Lapsilla yksi osoite eron jälkeen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten sillä köyhemmällä vanhemmalla on rahaa kahteen asuntoon, mutta ei perheasuntoon?

Ei sillä olekaan, minä maksaisin omakotitalon kulut yksin. Eihän se ideaali vaihtoehto ole, mutta jättäjänä olen ainakin alkuvaiheessa valmis joustamaan aika paljon jotta tilanne menisi exän ja lasten kannalta mahdollisimman kivuttomasti.

-Ap

Jos se eksä jäisi lasten kanssa ja sinä hankit itsellesi sivuasunnon? Ilmeisesti mukana ei ole kolmansia osapuolia, kun edes pohdit tällaista järjestelyä? Mutta siis esittämäsi malli toimii niin kauan kunnes jompi kumpi teistä löytää uuden puolison.

Kuinka monta lasta teillä on, jos kaksio ei ole mahdollinen eksälle? Kaksioon saisi ainakin kaksi lasta yhteen makkariin ja ex nukkuu olkkarissa. Niin monet tekevät, minäkin tein 8 vuotta kun ei ollut muuhun varaa. Toki jos on teinejä ja eri sukupuolta niin eihän se oikein hyvä ole.

Ei kuulosta kovin hyvältä. Olisitte täysin eriarvoisessa asemassa, eikä lapsillekaan olisi hyvä juttu että isä on vain kylässä äidin talossa, vähän kuin hoitamassa heitä. Paljon parempi, jos molemmilla on omat kodit ja lapset ovat sovituin vuoroin luonanne. Silloin isän luokse syntyisi heti oma elämä ja omat rutiinit, eikä kummankaan mahdollinen uusi kumppani joutuisi syntipukiksi kun järjestelyä lopulta muutetaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei kuulosta kovin hyvältä. Olisitte täysin eriarvoisessa asemassa, eikä lapsillekaan olisi hyvä juttu että isä on vain kylässä äidin talossa, vähän kuin hoitamassa heitä. Paljon parempi, jos molemmilla on omat kodit ja lapset ovat sovituin vuoroin luonanne. Silloin isän luokse syntyisi heti oma elämä ja omat rutiinit, eikä kummankaan mahdollinen uusi kumppani joutuisi syntipukiksi kun järjestelyä lopulta muutetaan.

Exän ei ole taloudellisesti mahdollista hankkia sellaista asuntoa, jonne mahtuu lapset.

-Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten sillä köyhemmällä vanhemmalla on rahaa kahteen asuntoon, mutta ei perheasuntoon?

Ei sillä olekaan, minä maksaisin omakotitalon kulut yksin. Eihän se ideaali vaihtoehto ole, mutta jättäjänä olen ainakin alkuvaiheessa valmis joustamaan aika paljon jotta tilanne menisi exän ja lasten kannalta mahdollisimman kivuttomasti.

-Ap

Jos se eksä jäisi lasten kanssa ja sinä hankit itsellesi sivuasunnon? Ilmeisesti mukana ei ole kolmansia osapuolia, kun edes pohdit tällaista järjestelyä? Mutta siis esittämäsi malli toimii niin kauan kunnes jompi kumpi teistä löytää uuden puolison.

Ei exällä ole rahaa edes kaksioon-kolmioon, puhumattakaan talosta. Sinä meinaat, että minä maksan talon ja exä joko yksiön tai ei mitään? Mutta exä asuu talossa ja minä yksiössä? Mikä ihmeen järki siinä olisi?

-Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kuulosta kovin hyvältä. Olisitte täysin eriarvoisessa asemassa, eikä lapsillekaan olisi hyvä juttu että isä on vain kylässä äidin talossa, vähän kuin hoitamassa heitä. Paljon parempi, jos molemmilla on omat kodit ja lapset ovat sovituin vuoroin luonanne. Silloin isän luokse syntyisi heti oma elämä ja omat rutiinit, eikä kummankaan mahdollinen uusi kumppani joutuisi syntipukiksi kun järjestelyä lopulta muutetaan.

Exän ei ole taloudellisesti mahdollista hankkia sellaista asuntoa, jonne mahtuu lapset.

-Ap

Kuinka monta lasta teillä on, ja minkä ikäisiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kuulosta kovin hyvältä. Olisitte täysin eriarvoisessa asemassa, eikä lapsillekaan olisi hyvä juttu että isä on vain kylässä äidin talossa, vähän kuin hoitamassa heitä. Paljon parempi, jos molemmilla on omat kodit ja lapset ovat sovituin vuoroin luonanne. Silloin isän luokse syntyisi heti oma elämä ja omat rutiinit, eikä kummankaan mahdollinen uusi kumppani joutuisi syntipukiksi kun järjestelyä lopulta muutetaan.

Exän ei ole taloudellisesti mahdollista hankkia sellaista asuntoa, jonne mahtuu lapset.

-Ap

Kuinka monta lasta teillä on, ja minkä ikäisiä?

Kolme, ala-asteikäinen ja kaksi pk-ikäistä. Siis puolison suhteen puhutaan jostain markkinoiden halvimmasta pikkuyksiöstä, ei tilavasta uudehkosta yksiöstä jonka hinnalla saisi jo pienen kaksion jne. Ja en näe kaksiotakaan tällä lapsiluvulla realistisena, vähintään kolmio jos vuoroviikot. Ehkä joka toinen vkl voisi mennä kaksiossakin.

-Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se vaatii paljon kotitöitä. Aina pitää siivota kumpikin koti vaihtoa varten.

Ajattelin, että vain lasten koti olisi yhteinen, ne omat sinkkukopit olisi kokonaan omat.

Kolme asuntoa? No mikäs siinä jos siihen on varaa.

No joo, käytännössä itse maksaisin talon kulut lainoineen ja lisäksi jonkun pikkuruisen alivuokralaishuoneen tms sinkkuviikoille. Puoliso hommaa sitten itselleen millaisen asunnon haluaa ja pystyy.

Olisiko tässä järjestelyssä siis systeemi se, että sun omistamasi tavarat henkilökohtaisia tavaroitasi myöten olisivat lasten talossa ja alivuokralaiskämppääsi menisit joka toinen viikko matkalaukun kanssa mukanasi vain pieni määrä tavaroita? Ja kaikki taloon jäävät tavarat olisivat vapaasti exäsi ja jatkossa hänen uuden kumppaninsa käytettävissä?

Varmaan joo, sama tosin puolisonkin tavaroiden kanssa, ei hän tule niitä yksiöön saamaan sullottua. Nyt kun esität asian noin tämä alkaa tuntua todella tyhmältä idealta. :D Mutta sekin tuntuu tyhmältä, että olisin liki totaali-yh vain siksi ettei exällä ole varaa isoon asuntoon. Hän kuitenkin haluaa hoitaa ja tavata lapsia.

Jos puolisosi muuttaa yksiöön, hän melko varmasti vie sinne kaikki ne avarat, joita tarvitsee. Kyseessähän on hänen tuleva kotinsa ja tietenkin omassa kodissaan haluaa pitää omat tavaransa. Ja kun hän tulisi viikoksi lastensa luokse, hän ottaisi matkalaukkuun mukaansa ne tavarat (eli lähinnä vaatteita, hygieniatuotteita yms), joita sen viikon aikana tarvitsee. Tilanne ei ole sama kuin sulla, koska talo olisi sun kotisi eikä se alivuokralaiskämppä. Puolisollasi taas yksiö olisi hänen kotinsa eikä enää talo, jossa lapset asuvat. 

No joo, ei varmaan ihan sama tilanne olisikaan, mutta ei hänenkään henkilökohtaisista tavaroistaan mahtuisi kuin murto-osa yksiöön. Ja veikkaan, että siinä vaiheessa kun alkaa olla vakavia muita kumppaneita kuvioissa on muutenkin jo aika miettiä asumiskuviota uusiksi.

Tällä hetkellä minulle on melko sama vaikka nukkuisin ne väliviikot vanhempieni sohvalla, kunhan saan liiton loppumaan ja puolison hyväksymään eron.

-Ap

Vaikka ei mahtuisikaan kuin murto-osa hänen tavaroistaan, siitä huolimatta hän melko varmasti haluaa tehdä uudesta kodistaan mahdollisimman viihtyisän ja itselleen mukavan. Näin mä ainakin tekisin, jos muuttaisin joskus pienempään asuntoon. Ja myisin pois tai heittäisin mäkeen ne tavarani, jotka sinne ei mahtuisi. Jotenkin vaikea kuvtella, että jättäisin exän kotiin yhtään mitään omia tavaroitani. 

