Lapsien katkeamaton kirkuminen

Nykylapset on tosiaan aika kovia kirkumaan ja riehumaan. Meillä on aika rauhallinen lapsi, joka mielellään leikkisi pihallakin ihan perinteisiä roolileikkejä tai vaikka pihaleikkejä kuten hippaa tai peiliä, mutta suurin osa lapsista jaksaa yhtä leikkiä n. 10 sekuntia ja sitten syöksyy jo huutaen seuraavaan paikkaan. En itse eikä kyllä lapsenikaan oikein pysy näiden pyörremyrskyjen perässä.

Vierailija kirjoitti:

Nykylapset on tosiaan aika kovia kirkumaan ja riehumaan. Meillä on aika rauhallinen lapsi, joka mielellään leikkisi pihallakin ihan perinteisiä roolileikkejä tai vaikka pihaleikkejä kuten hippaa tai peiliä, mutta suurin osa lapsista jaksaa yhtä leikkiä n. 10 sekuntia ja sitten syöksyy jo huutaen seuraavaan paikkaan. En itse eikä kyllä lapsenikaan oikein pysy näiden pyörremyrskyjen perässä.

Videoista ja peleistä ovat tuon oppineet. Keskittymiskyky on se videon mitta.

Kunhan kasvavat ja menevät töihin niin asiat muuttuvat niin, että pääsemme myös töissä kuuntelemaan jatkuvaa kirkumista.

Mun lapsi on kova riehumaan, mutta kirkumaan ja karjumaan on oppinut vasta päiväkodissa. Päiväkodista haettaessa puhuu mulle aina karjuen. Kai siellä ei muuten saa ääntään kuuluville kuin huutamalla lujempaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykylapset on tosiaan aika kovia kirkumaan ja riehumaan. Meillä on aika rauhallinen lapsi, joka mielellään leikkisi pihallakin ihan perinteisiä roolileikkejä tai vaikka pihaleikkejä kuten hippaa tai peiliä, mutta suurin osa lapsista jaksaa yhtä leikkiä n. 10 sekuntia ja sitten syöksyy jo huutaen seuraavaan paikkaan. En itse eikä kyllä lapsenikaan oikein pysy näiden pyörremyrskyjen perässä.

Videoista ja peleistä ovat tuon oppineet. Keskittymiskyky on se videon mitta.

Itse olin penskana ihan samanlainen, eikä mulla mitään elektroniikkavimpaimia ollut. Toiset on luonteeltaan vilkkaampia luonnostaan. Oma lapsenikin on tällainen pyörremyrsky eikä sitä saisi pysymään paikallaan kuin teippaamalla tuoliin kiinni. Vilkkaus ei kuitenkaan ole tekosyy huonolle käytökselle.

En kyllä ole huomannut mitään kirkumista. Olen herkkä äänille, joten uskoisin itseäni riipivän, jos joku jossain kirkuisi. Jos lapsi itkee julkisella paikalla tai saa jopa hetkellisen huutoraivarin, käy lähinnä sääliksi, mutta kirkuminen varmasti tilanteesta riippuen huolestuttaisi tai nostaisi karvat pystyyn. Mutta ei sellaista missään normaalisti kuule. Espoossa asun.

Koulu- ja päiväkotisiivouksessa keikkaa tullut tehtyä. Ihan sellaista varsinaista suoraa huutoa ei ole tullut vastaan, siis sanatonta karjumista, mutta sen olen huomannut, että ääntä näistä nykylapsista lähtee aivan valtavasti. Äänenkäyttöön kuitenkin kiinnitetään enemmän huomiota kuin ennen. On kaikenlaisia hiljaisen ruokailun päiviä ja luokissa ohjeistusta sopivaan volyymiin eri tilanteissa. Mun lapsuudessa ei sellaisia ollut, tai en ainakaan muista. En silti muista myöskään kärsineeni metelistä silloin, kun taas nyt aikuisena tuntuu, että koulun käytävällä pitäisi olla korvatulpat, kun lapset purkautuvat luokista ja lähtevät välkälle.

Saman olen huomannut. Joka paikassa, missä pieniä lapsia on, on nykyään korvia halkovaa, kuritonta kirkumista. Nuo rajattomat lapsukaiset ja heidän kädettömät vanhempansa Ja sitten ihmetellään, kun vapaaehtoinen lapsettomuus lisääntyy.

