Lue keskustelun säännöt.
Verokikkailu, neuvoja kaivataan
24.08.2022 |
Ostettiin mieheni kanssa ensimmäinen (halpa) asunto omistussuhteilla 49% ja 51%, jolloin vain minä(51%) käytin ensiasunnon ostamiseen liittyvät veroetuuden. Ja sitten myöhemmin ostimme kalliimman omakotitalon, päätimme nuukuuksissamme ottaa omistussuhteet hyvinkin epätasaisesti (30/70). Eli nyt vastaavasti miehen osuudesta (70%) ei siis tarvinnut veroa maksaa.
No. Tähän asti kaikki jees ja rahaa säästyi, jee. Mutta mites tästä eteenpäin? Onko mitään keinoa sumplia niin, että (mahdollisimman vähin veroseuraamuksin) minä voisin jotenkin mieheltä ostaa lisää tätä taloa, että saataisiin tasattua. Onko ehdotuksia?
Kommentit (46)
Ap täällä taas. Jos joku viitsisi vielä vääntää mulle rautalankaa. Oon nyt mietiskellyt oman turvan kannalta ja näkisin eri skenaariot näin:
1. Jo ei erota, ihan sama mitä paperissa lukee eli onko se 30/70 vai 50/50.
2. Jos tulee ero, tulee tulee myös ositus. Meillä siis ei ole avioehtoa, niin kaikki 50/50.
3. Jos mies kuolee ennen minua, minulla on ensinnäkin oikeus halutessani leskenä asua tässä niin pitkään kuin huvittaa oli omistus mitä tahansa. Mutta siis lisäksi, puolison kuoleman johdosta tehdään taas ositus, jossa siis lähtökohtaisesti kaikwsta omaisuudesta minulle 50, lapsille 50. Minä olen meistä hieman varakkaampi(ero ei ole suuri), mutta tällaisessa tilanteessa minä en joutuisi maksamaan kuitenkaan lapsille tasinkoa.
Onko tässä päätelmässä joku kamala virhe tai aukko?
Ja joku kun tätä kyseli, niin en muista tarkkaan, mutta kikkailussa säästyi vajaa 10000. On se minusta edelleen aika iso raha vaikka tämä tilanne aiheuttaakin vähän myös harmaita hiuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja juu, niinkuin viestin ajankohdasta voi ehkä arvata, ei meinannut uni tulla yöllä kun asia pyöri mielessä. Ja heti aamulla ekana palaan teidän luokse lakiasioiden kanssa 😀 katsoin muuten että meidäkin kaupungissa näyttäs aina välillä olevan ilmainen asianajajapäivystys kirjastolla, niin voitaisiinpa käydä sieltäkin kyselemässä! Vinkiksi muillekin, että tällaista palvelua ainakin joissain paikoissa siis on.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Onnea ja menestystä eron sattuessa, siihenhän on vain noin 50% todennäköisyys että se eteen tulee ennemmin tai myöhemmin..
Miksi tämä on huono asia eron sattuessa? Ollaan naimisissa eikä avioehtoa ole. Lapsia on. Ihan vilpittömästi kysyn, tarvit varmaan rautalankaa. :D
Ap
Vierailija kirjoitti:
Onko laina 50/50 jaolla?
Meillä on yhteinen laina ja olen nyt kohta maksanut siitä sen 30 %. (Ja mies siis saman verran, ollaan tähän asti lyhennelty tasatahtia). Sen takia juuri nyt ruvettiinkin miettimään, miten tästä eteenpäin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnea ja menestystä eron sattuessa, siihenhän on vain noin 50% todennäköisyys että se eteen tulee ennemmin tai myöhemmin..
Tai miehen kuoleman sattuessa. Se on ehkä vielä paskempi juttu tossa tilanteessa.
Voisitko avata, miksi? Ja lisätietona, että olemme naimisissa ja lapsia on myös.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos eroatte ja haluat jäädä asumaan taloon, sun pitää maksaa miehelle kyllä sen 70% osuus talon arvosta, ei 50. Ja jos taas mies jää siihen asumaan, saat häneltä vain 30% talon arvosta. Olettaen siis, että on velaton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko laina 50/50 jaolla?
Meillä on yhteinen laina ja olen nyt kohta maksanut siitä sen 30 %. (Ja mies siis saman verran, ollaan tähän asti lyhennelty tasatahtia). Sen takia juuri nyt ruvettiinkin miettimään, miten tästä eteenpäin.
