, mutta ei yhtään enempää. Älä vie keskustelua eteenpäin jos se yhtään sakkaa, älä kysy miestä mukaan, älä pyydä miestä treffeille jos ette ole tavanneet jo useampaa kertaa miehen aloitteesta.
Miehet ovat tässä suhteessa ihan erilaisia kuin naiset - harva nainen lähtisi treffeille saatika harrastaisi seksia miehen kanssa joka ei oikeasti kiinnosta, mutta suurin osa miehistä tekee näin! Olemalla itse liian aloitteellinen voit voittaa (eli hävitä) vain joko ihan perässävedettävän tapauksen joka ei saa mitään aikaiseksi muutenkaan, tai, just tällaisen joka kyllä käyttää sua helppona pa no na muttei ole oikeasti kiinnostunut. Eli ei kannata, ikinä.
Joo kyllä mä tämän olen jo tajunnut. Mutta sitä en että 20 vuoden sinkkuilun, baarielämän, työ- ja kouluelämän yms aikana ei ole tullut ketään miestä joka olisi ollut sen verran kiinnostunut että olisi tehnyt aloitteen. Ja tuota olla viemättä suhdetta eteenpäin olen noudattanut myös siinä toivossa että jotain tapahtuisi miehen osalta mutta ei, ei mitään. Ja tosiaan kokeillut itsekin aloitteen tekemistäkin.
Sellaisia ne suomalaiset miehet on. Itse olen suunnilleen sun ikäinen ja tämä muuttui vasta kun vaihdoin asuinmaata viisi vuotta sitten. Aloitteellisia miehiä ON olemassa, paljon, mutta kyseessä on myös tosi paljon kulttuurillinen ominaisuus.
Nykyinen miesystävä on Puolasta, eikä hän todellakaan jättänyt arvailun varaa mitä halusi - alkoi jutella, pyysi numeron, viesti joka ikinen päivä, kysyi tyttöystäväksi, sanoi ekana rakastavansa... Jos vaan mahdollista, suosittelen kyllä muuttoa, melkein minne vaan Keski-Euroopassa koska useimmissa maissa täällä on paljon eri kulttuureista tulleita, joka helpottaa oman matchin löytämistä.
Minulle on tällä palstalla opetettu, että noin ei koskaan tehdä. "Kuuntele, kun me naiset annetaan ohjeita" ja minä olen kuunnellut.
Vierailija kirjoitti:
Se on naisten tehtävä kaikki nykyään, näin se kuuluu mennäkin.
Kumpien uskot tekevän enemmän aloitteita nykyään, miesten vai naisten?
Aivan, miehet ovat yhä aloitteellisempia, vaikka te naiset kinuatte tasa-arvoa.
Ei ne jämät eli joku 80-90% miehistä kelpaa naisille muutenkaan, miksi turhaan vaivautua siis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ole kyllä mitään sellaista luonteen tai ulkonäön eroa jolla eroaisin pariutuneista (jopa miehen aloitteesta) kavereistani. Mielenkiintoista etten tosiaan tässä vuosien varrella ole herättänyt kenenkään kipinää kun täältä palstaltakin aina saa lukea kuinka nainen kuin nainen saa miehen yms.
Ulkonäöstä varmasti näin jos niin kerran sanot, mutta me olemme kaikki sokeita omalle luonteellemme, joten sitä on vaikea itse ymmärtää, jos on muiden mielestä jollain tapaa rasittava. Joten en ihan ymmärrä, että mistä olet päätellyt ettet ole muiden mielestä rasittava.
Jos sulla on läheisiä miespuolisia ystäviä, niin yritä kysyä heiltä onko heidän mielestään sulla jotain sellaisia luonteenpiirteitä, jotka häiritsisivät heitä parisuhteessa. Tähän voi olla hiukan vaikea kalastella rehellistä vastausta (kukapa haluaisi mollata ystäviään), mutta jos saat pyydettyä rehellisen vastauksen niin älä ala väittää vastaan, vaan mieti osaisitko muuttaa sitä millaisen kuvan annat ulospäin.
Siis nyt ihan oikeasti. Ihan kuin ne parisuhteeseen päässeet olisivat jotain itse täydellisyyksiä ja me ikisinkut täyttä roskaa. Asia ei todellakaan ole näin. Mieti nyt itsekin millaisia justiinoita kaulinoineen tiedät varmasti itsekin lähipiiristäsi. Ja silti ne miehet niitä vaan pitävät.
