Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pikkulapsiperhearkea, koko ajan keittiössä
Onko teillä muilla lapsiperheillä ongelmana, että suurin osa arjesta ja vapaista menee keittiössä? Lapsille on tehtävä aamupala, lomapäivinä lounas, päivällinen ja vielä iltapala. Lapset syövät koulussa huonosti ja kiljuvat nälkää heti iltapäivällä.
Olen kotiorjana keittiössä enkä hädin tuskin ehdi harrastuksiini tai edes lenkille. Kotitöitä on koko ajan, ja lapset lahkeessa kiinni. Kun en tee kotitöitä, lapset tappelevat tai heitä pitää vahtia ulkona.
Onko tosiaan niin, että lapsiperhearki tuhoaa omasta elämästä kaikki ne tärkeät omat jutut? Ne kerrat kun mies lupaa katsoa lapsia, olen niin väsynyt että menen nukkumaan enkä jaksa ajatella edes ulos menemistä.
Kommentit (129)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teinien kanssa sitä vasta saakin kokata!
Meillä teinit kokkaavat osan ruuistaan ihan itse. En ole palvelija.
Ei se vähennä sitä ruoanlaiton kokonaismäärää, höntti.
Yhdeltä ihmiseltä vähentää, höntti. Nythän ongelma oli se, että ap on koko ajan keittiössä. Jos lapset ovat tarpeeksi isoja ottaakseen itse vastuuta osasta aterioista, luonnollisesti silloin se ap:n ruuanlaittomäärä vähenee, höntti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen kyllä. Sitten aloin preppaan ruoat ja elämä helpottui.
Esim kasvikset pesen ja pilkon (raastan porkkanan) etukäteen ja laitan jääkaappiin rasioihin. Miehen kanssa tehdään yhdessä 2-3 päivän ruoat kerralla (on myöhemmin helppo vaan lämittää lasten kans).
Sä et vaan osaa ap. Tuo vaan kertoo suunnittelun ja ennakoinnin puutteesta sekä hyvä äiti-syndroomasta.
Tee isompia annoksia ja pakasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teinien kanssa sitä vasta saakin kokata!
Meillä teinit kokkaavat osan ruuistaan ihan itse. En ole palvelija.
Ei se vähennä sitä ruoanlaiton kokonaismäärää, höntti.
Itse asiassa vähentää. Esim. näin:
Teinit huolehtivat päivällisen valmistamisesta ja samalla minä valmistan seuraavan päivän lounaalle toista ruokaa. Näin saamme yhden aterian valmistamisajassa kaksi ateriaa valmiiksi eikä seuraavana päivänä tarvitse käyttää lainkaan aikaa lounaan tekoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teinien kanssa sitä vasta saakin kokata!
Meillä teinit kokkaavat osan ruuistaan ihan itse. En ole palvelija.
Ei se vähennä sitä ruoanlaiton kokonaismäärää, höntti.
Yhdeltä ihmiseltä vähentää, höntti. Nythän ongelma oli se, että ap on koko ajan keittiössä. Jos lapset ovat tarpeeksi isoja ottaakseen itse vastuuta osasta aterioista, luonnollisesti silloin se ap:n ruuanlaittomäärä vähenee, höntti.
Ei vähennä. Ruokaa laitetaan niin paljon että sitä tulee yhdellekin vähintään se sama määrä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teinien kanssa sitä vasta saakin kokata!
Meillä teinit kokkaavat osan ruuistaan ihan itse. En ole palvelija.
Ei se vähennä sitä ruoanlaiton kokonaismäärää, höntti.
Yhdeltä ihmiseltä vähentää, höntti. Nythän ongelma oli se, että ap on koko ajan keittiössä. Jos lapset ovat tarpeeksi isoja ottaakseen itse vastuuta osasta aterioista, luonnollisesti silloin se ap:n ruuanlaittomäärä vähenee, höntti.
Ei vähennä. Ruokaa laitetaan niin paljon että sitä tulee yhdellekin vähintään se sama määrä.
No eihän, höntti. Jos äiti normaalisti kokkaa 5 ateriaa päivässä, totta hitossa äidin ruuanlaittoaika vähenee, jos lapset kokkaavat niistä aterioista yhden. Näin äidille jää vain 4 ateriaa. Ainakin minulle opetettiin jo esikoulussa, että 4 on vähemmän kuin 5. Myös se on helppo päätellä alakoulutason matematiikalla, että kokonaismäärän jakaminen useammalle henkilölle vähentää yhden henkilön osuutta. Esimerkiksi, jos ruuanlaittoon menee yhteensä 4 tuntia per päivä, se on äidille ja kahdelle teinille jaettuna vähemmän kuin kokonaan äidille jätettynä. Loogista eikö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teinien kanssa sitä vasta saakin kokata!
Meillä teinit kokkaavat osan ruuistaan ihan itse. En ole palvelija.
Ei se vähennä sitä ruoanlaiton kokonaismäärää, höntti.