Ap
En kyllä itse maksaisi euroakaan enempää, kun se 30% tulee täyteen! Mies saa hoitaa lainanmaksun yksin pois tai sitten teette paperit kuntoon, maksat sen veron ja asia on paljon selkeämpi. Jos menet ja maksat enemmän, mitä osuutesi on, eron sattuessa tuskin tulet enää koskaan rahojasi näkemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvänen aika. 😂 Tuossa on niin isoja ongelmakohtia ja riskejä esimerkiksi eron tai kuoleman sattuessa kohdalle, että toivottavasti säästökin oli merkittävä.
Periaatteessa voisit ostaa miehen osuudesta osan hieman markkinahintaa alemmalla summalla, jolloin varainsiirtoverokin on pienempi. Tähän on jokin prosenttialennus, jota ei voi alittaa ilman, että kauppa tulkitaan lahjaksi. Jos aikaa on, mies voi toki lahjoittaa sinulle osuuksia alle lahjaverotettavan arvon (tällä hetkellä alle 5000 euroa kolmen vuoden välein), mutta ne on myös lainhuudatettava, mistä tulee jonkin verran kuluja.
Järkevintä olisi se, että maksatte talosta omistusosuuksienne mukaan, ja sinä sijoitat itsellesi ihan omaan kohteeseen pesämunaa. Jos tulee paha tilanne, et ole tyhjän päällä. Toivottavasti laina on kuitenkin omistusosuuksien mukaan jaettu, eikä yhteinen. 😬
Vastailinkin jo osaan näistä, mutta siis oli minusta ihan merkittävä säästö, vajaa 10000.
Ihan hyviä ideoita sanoit, siis tuo alle markkinahinnan ostotai lahjoitukset. Niihin voisin myöhemmin palata, jos nyt tämä ensisijainen (helpompi ) suunnitelma vaikuttaa huonolta.
Ja pesämunaa& muita sijoituksia on mulla juu ja miehellä myös eli "tyhjän päälle" ei varsinaisesti ole pelkoa jäädä.
Ja laina on yhteinen, tähän asti tasatahtia maksettu, mutta nyt mietimme jatkoa, kun minun 30 % on kohta täynnä.
Ap
Tai sitten teetätte keskinäisen velkakirjan, jos haluat jatkaa maksamista puoliksi. Eli että miehesi on sulle velkaa sen, mitä maksat lainaa oman osuutesi yli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ei kai se nyt herranjee paha mulle oo, jos mies omistaa (ja maksaa) 70% tästä talosta? Sittenhän voisin omat rahani sijoittaa johonkin muuhun. Olin lähinnä ajatellut että tää ois "epistä" mun miehelle!
Ap
Jos miehellesi tuo on ok, tuossa ei ole mitään ongelmaa. Pidä huoli siitä, että kumpikin myös oikeasti maksaa osuutensa talosta sen omistussuhteen mukaisesti. Ikinä ei pidä maksaa enempää mitä talosta omistaa. Älä siis vahingossakaan maksa puolia talosta! Jos eroatte, kumpikin saa oikeudenmukaisen osuutensa eli sinä 30% ja mies 70%.
Moni on tehnyt sen virheen että on ostettu talo 50/50 omistussuhteella, mutta vain toinen on lyhentänyt lainaa. Eron sattuessa se asunnon maksanut joutuu kuitenkin luovuttamaan puolet toiselle. Tällaisiin järjestelyihin ei pidä ikinä suostua.
🇺🇦🇮🇱
Kaffebulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei kai se nyt herranjee paha mulle oo, jos mies omistaa (ja maksaa) 70% tästä talosta? Sittenhän voisin omat rahani sijoittaa johonkin muuhun. Olin lähinnä ajatellut että tää ois "epistä" mun miehelle!
ApJos miehellesi tuo on ok, tuossa ei ole mitään ongelmaa. Pidä huoli siitä, että kumpikin myös oikeasti maksaa osuutensa talosta sen omistussuhteen mukaisesti. Ikinä ei pidä maksaa enempää mitä talosta omistaa. Älä siis vahingossakaan maksa puolia talosta! Jos eroatte, kumpikin saa oikeudenmukaisen osuutensa eli sinä 30% ja mies 70%.
Moni on tehnyt sen virheen että on ostettu talo 50/50 omistussuhteella, mutta vain toinen on lyhentänyt lainaa. Eron sattuessa se asunnon maksanut joutuu kuitenkin luovuttamaan puolet toiselle. Tällaisiin järjestelyihin ei pidä ikinä suostua.
