Rillipäät, kuinka te siedätte rillejä?
Sain rillit vuosi sitten enkä vieläkään ole tottunut. Kuumalla hiestovat, sateella kastuvat, talvella huurtuvat ja koko ajan olen liian tietoinen siitä, että jotain ylimääräistä on kasvoilla vaikka ihan sopivan kokoiset ovatkin. Piilareitakin kokeilin, mutta sekin tuntuu ikävältä vehtailulta.
Kommentit (73)
Pakko on kun ei vaihtoehtojakaan ole. Mahdollisimman mukavat .
En jaksanutkaan. Siksi menin laserleikkaukseen. Suosittelen!
Vierailija kirjoitti:
Huonosti. Rillejä pitää koko ajan putsata ja käydä kiristämässä, vielä noin 15v sitten tehtiin rillejä joiden sangat ei löystyneet ja rillit pysyi päässä eikä valuneet niinkuin nykyään. Piilarit on paljon mukavemmat ja helpommat vaikka oon kuivasilmäinen.
Kellosepän ruuvarisettejä löytyy halvalla hyvin varustetuista autotarvikeliikkeistä. Kiristäminen on helppo tehdä itsekin.
En siedä silmälaseja ollenkaan. Käytän mahdollisimman paljon piilareita. Ärsyttää kun jatkuvasti saa pestä likaisia silmälaseja.
Titaanikehykset on ihanan kevyet, ei oikeastaan edes huomaa, että on rillit päässä, paitsi siitä, että näkee hyvin. Jos muovisista tykkää, niin kannattaa ostaa sellaiset, joissa on jo valmiina nenätyynyt, vaikka saa niitä jälkikäteenkin asennettua. Mutta on mulla kyllä yhdet muoviset ilman nenätyynyjäkin ja hyvin pysyvät valumatta, ovat siis juuri oikean kokoiset. Jos ei ihan hengettömiä halua, niin sellaisetkin kehykset on kivat, joissa on kehystä vain linssin yläreunassa ja alareunassa siima. Tykkään silmälasista ja vaihdella niitä. Ei yhtään kiinnosta leikkaus. Mulle pitäisi laittaa moniteholinssit mykiöön ja se ei tunnu mukavalta ajatukselta.
Metallikehykset on talvella kylmät, siksi piti siirtyä muovikehyksiin. Kannattaa katsoa sovittaessa, etteivät tule poskiin ja kulmakarvoihin kiinni, etteivät hiostu, vaan ilma kiertää. -lasit jo 1970-luvulla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonosti. Rillejä pitää koko ajan putsata ja käydä kiristämässä, vielä noin 15v sitten tehtiin rillejä joiden sangat ei löystyneet ja rillit pysyi päässä eikä valuneet niinkuin nykyään. Piilarit on paljon mukavemmat ja helpommat vaikka oon kuivasilmäinen.
Kellosepän ruuvarisettejä löytyy halvalla hyvin varustetuista autotarvikeliikkeistä. Kiristäminen on helppo tehdä itsekin.
Eipä nuo meisselit silmälasikaupoissakaan maltaita maksa, jotain 5 - 6 euroa.
Liian painavat pokat voivat painaa ikävästi ja hiertää. Siirryin sitten ns. hengettömiin eli kehyksettömiin, jotka eivät paina juuri mitään. Ongelma ratkaistu.
Mulla on nääs kaasurilli, kyä sitä sietää.
Laseihin saa kaikenmaailman pinnoitteet; on huurtumisen estoa, lian ja veden hyljintää, kovaa pintaa jne. Ja sitten, kun vielä valitsee kehyksistä hyvin istuvat ja säätää ne silmälasiliikkeen henkilökunnan kanssa oikein sopiviksi, niin ei laseja edes huomaa. Itse juuri eilen etsin huolissani laseja töihin lähtiessä ja päässähän ne olivat.
Mulla on nykyään kehyksettömät lasit, eli siis sangat on linsseissä kiinni. Ovat kevyet ja huomaamattomat.
Olin 12 kun lasit määrättiin, vasta 30 vuotiaana suostuin niitä kokopäiväisesti käyttämään. Siihen asti kuljin puolisokkona.
Koulussa mua yritettiin siirtää erityisluokalle oppimisvaikeuksien takia, kaikki johtui siitä että en nähnyt taululle. Mutta kun se lasien käyttö oli niin noloa...