Ymmärrän täysin, tosin kohteliaasti huomautan, että ihmiset on erilaisia eikä exäni ole sinä. En näe häntä heittämässä tavaroita roskiin vain siksi ettei ne mahdu pikkuyksiöön, jos kuitenkin asuu täällä joka toinen viikko. Toisaalta en tiedä onko sillä minulle niin isoa merkitystäkään. Ei minua varsinaisesti haittaa se että exällä on koti jossain muualla. Eihän se tasapuolista tavallaan ole, mutta en varmaan edes haluaisi tehdä niin että molemmilla on omat kodit muualla - minusta minun kotini on joka tapauksessa siellä missä lastenkin. Jotenkin karsastan todella pahasti ajatusta, että lasten koti olisi talo joka ei ole yhdenkään aikuisen koti vaan pelkkä tilapäismajoitus.

-Ap

Se talohan olisi edelleen sinun kotisi, mutta ei enää puolisosi koti. Sulle alivuokralaiskämppä olisi tilapäismajoitus, mutta puolisollesi yksiö olisi hänen kotinsa ja talo tilapäismajoitus. Sun tarkoituksesi kaiketi olisi palata jossain vaiheessa takaisin taloosi  ja luopua alivuokralaisasunnosta, mutta puolisosi ei koskaan palaisi asumaan taloon vaan yksiö olisi hänen kotinsa jatkossakin. Tai ainakin siihen asti, että löytää jostain mieleisemmän asunnon. Tässä se pieni ero teidän välillä. 

Niin, en minä tiedä pitäisikö sen olla miten iso ongelma? Talohan on minun, kai se on ihan okei että se on enemmän minun kotini kuin exän joka omistaa siitä 0% ja maksaa lainanlyhennyksistä nolla euroa. Pitkän tähtäimen ajatus minulla olisi, että ex pääsee sen verran jaloilleen että pystyy hankkimaan esimerkiksi edullisen kerrostalokolmion jonne lapset mahtuu kylään ja talo jää kokonaan minun käyttööni. Niin kai minä oikeastaan suunnitelman näkisinkin, että exä hoitaa omat lapsiviikkonsa minun ja lasten kodissa niin kauan kunnes pystyy hankkimaan itselleen isomman asunnon. En niin, että jaetaan koti vielä exän kanssa ja nukutaan vuoroviikot muualla.

Ja nyt kun ajattelen asiaa, minusta kuulostaa oikein loistavalta että exän ensijainen koti olisi muualla. Tällä hetkellä exän on vielä vaikea hyväksyä eroa ja hän on haluton lähtemään mihinkään edes noiksi vuoroviikoiksi. Pikkuasunnon pitäminen ykköskotina tarkoittaisi jo sitä, että hän on päässyt tässä prosessissa jo hyvin pitkälle.

-Ap

-Ap

Oletteko naimisissa? Onko teillä avioehtoa? Vai miksi ajattelet, ettei exäsi saisi puolia talosta?

Ollaan naimissa ja on täysi avioehto. Tietysti olen tietoinen, että ilman avioehtoa kuvio olisi tyystin toinen.

-Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se vaatii paljon kotitöitä. Aina pitää siivota kumpikin koti vaihtoa varten.

Ajattelin, että vain lasten koti olisi yhteinen, ne omat sinkkukopit olisi kokonaan omat.

Kolme asuntoa? No mikäs siinä jos siihen on varaa.

No joo, käytännössä itse maksaisin talon kulut lainoineen ja lisäksi jonkun pikkuruisen alivuokralaishuoneen tms sinkkuviikoille. Puoliso hommaa sitten itselleen millaisen asunnon haluaa ja pystyy.

Olisiko tässä järjestelyssä siis systeemi se, että sun omistamasi tavarat henkilökohtaisia tavaroitasi myöten olisivat lasten talossa ja alivuokralaiskämppääsi menisit joka toinen viikko matkalaukun kanssa mukanasi vain pieni määrä tavaroita? Ja kaikki taloon jäävät tavarat olisivat vapaasti exäsi ja jatkossa hänen uuden kumppaninsa käytettävissä?

Varmaan joo, sama tosin puolisonkin tavaroiden kanssa, ei hän tule niitä yksiöön saamaan sullottua. Nyt kun esität asian noin tämä alkaa tuntua todella tyhmältä idealta. :D Mutta sekin tuntuu tyhmältä, että olisin liki totaali-yh vain siksi ettei exällä ole varaa isoon asuntoon. Hän kuitenkin haluaa hoitaa ja tavata lapsia.

Jos puolisosi muuttaa yksiöön, hän melko varmasti vie sinne kaikki ne avarat, joita tarvitsee. Kyseessähän on hänen tuleva kotinsa ja tietenkin omassa kodissaan haluaa pitää omat tavaransa. Ja kun hän tulisi viikoksi lastensa luokse, hän ottaisi matkalaukkuun mukaansa ne tavarat (eli lähinnä vaatteita, hygieniatuotteita yms), joita sen viikon aikana tarvitsee. Tilanne ei ole sama kuin sulla, koska talo olisi sun kotisi eikä se alivuokralaiskämppä. Puolisollasi taas yksiö olisi hänen kotinsa eikä enää talo, jossa lapset asuvat. 

No joo, ei varmaan ihan sama tilanne olisikaan, mutta ei hänenkään henkilökohtaisista tavaroistaan mahtuisi kuin murto-osa yksiöön. Ja veikkaan, että siinä vaiheessa kun alkaa olla vakavia muita kumppaneita kuvioissa on muutenkin jo aika miettiä asumiskuviota uusiksi.

Tällä hetkellä minulle on melko sama vaikka nukkuisin ne väliviikot vanhempieni sohvalla, kunhan saan liiton loppumaan ja puolison hyväksymään eron.

-Ap

Vaikka ei mahtuisikaan kuin murto-osa hänen tavaroistaan, siitä huolimatta hän melko varmasti haluaa tehdä uudesta kodistaan mahdollisimman viihtyisän ja itselleen mukavan. Näin mä ainakin tekisin, jos muuttaisin joskus pienempään asuntoon. Ja myisin pois tai heittäisin mäkeen ne tavarani, jotka sinne ei mahtuisi. Jotenkin vaikea kuvtella, että jättäisin exän kotiin yhtään mitään omia tavaroitani. 

Ymmärrän täysin, tosin kohteliaasti huomautan, että ihmiset on erilaisia eikä exäni ole sinä. En näe häntä heittämässä tavaroita roskiin vain siksi ettei ne mahdu pikkuyksiöön, jos kuitenkin asuu täällä joka toinen viikko. Toisaalta en tiedä onko sillä minulle niin isoa merkitystäkään. Ei minua varsinaisesti haittaa se että exällä on koti jossain muualla. Eihän se tasapuolista tavallaan ole, mutta en varmaan edes haluaisi tehdä niin että molemmilla on omat kodit muualla - minusta minun kotini on joka tapauksessa siellä missä lastenkin. Jotenkin karsastan todella pahasti ajatusta, että lasten koti olisi talo joka ei ole yhdenkään aikuisen koti vaan pelkkä tilapäismajoitus.

-Ap

Se talohan olisi edelleen sinun kotisi, mutta ei enää puolisosi koti. Sulle alivuokralaiskämppä olisi tilapäismajoitus, mutta puolisollesi yksiö olisi hänen kotinsa ja talo tilapäismajoitus. Sun tarkoituksesi kaiketi olisi palata jossain vaiheessa takaisin taloosi  ja luopua alivuokralaisasunnosta, mutta puolisosi ei koskaan palaisi asumaan taloon vaan yksiö olisi hänen kotinsa jatkossakin. Tai ainakin siihen asti, että löytää jostain mieleisemmän asunnon. Tässä se pieni ero teidän välillä. 

Niin, en minä tiedä pitäisikö sen olla miten iso ongelma? Talohan on minun, kai se on ihan okei että se on enemmän minun kotini kuin exän joka omistaa siitä 0% ja maksaa lainanlyhennyksistä nolla euroa. Pitkän tähtäimen ajatus minulla olisi, että ex pääsee sen verran jaloilleen että pystyy hankkimaan esimerkiksi edullisen kerrostalokolmion jonne lapset mahtuu kylään ja talo jää kokonaan minun käyttööni. Niin kai minä oikeastaan suunnitelman näkisinkin, että exä hoitaa omat lapsiviikkonsa minun ja lasten kodissa niin kauan kunnes pystyy hankkimaan itselleen isomman asunnon. En niin, että jaetaan koti vielä exän kanssa ja nukutaan vuoroviikot muualla.