Yhdeltä ihmiseltä vähentää, höntti. Nythän ongelma oli se, että ap on koko ajan keittiössä. Jos lapset ovat tarpeeksi isoja ottaakseen itse vastuuta osasta aterioista, luonnollisesti silloin se ap:n ruuanlaittomäärä vähenee, höntti.
Ei vähennä. Ruokaa laitetaan niin paljon että sitä tulee yhdellekin vähintään se sama määrä.
No eihän, höntti. Jos äiti normaalisti kokkaa 5 ateriaa päivässä, totta hitossa äidin ruuanlaittoaika vähenee, jos lapset kokkaavat niistä aterioista yhden. Näin äidille jää vain 4 ateriaa. Ainakin minulle opetettiin jo esikoulussa, että 4 on vähemmän kuin 5. Myös se on helppo päätellä alakoulutason matematiikalla, että kokonaismäärän jakaminen useammalle henkilölle vähentää yhden henkilön osuutta. Esimerkiksi, jos ruuanlaittoon menee yhteensä 4 tuntia per päivä, se on äidille ja kahdelle teinille jaettuna vähemmän kuin kokonaan äidille jätettynä. Loogista eikö?
Pikkulapset syö vähän. Isot lapset syö paljon.
Sille yhdelle aterialle laitat jo monin verroin enemmän ruokaa. Välipaloja tarvitaan enemmän.
Kaikkea ihan vaan kokataan enemmän. Ja leivotaan enemmän.
Me esimerkiksi käytetään kokkaamiseen miehen kanssa tuntikausia sunnuntaisin. Jotta on varastoa viikoksi.
Ja aina kaikki tuntuu olevan loppu.
Ja meillä on laihoja hoikkia hentoja tyttäriä. Teinipojat ne vasta syökin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teinien kanssa sitä vasta saakin kokata!
Meillä teinit kokkaavat osan ruuistaan ihan itse. En ole palvelija.
Ei se vähennä sitä ruoanlaiton kokonaismäärää, höntti.
Yhdeltä ihmiseltä vähentää, höntti. Nythän ongelma oli se, että ap on koko ajan keittiössä. Jos lapset ovat tarpeeksi isoja ottaakseen itse vastuuta osasta aterioista, luonnollisesti silloin se ap:n ruuanlaittomäärä vähenee, höntti.
Ei vähennä. Ruokaa laitetaan niin paljon että sitä tulee yhdellekin vähintään se sama määrä.
Peruste väitteesi. Oletetaan, että ap:lla menee ruuanlaittoon 20 tuntia viikossa. Nykyisin hän hoitaa kaiken tuon yksin. Jos hänen lapsensa ryhtyvät osallistumaan ja ottavat vastuulleen yhden aterian päivässä sanotaan nyt vaikka tunnin valmistusajalla (7h/viikko), millä matematiikalla saat ap:lle edelleen sen 20 tuntia viikossa keittiöaikaa?
Käske lasten syödä koulussa. Miksi ovat nirsoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teinien kanssa sitä vasta saakin kokata!
Meillä teinit kokkaavat osan ruuistaan ihan itse. En ole palvelija.
Ei se vähennä sitä ruoanlaiton kokonaismäärää, höntti.
Yhdeltä ihmiseltä vähentää, höntti. Nythän ongelma oli se, että ap on koko ajan keittiössä. Jos lapset ovat tarpeeksi isoja ottaakseen itse vastuuta osasta aterioista, luonnollisesti silloin se ap:n ruuanlaittomäärä vähenee, höntti.
Ei vähennä. Ruokaa laitetaan niin paljon että sitä tulee yhdellekin vähintään se sama määrä.
Peruste väitteesi. Oletetaan, että ap:lla menee ruuanlaittoon 20 tuntia viikossa. Nykyisin hän hoitaa kaiken tuon yksin. Jos hänen lapsensa ryhtyvät osallistumaan ja ottavat vastuulleen yhden aterian päivässä sanotaan nyt vaikka tunnin valmistusajalla (7h/viikko), millä matematiikalla saat ap:lle edelleen sen 20 tuntia viikossa keittiöaikaa?
En jaksa selittää aivokäävälle jolla ei ole lapsia ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teinien kanssa sitä vasta saakin kokata!
Meillä teinit kokkaavat osan ruuistaan ihan itse. En ole palvelija.
Ei se vähennä sitä ruoanlaiton kokonaismäärää, höntti.
Yhdeltä ihmiseltä vähentää, höntti. Nythän ongelma oli se, että ap on koko ajan keittiössä. Jos lapset ovat tarpeeksi isoja ottaakseen itse vastuuta osasta aterioista, luonnollisesti silloin se ap:n ruuanlaittomäärä vähenee, höntti.
Ei vähennä. Ruokaa laitetaan niin paljon että sitä tulee yhdellekin vähintään se sama määrä.
