Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mitä tehdä työntekijän kanssa joka eristäytyy muista kollegoista?
27.08.2022 |
Tyttö palkattiin koska vaikutti sosiaaliselta ja positiiviselta ihmiseltä, tekninen osaaminen ei hänellä vastavalmistuneena ole ihan täysin hallussa mutta palkattiin luonteen perusteella.
Noh, puoli vuotta myöhemmin hän on eristäytynyt työporukasta täysin. On hiljainen ja jotenkin aran oloinen, ei osallistu virkkaritoimintaan tms. Muut työntekijät eivät myöskään oikein pidä hänestä, ei kuulemma ole ammattimainen ja on muutenkin vähän omituinen.
Mitä tekisitte? Miten on mahdollista että iloisesta ja puheliaasta ihmisestä tulee puolen vuoden aikana hiljainen möllöttäjä josta kukaan ei pidä?
Kommentit (296)
Vierailija kirjoitti:
Minä olen eristäytynyt työporukasta siksi koska minulle kasautuu hommaa jatkuvasti, minulla on jatkuvasti kiire, muut työntekijät tuovat minulle jatkuvasti töitä lisää ja palkkauksessa se tuskin näkyy millään tavalla.
Tuo tilanne ei minua ärsyttäisi millään tavalla jos tienaisin hyvin ja että palkkani olisi suurempi kuin muilla työntekijöillä.
Olen ainoa kuka osaa tietyt asiat kyseissä firmassa ja siksi asemani on tuollainen.
Työpaikan vaihto itselläni edessä ja etsin jatkuvasti uusia töitä.
En vihaa työpaikallani ketään vaikka olen eristäytynyt ja ärtyisä.
Voisit olla eräs työntekijä työpaikallani,
josta olen itsekin kohta lähtemässä muualle töihin. Toivon että hän löytäisi parempia töitä, koska hänen kiltteyttään ja osaamistaan käytetään törkeästi esihenkilöä myöten hyväksi, ja se on niin väärin. Työtaakkaa ei ole kevennetty mistään päästä tilanteen tasapainottamiseksi ja palkassahan nämä ylimääräiset hommat ie juuri näy. Ahkera tyyppi ja erittäin mukava. Ansaitsee parempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten muut työyhteisön jäsenet ovat kohdelleet häntä? Pidetäänkö "tyttönä", päällepäsmäröidäänkö ja sekaannutaanko työtehtäviin, udellaanko jatkuvasti yksityiselämästä? Jotainhan tuon puolen vuoden aikana on täytynyt tapahtua, koska iloinen ja puhelias ihminen ei noin vain muutu vastakohdakseen ilman syytä. Todennäköisesti hän tuntee olonsa tukalaksi, lytätyksi ja ei-pidetyksi työyhteisössä ja on päättänyt siksi keskittyä vain työntekoon.
Juuri niin, miten muut ovat kohdelleet. Kasanneet paljon töitä hänelle ja selän takana motkotetaan, kun itse joutuu tekemään kaiken ja uusi työntekijä ei muka tee mitään. Kerätään sitten säälipisteitä voisua-tyyliin vanhoilta työkavereilta haukkumalla tätä uutta ja vaatimalla uudelta työntekijältä ottamaan paljon vastuuta, että pystyisi itse vain olla möllöttämään.
Näin kävi mulle, paljon vastuualueita, mutta aikaa niiden hoitamiseen ei tahdo löytyä. Eikä aikaa mun kahvitauolle, muut kyllä istuvat puolituntia kahvilla. Haukutaan selän takana etten tee mitään. Päivittäisten töiden osalta olen yrittänyt monesti ehdottaa, että suunniteltaisiin ja jaettaisiin jo ajoissa ja huolella niin vastuksena on : ei niillä mikään kiire vielä ja katsotaan kunhan saadaan homma käyntiin. Kohta pitäisi olla jo pari hommaa tehty ja ei ole suunnittelusta ja työnjaosta edes tietoa. Olen kuitenkin omalta osaltani jo varautunut työajan ulkopuolella suunnittelutyöllä tähän koitokseen, koska haluaisin tehdä työni hyvin ja organisoida ajoissa ja kyllä, tarkoitus on vaihtaa työpaikkaa.
