Lue keskustelun säännöt.
Kun ihminen kuolee, mihin mieli siirtyy?
27.08.2022 |
Alkaako mieli leijailemaan ilmassa kun ihminen kuolee?!!!!
Kommentit (733)
Vierailija kirjoitti:
Siirtyy saumattomasti lähes samanlaiseen rinnakkaisulottuvuuteen, jossa ei ole kuollut. Siis jokainen meistä on voinut kuolla monessa rinnakkaisulottuvuudessa, mutta kukaan ei ole kertomassa.
Mihin tämä perustuu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Todisteita ei luonnollisesti ole, eikä voi ollakaan, mutta yksi ajatus on, että tietoisuus on universumin ominaisuus jota aivot vain vastaanottavat samalla lailla kuin korva ääntä tai silmä valoa. Persoonallinen minä tuossa tapauksessa ei ehkä kuoleman jälkeen säilyisi, mutta tietoisuus kuitenkin. Ihmettelen kyllä miksi ihmisillä on niin kova hinku elää ikuisesti? Itseäni miellyttää kovasti ajatus olemattomuudesta. Täydellinen rauha.
Kannatan tuota täydellistä rauhaa.
Vierailija kirjoitti:
Siirtyy saumattomasti lähes samanlaiseen rinnakkaisulottuvuuteen, jossa ei ole kuollut. Siis jokainen meistä on voinut kuolla monessa rinnakkaisulottuvuudessa, mutta kukaan ei ole kertomassa.
Mielenkiintoinen teoria, jota on yritetty todistaa. Mutta sellaisen todistaminen on mahdotonta.
On se kyllä mielenkiintoista. Synnyin 80-luvulla ja sitä ennen en tiennyt maailmanmenosta mitään. Vai tiesinkö? Outo ajatus, että suurimman osan maapallon olemassaolon ajasta minä en ole täällä. Olen vain pienen hetken, jos hyvin käy niin n. 80 vuotta. Siihenkö se muka päättyy? Mikä on vanha sielu?
Tietoisuus on poissa sen aikaa kun syntyy olento millä on sama tietoisuuden rekisteri osoite geeneissä kun jollain kellä ketä kuoli. Aivot sitten tulkitsevat näitä kun kehittyy kohdussa ja maan päällä.
Sama tietoisuus ei voi olla käytössä samaan aikaan yhdellä enempää, jos on niin geneettisessä rekisterissä aktivoituu solukuolema.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
no jos semmonen sielu on nii millä kaikki jumalat pysyy kärryillä mikä kuuluu kelle ja onko pakko omistaa sielunsa jollekki niistä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuolema on loppu. Päätepiste. Kaikki puhe muusta on vain lohdutusta ihmisille jotka pelkäävät elämän päättymistä. Kun tämän hyväksyy niin ei ahdista kuolema.
Väärin ja vielä kerran väärin.
Kovin moni ihminen odotta lopullista kuolemaa ja jatkuva jälleensyntyminen kauhistuttaa. Olemme väsyneet jo olemiseen tässä julmassa maailmassa. Nyt riittää.
Lepoa ja rauhaa. Voihan siihen haualle tai lähettyville jälleensyntyä joku kaunis kukkanen siemenestä tai puunalku. Kristinuskossa emme ihmiset jälleensynny. Emme .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi minun sieluni valitsi minun kehoni? Vai onko tämä edes minun sieluni? Vai onko sielu aina vapaa?
Vierailija kirjoitti:
no jos semmonen sielu on nii millä kaikki jumalat pysyy kärryillä mikä kuuluu kelle ja onko pakko omistaa sielunsa jollekki niistä?
Mitään pakkoa ei ole. Pakko on vain kuolla joskus koska se on ihmisen osa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi minun sieluni valitsi minun kehoni? Vai onko tämä edes minun sieluni? Vai onko sielu aina vapaa?
Kyllä kaikki sinussa on sinun-teethän hyviä tekoja muille ja itsellesi niin tulet onnelliseksi. Sinulla on jokin tärkeä ja hyvä tehtävä. Tiedät sen kyllä mikä se on.
Vierailija kirjoitti:
Mieli on osa ihmistä ja kuolee kaiken muun mukana.