Ja nyt kun ajattelen asiaa, minusta kuulostaa oikein loistavalta että exän ensijainen koti olisi muualla. Tällä hetkellä exän on vielä vaikea hyväksyä eroa ja hän on haluton lähtemään mihinkään edes noiksi vuoroviikoiksi. Pikkuasunnon pitäminen ykköskotina tarkoittaisi jo sitä, että hän on päässyt tässä prosessissa jo hyvin pitkälle.

-Ap

-Ap

Niin, nyt palataan alkuperäiseen kommenttiini eli siihen, että exäsi asuisi vuoroviikot sinun kodissasi ja käyttäisi siellä  sinun tavaroitasi. Sinun lakanoitasi, pyyheliinojasi, telkkariasi, siivoustarvikkeitasi jne jne. Jos tämä on sinulle ok, niin ihan hyvä. Sekin kannattaa miettiä valmiiksi (jos kerran puolisosi on nyt haluton eroamaan), miten talon siivoukset yms hoidetaan? Entä kaapeissa olevat ruuat? Toki vuoroviikoin kumpikin joutuu ostamaan sinne jotain, mutta pidemmän päälle voi käydä niin, että sinä joudut kustantamaan yhä enemmän ja enemmän. Entä korvausasiat? Jos sinun kahvinkeittimesi hajoaa tai juomalasisi tippuu lattialle exäsi vuoroviikolla, kumpi ostaa uuden? 

Niin no tietysti näistä pitää sopia erikseen. Ja vaikka olen ajatellut antaa exän asua talossa lapsiviikot, niin eihän minun nyt sentään tarvitse täysin lapaseksi ryhtyä. Kyllä minä voin pitää järjestelyn edellytyksenä sitä, että molemmilla on omat lakanat ja pyyhkeet jne. Huoneitakin täällä on viisi, ei meidän välttämättä tarvitse edes nukkua samassa sängyssä/huoneessa, toinen voi tehdä nykyiseen vierashuoneeseen oman "makkarin" ja toinen nukkua nykyisessä makkarissa täällä ollessaan. Ja jos järjestely ei toimi, niin ainahan sen voi purkaa.

-Ap

Puolisosi ei kuitenkaan halua erota. Sinä haluat. Mikä on tuossa sun suunnitelmassasi se "porkkana", jolla ajattelit puolisosi suostuva haluamaasi järjestelyyn? Koko järjestelyhän on puolisosi kannalta varsin epäedullinen. Mun mielestä tuollainen järjestely voi toimia silloin, jos KUMPIKIN haluaa erota. Nyt vain sinä haluat erota ja samalla kyykyttää exääsi. Jos olisin puolisosi, en suostuisi tuollaiseen järjestelyyn.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kuulosta kovin hyvältä. Olisitte täysin eriarvoisessa asemassa, eikä lapsillekaan olisi hyvä juttu että isä on vain kylässä äidin talossa, vähän kuin hoitamassa heitä. Paljon parempi, jos molemmilla on omat kodit ja lapset ovat sovituin vuoroin luonanne. Silloin isän luokse syntyisi heti oma elämä ja omat rutiinit, eikä kummankaan mahdollinen uusi kumppani joutuisi syntipukiksi kun järjestelyä lopulta muutetaan.

Exän ei ole taloudellisesti mahdollista hankkia sellaista asuntoa, jonne mahtuu lapset.

-Ap

Kuinka monta lasta teillä on, ja minkä ikäisiä?

Kolme, ala-asteikäinen ja kaksi pk-ikäistä. Siis puolison suhteen puhutaan jostain markkinoiden halvimmasta pikkuyksiöstä, ei tilavasta uudehkosta yksiöstä jonka hinnalla saisi jo pienen kaksion jne. Ja en näe kaksiotakaan tällä lapsiluvulla realistisena, vähintään kolmio jos vuoroviikot. Ehkä joka toinen vkl voisi mennä kaksiossakin.

-Ap

Ei ole sun asiasi päättää ja järjestellä asiaa miehesi puolesta. Anna sen päättää asumiskuvionsa ihan oman mielensä mukaan. Sä et ole sen äiti. Jos on ylivelkaantunut niin saanee jostain tukia sen verran että pärjää. 

Vierailija kirjoitti:

Ei tule toimimaan pitkällä aikavälillä. Aikuisella ihmisellä on paljon enemmän tavaraa kuin lapsella, joten roudaaminen on hankalampaa. Ja tietysti ennen pitkää halutaan aloittaa taas treffaileminen, jolloin tuollainen järjestely karkoittaa kaikki treffiseurat.

Oma hyvä on tärkeämpi kuin lapsen hyvä, eikö niin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se vaatii paljon kotitöitä. Aina pitää siivota kumpikin koti vaihtoa varten.

Ajattelin, että vain lasten koti olisi yhteinen, ne omat sinkkukopit olisi kokonaan omat.

Kolme asuntoa? No mikäs siinä jos siihen on varaa.

No joo, käytännössä itse maksaisin talon kulut lainoineen ja lisäksi jonkun pikkuruisen alivuokralaishuoneen tms sinkkuviikoille. Puoliso hommaa sitten itselleen millaisen asunnon haluaa ja pystyy.

Olisiko tässä järjestelyssä siis systeemi se, että sun omistamasi tavarat henkilökohtaisia tavaroitasi myöten olisivat lasten talossa ja alivuokralaiskämppääsi menisit joka toinen viikko matkalaukun kanssa mukanasi vain pieni määrä tavaroita? Ja kaikki taloon jäävät tavarat olisivat vapaasti exäsi ja jatkossa hänen uuden kumppaninsa käytettävissä?

Varmaan joo, sama tosin puolisonkin tavaroiden kanssa, ei hän tule niitä yksiöön saamaan sullottua. Nyt kun esität asian noin tämä alkaa tuntua todella tyhmältä idealta. :D Mutta sekin tuntuu tyhmältä, että olisin liki totaali-yh vain siksi ettei exällä ole varaa isoon asuntoon. Hän kuitenkin haluaa hoitaa ja tavata lapsia.

Jos puolisosi muuttaa yksiöön, hän melko varmasti vie sinne kaikki ne avarat, joita tarvitsee. Kyseessähän on hänen tuleva kotinsa ja tietenkin omassa kodissaan haluaa pitää omat tavaransa. Ja kun hän tulisi viikoksi lastensa luokse, hän ottaisi matkalaukkuun mukaansa ne tavarat (eli lähinnä vaatteita, hygieniatuotteita yms), joita sen viikon aikana tarvitsee. Tilanne ei ole sama kuin sulla, koska talo olisi sun kotisi eikä se alivuokralaiskämppä. Puolisollasi taas yksiö olisi hänen kotinsa eikä enää talo, jossa lapset asuvat. 

No joo, ei varmaan ihan sama tilanne olisikaan, mutta ei hänenkään henkilökohtaisista tavaroistaan mahtuisi kuin murto-osa yksiöön. Ja veikkaan, että siinä vaiheessa kun alkaa olla vakavia muita kumppaneita kuvioissa on muutenkin jo aika miettiä asumiskuviota uusiksi.

Tällä hetkellä minulle on melko sama vaikka nukkuisin ne väliviikot vanhempieni sohvalla, kunhan saan liiton loppumaan ja puolison hyväksymään eron.

-Ap

Vaikka ei mahtuisikaan kuin murto-osa hänen tavaroistaan, siitä huolimatta hän melko varmasti haluaa tehdä uudesta kodistaan mahdollisimman viihtyisän ja itselleen mukavan. Näin mä ainakin tekisin, jos muuttaisin joskus pienempään asuntoon. Ja myisin pois tai heittäisin mäkeen ne tavarani, jotka sinne ei mahtuisi. Jotenkin vaikea kuvtella, että jättäisin exän kotiin yhtään mitään omia tavaroitani. 

Ymmärrän täysin, tosin kohteliaasti huomautan, että ihmiset on erilaisia eikä exäni ole sinä. En näe häntä heittämässä tavaroita roskiin vain siksi ettei ne mahdu pikkuyksiöön, jos kuitenkin asuu täällä joka toinen viikko. Toisaalta en tiedä onko sillä minulle niin isoa merkitystäkään. Ei minua varsinaisesti haittaa se että exällä on koti jossain muualla. Eihän se tasapuolista tavallaan ole, mutta en varmaan edes haluaisi tehdä niin että molemmilla on omat kodit muualla - minusta minun kotini on joka tapauksessa siellä missä lastenkin. Jotenkin karsastan todella pahasti ajatusta, että lasten koti olisi talo joka ei ole yhdenkään aikuisen koti vaan pelkkä tilapäismajoitus.

