Uskontotunnit vai et-opetus?

Poika halusi itse mennä et:n tunneille, vaikka tiesi olevansa ainoa ekaluokkalainen koko porukassa. Et:n tunnit pidetään 1.-6. luokkalaisille yhtä aikaa. Itse vähän huolestuin, kuinka pieni pärjää sielä isompien joukossa, mutta poika itse tuntuu nauttivan tunneista. Kirjakin on kuulemma 3-6 luokkalaisten kirja, mutta ainakin viime vuonna opettaja oli valinnut tehtäviä sieltä oppilaan mukaan.



Nyt toisena vuonna tunneilla käy kaksi ekaluokkalaista ja pojan luokalta toinenkin poika siirtyi et:n tunneille

Hei!



Itsekin olen kolmen lapsen isänä joutunut paljon tekemisiin uskonto-et-asioiden kanssa.



Sanot, että ..."jolle on pyydetty järjestämään..". Nykyisen lainsäädännön mukaan lapsenne pitäisi tulla sijoitetuksi automaattisesti ET:n opetukseen. Samoin kaikki muutkin oppilaat, jotka eivät kuulu mihinkään uskontokuntaan. Näin on ollut vuodesta 2003. Ainoastaan erikseen anomalla, voivat vanhemmat siirtää lapsensa uskonnon opetukseen.



Monet koulut ja kunnat luistavat tuosta ylläolevasta, ja tämä aiheuttaa osaltaan pienet ET-ryhmät isojen kaupunkien ulkopuolella.



Asiasta on lisää tietoa sivulla: http://www.et-opetus.fi



Yksi lapsistamme oli ainoa luokallansa, joka ei ollut uskonnossa. Oppitunnit oli kuitenkin järjestetty samaan aikaan, joten isoa ongelmaa tuosta ei ollut. Pojallamme oli tietysti eri opettaja ET:n tunnilla, luokanvalvoja piti uskonnon. Muilla lapsilla on ollut luokkakavereita ET:ssä, ja ovat pitäneet aineesta valtavasti!



Terv. kolmen ET-oppilaan isä.

mutta sitten kun vähän luettiin niitä oppikirjoja ja siellä oli juttua tyyliin "ei saa valehdella kun Jumala kieltää" niin vaihdettiin ET:oon. Lapsi on tykännyt tosi paljon, siellä keskustellaan paljon, ei ole kirjaa vaan vihko, käydään tutustumassa erilaisiin paikkoihin tyyliin tehtaaseen, kannustetaan osallistumaan koulun ja kodin asioihin, samoin ovat nyt syksyllä suunnitelleet mitä haluaisivat keväällä tehdä jne. Todella hyvä kokemus siis, kakkonen laitetaan saman tien ET:oon. Mutta toki riippuu paljon opettajasta, olisi varmaan tärkeää että opettaja on hieman opiskellutkin elämänkatsomustietoa eikä niin että sitä opettaa joku jolla ei tule muuten tunnit täyteen.

Minulla on kaksi tytärtä, jotka ovat nyt iältään 14 ja 10 vuotiaat. Lapsia ei ole kastettu, koska emme ole halunneet valita lapsen uskontoa vaan mielestämme sen pitää olla kunkin yksilön tietoinen valinta. Lasten mennessä kouluun he ovat aloittaneet ET opetuksessa. 2 luokasta eteenpäin molemmat ovat saaneet itse päättää haluavatko uskonnon vai ET:n opetukseen. Vanhempi tyttäreni opiskelikin vuoden uskoa, mutta halusi vaihtaa sitten takaisin ET opetukseen. Olen halunnut lapsilleni laajan näkemyksen erilaisista tavoista uskoa. Molemmat ovat osallistuneet esim. joulukirkkoon ynnä muihin meille suomessa ominaisiin uskonnollisiin tapahtumiin. Se on osa kristinuskoon tutustumista, mutta myös osa kulttuuriperimäämme, jonka tunteminen on osa suomalaista identiteettiämme.



Oletko ajatellut sitä vaihtoehtoa, että opettaisit itse lapsellesi ET:tä? Näin lapsesi ei tarvitsisi kulkea pitkiä koulumatkoja ET opetukseen. Toki tämä tarkoittaa itseltä sitoutumista ja paneutumista asiaan, mutta tuo myös mukanaan ainutlaatuisia hetkiä lapsen kanssa hyvin tärkeistä moraalisista asioista keskustellen. Olen itse opettanut lapsilleni sekä uskontoa että ET:tä. Asuimme muutama vuosi sitten puoli vuotta Saksassa. Näin lyhyen ajanjakson ajaksi ei ollut mitään järkeä laittaa lapsia kv. kouluun, koska kaikki aineet olisi käytännössä pitänyt kuitenkin opettaa lapsille kotona jotta paluu omalle luokalle olisi ollut vierailun jälkeen mahdollinen. Silloin opetin isommalle tytölle uskontoa, koska hän oli valinnut uskonnon ET:n sijasta. Tällä hetkellä opetan nuoremmalle lapselleni ET:tä, koska jos olisi valinnut koulussa ET opetuksen, hän olisi joutunut eri luokalle (eli luokalle, jossa on vain ET:n tai muun kuin kristinuskonnon opetukseen osallistuvia lapsia) kuin tutut koulukaverit. Tytär tekee koulun ET kokeet.