Olen ajatellut, että niin kauan kuin ollaan naimisissa, on tosiaan niin, että minä omista 30% ja mieheni 70%. Mutta eikö eron/kuoleman sattuessa pitäisi sitten realisoitua avio-oikeus? Eli lyhyesti: kaikki puoliksi, ihan sama mitä kukakin on ostanut ja maksanut. Juuri niinkuin tuossa esimerkkitarinassasi. Kun kerran avioehtoa ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meneekö siis tämä näin? Yksinkertainen Esimerkkitarina: Nainen omistaa talon. Nainen menee naimisiin miehen kanssa. Avioliiton ajan nainen edelleen omistaa talon. Tulee ero (ei avioehtoa. Talo menee puoliksi (niinkuin kaikki muukin omaisuus mitä ehkä on.)
Vai olenko ymmärtänyt tän koko avio-oikeuskäsitteen ihan väärin?
Vierailija kirjoitti:
Kaffebulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei kai se nyt herranjee paha mulle oo, jos mies omistaa (ja maksaa) 70% tästä talosta? Sittenhän voisin omat rahani sijoittaa johonkin muuhun. Olin lähinnä ajatellut että tää ois "epistä" mun miehelle!
ApJos miehellesi tuo on ok, tuossa ei ole mitään ongelmaa. Pidä huoli siitä, että kumpikin myös oikeasti maksaa osuutensa talosta sen omistussuhteen mukaisesti. Ikinä ei pidä maksaa enempää mitä talosta omistaa. Älä siis vahingossakaan maksa puolia talosta! Jos eroatte, kumpikin saa oikeudenmukaisen osuutensa eli sinä 30% ja mies 70%.
Moni on tehnyt sen virheen että on ostettu talo 50/50 omistussuhteella, mutta vain toinen on lyhentänyt lainaa. Eron sattuessa se asunnon maksanut joutuu kuitenkin luovuttamaan puolet toiselle. Tällaisiin järjestelyihin ei pidä ikinä suostua.Olen ajatellut, että niin kauan kuin ollaan naimisissa, on tosiaan niin, että minä omista 30% ja mieheni 70%. Mutta eikö eron/kuoleman sattuessa pitäisi sitten realisoitua avio-oikeus? Eli lyhyesti: kaikki puoliksi, ihan sama mitä kukakin on ostanut ja maksanut. Juuri niinkuin tuossa esimerkkitarinassasi. Kun kerran avioehtoa ei ole.
Joo näin käy ja siksi teidän olisi hyvä nyt tehdä se avioehto tässä kohtaa. Miehenäsi en suostuisi tuollaiseen järjestelyyn että sinä olet maksanut asunnosta vain 30% mutta eron sattuessa saat siitä puolet. Juuri tällaisten tilanteiden varalle olisi hyvä se avioehto tehdä aina.
🇺🇦🇮🇱
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meneekö siis tämä näin? Yksinkertainen Esimerkkitarina: Nainen omistaa talon. Nainen menee naimisiin miehen kanssa. Avioliiton ajan nainen edelleen omistaa talon. Tulee ero (ei avioehtoa. Talo menee puoliksi (niinkuin kaikki muukin omaisuus mitä ehkä on.)
Vai olenko ymmärtänyt tän koko avio-oikeuskäsitteen ihan väärin?
Näin tämä menee, valitettavasti. Miehelleni kävi näin. Hänen persaukinen exänsä vaati puolet talosta josta ei ollut maksanut killinkiäkään.
🇺🇦🇮🇱
Kaffebulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaffebulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei kai se nyt herranjee paha mulle oo, jos mies omistaa (ja maksaa) 70% tästä talosta? Sittenhän voisin omat rahani sijoittaa johonkin muuhun. Olin lähinnä ajatellut että tää ois "epistä" mun miehelle!
ApJos miehellesi tuo on ok, tuossa ei ole mitään ongelmaa. Pidä huoli siitä, että kumpikin myös oikeasti maksaa osuutensa talosta sen omistussuhteen mukaisesti. Ikinä ei pidä maksaa enempää mitä talosta omistaa. Älä siis vahingossakaan maksa puolia talosta! Jos eroatte, kumpikin saa oikeudenmukaisen osuutensa eli sinä 30% ja mies 70%.
Moni on tehnyt sen virheen että on ostettu talo 50/50 omistussuhteella, mutta vain toinen on lyhentänyt lainaa. Eron sattuessa se asunnon maksanut joutuu kuitenkin luovuttamaan puolet toiselle. Tällaisiin järjestelyihin ei pidä ikinä suostua.Olen ajatellut, että niin kauan kuin ollaan naimisissa, on tosiaan niin, että minä omista 30% ja mieheni 70%. Mutta eikö eron/kuoleman sattuessa pitäisi sitten realisoitua avio-oikeus? Eli lyhyesti: kaikki puoliksi, ihan sama mitä kukakin on ostanut ja maksanut. Juuri niinkuin tuossa esimerkkitarinassasi. Kun kerran avioehtoa ei ole.