-Ap

Se talohan olisi edelleen sinun kotisi, mutta ei enää puolisosi koti. Sulle alivuokralaiskämppä olisi tilapäismajoitus, mutta puolisollesi yksiö olisi hänen kotinsa ja talo tilapäismajoitus. Sun tarkoituksesi kaiketi olisi palata jossain vaiheessa takaisin taloosi  ja luopua alivuokralaisasunnosta, mutta puolisosi ei koskaan palaisi asumaan taloon vaan yksiö olisi hänen kotinsa jatkossakin. Tai ainakin siihen asti, että löytää jostain mieleisemmän asunnon. Tässä se pieni ero teidän välillä. 

Niin, en minä tiedä pitäisikö sen olla miten iso ongelma? Talohan on minun, kai se on ihan okei että se on enemmän minun kotini kuin exän joka omistaa siitä 0% ja maksaa lainanlyhennyksistä nolla euroa. Pitkän tähtäimen ajatus minulla olisi, että ex pääsee sen verran jaloilleen että pystyy hankkimaan esimerkiksi edullisen kerrostalokolmion jonne lapset mahtuu kylään ja talo jää kokonaan minun käyttööni. Niin kai minä oikeastaan suunnitelman näkisinkin, että exä hoitaa omat lapsiviikkonsa minun ja lasten kodissa niin kauan kunnes pystyy hankkimaan itselleen isomman asunnon. En niin, että jaetaan koti vielä exän kanssa ja nukutaan vuoroviikot muualla.

Ja nyt kun ajattelen asiaa, minusta kuulostaa oikein loistavalta että exän ensijainen koti olisi muualla. Tällä hetkellä exän on vielä vaikea hyväksyä eroa ja hän on haluton lähtemään mihinkään edes noiksi vuoroviikoiksi. Pikkuasunnon pitäminen ykköskotina tarkoittaisi jo sitä, että hän on päässyt tässä prosessissa jo hyvin pitkälle.

-Ap

-Ap

Niin, nyt palataan alkuperäiseen kommenttiini eli siihen, että exäsi asuisi vuoroviikot sinun kodissasi ja käyttäisi siellä  sinun tavaroitasi. Sinun lakanoitasi, pyyheliinojasi, telkkariasi, siivoustarvikkeitasi jne jne. Jos tämä on sinulle ok, niin ihan hyvä. Sekin kannattaa miettiä valmiiksi (jos kerran puolisosi on nyt haluton eroamaan), miten talon siivoukset yms hoidetaan? Entä kaapeissa olevat ruuat? Toki vuoroviikoin kumpikin joutuu ostamaan sinne jotain, mutta pidemmän päälle voi käydä niin, että sinä joudut kustantamaan yhä enemmän ja enemmän. Entä korvausasiat? Jos sinun kahvinkeittimesi hajoaa tai juomalasisi tippuu lattialle exäsi vuoroviikolla, kumpi ostaa uuden? 

Niin no tietysti näistä pitää sopia erikseen. Ja vaikka olen ajatellut antaa exän asua talossa lapsiviikot, niin eihän minun nyt sentään tarvitse täysin lapaseksi ryhtyä. Kyllä minä voin pitää järjestelyn edellytyksenä sitä, että molemmilla on omat lakanat ja pyyhkeet jne. Huoneitakin täällä on viisi, ei meidän välttämättä tarvitse edes nukkua samassa sängyssä/huoneessa, toinen voi tehdä nykyiseen vierashuoneeseen oman "makkarin" ja toinen nukkua nykyisessä makkarissa täällä ollessaan. Ja jos järjestely ei toimi, niin ainahan sen voi purkaa.

-Ap

Puolisosi ei kuitenkaan halua erota. Sinä haluat. Mikä on tuossa sun suunnitelmassasi se "porkkana", jolla ajattelit puolisosi suostuva haluamaasi järjestelyyn? Koko järjestelyhän on puolisosi kannalta varsin epäedullinen. Mun mielestä tuollainen järjestely voi toimia silloin, jos KUMPIKIN haluaa erota. Nyt vain sinä haluat erota ja samalla kyykyttää exääsi. Jos olisin puolisosi, en suostuisi tuollaiseen järjestelyyn.

En ole Ap mutta puolison porkkana on se ettei joudu eron jälkeen asumaan vuokra-asuntoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se vaatii paljon kotitöitä. Aina pitää siivota kumpikin koti vaihtoa varten.

Ajattelin, että vain lasten koti olisi yhteinen, ne omat sinkkukopit olisi kokonaan omat.

Kolme asuntoa? No mikäs siinä jos siihen on varaa.

No joo, käytännössä itse maksaisin talon kulut lainoineen ja lisäksi jonkun pikkuruisen alivuokralaishuoneen tms sinkkuviikoille. Puoliso hommaa sitten itselleen millaisen asunnon haluaa ja pystyy.

Olisiko tässä järjestelyssä siis systeemi se, että sun omistamasi tavarat henkilökohtaisia tavaroitasi myöten olisivat lasten talossa ja alivuokralaiskämppääsi menisit joka toinen viikko matkalaukun kanssa mukanasi vain pieni määrä tavaroita? Ja kaikki taloon jäävät tavarat olisivat vapaasti exäsi ja jatkossa hänen uuden kumppaninsa käytettävissä?

Varmaan joo, sama tosin puolisonkin tavaroiden kanssa, ei hän tule niitä yksiöön saamaan sullottua. Nyt kun esität asian noin tämä alkaa tuntua todella tyhmältä idealta. :D Mutta sekin tuntuu tyhmältä, että olisin liki totaali-yh vain siksi ettei exällä ole varaa isoon asuntoon. Hän kuitenkin haluaa hoitaa ja tavata lapsia.

Jos puolisosi muuttaa yksiöön, hän melko varmasti vie sinne kaikki ne avarat, joita tarvitsee. Kyseessähän on hänen tuleva kotinsa ja tietenkin omassa kodissaan haluaa pitää omat tavaransa. Ja kun hän tulisi viikoksi lastensa luokse, hän ottaisi matkalaukkuun mukaansa ne tavarat (eli lähinnä vaatteita, hygieniatuotteita yms), joita sen viikon aikana tarvitsee. Tilanne ei ole sama kuin sulla, koska talo olisi sun kotisi eikä se alivuokralaiskämppä. Puolisollasi taas yksiö olisi hänen kotinsa eikä enää talo, jossa lapset asuvat. 

No joo, ei varmaan ihan sama tilanne olisikaan, mutta ei hänenkään henkilökohtaisista tavaroistaan mahtuisi kuin murto-osa yksiöön. Ja veikkaan, että siinä vaiheessa kun alkaa olla vakavia muita kumppaneita kuvioissa on muutenkin jo aika miettiä asumiskuviota uusiksi.

Tällä hetkellä minulle on melko sama vaikka nukkuisin ne väliviikot vanhempieni sohvalla, kunhan saan liiton loppumaan ja puolison hyväksymään eron.

-Ap

Vaikka ei mahtuisikaan kuin murto-osa hänen tavaroistaan, siitä huolimatta hän melko varmasti haluaa tehdä uudesta kodistaan mahdollisimman viihtyisän ja itselleen mukavan. Näin mä ainakin tekisin, jos muuttaisin joskus pienempään asuntoon. Ja myisin pois tai heittäisin mäkeen ne tavarani, jotka sinne ei mahtuisi. Jotenkin vaikea kuvtella, että jättäisin exän kotiin yhtään mitään omia tavaroitani. 

Ymmärrän täysin, tosin kohteliaasti huomautan, että ihmiset on erilaisia eikä exäni ole sinä. En näe häntä heittämässä tavaroita roskiin vain siksi ettei ne mahdu pikkuyksiöön, jos kuitenkin asuu täällä joka toinen viikko. Toisaalta en tiedä onko sillä minulle niin isoa merkitystäkään. Ei minua varsinaisesti haittaa se että exällä on koti jossain muualla. Eihän se tasapuolista tavallaan ole, mutta en varmaan edes haluaisi tehdä niin että molemmilla on omat kodit muualla - minusta minun kotini on joka tapauksessa siellä missä lastenkin. Jotenkin karsastan todella pahasti ajatusta, että lasten koti olisi talo joka ei ole yhdenkään aikuisen koti vaan pelkkä tilapäismajoitus.