Ja kuulin vielä yksi aamu supatuksen siitä, että olen outo. Varmasti olen outo, kun jo tympääntynyt kyseenalaiseen ilmapiiriin ja työntekoon.
Vierailija kirjoitti:
Vähän sama homma meillä. Tämä työntekijä hoitaa kyllä työnsä hyvin mutta ei kerro itsestään mitään ja vastailee kaikkeen ihan oudosti ja mukahauskasti.
Esimerkkejä: kun kysyin että missä kuussa hän on syntynyt niin vastasi että hän ei ole syntynyt kuussa vaan maassa. Ja kun kysyimme missä hän asuu niin vastasi vaan että "kotona", sen jälkeen kysyimme että missä se kotisi on niin vastasi vaan "kotini on siellä missä sydämeni on". Ja sitten kun kysyin mitä aikoo tehdä viikonloppuna niin vastasi vain "vähän sitä sun tätä". Alkaa pikkuhiljaa ärsyttää
Tahtoo pitää yksityiselämänsä omanaan. Siihen hänellä on oikeus.
Ei pidä udella liikaa !
Antakaa ihmisten olla! Kuka tahansa eristäytyy, jos hänestä puhutaan koko ajan selän takana pahaa (= yhdenlaista noituutta) "eikä tykätä". Missä tuki? Uutena työntekijänä nuorena paikassa, jossa muut on eri ikäisiä ja olleet tuolla jo kymmeniä vuosia? Huh.
No kyllä nimenomaan kuulostaa työyhteisön ongelmilta. Jos kokee, ettei tule kohdatuksi tai oteta avoimesti mukaan porukkaan, niin itsekin tekisin juuri noin ja alkaisin katsella uutta työtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
5/5
Provohan tämä toki, mutta keskustelu ihan mielenkiintoista siitä huolimatta. Koska tuollaista ihan oikeasti tapahtuu työpaikoilla.
Ehkäpä hän ei ole koskaan ollutkaan Sosiaalinen. Työpaikat hakevat sosiaalisia työntekijöitä, joten hakijat sitten esittävät sellaisia hakiessaan töitä. Itse teen aina näin. Jos kertoisi olevansa hiljainen, ei olisi mitään mahdollisuutta saada töitä mistään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuleehan siinä kyräillessä mahdollisuus näyttää todellinen tunnetilansa kaiken hymyämisen lomassa. Vire taitaa löpsähtää jo pienestä, että vähän kaivattaisiin filosofisia ajatuksiakin positiivisuuden taustalle.
Työt ja työkaverit erikseen, omat jutut erikseen. En mä huutele omista asioistani työpaikalla tai ole työkavereiden kanssa tekemisissä vapaalla, ellei sitten satuta olemaan samassa harrastusporukassa. Näin oon toiminut aina (yli 30v työelämässä), enkä oo kokenut sitä ongelmaks.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä ala?
Kuinka tämä uusi työntekijä suoriutuu työtehtävistään? Ovatko maksavat asiakkaat tyytyväisiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten muut työyhteisön jäsenet ovat kohdelleet häntä? Pidetäänkö "tyttönä", päällepäsmäröidäänkö ja sekaannutaanko työtehtäviin, udellaanko jatkuvasti yksityiselämästä? Jotainhan tuon puolen vuoden aikana on täytynyt tapahtua, koska iloinen ja puhelias ihminen ei noin vain muutu vastakohdakseen ilman syytä. Todennäköisesti hän tuntee olonsa tukalaksi, lytätyksi ja ei-pidetyksi työyhteisössä ja on päättänyt siksi keskittyä vain työntekoon.