Sitä paitsi, jos jaksat vain itse panostaa, saat lapsellesi itse opettaen hyvää ET opetusta. Hyvällä tuurilla sitä saattaa saada koulussakin, mutta selvästi useimmissa kouluissa ET opetus on aika lapsen kengissä.



Vielä kommenttina: en ole kotiäiti enkä ammatiltani opettaja, vaan normaali työssäkäyvä ja omaa uraa tekevä nainen, silti kotiopetuskin on onnistunut.

en näe siitä mitään haittaakaan olevan. Raamatun kertomuksia lukevat ja lapsilla ei ole pahaa sanaa uskontotunneista.



En halunnut lapsille ikävää leimautumista sillä siitä on itselläni erittäin karvaat muistot kouluajoiltani. Kiusaamista riitti. Ne muistot on piirtynyt syvästi minuun ja vaikuttanut koko elämääni.



Riski tuohon leimautumiseen on todellinen jos lapsesi on ainut lajissaan joka ei olisi uskontotunneilla. Lisäksi aamunavauksissa ei voisi olla eikä käydä muiden mukana kirkossa jne.



Toki sinä teet päätöksen miten menettelette.

kirjoitin tuossa että omani käyvät ev-lutissa.



Tyttö tuli koulusta viime vai oliko edellisvuonna ja sanoi että minusta on ristiriitaista kun uskontotunnilla puhutaan luomiskertomuksesta ja jollain muilla tunneilla evoluutiosta ja alkuräjähdyksestä yms.



Fiksu lapsi huomaa ja pohtii. Meillä keskusteltiin aiheesta ja totesin että on erilaisia käsityksiä maailmankaikkeuden ja ihmisten alkuperästä ja siitä riidelläänkin aikuisten kesken.



Lisäksi on keskusteltu uskontojen monimuotoisuudesta ja erilaisuudesta. Olen todennut että tällaiset asiat on jokaisen henkilökohtaisia päätöksiä mihin uskoo.

On hyvä että lapset pohtii asioita yhdessä vanhempiensa kanssa.



Mitään ehdotonta totuutta ei kannata tuputtaa vaan korostaa vakaumuksen henkilökohtaisuutta.



Elämä on täynnä valintoja.

lapseni koulussa et-opetusta järjestetään, ei ongelma sinänsä. Mutta ihan kulttuurin ja yleissivistyksen kannalta katsoin paremmaksi että lapseni tutustuu myös raamatunhistoriaan ja sen kertomuksiin. Vaikea esim länsimaisen taiteen historiaa ymmärtää ilman sitä, samoin kirjallisuutta.

Äitini on uskossa ja hänellä on lupa, olemme jopa toivoneet hänen tuovan kristillistä ajattelutapaa lasten elämään. Hänen kauttaan lapsemme saavat tietoa uskonasioista. He saavat käydä kirkossa äitini kanssa, osallistua seurakunnan tapahtumiin, lukea lasten uskonnollista kirjallisuutta.

20, Aamun avauksiin olemme antaneet luvan lapsen osallistua, vaikka ne olisivatkin uskonnollisia.

ap

ja toisen luokalla on pari ortodoksia.



Meillä tyttö on pitänyt uskonnosta ja saanut siitä 10 helposti.

Uskontotunneilla perehdytään kutosella muihinkin uskontoihin ja se on minusta positiivista.

Minä olen kristitty ev.lut.kirkkolainen, mies muslimi.

Minusta ET pitäisi olla kaikilla (ja oppiaineen opetuksen taso kuntoon), uskonnosta riippumatta.



Lapset osallistuvat koulun kirkkokäynteihin ja myös toisen kotikielemme opetukseen (jossa kaikki muut ovat islamin tunneilla käyviä lapsia). Päiväkotiaikana emme ole halunneet mitään poikkeuksia pk:n uskontokasvatukseen.



Minusta ei aina ole ongelmallista, jos eriuskoisten tai uskonnottomien vanhempien lapsi osallistuu uskontotunneille, jos vanhemmat itse artikuloivat selvästi lapselle, miten itse uskovat. Toisaalta voi olla niinkin, että vanhempien uskonto tai uskonnottomuus ei välttämättä ohjaakaan lapsen ajattelua ja kokemusta lopullisesti.