-Ap

Se talohan olisi edelleen sinun kotisi, mutta ei enää puolisosi koti. Sulle alivuokralaiskämppä olisi tilapäismajoitus, mutta puolisollesi yksiö olisi hänen kotinsa ja talo tilapäismajoitus. Sun tarkoituksesi kaiketi olisi palata jossain vaiheessa takaisin taloosi  ja luopua alivuokralaisasunnosta, mutta puolisosi ei koskaan palaisi asumaan taloon vaan yksiö olisi hänen kotinsa jatkossakin. Tai ainakin siihen asti, että löytää jostain mieleisemmän asunnon. Tässä se pieni ero teidän välillä. 

Niin, en minä tiedä pitäisikö sen olla miten iso ongelma? Talohan on minun, kai se on ihan okei että se on enemmän minun kotini kuin exän joka omistaa siitä 0% ja maksaa lainanlyhennyksistä nolla euroa. Pitkän tähtäimen ajatus minulla olisi, että ex pääsee sen verran jaloilleen että pystyy hankkimaan esimerkiksi edullisen kerrostalokolmion jonne lapset mahtuu kylään ja talo jää kokonaan minun käyttööni. Niin kai minä oikeastaan suunnitelman näkisinkin, että exä hoitaa omat lapsiviikkonsa minun ja lasten kodissa niin kauan kunnes pystyy hankkimaan itselleen isomman asunnon. En niin, että jaetaan koti vielä exän kanssa ja nukutaan vuoroviikot muualla.

Ja nyt kun ajattelen asiaa, minusta kuulostaa oikein loistavalta että exän ensijainen koti olisi muualla. Tällä hetkellä exän on vielä vaikea hyväksyä eroa ja hän on haluton lähtemään mihinkään edes noiksi vuoroviikoiksi. Pikkuasunnon pitäminen ykköskotina tarkoittaisi jo sitä, että hän on päässyt tässä prosessissa jo hyvin pitkälle.

-Ap

-Ap

Niin, nyt palataan alkuperäiseen kommenttiini eli siihen, että exäsi asuisi vuoroviikot sinun kodissasi ja käyttäisi siellä  sinun tavaroitasi. Sinun lakanoitasi, pyyheliinojasi, telkkariasi, siivoustarvikkeitasi jne jne. Jos tämä on sinulle ok, niin ihan hyvä. Sekin kannattaa miettiä valmiiksi (jos kerran puolisosi on nyt haluton eroamaan), miten talon siivoukset yms hoidetaan? Entä kaapeissa olevat ruuat? Toki vuoroviikoin kumpikin joutuu ostamaan sinne jotain, mutta pidemmän päälle voi käydä niin, että sinä joudut kustantamaan yhä enemmän ja enemmän. Entä korvausasiat? Jos sinun kahvinkeittimesi hajoaa tai juomalasisi tippuu lattialle exäsi vuoroviikolla, kumpi ostaa uuden? 

Niin no tietysti näistä pitää sopia erikseen. Ja vaikka olen ajatellut antaa exän asua talossa lapsiviikot, niin eihän minun nyt sentään tarvitse täysin lapaseksi ryhtyä. Kyllä minä voin pitää järjestelyn edellytyksenä sitä, että molemmilla on omat lakanat ja pyyhkeet jne. Huoneitakin täällä on viisi, ei meidän välttämättä tarvitse edes nukkua samassa sängyssä/huoneessa, toinen voi tehdä nykyiseen vierashuoneeseen oman "makkarin" ja toinen nukkua nykyisessä makkarissa täällä ollessaan. Ja jos järjestely ei toimi, niin ainahan sen voi purkaa.

-Ap

Puolisosi ei kuitenkaan halua erota. Sinä haluat. Mikä on tuossa sun suunnitelmassasi se "porkkana", jolla ajattelit puolisosi suostuva haluamaasi järjestelyyn? Koko järjestelyhän on puolisosi kannalta varsin epäedullinen. Mun mielestä tuollainen järjestely voi toimia silloin, jos KUMPIKIN haluaa erota. Nyt vain sinä haluat erota ja samalla kyykyttää exääsi. Jos olisin puolisosi, en suostuisi tuollaiseen järjestelyyn.

En ole Ap mutta puolison porkkana on se ettei joudu eron jälkeen asumaan vuokra-asuntoon.

Miten niin ei joudu? Joutuuhan se puoliso vuokraamaan itselleen asunnon eli sen yksiön. Vai meinasitko, että puoliso asuu joka toinen viikko sillan alla? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se vaatii paljon kotitöitä. Aina pitää siivota kumpikin koti vaihtoa varten.

Ajattelin, että vain lasten koti olisi yhteinen, ne omat sinkkukopit olisi kokonaan omat.

Kolme asuntoa? No mikäs siinä jos siihen on varaa.

No joo, käytännössä itse maksaisin talon kulut lainoineen ja lisäksi jonkun pikkuruisen alivuokralaishuoneen tms sinkkuviikoille. Puoliso hommaa sitten itselleen millaisen asunnon haluaa ja pystyy.

Olisiko tässä järjestelyssä siis systeemi se, että sun omistamasi tavarat henkilökohtaisia tavaroitasi myöten olisivat lasten talossa ja alivuokralaiskämppääsi menisit joka toinen viikko matkalaukun kanssa mukanasi vain pieni määrä tavaroita? Ja kaikki taloon jäävät tavarat olisivat vapaasti exäsi ja jatkossa hänen uuden kumppaninsa käytettävissä?

Varmaan joo, sama tosin puolisonkin tavaroiden kanssa, ei hän tule niitä yksiöön saamaan sullottua. Nyt kun esität asian noin tämä alkaa tuntua todella tyhmältä idealta. :D Mutta sekin tuntuu tyhmältä, että olisin liki totaali-yh vain siksi ettei exällä ole varaa isoon asuntoon. Hän kuitenkin haluaa hoitaa ja tavata lapsia.

Jos puolisosi muuttaa yksiöön, hän melko varmasti vie sinne kaikki ne avarat, joita tarvitsee. Kyseessähän on hänen tuleva kotinsa ja tietenkin omassa kodissaan haluaa pitää omat tavaransa. Ja kun hän tulisi viikoksi lastensa luokse, hän ottaisi matkalaukkuun mukaansa ne tavarat (eli lähinnä vaatteita, hygieniatuotteita yms), joita sen viikon aikana tarvitsee. Tilanne ei ole sama kuin sulla, koska talo olisi sun kotisi eikä se alivuokralaiskämppä. Puolisollasi taas yksiö olisi hänen kotinsa eikä enää talo, jossa lapset asuvat. 

No joo, ei varmaan ihan sama tilanne olisikaan, mutta ei hänenkään henkilökohtaisista tavaroistaan mahtuisi kuin murto-osa yksiöön. Ja veikkaan, että siinä vaiheessa kun alkaa olla vakavia muita kumppaneita kuvioissa on muutenkin jo aika miettiä asumiskuviota uusiksi.

Tällä hetkellä minulle on melko sama vaikka nukkuisin ne väliviikot vanhempieni sohvalla, kunhan saan liiton loppumaan ja puolison hyväksymään eron.

-Ap

Vaikka ei mahtuisikaan kuin murto-osa hänen tavaroistaan, siitä huolimatta hän melko varmasti haluaa tehdä uudesta kodistaan mahdollisimman viihtyisän ja itselleen mukavan. Näin mä ainakin tekisin, jos muuttaisin joskus pienempään asuntoon. Ja myisin pois tai heittäisin mäkeen ne tavarani, jotka sinne ei mahtuisi. Jotenkin vaikea kuvtella, että jättäisin exän kotiin yhtään mitään omia tavaroitani. 

Ymmärrän täysin, tosin kohteliaasti huomautan, että ihmiset on erilaisia eikä exäni ole sinä. En näe häntä heittämässä tavaroita roskiin vain siksi ettei ne mahdu pikkuyksiöön, jos kuitenkin asuu täällä joka toinen viikko. Toisaalta en tiedä onko sillä minulle niin isoa merkitystäkään. Ei minua varsinaisesti haittaa se että exällä on koti jossain muualla. Eihän se tasapuolista tavallaan ole, mutta en varmaan edes haluaisi tehdä niin että molemmilla on omat kodit muualla - minusta minun kotini on joka tapauksessa siellä missä lastenkin. Jotenkin karsastan todella pahasti ajatusta, että lasten koti olisi talo joka ei ole yhdenkään aikuisen koti vaan pelkkä tilapäismajoitus.