Tämä on tosiaan aina ikävä asia huomata näin ikisinkkuna. Minunkin lähipiiristäni nimenomaan ne kaikkein jännittävämmät ja räväkämmät naiset on parisuhteissa ja ottajia riittää edellisen suhteen päätyttyä.
"Mitä voisit muuttaa itsessäsi? Mitä voisit parantaa?" No entä jos koen olevani jo se kaikkein paras versio itsestäni paranneltuani itseäni jo vaikka miten? Miksi minun pitää parannella ja hioa itseäni vaikka 6 vuotta, kun toi naapurin Tiina tuossa vieressä sai heti uuden miehen, vaikka on kaksisuuntainen mielialahäiriö ja raivopäiset hoitamattomat hormoniheittelyt, ja ylipainoakin löytyy hivenen?
Pariutuminen tuntuu kyllä olevan ihan arpapeliä :D Pitää vaan jaksaa lotota, että löytyy sellainen, jonka kanssa yhteistuumin halutaan parisuhde toistemme kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ole kyllä mitään sellaista luonteen tai ulkonäön eroa jolla eroaisin pariutuneista (jopa miehen aloitteesta) kavereistani. Mielenkiintoista etten tosiaan tässä vuosien varrella ole herättänyt kenenkään kipinää kun täältä palstaltakin aina saa lukea kuinka nainen kuin nainen saa miehen yms.
Ulkonäöstä varmasti näin jos niin kerran sanot, mutta me olemme kaikki sokeita omalle luonteellemme, joten sitä on vaikea itse ymmärtää, jos on muiden mielestä jollain tapaa rasittava. Joten en ihan ymmärrä, että mistä olet päätellyt ettet ole muiden mielestä rasittava.
Jos sulla on läheisiä miespuolisia ystäviä, niin yritä kysyä heiltä onko heidän mielestään sulla jotain sellaisia luonteenpiirteitä, jotka häiritsisivät heitä parisuhteessa. Tähän voi olla hiukan vaikea kalastella rehellistä vastausta (kukapa haluaisi mollata ystäviään), mutta jos saat pyydettyä rehellisen vastauksen niin älä ala väittää vastaan, vaan mieti osaisitko muuttaa sitä millaisen kuvan annat ulospäin.
Siis nyt ihan oikeasti. Ihan kuin ne parisuhteeseen päässeet olisivat jotain itse täydellisyyksiä ja me ikisinkut täyttä roskaa. Asia ei todellakaan ole näin. Mieti nyt itsekin millaisia justiinoita kaulinoineen tiedät varmasti itsekin lähipiiristäsi. Ja silti ne miehet niitä vaan pitävät.
Tämä on tosiaan aina ikävä asia huomata näin ikisinkkuna. Minunkin lähipiiristäni nimenomaan ne kaikkein jännittävämmät ja räväkämmät naiset on parisuhteissa ja ottajia riittää edellisen suhteen päätyttyä.
"Mitä voisit muuttaa itsessäsi? Mitä voisit parantaa?" No entä jos koen olevani jo se kaikkein paras versio itsestäni paranneltuani itseäni jo vaikka miten? Miksi minun pitää parannella ja hioa itseäni vaikka 6 vuotta, kun toi naapurin Tiina tuossa vieressä sai heti uuden miehen, vaikka on kaksisuuntainen mielialahäiriö ja raivopäiset hoitamattomat hormoniheittelyt, ja ylipainoakin löytyy hivenen?
Pariutuminen tuntuu kyllä olevan ihan arpapeliä :D Pitää vaan jaksaa lotota, että löytyy sellainen, jonka kanssa yhteistuumin halutaan parisuhde toistemme kanssa.
Millaiset kriteerit sinulla on kumppanin suhteen?
Aika monilla "kympin tytöillä" on kilometrin pituinen vaatimuslista. Miehen tulee olla täydellinen kuin kielioppi lukion esseessä.
Vierailija kirjoitti:
"Mitä voisit muuttaa itsessäsi? Mitä voisit parantaa?" No entä jos koen olevani jo se kaikkein paras versio itsestäni paranneltuani itseäni jo vaikka miten? Miksi minun pitää parannella ja hioa itseäni vaikka 6 vuotta, kun toi naapurin Tiina tuossa vieressä sai heti uuden miehen, vaikka on kaksisuuntainen mielialahäiriö ja raivopäiset hoitamattomat hormoniheittelyt, ja ylipainoakin löytyy hivenen?
