Rillipäät, kuinka te siedätte rillejä?

Muovikehykset hiostaa ja valuu nenältä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se että laseissa on säädettävät nenätyynyt auttaa mun mielestä paljon mukavuuteen. Niitä säätelemällä optikko saa lasit istumaan mukavasti ja riittävän kauas kasvoista. Ainakin mulla ne muoviset kehykset joissa ei ole säätöä tulee liian lähelle kasvoja. Silloinhan ne lasit sitten hiostaa ja huurtuukin enemmän.

Tämä voisikin selittää miksi tuntuuu epämukavalta, saako noita tyynyjä laitettua jälkikäteen myös muovilaseihin?

AP

Ainakin joihinkin muovilaseihin olen saanut, kannattaa käydä optikolta kyselemässä.

En tottunut. Kävin 12v sitten leikkauttamassa likinäön pois. Ainoa mikä jäi harmittamaan, että olisi pitänyt käydä aikaisemmin. Nyt 46v iässä alkaa olla vähän merkkejä siitä, että kohta tarvitsee lukulasit, mutta kaukonäkö on edelleen hyvä.

Ja leikkausen hinta säästetty kun ei ole tarvinnut silmälaseja ostaa.

Häiriintynyt kehonkuva sanon mä!

Mieluummin rillit kuin piilolinssit, niitäkin kokeiltu.

Hiontaleikkaukseen (tai mikä lie nimi, millä näkö paranisi) en uskalla enkä halua.

Yritin sietää 20 vuotta. Kävin leikkauksessa ja olen tyytyväinen.

Mä en voi edes käydä leikkauttamassa silmiä, koska toisessa silmässä ei ole näköä. Silmälaseilla mennään, en ole piilareita edes kokeillut. Ehkä joskus kokeilen. Rillit metalliset ja erittäin kevyet. Ei hiosta

Mulla on ollut rillit koulun ekalta luokalta lähtien. Tunnen itseni melkein alastomaksi, jos olen ilman niitä. Ilman laseja ulkona tuuli käy silmiin enkä näe kunnolla.

Täällä on toinenkin rillipää jo vuodesta -88. En enää osaa edes elää ilman näitä. Piilareista en tykännyt yhtään ja laserointi ei kiinnosta kahdesta syystä: rillit sopii mun naamaan ja pelkään sitä, että silmät olisivat lopun elämää tosi kuivat (kun tahtovat kuivua jo nyt melko herkästi). En koe rillejä ongelmana kuin korkeintaan vesisateella, mutta siihenkin on olemassa ratkaisu eli lierihattu tai lippis, joka estää pisaroiden pääsyn rilleille. Harrastan aika vauhdikkaitakin urheilulajeja, mutta en silti koe rillejä ongelmana. Rillit on osa mun persoonaa ja niitä vaihtelemalla on helppo muuttaa myös tyyliä. 

Siedän silmälasejani hyvin, jopa pidän niistä koska ilman niitä en enää pystyisi lukemaan ja muutenkin näen ympäristöni paremmin. Ilman laseja siitä tulee epäselvä ja hieman sumuinen.

Olen käyttänyt nyt 40 vuotta ja vihannut melkein jokaista päivää. Tosin en rillejä sinällään vaan sitä, että on sokea kuin lepakko ilman niitä. Suihkussa ja saunassa käynti on aina semmoista tihrustelua. Ja kyllä, laserleikkauksia sun muita on olemassa, mutta itselläni on niin paljon erilaisia korjattavia suureita, että epäilen leikkauksen auttavan eroon rilleistä lopullisesti.

Eli sanotaan nyt niin, että rilleihin on kyllä tottunut, mutta ei siihen "sokeuteen".

Rakastan silmälaseja - minulla on nytkin viidet erilaiset. Myös piilolinssejä niille päiville, joina haluan olla ilman.

Hyvin. Olen niin tottunut niihin että hädintusken päässä tuntee. Kuumalla ne eivät hiosta, sateella toki kastuvat. Talvella huurtuvat vain kun tulen kylmästä sisälle.