Mieli kuolee, ei leiju. Ruumiskin kuolee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ethän muista aikaa ennen syntymääsikään. Eiköhän se samaan unholaan jää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimuksen mukaan aivot jatkavat toimintaa melko pitkäänkin kuoleman jälkeen
Tai hetkellä. Ruumiista irtaantumiskokemus. ja paluu ehkä vielä takaisin.
Ihminen on valmis jättämään ruumiinsa ja mielensä. Ja sielu siirtyy sfääreihin. Tai symbolisesti taivaaseen ja ihminen siirtyy osaksi universumia.
Aivoissa on tahdottomia sähköimpulsseja kyllä, kuten lihaksissakin on kouristuksia vielä kuoleman jälkeen, ei ihminen (tai eläin) niistä tietoinen enää kuitenkaan ole.
Kuolema kestää aikansa. Rajakokemukset ovat todellisia.
Eikös kuolemamme ala jo syntymämme hetkellä? Tavallaan.
Olen myös kuullut, että on sillä tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siirtyy saumattomasti lähes samanlaiseen rinnakkaisulottuvuuteen, jossa ei ole kuollut. Siis jokainen meistä on voinut kuolla monessa rinnakkaisulottuvuudessa, mutta kukaan ei ole kertomassa.
Mihin tämä perustuu?
Kirjoittajan omaan pohdintaan.
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitatko sielua? Ihmisen sielu ei kuole, mutta mitä sille kuoleman jälkeen tapahtuu riippuu siitä jos olet uskossa Jeesukseen ja hänen sovitustyöhönsä, vai ei...
Kristinuskossa sielu kuolee, samoin ruumis.
Vierailija kirjoitti:
Tutkimuksen mukaan aivot jatkavat toimintaa melko pitkäänkin kuoleman jälkeen
Tai hetkellä. Ruumiista irtaantumiskokemus. ja paluu ehkä vielä takaisin.
Ihminen on valmis jättämään ruumiinsa ja mielensä. Ja sielu siirtyy sfääreihin. Tai symbolisesti taivaaseen ja ihminen siirtyy osaksi universumia.
Kuoleman jälkeen myös kynnet kasvavat. Eri elimet kuolevat eri tahdissa.
Täällä puhutaan sielusta. Lienee sama asia kuin tietoisuus. Ihmisen persoona voi muuttua aivovammasta mutta tietoisuus ei silti katoa.
Sama kuin jos vedät kovat kännit. Jne. En kerkee selittää
Vierailija kirjoitti:
Miksi minun sieluni valitsi minun kehoni? Vai onko tämä edes minun sieluni? Vai onko sielu aina vapaa?
Sait kehosi karmasi mukaan. Tämä ei ole sinun sielusi, vaan sinä itse olet sielu, ikuinen kuolematon tietoisuushiukkanen. Ja sielullasi on keho. Kuoleman jälkeen sielusi jättää fyysisen kehon. Sielu on hienojakoisen kehon sisällä. Sielu siirtyy uuden äidin kohtuun ja pikku hiljaa alkaa muodostua uusi fyysinen keho sielusi ympärille.
Vierailija kirjoitti:
Kun ihminen muodostui kohdussa, niin mistä mieli häneen tuli? Samalla tavalla käy ihmisen kuollessa, mutta käänteisesti tietenkin.
Hyvin paljon meidän mieli on aivoista kiinni: Jos tulee aivovamma se mielikin muuttuu. Sielun olemassaoleminen on höpöhöpöä, joten todennäköisintä on, että kuoleman jälkeen ihmisen mieli kuolee aivojen mukana.
Ihmisen sikiö kuulee paljon ääniä vatsan läpi kai siinä joku mielikin jo kehittyy, voi olla surullinen jos äiti esim- polttaa ja juo. Sekä onnellinen ja tyytyväinen jos terveellinen elo kaiken tavoin.
Joo. Lapsille ei kannata koskaan sanoa, että nukkui pois tai on mennyt poi, niin minnekkä? Voi olla etteivät uskalla mennä nukkumaan, pelottaa. Voi ihan sanoa ett' ihminen on kuollut.