Tutun ihmisen tytär hermostui ikihyviksi, kun seurakunnan iltapäiväkerhossa oli sanottu JEESUS, ja tyttö itse kokee olevansa muslimi. Äiti sitten rauhoitteli, että kyllä Jeesusta voi kiittää ruuasta, ei se haittaakaan:)

Avoimuus auttaa.



Lapsen pitkä matka ET-tunnille tässä ap:n tilanteessa onkin oma juttunsa. Jos ette itse ole kirkon jäseniä, ei uskontotunnille voi velvoittaa, mutta ET ei myöskään ole pakollinen.

Onnistuisikohan sellainen, että lapsi ei tänä vuonna osallistuisi kumpaankaan, ja ET:n osalta katsoisitte tilanteen uudestaan, kun ensi vuosi alkaa. Ehkäpä voisit tämän vuoden aikana vähän selvitellä, onko teidän koulussanne muitakin, uskonnottomia, jotka ovat olosuhteiden "pakosta" ilman ET-opetusta? Hynttyyt yhteen ja omaa ryhmää vaatimaan tms...

Soitin rehtorille. Koulussa on toistakymmentä siviilirekisteriin kuuluvaa lasta (en tiedä, oliko kaikki ekaluokkalaisia vai myös ylemmiltä luokilta), mutta vain meidän lapsemme ja yksi toinen on ilmoitettu et-opetukseen alustavissa kyselyissä.



Rehtori sanoi, että jos me ilmoitamme, että lapselle halutaan et-opetus, hän yrittäisi järjestää opetuksen lapsen omalle koululle näille kahdelle oppilaalle. Hän oli sitä mieltä, että ekaluokkalaiselle kuljetukset olisivat liian raskaita ja turhia vain muutaman tunnin tähden. Mutta rehtori ei kuulemma päätä tästä asiasta.



Hmm...milläköhän keinoin onnistuisin saamaan kiinni ne vanhemmat, jotka kuuluvat siviilirekisteriin? Ehkäpä ehdotan rehtorille, että kysyisi vielä halukkuutta osallistua et-tunneille näiltä muiltakin, jos se kerran kahdelle lapselle järjestetään joka tapauksessa.



bigmama, varmasti onkin niin että ei vanhempien ajattelumaailma ohjaa lapsen ajattelua loppuun asti. Olen minäkin uskovasta perheestä ja ajattelen nyt aikuisena toisin. Vaikka lapseni tulisi uskoon myöhemmin, emme kokisi sitä pahana asiana (kunhan ei hihhuliksi ryhtyisi, ja sen vuoksi pidämmekin huolen, että kaikkea uskonnollisuutta ei kitketä pois lasten elämästä, riski on pienempi siten). Mutta haluaisin tarjota lapselle meidän vanhempien mukaisen katsomuksellisen opetuksen koulussakin.



ap

On kurjaa, jos ihmiset eivät valitse et-opetusta siksi, koska kukaan muukaan ei valitse. Myös se, että hyväksyy uskonnolliset aamunavaukset, edesauttaa tuon perinteen säilymistä.



Omat lapseni ovat vasta eskarissa ja päiväkodissa. Me vanhemmat emme kuulu kirkkoon ja olemme ateisteja. Päiväkodissa lapset ovat osallistuneet kirkkokäynteihin, vaikka en olekaan ollut siitä innoissani. Pienessä päiväkodissa he olisivat jääneet emännän kanssa siksi aikaa, kun muut olisivat olleet retkellä. Eskarissa ei ole vielä tullut asia vastaan. Toivoin, että ryhmässä olisi ollut joku muslimilapsi, mutta ainakaan somalilasta ei näytä olevan. Saattaa siis olla, että lapsemme on - taas - ainut, jolle pitäisi järjestää korvaavaa ohjelmaa.



Koulussa toivottavasti on muitakin ET:n opiskelijoita. En ole ajatellut laittaa lapsia uskonnonopetukseen. Itse en ole ollut uskonnonopetuksessa ollenkaan. Ala-asteella mitään korvaavaa ei järjestetty, joten oppivelvollisuudestani puuttuu muutamia tunteja. Yläasteella oli ET:n opetusta. 7.-9.-luokkalaiset olivat samassa ryhmässä. Se oli minusta kivaa - eli ei haitannut. Näin, että on muitakin, joiden perheissä on samankaltainen maailmankatsomus kuin omassani.



Mielestäni ei pitäisi pelätä erilaisena olemista. Pitäisi opettaa lapsille, että olemme kaikki erilaisia, mutta voimme silti hyväksyä toisemme. Ei minua ikinä kiusattu siksi, että en osallistunut uskonnonopetukseen. En ole ikinä joutunut leimatuksi koulussa, vaikka oma-aloitteisesti poistuin aina paikalta, kun jeesustelu alkoi esim. aamunavauksessa.