Aloin 40v käyttämään silmälaseja ja vasta +50v aloin löytämään parhaimmat lasit. Nenä nappuloita en siedä ollenkaan. Linssit pitää olla kevennetyt ettei paina nenää. Kehyksien pitää olla kevyet ja tarpeeksi isot, siis leveyssuunnassa joita on löytynyt miesten osastolta. Vakioliike on Silmäasema jonka jälkeen ei ole tarvinnut muualta haeskella. Sieltä saan silmälasit jotka eivät aiheuta mitään vaivaa ja pidän niitä heti herätessä nukkumaan menoon asti. Niitä on neljää erilaista joita voi vaihdella päivän mittaan ja tarpeen mukaan. Vanhoissa sangat löystyvät eikä niitä voi kiristää ja ne ovat putsauksessa kuluvaa tavaraa ja vanhempia laseja käytän puutarhatöissä. Varalasitkin ovat olleet tarpeen kun on toinen linssi naarmuuntunut. Näyttöpäätelasit joilla voi kulkeakkin ovat olleet kaikkein parhaimmat. Kalliit monitehot eivät toimineet ollenkaan jotenka meni 800e kankkulan kaivoon. Kun tarvitsin näyttöpäätetyöhön laseja niin silloin vasta löysin oikeanlaiset lasit. Myyjät myy ihan mitä vain ja vaikka sutta jos ei itse tiedä tai osaa mitään ja kukapa sitä aloittelija voisi tietääkään mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Kävin 5 vuotta sitten laseroimassa silmäni Turkissa, en ole katunut yhtään. Oli elämäni parhaita päätöksiä päästä eroon silmälaseista. 

Paljonko maksoi?

Vierailija kirjoitti:

Kivempi nähdä kuin olla sokea. Pääsääntöisesti käytän kyllä piilareita, koska silmälasit eivät välttämättä pysy rajummassa liikunnassa päässä tai saattavat mennä rikki ja silmälasien huurtuminen talvella ja kastuminen sateella ärsyttää. Silmät taas väsyvät piilareiden kanssa nopeasti, joten silloin kun ei ole ihmeellisempä suunnitelmia päivälle minkä takia silmälasit olisivat tiellä käytän silmälaseja. Tarpeeksi kevyet ja itselle myös ulkonäöllisesti miellyttävät niin unohtaa nopeasti ettät ne on edes päässä. Minulla hengettömät lasit niin ei kehyksetkään ole koskaan tiellä. En kyllä ymmärrä miten kukaan pystyy käyttämään niitä nykyään ilmeisesti muodissa olevia Kekkoslaseja missä on paksut kehykset. Eikö ole ärsyttävää kun koko ajan näkee ne kehykset? 

Siihen kehyksien näkemiseen tottuu kyllä, vähän samalla tavalla kuin oman nenänkin näkemiseen. Jos sitä ei jatkuvasti ajattele niin hetken kuluttua sitä ei enää tajuakaan. Sitä vain jotenkin oppii katselemaan maailmaa sen "kehysikkunan" läpi, vaikka olisikin paksut kehykset.

Ainut ärsyttävä juttu on kyllä huurtuminen talvella, muuten niitä ei huomaa ja meinaa putsauskin unohtua niin ettei huomaa katsovansa kuonakerroksen läpi. Aina yllättyy siitä HD-kuvasta kun rillit pesaisee puhtaaksi.

Olen käyttänyt silmälaseja 10 vuotiaasta lähtien eli yli 30 vuotta enkä oikeastaan koskaan ole kokenut niitä hankalaksi. Näköni on niin huono, että en pysty tekemään oikeastaan mitään ilman apuvälineitä, mutta onneksi on myös piilarit ja uimalasit vahvuuksilla.

Huonosti. Rillejä pitää koko ajan putsata ja käydä kiristämässä, vielä noin 15v sitten tehtiin rillejä joiden sangat ei löystyneet ja rillit pysyi päässä eikä valuneet niinkuin nykyään. Piilarit on paljon mukavemmat ja helpommat vaikka oon kuivasilmäinen.

En sietänytkään joten kävin 9 vuotta sitten laserleikkauksessa. Olisi pitänyt mennä jo aiemmin, niin paljon mukavampaa on ilman laseja.