Joo näin käy ja siksi teidän olisi hyvä nyt tehdä se avioehto tässä kohtaa. Miehenäsi en suostuisi tuollaiseen järjestelyyn että sinä olet maksanut asunnosta vain 30% mutta eron sattuessa saat siitä puolet. Juuri tällaisten tilanteiden varalle olisi hyvä se avioehto tehdä aina.
Ap tässä, minäkään en tietenkään halua ratkaista asiaa epäreilusti (siis kummankaan kannalta), siksi en oikein innostu tästä vaihtoehdosta.
Ap taas täällä, keskustelu on kyllä herättänyt paljon ajatuksia, kiitos kommenteista! :) Varmasti palaan tämän keskustelun ideoihin, jos tästä minun ensisijaisesta suunnitelmasta paljaastuu joku vika. Monien kannatusta saaneiden neuvojen vastaisesti mietin itse nyt ensisijaisena sitä vaihtoehtoa, että ihan vain maksetaan taloa niin kuin tähänkin asti 50/50.
Ja tää varmaan vaatii perustelut:
Niin kauan kun ollaan yhtä perhettä, meidän ei tarvi kerrassaan mitenkään välittää siitä, mitä niissä niissä papereissa lukee. Ja jos joskus muutetaan, sitten saadaan tilanne kerralla kuntoon kun uusi tupa sitten tietysti 50/50 tämän myynnistä saaduilla rahoilla.
Sittrn taas, jos tulee ero/puolisoni menehtyy, saan avio-oikeuden perusteella talosta (ja muusta omaisuudesta) puolet ihan ilman että tarvii tehdä mitäänerillisiä sopimuksia/avioehtoja ym. Siksi tuntuu aivan kohtuulliselta, että myös maksan siitä puolet. Tulot on meillä tosiaa on suunnilleen samat, minulla vähän perintöä(josta puolisoa ei ole rajattu muuten ulos, jos joku miettii).
MUTTA, aion ihan ehdottomasti tarkistuttaa tämän minun suunnitelman lakimiehellä. Ja nuuka kun olen, käyn tietysti tyylilleni uskollisesti siellä kirjaston ilmaisessa päivystyksessä. 😀
Vierailija kirjoitti:
Jos eroatte ja haluat jäädä asumaan taloon, sun pitää maksaa miehelle kyllä sen 70% osuus talon arvosta, ei 50. Ja jos taas mies jää siihen asumaan, saat häneltä vain 30% talon arvosta. Olettaen siis, että on velaton.
En ole lakipykälien asiantuntija eli en ole varma mutta minä kyllä en ihan purematta niele tätä väitettä. Minun käsittääkseni avio-oikeus koskee kaikkea omaisuutta, kun avioehtoa ei ole. Eli eron sattuessa 50/50.
Jopa silloin menisi 50/50, vaikka alkujaan mies omistaisi koko talon. Siis minun (maallikon) tietojan mukaan.
Siis tä? Onko tää ap nyt hullu vai nero? Kertokaa heti!
Tuuppa sitten kertomaan mitä se lakimies sanoo. Minusta tuo suunnitelma vaikuttaa ihan hyvältä.
Monista kommenteista kyllä huokuu, ettei tuota avio-oikeutta ole sisäistetty. Monikohan näistäkin on naimisissa ilman tätä ymmärtää mitä se rahan kannalta tarkoittaa....huh Pitäs olla joku läpäistävä koe ennen kun saa mennä naimisiin.
Då ni är gifta utan äktenskapsförord delas allt 50 % - 50 % om äktenskapet tar slut. I princip har ni gjort helt vettigt och sparat in en vacker peng. Hur länge skulle det ta att spara in samma summa från det som månatligen blir över av lönerna efter alla utgifter? Den som räknade att ni sparade 5.600 € använde väldigt förmånliga fastigheter i sitt exempel.
Ett råd: då det är frågan om 20 % av fastigheten och den kan säljas till 25 % under gängse värde (som beskattaren fastställer) så kan det löna sig att vänta på att fastighetspriserna sjunker och sedan göra skiftet. Jurister kan ni glömma, då de kostar mera än överlåtelseskatten på delen som skall skiftas.