Tätä juuri tarkoitin; on helppoa nähdä ne puutteet naapurin Tiinassa mutta ei itsessä. Fakta on kuitenkin, että Tiinalla riittää miehiä, ja sinulla ilmeisesti ei. Ongelma saattaa olla nimenomaan siinä, että muut eivät ehkä koe että olet kaikkein paras versio itsestäsi, vaikka itse niin tunnetkin. Jos haluat muuttaa tilannetta, joudut kysymään itseltäsi, että mitä niin hirveää luonteessasi on, että naapurin Tiinakin houkuttaa miehiä enemmän kuin sinä (oletan tässä, ettei se johdu ulkonäöstä). Se on joka tapauksessa epämiellyttävä kysymys, mutta ilman sen rehellistä käsittelyä tuskin pääset eteenpäin.
Hyppäät vaan samaan karuselliin mihin lähestulkoon kaikki muutkin naiset, kyllä se unelmien prinssi valkkaa varmasti just sut kaikista vaihtoehdoista ja keskittyy jatkossa vain suhun vaikka ei olekaan tosiaan mikään pakko.
Ja nykyään muutenkin on vaihtoehtona myös polytys, jaatte tyttöjen kesken sen täydellisen miehen, osana hänen haaremiaan.
Vierailija kirjoitti:
Ap, tässä "hard to swallow pill": he eivät ole (tarpeeksi) kiinnostuneita. Suurin osa miehistä kyllä lähtee naisen mukaan jos nainen kysyy eikä ole ihan kamala, mutta tällainen suhde on täysin sen varassa että nainen jahtaa miestä ja miehellä ei ole parempaakaan tekemistä sillä hetkellä. Jatkavat tätä aikansa kunnes nainen alkaa kyllästyttää, vaatimaan mieheltäkin jotain, tai mies tapaa jonkun josta on oikeasti kiinnostunut.
Ainoa keino suodattaa nämä pois on OLLA VIEMÄTTÄ suhdetta eteenpäin. Voit tehdä kevyen aloitteen esim mennä juttelemaan pari lausetta, mutta ei yhtään enempää. Älä vie keskustelua eteenpäin jos se yhtään sakkaa, älä kysy miestä mukaan, älä pyydä miestä treffeille jos ette ole tavanneet jo useampaa kertaa miehen aloitteesta.
Miehet ovat tässä suhteessa ihan erilaisia kuin naiset - harva nainen lähtisi treffeille saatika harrastaisi seksia miehen kanssa joka ei oikeasti kiinnosta, mutta suurin osa miehistä tekee näin! Olemalla itse liian aloitteellinen voit voittaa (eli hävitä) vain joko ihan perässävedettävän tapauksen joka ei saa mitään aikaiseksi muutenkaan, tai, just tällaisen joka kyllä käyttää sua helppona pa no na muttei ole oikeasti kiinnostunut. Eli ei kannata, ikinä.
Siis tämä niiin vahvasti!!! :D itken melkein ilosta kun joku kirjoitti tämän miesten ja naisten eron näin hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, tässä "hard to swallow pill": he eivät ole (tarpeeksi) kiinnostuneita. Suurin osa miehistä kyllä lähtee naisen mukaan jos nainen kysyy eikä ole ihan kamala, mutta tällainen suhde on täysin sen varassa että nainen jahtaa miestä ja miehellä ei ole parempaakaan tekemistä sillä hetkellä. Jatkavat tätä aikansa kunnes nainen alkaa kyllästyttää, vaatimaan mieheltäkin jotain, tai mies tapaa jonkun josta on oikeasti kiinnostunut.
Ainoa keino suodattaa nämä pois on OLLA VIEMÄTTÄ suhdetta eteenpäin. Voit tehdä kevyen aloitteen esim mennä juttelemaan pari lausetta, mutta ei yhtään enempää. Älä vie keskustelua eteenpäin jos se yhtään sakkaa, älä kysy miestä mukaan, älä pyydä miestä treffeille jos ette ole tavanneet jo useampaa kertaa miehen aloitteesta.