Olen itse nykyään aineenopettajana yläkoulussa. Työpaikallani lapset ovat enimmäkseen uskonnonopetuksessa, vaikka olisivat oikeutettuja ET:n opetukseen. Mielestäni se on kurjaa. Oppilaiden vanhempien kannattaisi olla rohkeampia ja laittaa lapset ET:n opetukseen. Joukossa on voimaa ja lapset voisivat löytää toisistaan tukea ja turvaa homogeenisuuteen pyrkivässä kouluyhteisössä ja myös yhteiskunnassa. Oppilaat ja vanhemmat voisivat olla myös tarkempia uskonnollisista aamunavauksista, joita tulee keskusradion kautta. Tekee pahaa itsekin kuunnella sitä jeesustelua. Pätkätyöläisenä ei vaan oikein uskalla puuttua näihin asioihin.

Oppilaat ja vanhemmat voisivat olla myös tarkempia uskonnollisista aamunavauksista, joita tulee keskusradion kautta. Tekee pahaa itsekin kuunnella sitä jeesustelua. Pätkätyöläisenä ei vaan oikein uskalla puuttua näihin asioihin.

Mitäs jos uskovat alkaisi protestoida kuinka koulussa opetetaan Raamatun vastaisia asioita??

Olemme erittäin tyytyväisiä ratkaisuumme.



Ottakaa puheeksi vanhempainillassa, että saadaksenne kouluun oman ET-ryhmän, tarviisitte lain mukaan enää yhden uskonnottoman lapsen mukaan.

Ehkä näillä kirkkoon kuulumattomilla on hyvä syy laittaa lapsensa uskonnon tunneille.

olen täysin oikealla alalla. En ole töissä kristillisessä koulussa, vaan tavallisessa kunnan peruskoulussa. Henkilökunnassa on muitakin ateisteja, jotka kärsivät jeesustelusta kuten minä. Emme ole ryhtyneet barrigaadeille, koska voi olla, että työsuhde ei enää jatkuisi tämän pätkän päätyttyä. Kirkkoon me emme enää mene oppilaiden kanssa, vaan järjestämme mielekästä korvaavaa ohjelmaa ET:n opiskelijoille sillä aikaa. Aikaisemmin meitä painostettiin kirkkoon, mutta onneksi asia on muuttunut.

t. siteeraamasi ateistiope, joka ei ymmärrä perustelujasi ollenkaan

Oppilaat ja vanhemmat voisivat olla myös tarkempia uskonnollisista aamunavauksista, joita tulee keskusradion kautta. Tekee pahaa itsekin kuunnella sitä jeesustelua. Pätkätyöläisenä ei vaan oikein uskalla puuttua näihin asioihin.

Mitäs jos uskovat alkaisi protestoida kuinka koulussa opetetaan Raamatun vastaisia asioita??

Uskonnonopetus: perusopetuslaki ja lukiolaki



--------------------------------------------------------------------------------







Perusopetus- ja lukiolaeissa käsite "tunnustuksellinen uskonnonopetus" korvataan käsitteellä "oman uskonnon opetus". Oppilaalla on edelleen oikeus saada oman uskontonsa opetusta ja toisaalta myös velvollisuus osallistua tähän opetukseen.



Jatkossa oppilaiden enemmistön mukaiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumaton oppilas osallistuu enemmistön uskonnonopetukseen vain, jos hän ilmoittautuu siihen erikseen.



Evankelis-luterilaista ja ortodoksista uskonnonopetusta antavalta opettajalta ei enää edellytetä asianomaisen kirkon jäsenyyttä. Häneltä edellytetään kuitenkin kyseisen aineen hallintaa.



Kaiken kaikkiaan uusi uskonnonvapauslaki painottaa perustuslain hengen mukaisesti positiivista oikeutta saada uskonnon opetusta. Aiempi laki lähti negatiivisesta oikeudesta vapautua uskonnon opetuksesta.



Lakiuudistuksella ei puututa kouluperinteisiin. Eduskunnan linjausten mukaan esimerkiksi perinteisten virsien laulaminen koulujen kevät- ja joulujuhlissa ei ole uskonnon harjoittamista uskonnonvapauslain tarkoittamassa merkityksessä. Juhlilla katsotaan olevan kulttuuria säilyttävä ja välittävä merkitys; siten kaikki oppilaat voivat osallistua niihin uskontokunnasta riippumatta.



Lisätietoa saa Opetushallituksen kouluille lähettämästä tiedotteesta 20/2003. Siinä kerrotaan perusopetuslain ja lukiolain muutosten vaikutuksista uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetukseen sekä koulun toimintaan.