-Ap

Se talohan olisi edelleen sinun kotisi, mutta ei enää puolisosi koti. Sulle alivuokralaiskämppä olisi tilapäismajoitus, mutta puolisollesi yksiö olisi hänen kotinsa ja talo tilapäismajoitus. Sun tarkoituksesi kaiketi olisi palata jossain vaiheessa takaisin taloosi  ja luopua alivuokralaisasunnosta, mutta puolisosi ei koskaan palaisi asumaan taloon vaan yksiö olisi hänen kotinsa jatkossakin. Tai ainakin siihen asti, että löytää jostain mieleisemmän asunnon. Tässä se pieni ero teidän välillä. 

Niin, en minä tiedä pitäisikö sen olla miten iso ongelma? Talohan on minun, kai se on ihan okei että se on enemmän minun kotini kuin exän joka omistaa siitä 0% ja maksaa lainanlyhennyksistä nolla euroa. Pitkän tähtäimen ajatus minulla olisi, että ex pääsee sen verran jaloilleen että pystyy hankkimaan esimerkiksi edullisen kerrostalokolmion jonne lapset mahtuu kylään ja talo jää kokonaan minun käyttööni. Niin kai minä oikeastaan suunnitelman näkisinkin, että exä hoitaa omat lapsiviikkonsa minun ja lasten kodissa niin kauan kunnes pystyy hankkimaan itselleen isomman asunnon. En niin, että jaetaan koti vielä exän kanssa ja nukutaan vuoroviikot muualla.

Ja nyt kun ajattelen asiaa, minusta kuulostaa oikein loistavalta että exän ensijainen koti olisi muualla. Tällä hetkellä exän on vielä vaikea hyväksyä eroa ja hän on haluton lähtemään mihinkään edes noiksi vuoroviikoiksi. Pikkuasunnon pitäminen ykköskotina tarkoittaisi jo sitä, että hän on päässyt tässä prosessissa jo hyvin pitkälle.

-Ap

-Ap

Niin, nyt palataan alkuperäiseen kommenttiini eli siihen, että exäsi asuisi vuoroviikot sinun kodissasi ja käyttäisi siellä  sinun tavaroitasi. Sinun lakanoitasi, pyyheliinojasi, telkkariasi, siivoustarvikkeitasi jne jne. Jos tämä on sinulle ok, niin ihan hyvä. Sekin kannattaa miettiä valmiiksi (jos kerran puolisosi on nyt haluton eroamaan), miten talon siivoukset yms hoidetaan? Entä kaapeissa olevat ruuat? Toki vuoroviikoin kumpikin joutuu ostamaan sinne jotain, mutta pidemmän päälle voi käydä niin, että sinä joudut kustantamaan yhä enemmän ja enemmän. Entä korvausasiat? Jos sinun kahvinkeittimesi hajoaa tai juomalasisi tippuu lattialle exäsi vuoroviikolla, kumpi ostaa uuden? 

Niin no tietysti näistä pitää sopia erikseen. Ja vaikka olen ajatellut antaa exän asua talossa lapsiviikot, niin eihän minun nyt sentään tarvitse täysin lapaseksi ryhtyä. Kyllä minä voin pitää järjestelyn edellytyksenä sitä, että molemmilla on omat lakanat ja pyyhkeet jne. Huoneitakin täällä on viisi, ei meidän välttämättä tarvitse edes nukkua samassa sängyssä/huoneessa, toinen voi tehdä nykyiseen vierashuoneeseen oman "makkarin" ja toinen nukkua nykyisessä makkarissa täällä ollessaan. Ja jos järjestely ei toimi, niin ainahan sen voi purkaa.

-Ap

Puolisosi ei kuitenkaan halua erota. Sinä haluat. Mikä on tuossa sun suunnitelmassasi se "porkkana", jolla ajattelit puolisosi suostuva haluamaasi järjestelyyn? Koko järjestelyhän on puolisosi kannalta varsin epäedullinen. Mun mielestä tuollainen järjestely voi toimia silloin, jos KUMPIKIN haluaa erota. Nyt vain sinä haluat erota ja samalla kyykyttää exääsi. Jos olisin puolisosi, en suostuisi tuollaiseen järjestelyyn.

Siis itse olisit mieluummin tapaamatta omia lapsiasi? Tai tapaisit vaan pari tuntia iltapäivisin leikkipuistossa? Selvä, puolisoni ei onneksi ole sellainen ihminen. Kuten sanoin, kyse on siitä, että hänellä ei ole mahdollisuutta asuntoon johon pystyy ottamaan kolme pientä lasta säännöllisesti yöksi. Olen kyllä tarjoutunut hoitamaan lapset kokonaan yksinkin, mutta puolisoni nimenomaan haluaa itse olla lastensa kanssa. Kuten kuka tahansa normaali vanhempi.

-Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se vaatii paljon kotitöitä. Aina pitää siivota kumpikin koti vaihtoa varten.

Ajattelin, että vain lasten koti olisi yhteinen, ne omat sinkkukopit olisi kokonaan omat.

Kolme asuntoa? No mikäs siinä jos siihen on varaa.

No joo, käytännössä itse maksaisin talon kulut lainoineen ja lisäksi jonkun pikkuruisen alivuokralaishuoneen tms sinkkuviikoille. Puoliso hommaa sitten itselleen millaisen asunnon haluaa ja pystyy.

Olisiko tässä järjestelyssä siis systeemi se, että sun omistamasi tavarat henkilökohtaisia tavaroitasi myöten olisivat lasten talossa ja alivuokralaiskämppääsi menisit joka toinen viikko matkalaukun kanssa mukanasi vain pieni määrä tavaroita? Ja kaikki taloon jäävät tavarat olisivat vapaasti exäsi ja jatkossa hänen uuden kumppaninsa käytettävissä?

Varmaan joo, sama tosin puolisonkin tavaroiden kanssa, ei hän tule niitä yksiöön saamaan sullottua. Nyt kun esität asian noin tämä alkaa tuntua todella tyhmältä idealta. :D Mutta sekin tuntuu tyhmältä, että olisin liki totaali-yh vain siksi ettei exällä ole varaa isoon asuntoon. Hän kuitenkin haluaa hoitaa ja tavata lapsia.

Jos puolisosi muuttaa yksiöön, hän melko varmasti vie sinne kaikki ne avarat, joita tarvitsee. Kyseessähän on hänen tuleva kotinsa ja tietenkin omassa kodissaan haluaa pitää omat tavaransa. Ja kun hän tulisi viikoksi lastensa luokse, hän ottaisi matkalaukkuun mukaansa ne tavarat (eli lähinnä vaatteita, hygieniatuotteita yms), joita sen viikon aikana tarvitsee. Tilanne ei ole sama kuin sulla, koska talo olisi sun kotisi eikä se alivuokralaiskämppä. Puolisollasi taas yksiö olisi hänen kotinsa eikä enää talo, jossa lapset asuvat. 

No joo, ei varmaan ihan sama tilanne olisikaan, mutta ei hänenkään henkilökohtaisista tavaroistaan mahtuisi kuin murto-osa yksiöön. Ja veikkaan, että siinä vaiheessa kun alkaa olla vakavia muita kumppaneita kuvioissa on muutenkin jo aika miettiä asumiskuviota uusiksi.

Tällä hetkellä minulle on melko sama vaikka nukkuisin ne väliviikot vanhempieni sohvalla, kunhan saan liiton loppumaan ja puolison hyväksymään eron.

-Ap

Vaikka ei mahtuisikaan kuin murto-osa hänen tavaroistaan, siitä huolimatta hän melko varmasti haluaa tehdä uudesta kodistaan mahdollisimman viihtyisän ja itselleen mukavan. Näin mä ainakin tekisin, jos muuttaisin joskus pienempään asuntoon. Ja myisin pois tai heittäisin mäkeen ne tavarani, jotka sinne ei mahtuisi. Jotenkin vaikea kuvtella, että jättäisin exän kotiin yhtään mitään omia tavaroitani. 

Ymmärrän täysin, tosin kohteliaasti huomautan, että ihmiset on erilaisia eikä exäni ole sinä. En näe häntä heittämässä tavaroita roskiin vain siksi ettei ne mahdu pikkuyksiöön, jos kuitenkin asuu täällä joka toinen viikko. Toisaalta en tiedä onko sillä minulle niin isoa merkitystäkään. Ei minua varsinaisesti haittaa se että exällä on koti jossain muualla. Eihän se tasapuolista tavallaan ole, mutta en varmaan edes haluaisi tehdä niin että molemmilla on omat kodit muualla - minusta minun kotini on joka tapauksessa siellä missä lastenkin. Jotenkin karsastan todella pahasti ajatusta, että lasten koti olisi talo joka ei ole yhdenkään aikuisen koti vaan pelkkä tilapäismajoitus.