TÄMÄ!

Todellakin ymmärrän lasten leikkivän, mekastavan ja riehuvan, mutta tämä kurkkutorvi suorana kirkuminen - miksi?? Ja kyse ei todella ole edes mistään vauvoista tai taaperoista, vaan ihan puhekykyisistä 4-6-vuotiaista.

Omassa lapsuudessa kultaisella 80-luvulla ei saanut kirkua, sanottiin että luullaan jonkin olevan hätänä mikäli kirkuu. Välillä pitää oikein mennä ikkunaan tölläämään, että teurastetaanko pihalla ipanoita kun jumalaton kirkuminen helisyttää ikkunoita.

Niin.20v asunut Espoossa, enkä ole kyllä moiseen törmännyt. Toki en ostanut asuntoa päiväkodin vierestä, en edes päiväkodille varatun tontin vierestä, kuljen paljon omalla autolla ja ruuat tuodaan kotiinkuljetuksella. Että ei tuollaisen huutamisen välttely sen kummempaa ole, vaatii vaan vähän rahaa ja kykyä suunnitella.

Olen asunut Hesassa päiväkodin lähellä parikymmentä vuotta. Vasta viime vuosien aikana olen huomannut, että se ylipäätään on siinä. Varsinkin iltapäivällä, kun lapset odottavat huoltajiaan pihalla leikkien, on pakko sulkea parvekkeen ovi, koska kirkuna ja huuto on käsittämätöntä. Muutos on selvä, melu on kasvanut kovasti. Olen välillä huolestunut siitä, mistä huuto kuuluu, koska melun perusteella haluaisin tarkistaa, tapetaanko jotakuta vai onko kyseessä päiväkodin äänet.

Rauhoittumista pitää harjoitella, pitää oppia kuuntelemaan ja puhumaan kaverien kanssa vuorotellen, ettei tarvitsisi karjua muitten päälle saadakseen sanoa jotakin. Ryhmät lienevät niin isoja sekä päiväkodissa että koulussa, että opettajan huomion saa kovaäänisin. Ei lapset opi kanssakäymistä, ellei sitä opeteta alusta asti. Esimerkin voima on myös valtava.

Soittelin eilisen päivän aikana sisarelleni, ja voi hitto sitä taustamelua. Vaikka kuinka rakkaita hänen lapsensa ovat, niin vitutti kieltämättä se kiljuminen kurkku suorana. Välistä jouduin puheen keskeyttämään, kun sisareni ei mitään kuullut kiljumisen läpi, ei tosin puuttunutkaan siihen.

Ja tämä tullut heille päivähoidon kautta tavaksi. Ennen kuin aloittivat siellä, niin meno ei ollut apinatarha. Pitemmän pätkän jos ovat sieltä poissa, niin osaavat käyttäytyä.

Oma muisto leikkikoulusta 70-l. Välitunnilla riehuttiin, tunneilla istuttiin pöytien ääressä tai leikittiin, eikä huudettu. Sitä ennen olin hoitopaikassa ja kotona, kummassakaan ei huudettu.

Syy ei ole kiljuvan lapsen vaan aikuisten. Lapsi ei saa kontaktia aikuiseen, eikä ohjausta. Ei lapsi itsestään opi ihmiseksi vaan kasvaa villipedoksi.

Jos kaupassa tai bussissa kiljutaan käsken olemaan hiljaa

Vielä: tietyissä ruskeissa kansoissa joiden edustajia asuu ikävä kyllä Suomessa nykyään myös aikuiset huutavat ja tehostavat esitystä nyrkkiä puiden.

No comment

Vierailija kirjoitti:

Sama ilmiö huomattu täälläkin. Olen nimennyt naapurin mukulan rääkyläiseksi koska se vain seisoo pihalla ja kirkuu kurkku suorana ilman mitään syytä pitkiäkin aikoja.

Sama. Sillä erotuksella, että meillä naapurissa niitä lapsista on neljä jo huutamassa ja viides kohta tulossaa. Eikä lapset ole ainoat huutajat, vanhemmatkin huutavat julmetun paljon. Kirkuminen on järkyttävää! Ja kun se kuuluu sekä sisällä, että ulkona, ei voi omassa kodissa olla rauhassa. Ihan päätöntä kirkumista.