Onko normaalia että kotiäitiyden jälkeen töissä käynti tuntuu paljon helpommalta?
Kysymys otsikossa. Ootteko muut kokeneet näin? Tuntuu että töiden tekeminen on niin paljon helpompaa kuin kotiäitiys ja sitten tulee sellainen huijarisyndrooma-fiilis, että teenkö työt jotenkin huonommin kuin muut kun tuntuu niin helpolta?
Kommentit (59)
Pomo ihmettelee mun tehokkuutta. Nauran aina, teepä pari muksua, niin organisointikyky hioutuu huippuunsa.
Riippuu varmaan työstä. En kokenut hoitajan työtä kovin kevyenä. Kotona oleminen on helpompaa.
Ja sitten illalla pääset hoitamaan lapsia. Eikö ole raskasta?
Vierailija kirjoitti:
On normaalia, siellä töissä on helpompaa kuin kotona. Mitä enemmän lapsia, sen helpommalta siellä töissä tuntuu.
Tämä.
Mutta lasten takiahan siellä kotona ollaan, parhaaksi heille.
On. Mulla on kolme lasta ja todellakin työelämä on miljoona kertaa kotiäitiyttä kevyempää työtä.
ei, työssä lasten parissa, kotona helpompaa
Äitini on sairaanhoitaja ja hänen mielestään 3 vuotta kotona oli ihanaa lepoa. Itse olen DI ja 2 vuotta kotona oli raskasta.
Vierailija kirjoitti:
Voisisitteko sitten jatkossa myös arvostaa kotiäitiyttä? Eli jos joku haukkuu kotiäitejä, voi ihan avoimesti puolustaa ja sanoa, että se on rankkaa työtä eikä mitään loisimista. Tai jos jonkun cv:ssä on aukko pienten lasten vuoksi, niin ajattelet, että hän on tuon ajan painanut töitä kuin pieni eläin.
Mainitsen vielä, että ympäri vuorokauden kotiäiti on tehnyt töitä oman nukkumisensakin kustannuksella! Huomioikaa vielä se, että kun kotiäiti jää niille rouvanpäiville kotiinsa makoilemaan, niin arkiset kotityöt ei ikinä lopu, vaan ne pyörii koko ajan kun lapset syövät, leikkivät, sotkevat ja ulos ja sisään..pienin nukkuu päikkäreitä ja isommat huutaa ja riehuu ja sitten nämä sairastelut. En viiti edes kertoa muuta kuin, että sen ruljanssin jälkeen sairastut siihen itse eikä ole ketään, jonka voisit pyytää edes hetkeksi, että saisit nukkua edes yhden tunnin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomattu on, varsinkin aikaisin lähtiessä kun lasten aamutoimet saa jättää miehen vastuulle. Joskus tuntuu että lapsettomille ei saisi tästä puhua, kun työn ja aamuheräämistenhän kuuluu olla se kaikkein raskain taakka ja lastenhoito on vain lomailua. Ei kaikki noin tietenkään ajattele.
Miksi sun pitäisi kuormittaa lapsettomia tarinoillasi siitä miten rankkaa lapsiperhe-elämä on? Juttele perhetutuille tai neuvolan tädille.
Varmaan siksi kun ne lapsettomat aikuiset työkavereina ovat ihan pihalla kaikesta siitä työmäärästä, minkä lapselliset tekevät kotonaan työpäivän jälkeen. Kuitenkin pyytelevät aina mukaansa harrastuksiin ja ihmettelevät poissaoloja kun lapset sairastavat vuorotellen. Fattar du?
Lapsettoma taas elävät omassa kuplassaan ja kertoilevat omia juttujaan; menin sinne, sitten tein niin, mitä mieltäkysymättä edes haluaako toinen kuunnella?
Töissä saa käydä vessassa ilman että oven takana kuuluu ryskytystä ja "äitiiiiiiiiiiii" huutoa
Vierailija kirjoitti:
Miksihän lapsia hankitaan jos niiden hoitaminen on kauheampaa kuin työn teko?
Tämä on jäänyt vähän hämäräksi.
Kuolemanpelko eli sama syy kuin kaikkeen muuhunkin elämässä.
Kyllä! Nainen oli kotona ja joka ilta alkoi se nalkutus. Nyt tekee ilta vuoroa ja nalkutus loistaa poissaolollaan ja jaksan töissäkin paremmin.
Olin onnellinen kotiäiti ja iloinen kun sain itse kasvattaa lapset. Ovat ihan ok. Sen jälkeen olin onnellinen opiskelija ja sen jälkeen onnellinen yrittäjä. 😄
Jos kotona olisi helppoa, olisivat miehet vieneet sen paikan naisilta jo aikoja sitten.
Itse pidin kotona olemisesta, koska työni on rankkaa. Mutta ei siellä koko elämäänsä olisi jaksanut viettää, ja voin kuvitella jos on yhtään helpompi työ...
Kyllä, koska se on helpompaa. Ja olen vaativassa työssä.