Miehet ovat tässä suhteessa ihan erilaisia kuin naiset - harva nainen lähtisi treffeille saatika harrastaisi seksia miehen kanssa joka ei oikeasti kiinnosta, mutta suurin osa miehistä tekee näin! Olemalla itse liian aloitteellinen voit voittaa (eli hävitä) vain joko ihan perässävedettävän tapauksen joka ei saa mitään aikaiseksi muutenkaan, tai, just tällaisen joka kyllä käyttää sua helppona pa no na muttei ole oikeasti kiinnostunut. Eli ei kannata, ikinä.
Siis tämä niiin vahvasti!!! :D itken melkein ilosta kun joku kirjoitti tämän miesten ja naisten eron näin hyvin.
Ei siitä nyt itkeä kannata. Mutta näinhän se on. Terveisin perässävedettävä mies, jonka suurin ongelma on, että elämässä kiinnostaa vain viina, tupakka ja naiset. Lääkäri kielsi 2 ekaa ja rouva kielsi viimeisen. Laske siitä itse, mitä jää.
Yksi syy voi olla että on luonteeltaan kovan ja kylmän oloinen. Minulla on sitä vikaa. En osaa olla hempeän heleä ääninen ja söpön naisellinen. minulla on suojamuurit päällä ihan tutustumisen alkuvaiheessa. Vaikka hymyilen ja katson silmiin niin saatan puhua melko jäykästi ja pysyä alkuun asia aiheissa. En oikein uskalla näyttää herkkyyttäni. Oikeasti olen todella herkkä, romanttinen ja aistikas. Se puoli tulee esiin vasta kun minulla on todella turvallinen olo.
Jospa sinusta tulee myös sellainen kovis itsenäinen nainen fiilis?
Tämän asian korjaamiseen itselläni ei kylläkään ole työkaluja. Toivon vaan, että löydän sellaisen miehen joka jaksaa tutustua kovasta kuoresta huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, tässä "hard to swallow pill": he eivät ole (tarpeeksi) kiinnostuneita. Suurin osa miehistä kyllä lähtee naisen mukaan jos nainen kysyy eikä ole ihan kamala, mutta tällainen suhde on täysin sen varassa että nainen jahtaa miestä ja miehellä ei ole parempaakaan tekemistä sillä hetkellä. Jatkavat tätä aikansa kunnes nainen alkaa kyllästyttää, vaatimaan mieheltäkin jotain, tai mies tapaa jonkun josta on oikeasti kiinnostunut.
Ainoa keino suodattaa nämä pois on OLLA VIEMÄTTÄ suhdetta eteenpäin. Voit tehdä kevyen aloitteen esim mennä juttelemaan pari lausetta, mutta ei yhtään enempää. Älä vie keskustelua eteenpäin jos se yhtään sakkaa, älä kysy miestä mukaan, älä pyydä miestä treffeille jos ette ole tavanneet jo useampaa kertaa miehen aloitteesta.
Miehet ovat tässä suhteessa ihan erilaisia kuin naiset - harva nainen lähtisi treffeille saatika harrastaisi seksia miehen kanssa joka ei oikeasti kiinnosta, mutta suurin osa miehistä tekee näin! Olemalla itse liian aloitteellinen voit voittaa (eli hävitä) vain joko ihan perässävedettävän tapauksen joka ei saa mitään aikaiseksi muutenkaan, tai, just tällaisen joka kyllä käyttää sua helppona pa no na muttei ole oikeasti kiinnostunut. Eli ei kannata, ikinä.
Siis tämä niiin vahvasti!!! :D itken melkein ilosta kun joku kirjoitti tämän miesten ja naisten eron näin hyvin.
Kaikki miehet nauttivat jahtaamisesta ja kyllä vievät passiivista naista jos tämän oikeasti haluavat...
Uh, ei.
Suurin osa miehistä ei halua jahdata, ja pitää naisen passiivisuutta turn-offina.
Tuolla rajaat pois kaikki paitsi pelimiehet (jotka rakastavat jahtia ja sitä kun nainen leikkii vaikeasti tavoiteltavaa) ja perinnemiehet joiden mielestä mies jahtaa ja naisella on sitten omat naisen velvollisuutensa (mikä käy ilmi myöhemmin).