-Ap

Se talohan olisi edelleen sinun kotisi, mutta ei enää puolisosi koti. Sulle alivuokralaiskämppä olisi tilapäismajoitus, mutta puolisollesi yksiö olisi hänen kotinsa ja talo tilapäismajoitus. Sun tarkoituksesi kaiketi olisi palata jossain vaiheessa takaisin taloosi  ja luopua alivuokralaisasunnosta, mutta puolisosi ei koskaan palaisi asumaan taloon vaan yksiö olisi hänen kotinsa jatkossakin. Tai ainakin siihen asti, että löytää jostain mieleisemmän asunnon. Tässä se pieni ero teidän välillä. 

Niin, en minä tiedä pitäisikö sen olla miten iso ongelma? Talohan on minun, kai se on ihan okei että se on enemmän minun kotini kuin exän joka omistaa siitä 0% ja maksaa lainanlyhennyksistä nolla euroa. Pitkän tähtäimen ajatus minulla olisi, että ex pääsee sen verran jaloilleen että pystyy hankkimaan esimerkiksi edullisen kerrostalokolmion jonne lapset mahtuu kylään ja talo jää kokonaan minun käyttööni. Niin kai minä oikeastaan suunnitelman näkisinkin, että exä hoitaa omat lapsiviikkonsa minun ja lasten kodissa niin kauan kunnes pystyy hankkimaan itselleen isomman asunnon. En niin, että jaetaan koti vielä exän kanssa ja nukutaan vuoroviikot muualla.

Ja nyt kun ajattelen asiaa, minusta kuulostaa oikein loistavalta että exän ensijainen koti olisi muualla. Tällä hetkellä exän on vielä vaikea hyväksyä eroa ja hän on haluton lähtemään mihinkään edes noiksi vuoroviikoiksi. Pikkuasunnon pitäminen ykköskotina tarkoittaisi jo sitä, että hän on päässyt tässä prosessissa jo hyvin pitkälle.

-Ap

-Ap

Niin, nyt palataan alkuperäiseen kommenttiini eli siihen, että exäsi asuisi vuoroviikot sinun kodissasi ja käyttäisi siellä  sinun tavaroitasi. Sinun lakanoitasi, pyyheliinojasi, telkkariasi, siivoustarvikkeitasi jne jne. Jos tämä on sinulle ok, niin ihan hyvä. Sekin kannattaa miettiä valmiiksi (jos kerran puolisosi on nyt haluton eroamaan), miten talon siivoukset yms hoidetaan? Entä kaapeissa olevat ruuat? Toki vuoroviikoin kumpikin joutuu ostamaan sinne jotain, mutta pidemmän päälle voi käydä niin, että sinä joudut kustantamaan yhä enemmän ja enemmän. Entä korvausasiat? Jos sinun kahvinkeittimesi hajoaa tai juomalasisi tippuu lattialle exäsi vuoroviikolla, kumpi ostaa uuden? 

Niin no tietysti näistä pitää sopia erikseen. Ja vaikka olen ajatellut antaa exän asua talossa lapsiviikot, niin eihän minun nyt sentään tarvitse täysin lapaseksi ryhtyä. Kyllä minä voin pitää järjestelyn edellytyksenä sitä, että molemmilla on omat lakanat ja pyyhkeet jne. Huoneitakin täällä on viisi, ei meidän välttämättä tarvitse edes nukkua samassa sängyssä/huoneessa, toinen voi tehdä nykyiseen vierashuoneeseen oman "makkarin" ja toinen nukkua nykyisessä makkarissa täällä ollessaan. Ja jos järjestely ei toimi, niin ainahan sen voi purkaa.

-Ap

Puolisosi ei kuitenkaan halua erota. Sinä haluat. Mikä on tuossa sun suunnitelmassasi se "porkkana", jolla ajattelit puolisosi suostuva haluamaasi järjestelyyn? Koko järjestelyhän on puolisosi kannalta varsin epäedullinen. Mun mielestä tuollainen järjestely voi toimia silloin, jos KUMPIKIN haluaa erota. Nyt vain sinä haluat erota ja samalla kyykyttää exääsi. Jos olisin puolisosi, en suostuisi tuollaiseen järjestelyyn.

En ole Ap mutta puolison porkkana on se ettei joudu eron jälkeen asumaan vuokra-asuntoon.

Joutuu, mutta ei joudu mitoittamaan asuntoa neljälle hengelle vaan yhdelle.

-Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten sillä köyhemmällä vanhemmalla on rahaa kahteen asuntoon, mutta ei perheasuntoon?

Ei sillä olekaan, minä maksaisin omakotitalon kulut yksin. Eihän se ideaali vaihtoehto ole, mutta jättäjänä olen ainakin alkuvaiheessa valmis joustamaan aika paljon jotta tilanne menisi exän ja lasten kannalta mahdollisimman kivuttomasti.

-Ap

No osta tai vuokraa sille se perheasunto. Kauhean monimutkaista säätöä pakko järjestää. Lasten kannalta joo toi on hyvä, mutta miehesi kannalta ala-arvoista kyykytystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se vaatii paljon kotitöitä. Aina pitää siivota kumpikin koti vaihtoa varten.

Ajattelin, että vain lasten koti olisi yhteinen, ne omat sinkkukopit olisi kokonaan omat.

Kolme asuntoa? No mikäs siinä jos siihen on varaa.

No joo, käytännössä itse maksaisin talon kulut lainoineen ja lisäksi jonkun pikkuruisen alivuokralaishuoneen tms sinkkuviikoille. Puoliso hommaa sitten itselleen millaisen asunnon haluaa ja pystyy.

Olisiko tässä järjestelyssä siis systeemi se, että sun omistamasi tavarat henkilökohtaisia tavaroitasi myöten olisivat lasten talossa ja alivuokralaiskämppääsi menisit joka toinen viikko matkalaukun kanssa mukanasi vain pieni määrä tavaroita? Ja kaikki taloon jäävät tavarat olisivat vapaasti exäsi ja jatkossa hänen uuden kumppaninsa käytettävissä?

Varmaan joo, sama tosin puolisonkin tavaroiden kanssa, ei hän tule niitä yksiöön saamaan sullottua. Nyt kun esität asian noin tämä alkaa tuntua todella tyhmältä idealta. :D Mutta sekin tuntuu tyhmältä, että olisin liki totaali-yh vain siksi ettei exällä ole varaa isoon asuntoon. Hän kuitenkin haluaa hoitaa ja tavata lapsia.

Jos puolisosi muuttaa yksiöön, hän melko varmasti vie sinne kaikki ne avarat, joita tarvitsee. Kyseessähän on hänen tuleva kotinsa ja tietenkin omassa kodissaan haluaa pitää omat tavaransa. Ja kun hän tulisi viikoksi lastensa luokse, hän ottaisi matkalaukkuun mukaansa ne tavarat (eli lähinnä vaatteita, hygieniatuotteita yms), joita sen viikon aikana tarvitsee. Tilanne ei ole sama kuin sulla, koska talo olisi sun kotisi eikä se alivuokralaiskämppä. Puolisollasi taas yksiö olisi hänen kotinsa eikä enää talo, jossa lapset asuvat. 

No joo, ei varmaan ihan sama tilanne olisikaan, mutta ei hänenkään henkilökohtaisista tavaroistaan mahtuisi kuin murto-osa yksiöön. Ja veikkaan, että siinä vaiheessa kun alkaa olla vakavia muita kumppaneita kuvioissa on muutenkin jo aika miettiä asumiskuviota uusiksi.

Tällä hetkellä minulle on melko sama vaikka nukkuisin ne väliviikot vanhempieni sohvalla, kunhan saan liiton loppumaan ja puolison hyväksymään eron.

-Ap

Vaikka ei mahtuisikaan kuin murto-osa hänen tavaroistaan, siitä huolimatta hän melko varmasti haluaa tehdä uudesta kodistaan mahdollisimman viihtyisän ja itselleen mukavan. Näin mä ainakin tekisin, jos muuttaisin joskus pienempään asuntoon. Ja myisin pois tai heittäisin mäkeen ne tavarani, jotka sinne ei mahtuisi. Jotenkin vaikea kuvtella, että jättäisin exän kotiin yhtään mitään omia tavaroitani. 