Juuri niin, miten muut ovat kohdelleet. Kasanneet paljon töitä hänelle ja selän takana motkotetaan, kun itse joutuu tekemään kaiken ja uusi työntekijä ei muka tee mitään. Kerätään sitten säälipisteitä voisua-tyyliin vanhoilta työkavereilta haukkumalla tätä uutta ja vaatimalla uudelta työntekijältä ottamaan paljon vastuuta, että pystyisi itse vain olla möllöttämään.
Näin kävi mulle, paljon vastuualueita, mutta aikaa niiden hoitamiseen ei tahdo löytyä. Eikä aikaa mun kahvitauolle, muut kyllä istuvat puolituntia kahvilla. Haukutaan selän takana etten tee mitään. Päivittäisten töiden osalta olen yrittänyt monesti ehdottaa, että suunniteltaisiin ja jaettaisiin jo ajoissa ja huolella niin vastuksena on : ei niillä mikään kiire vielä ja katsotaan kunhan saadaan homma käyntiin. Kohta pitäisi olla jo pari hommaa tehty ja ei ole suunnittelusta ja työnjaosta edes tietoa. Olen kuitenkin omalta osaltani jo varautunut työajan ulkopuolella suunnittelutyöllä tähän koitokseen, koska haluaisin tehdä työni hyvin ja organisoida ajoissa ja kyllä, tarkoitus on vaihtaa työpaikkaa.
Ja kuulin vielä yksi aamu supatuksen siitä, että olen outo. Varmasti olen outo, kun jo tympääntynyt kyseenalaiseen ilmapiiriin ja työntekoon.
Olis voinut sanoa: musta tuo selän takana haukkuminen on outoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko koeaikaa jäljellä? Katkaisisin työsuhteen. En muutenkaan hirveästi katselisi työntekijää joka ei osallistu firman virkistäytymispäiviin. Ymmärtääkö hän että ne eivät ole vapaaehtoisia, varsinkaan uusille naamoille? Mutta jos on tuollainen aukko ymmärryksessä, niin henkilön sosiaaliset taidot ovat liian vajavaiset yritysmaailmaan.
Virkistäytymispäivät ovat yleensä työajan ulkopuolella. Ne ovat silloin vapaaehtoisia.
Teoriassa joo, mutta jokainen normaalilla älyllä varustettu ymmärtää että ne eivät ole vapaaehtoisia jos haluat pitää työpaikkasi pidemmällä juoksulla. :)
Yli 20 vuotta työelämässä eikä ole tarvinnut työajan ulkopuolella käydä työkavereiden kanssa virkistymässä pitääkseen työpaikkansa tai saadakseen uusia.
Vierailija kirjoitti:
Ottakaa tavaksi eräältä alalta tuttu, käytän tässä yhteydessä nyt termiä aamupalaveri, kun en tiedä missä alalla olette. Kukin kertoo mitä tekikään eilen ja miten päivä meni, mitä on tänään suunnitellut ja onko jotain mielen päällä. Max 15 min. Lähtisikö tuo tuosta liikkeelle?
Voi jumalauta miten teennäistä🤦
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teettekö nyt turhasta asiaa. Ihmisen luonteen arvostelu on epäasiallista. Jos työnteko ja työhön liittyvien asioiden hoito muiden kanssa sujuu, ei voi valittaa.
Te itse aiheutatte ongelmaa tuolla "se on sellanen, se on omituinen...." Jos viriketoiminta on vapaaehtoista osallistumisen suhteen, et voi siitäkään voi sanoa mitään.
Te itse teette ongelman. Ootko kuullut että kaikenlaisten ihmisten kanssa pitää tulla toimeen? Koskee myös sinual
Muuten, oletko ihan varma ettei joku ole siellä työpaikalla käyttäytynyt niin epäasiallisesti että reaktioksi on tullut vetäytyminen.