Enemmistö miehistä ei halua tuota mies-nainen-stereotypiapelleilyä enää. Tervetuloa vuoteen 2022.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, tässä "hard to swallow pill": he eivät ole (tarpeeksi) kiinnostuneita. Suurin osa miehistä kyllä lähtee naisen mukaan jos nainen kysyy eikä ole ihan kamala, mutta tällainen suhde on täysin sen varassa että nainen jahtaa miestä ja miehellä ei ole parempaakaan tekemistä sillä hetkellä. Jatkavat tätä aikansa kunnes nainen alkaa kyllästyttää, vaatimaan mieheltäkin jotain, tai mies tapaa jonkun josta on oikeasti kiinnostunut.
Ainoa keino suodattaa nämä pois on OLLA VIEMÄTTÄ suhdetta eteenpäin. Voit tehdä kevyen aloitteen esim mennä juttelemaan pari lausetta, mutta ei yhtään enempää. Älä vie keskustelua eteenpäin jos se yhtään sakkaa, älä kysy miestä mukaan, älä pyydä miestä treffeille jos ette ole tavanneet jo useampaa kertaa miehen aloitteesta.
Miehet ovat tässä suhteessa ihan erilaisia kuin naiset - harva nainen lähtisi treffeille saatika harrastaisi seksia miehen kanssa joka ei oikeasti kiinnosta, mutta suurin osa miehistä tekee näin! Olemalla itse liian aloitteellinen voit voittaa (eli hävitä) vain joko ihan perässävedettävän tapauksen joka ei saa mitään aikaiseksi muutenkaan, tai, just tällaisen joka kyllä käyttää sua helppona pa no na muttei ole oikeasti kiinnostunut. Eli ei kannata, ikinä.
Siis tämä niiin vahvasti!!! :D itken melkein ilosta kun joku kirjoitti tämän miesten ja naisten eron näin hyvin.
Naiset tykkäävät koska tämä on hyvä tekosyy vältellä aloitteellisuutta ja riskinottoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ole kyllä mitään sellaista luonteen tai ulkonäön eroa jolla eroaisin pariutuneista (jopa miehen aloitteesta) kavereistani. Mielenkiintoista etten tosiaan tässä vuosien varrella ole herättänyt kenenkään kipinää kun täältä palstaltakin aina saa lukea kuinka nainen kuin nainen saa miehen yms.
Ulkonäöstä varmasti näin jos niin kerran sanot, mutta me olemme kaikki sokeita omalle luonteellemme, joten sitä on vaikea itse ymmärtää, jos on muiden mielestä jollain tapaa rasittava. Joten en ihan ymmärrä, että mistä olet päätellyt ettet ole muiden mielestä rasittava.
Jos sulla on läheisiä miespuolisia ystäviä, niin yritä kysyä heiltä onko heidän mielestään sulla jotain sellaisia luonteenpiirteitä, jotka häiritsisivät heitä parisuhteessa. Tähän voi olla hiukan vaikea kalastella rehellistä vastausta (kukapa haluaisi mollata ystäviään), mutta jos saat pyydettyä rehellisen vastauksen niin älä ala väittää vastaan, vaan mieti osaisitko muuttaa sitä millaisen kuvan annat ulospäin.
Siis nyt ihan oikeasti. Ihan kuin ne parisuhteeseen päässeet olisivat jotain itse täydellisyyksiä ja me ikisinkut täyttä roskaa. Asia ei todellakaan ole näin. Mieti nyt itsekin millaisia justiinoita kaulinoineen tiedät varmasti itsekin lähipiiristäsi. Ja silti ne miehet niitä vaan pitävät.
Mutta yksi asia on varma: ikisinkut ovat jotain ihan muuta, kuin kauniita. Tai sitten ovat kauniita, jotka harrastavat fwb-suhteita.
Aivan varmasti löytyy kauniita ikisinkuistakin.
Ehkä ulkoisesti kauniita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ole kyllä mitään sellaista luonteen tai ulkonäön eroa jolla eroaisin pariutuneista (jopa miehen aloitteesta) kavereistani. Mielenkiintoista etten tosiaan tässä vuosien varrella ole herättänyt kenenkään kipinää kun täältä palstaltakin aina saa lukea kuinka nainen kuin nainen saa miehen yms.
Ulkonäöstä varmasti näin jos niin kerran sanot, mutta me olemme kaikki sokeita omalle luonteellemme, joten sitä on vaikea itse ymmärtää, jos on muiden mielestä jollain tapaa rasittava. Joten en ihan ymmärrä, että mistä olet päätellyt ettet ole muiden mielestä rasittava.