Ymmärrän täysin, tosin kohteliaasti huomautan, että ihmiset on erilaisia eikä exäni ole sinä. En näe häntä heittämässä tavaroita roskiin vain siksi ettei ne mahdu pikkuyksiöön, jos kuitenkin asuu täällä joka toinen viikko. Toisaalta en tiedä onko sillä minulle niin isoa merkitystäkään. Ei minua varsinaisesti haittaa se että exällä on koti jossain muualla. Eihän se tasapuolista tavallaan ole, mutta en varmaan edes haluaisi tehdä niin että molemmilla on omat kodit muualla - minusta minun kotini on joka tapauksessa siellä missä lastenkin. Jotenkin karsastan todella pahasti ajatusta, että lasten koti olisi talo joka ei ole yhdenkään aikuisen koti vaan pelkkä tilapäismajoitus.

-Ap

Se talohan olisi edelleen sinun kotisi, mutta ei enää puolisosi koti. Sulle alivuokralaiskämppä olisi tilapäismajoitus, mutta puolisollesi yksiö olisi hänen kotinsa ja talo tilapäismajoitus. Sun tarkoituksesi kaiketi olisi palata jossain vaiheessa takaisin taloosi  ja luopua alivuokralaisasunnosta, mutta puolisosi ei koskaan palaisi asumaan taloon vaan yksiö olisi hänen kotinsa jatkossakin. Tai ainakin siihen asti, että löytää jostain mieleisemmän asunnon. Tässä se pieni ero teidän välillä. 

Niin, en minä tiedä pitäisikö sen olla miten iso ongelma? Talohan on minun, kai se on ihan okei että se on enemmän minun kotini kuin exän joka omistaa siitä 0% ja maksaa lainanlyhennyksistä nolla euroa. Pitkän tähtäimen ajatus minulla olisi, että ex pääsee sen verran jaloilleen että pystyy hankkimaan esimerkiksi edullisen kerrostalokolmion jonne lapset mahtuu kylään ja talo jää kokonaan minun käyttööni. Niin kai minä oikeastaan suunnitelman näkisinkin, että exä hoitaa omat lapsiviikkonsa minun ja lasten kodissa niin kauan kunnes pystyy hankkimaan itselleen isomman asunnon. En niin, että jaetaan koti vielä exän kanssa ja nukutaan vuoroviikot muualla.

Ja nyt kun ajattelen asiaa, minusta kuulostaa oikein loistavalta että exän ensijainen koti olisi muualla. Tällä hetkellä exän on vielä vaikea hyväksyä eroa ja hän on haluton lähtemään mihinkään edes noiksi vuoroviikoiksi. Pikkuasunnon pitäminen ykköskotina tarkoittaisi jo sitä, että hän on päässyt tässä prosessissa jo hyvin pitkälle.

-Ap

-Ap

Niin, nyt palataan alkuperäiseen kommenttiini eli siihen, että exäsi asuisi vuoroviikot sinun kodissasi ja käyttäisi siellä  sinun tavaroitasi. Sinun lakanoitasi, pyyheliinojasi, telkkariasi, siivoustarvikkeitasi jne jne. Jos tämä on sinulle ok, niin ihan hyvä. Sekin kannattaa miettiä valmiiksi (jos kerran puolisosi on nyt haluton eroamaan), miten talon siivoukset yms hoidetaan? Entä kaapeissa olevat ruuat? Toki vuoroviikoin kumpikin joutuu ostamaan sinne jotain, mutta pidemmän päälle voi käydä niin, että sinä joudut kustantamaan yhä enemmän ja enemmän. Entä korvausasiat? Jos sinun kahvinkeittimesi hajoaa tai juomalasisi tippuu lattialle exäsi vuoroviikolla, kumpi ostaa uuden? 

Niin no tietysti näistä pitää sopia erikseen. Ja vaikka olen ajatellut antaa exän asua talossa lapsiviikot, niin eihän minun nyt sentään tarvitse täysin lapaseksi ryhtyä. Kyllä minä voin pitää järjestelyn edellytyksenä sitä, että molemmilla on omat lakanat ja pyyhkeet jne. Huoneitakin täällä on viisi, ei meidän välttämättä tarvitse edes nukkua samassa sängyssä/huoneessa, toinen voi tehdä nykyiseen vierashuoneeseen oman "makkarin" ja toinen nukkua nykyisessä makkarissa täällä ollessaan. Ja jos järjestely ei toimi, niin ainahan sen voi purkaa.

-Ap

Puolisosi ei kuitenkaan halua erota. Sinä haluat. Mikä on tuossa sun suunnitelmassasi se "porkkana", jolla ajattelit puolisosi suostuva haluamaasi järjestelyyn? Koko järjestelyhän on puolisosi kannalta varsin epäedullinen. Mun mielestä tuollainen järjestely voi toimia silloin, jos KUMPIKIN haluaa erota. Nyt vain sinä haluat erota ja samalla kyykyttää exääsi. Jos olisin puolisosi, en suostuisi tuollaiseen järjestelyyn.

En ole Ap mutta puolison porkkana on se ettei joudu eron jälkeen asumaan vuokra-asuntoon.

Joutuu, mutta ei joudu mitoittamaan asuntoa neljälle hengelle vaan yhdelle.

-Ap

Tai korjaan, että ihan alkuun ei välttämättä edes joudu, vaan voi yöpyä esimerkiksi veljensä vierashuoneessa. Niinhän se velikin bunkkasi meillä pari kuukautta oman eronsa jälkeen. Ei toki ikuinen ratkaisu, mutta auttaa alkuun.

-Ap

Siis hetkinen? Miksi nuo olisivat ainoat mahdolliset ratkaisut? Millä oikeudella sä ne lapset saisit yhna?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten sillä köyhemmällä vanhemmalla on rahaa kahteen asuntoon, mutta ei perheasuntoon?

Ei sillä olekaan, minä maksaisin omakotitalon kulut yksin. Eihän se ideaali vaihtoehto ole, mutta jättäjänä olen ainakin alkuvaiheessa valmis joustamaan aika paljon jotta tilanne menisi exän ja lasten kannalta mahdollisimman kivuttomasti.

-Ap

No osta tai vuokraa sille se perheasunto. Kauhean monimutkaista säätöä pakko järjestää. Lasten kannalta joo toi on hyvä, mutta miehesi kannalta ala-arvoista kyykytystä.

Oletko nyt tosissasi? Ostan tai vuokraan exälle asunnon? Eihän se että minulla on juuri ja juuri varaa pitää omakotitalo yksin tarkoita sitä, että palkka olisi viisinumeroinen ja tilillä makaisi miljoonia. Siinä ja siinä, onko minulla talon kulujen jälkeen varaa vuokrata edes itselleni sitä yksiötä, puolison asumisten maksamisista nyt puhumattakaan.

-Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se vaatii paljon kotitöitä. Aina pitää siivota kumpikin koti vaihtoa varten.

Ajattelin, että vain lasten koti olisi yhteinen, ne omat sinkkukopit olisi kokonaan omat.

Kolme asuntoa? No mikäs siinä jos siihen on varaa.

No joo, käytännössä itse maksaisin talon kulut lainoineen ja lisäksi jonkun pikkuruisen alivuokralaishuoneen tms sinkkuviikoille. Puoliso hommaa sitten itselleen millaisen asunnon haluaa ja pystyy.

Olisiko tässä järjestelyssä siis systeemi se, että sun omistamasi tavarat henkilökohtaisia tavaroitasi myöten olisivat lasten talossa ja alivuokralaiskämppääsi menisit joka toinen viikko matkalaukun kanssa mukanasi vain pieni määrä tavaroita? Ja kaikki taloon jäävät tavarat olisivat vapaasti exäsi ja jatkossa hänen uuden kumppaninsa käytettävissä?

Varmaan joo, sama tosin puolisonkin tavaroiden kanssa, ei hän tule niitä yksiöön saamaan sullottua. Nyt kun esität asian noin tämä alkaa tuntua todella tyhmältä idealta. :D Mutta sekin tuntuu tyhmältä, että olisin liki totaali-yh vain siksi ettei exällä ole varaa isoon asuntoon. Hän kuitenkin haluaa hoitaa ja tavata lapsia.

Olisitko mitenkään voinut ajatella ensin lapsiasi ja perceillyt vasta kun ovat isompia. Mutta eihän sellainen tietystikään onnistu.