Jos tässä maailmassa palkkatyöhön on oikeus vain niillä jotka ovat sosiaalisesti vilkkaita, niin johan on!
Opettele olemaan ihmisiksi ja hyväksy tilanne joka ei suoranaisesti dinua vahingoita!
Nokun se on sellanen ja tällanen! Mistä sinä ne arkuudetkaan tiedät, yleispäteväkö olet muita arvioimaan!
Minä vihaan sinun kaltaisia ihmisiä! Sinun kaltaiset tuottavat kitkaa yhteistyöhön! Hyväksy tilanne josta ei sinulle vahinkoa! Älä vahingoita muita!
Jaa ja te ihan kimpassa valitsitte työntekijän!
Juttu voisi olla minusta, olin myös vastavalmistuneena sosiaalinen jos kohta kokematon. Nyt olen erittäin pätevä ja myös kova suustani, en vain enää käytä sitä kollegoiden tai pomojen mielistelyyn, syystä että..
Sekä ylempi, että lähiesimies ottavat suosikkeja. Heillä on myös inhokkeja.
Huonot työntekijät muodostavat kuppikuntia, jotka kiusaavat esim niitä, jotka ovat joutuneet antamaan heille palautetta työn laadusta.
Tiedän muutamien valehtelemisesta ja kiusaamisesta. Etoo katsella kuinka he kikattelevat ja esittävät kivaa työkaveria uusille työntekijöille, kun tietää mitä pskaa ovat tehneet.
Moraali ei anna periksi olla tekemisissä tämmöisten ihmisten kanssa enempää kuin on pakko.
Virkistysjutut oli yhdessä entisessä työpaikassani päädytty pitämään yleensä yön yli tapahtuvina reissuina. Onhan siinä ryhmäytymisen kannalta pointtinsa, mut se oli samalla ääriraskasta, kun ei ollut täysin kotona työyhteisössä eikä kovin sosiaalisesti taitava.
Jos ei ole oikein omaa porukkaa tai läheisiä työkavereita, ja joutuu säätämään huonekaverijuttuja ym. tietäen, että kukaan ei mielellään jaa huonettaan juuri sinun kanssasi, niin helpommalla pääsee kun jättäytyy tekosyyn varjolla pois. Ai mistä sen tietää? Kukaan ei koskaan ehdota, että mehän voitais olla samassa huoneessa. Siinä vaiheessa kun mulle kantautuu huonejaosta tieto, se on jo tehty.
Herää myös kysymys onko työyhteisö todella työyhteisö, vai joku teini-ikäisten kaveriporukka, jos tällaista AP:n esittämää on?
Kyllä sen nimittäin aistii, jos ei kohdella kuten muita. Se ei ole kivaa ja se eristää.
Itse ratkaisin ongelman vaihtamalla työpaikkaa. Kun se stigma oli kerran syntynyt, kaikki suhtautui aina varovaisesti. Se on kauheaa ja johtaa katkaisemattomaan kierteeseen.
Mitäs palkkasitte luonteen ettekä osaamisen perusteella. Parempi noin kuin että saisi nyt teettää sosiaalisena töitä muilla, elleivät työt suju.
Miksi "tytön" pitäisi osallistua virkistystoimintaan? Pokatkaa baarista juttuseuraa, jos sellaista haluatte.
Oli mania kun haastattelitte ja nyt käynnissä masennusjakso? Ken tietää. Mulla on ainaki käyny noin.
Alue: Aihe vapaa
Ajattelitko, että huonosti työpaikalla kohdeltu pursuaa elämän iloa ja sosiaalisuutta muita työntekijöitä kohtaan huonossa työilmapiirissä? Vai mitä ajattelit? Ehkä kannattaisi tehdä ryhtiliike työilmapiirin parantamiseksi. Usein pahimpia ovat ne monta vuotta olleet tekijät.