Jos sulla on läheisiä miespuolisia ystäviä, niin yritä kysyä heiltä onko heidän mielestään sulla jotain sellaisia luonteenpiirteitä, jotka häiritsisivät heitä parisuhteessa. Tähän voi olla hiukan vaikea kalastella rehellistä vastausta (kukapa haluaisi mollata ystäviään), mutta jos saat pyydettyä rehellisen vastauksen niin älä ala väittää vastaan, vaan mieti osaisitko muuttaa sitä millaisen kuvan annat ulospäin.
Siis nyt ihan oikeasti. Ihan kuin ne parisuhteeseen päässeet olisivat jotain itse täydellisyyksiä ja me ikisinkut täyttä roskaa. Asia ei todellakaan ole näin. Mieti nyt itsekin millaisia justiinoita kaulinoineen tiedät varmasti itsekin lähipiiristäsi. Ja silti ne miehet niitä vaan pitävät.
Ne miehet on parisuhteissa, koska naiset eivät ole heitä jättäneet. Sinäkin olisit, jos et jättäisi vaan tyytyisit siihen mitä saat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ole kyllä mitään sellaista luonteen tai ulkonäön eroa jolla eroaisin pariutuneista (jopa miehen aloitteesta) kavereistani. Mielenkiintoista etten tosiaan tässä vuosien varrella ole herättänyt kenenkään kipinää kun täältä palstaltakin aina saa lukea kuinka nainen kuin nainen saa miehen yms.
Ulkonäöstä varmasti näin jos niin kerran sanot, mutta me olemme kaikki sokeita omalle luonteellemme, joten sitä on vaikea itse ymmärtää, jos on muiden mielestä jollain tapaa rasittava. Joten en ihan ymmärrä, että mistä olet päätellyt ettet ole muiden mielestä rasittava.
Jos sulla on läheisiä miespuolisia ystäviä, niin yritä kysyä heiltä onko heidän mielestään sulla jotain sellaisia luonteenpiirteitä, jotka häiritsisivät heitä parisuhteessa. Tähän voi olla hiukan vaikea kalastella rehellistä vastausta (kukapa haluaisi mollata ystäviään), mutta jos saat pyydettyä rehellisen vastauksen niin älä ala väittää vastaan, vaan mieti osaisitko muuttaa sitä millaisen kuvan annat ulospäin.
Siis nyt ihan oikeasti. Ihan kuin ne parisuhteeseen päässeet olisivat jotain itse täydellisyyksiä ja me ikisinkut täyttä roskaa. Asia ei todellakaan ole näin. Mieti nyt itsekin millaisia justiinoita kaulinoineen tiedät varmasti itsekin lähipiiristäsi. Ja silti ne miehet niitä vaan pitävät.
Tämä on tosiaan aina ikävä asia huomata näin ikisinkkuna. Minunkin lähipiiristäni nimenomaan ne kaikkein jännittävämmät ja räväkämmät naiset on parisuhteissa ja ottajia riittää edellisen suhteen päätyttyä.
"Mitä voisit muuttaa itsessäsi? Mitä voisit parantaa?" No entä jos koen olevani jo se kaikkein paras versio itsestäni paranneltuani itseäni jo vaikka miten? Miksi minun pitää parannella ja hioa itseäni vaikka 6 vuotta, kun toi naapurin Tiina tuossa vieressä sai heti uuden miehen, vaikka on kaksisuuntainen mielialahäiriö ja raivopäiset hoitamattomat hormoniheittelyt, ja ylipainoakin löytyy hivenen?
Pariutuminen tuntuu kyllä olevan ihan arpapeliä :D Pitää vaan jaksaa lotota, että löytyy sellainen, jonka kanssa yhteistuumin halutaan parisuhde toistemme kanssa.
Mutta onko se naapurin Tiinan mies sellainen jonka itse kelpuuttaisit? Niinpä.
Vastaus sinkkuuteesi löytyy omista kriteereistäsi.
Miehet eivät puhu yleensä tuollaisesta keskenään. Ja olipa ehdottava nainen kuka tahansa, niin se on perusmiehelle aikamoinen kunnia, jos nainen tekee noin suoran aloitteen missään tilanteessa. En ainakaan minä nauraisi tuollaiselle naiselle yhtään, joka pystyy tuollaiseen. Herättäisi todennäköisesti kyllä enemmänkin kiinnostusta.