No eihän, höntti. Jos äiti normaalisti kokkaa 5 ateriaa päivässä, totta hitossa äidin ruuanlaittoaika vähenee, jos lapset kokkaavat niistä aterioista yhden. Näin äidille jää vain 4 ateriaa. Ainakin minulle opetettiin jo esikoulussa, että 4 on vähemmän kuin 5. Myös se on helppo päätellä alakoulutason matematiikalla, että kokonaismäärän jakaminen useammalle henkilölle vähentää yhden henkilön osuutta. Esimerkiksi, jos ruuanlaittoon menee yhteensä 4 tuntia per päivä, se on äidille ja kahdelle teinille jaettuna vähemmän kuin kokonaan äidille jätettynä. Loogista eikö?
Pikkulapset syö vähän. Isot lapset syö paljon.
Sille yhdelle aterialle laitat jo monin verroin enemmän ruokaa. Välipaloja tarvitaan enemmän.
Kaikkea ihan vaan kokataan enemmän. Ja leivotaan enemmän.
Me esimerkiksi käytetään kokkaamiseen miehen kanssa tuntikausia sunnuntaisin. Jotta on varastoa viikoksi.
Ja aina kaikki tuntuu olevan loppu.
Ja meillä on laihoja hoikkia hentoja tyttäriä. Teinipojat ne vasta syökin!
Niin, ja pikkulapsille äiti tekee ruuat yksin, isot lapset voivat hoitaa valtaosan ruuistaan ihan itsenäisesti. Edelleenkin se äidin työmäärä vähenee, kun ei tarvitse voidella leipiä ja tehdä muuta perustason hommaa, mikä on välttämätöntä ihan pienten kanssa. Ja eipä se ruuanlaittoaika merkittävästi lisäänny, vaikka keittoa tekee 3l kattilallisen sijaan 10l kattilaillisen. Vähän on enemmän pilkottavaa, mutta ei niin paljon, että se kumoaisi leivän voitelun yms. loppumisen tuoman aikavoiton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teinien kanssa sitä vasta saakin kokata!
Meillä teinit kokkaavat osan ruuistaan ihan itse. En ole palvelija.
Ei se vähennä sitä ruoanlaiton kokonaismäärää, höntti.
Yhdeltä ihmiseltä vähentää, höntti. Nythän ongelma oli se, että ap on koko ajan keittiössä. Jos lapset ovat tarpeeksi isoja ottaakseen itse vastuuta osasta aterioista, luonnollisesti silloin se ap:n ruuanlaittomäärä vähenee, höntti.
Ei vähennä. Ruokaa laitetaan niin paljon että sitä tulee yhdellekin vähintään se sama määrä.
Peruste väitteesi. Oletetaan, että ap:lla menee ruuanlaittoon 20 tuntia viikossa. Nykyisin hän hoitaa kaiken tuon yksin. Jos hänen lapsensa ryhtyvät osallistumaan ja ottavat vastuulleen yhden aterian päivässä sanotaan nyt vaikka tunnin valmistusajalla (7h/viikko), millä matematiikalla saat ap:lle edelleen sen 20 tuntia viikossa keittiöaikaa?
En jaksa selittää aivokäävälle jolla ei ole lapsia ollenkaan.
Hienosti argumentoitu. Noin tekee kunnon trolli, kun huomaa, että on väärässä eikä pysty sitä myöntämään :)
Aikaa menee myös ruokakaupassa käynteihin. Ei oo autoa joten usein pitää käydä. Ja kotiovelle tilaaminen maksaa. Onneksi tykkään hyötyliikunnasta ja hyödynnän tarjouksia eri kaupoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teinien kanssa sitä vasta saakin kokata!
Meillä teinit kokkaavat osan ruuistaan ihan itse. En ole palvelija.
Ei se vähennä sitä ruoanlaiton kokonaismäärää, höntti.
Yhdeltä ihmiseltä vähentää, höntti. Nythän ongelma oli se, että ap on koko ajan keittiössä. Jos lapset ovat tarpeeksi isoja ottaakseen itse vastuuta osasta aterioista, luonnollisesti silloin se ap:n ruuanlaittomäärä vähenee, höntti.
Ei vähennä. Ruokaa laitetaan niin paljon että sitä tulee yhdellekin vähintään se sama määrä.
No eihän, höntti. Jos äiti normaalisti kokkaa 5 ateriaa päivässä, totta hitossa äidin ruuanlaittoaika vähenee, jos lapset kokkaavat niistä aterioista yhden. Näin äidille jää vain 4 ateriaa. Ainakin minulle opetettiin jo esikoulussa, että 4 on vähemmän kuin 5. Myös se on helppo päätellä alakoulutason matematiikalla, että kokonaismäärän jakaminen useammalle henkilölle vähentää yhden henkilön osuutta. Esimerkiksi, jos ruuanlaittoon menee yhteensä 4 tuntia per päivä, se on äidille ja kahdelle teinille jaettuna vähemmän kuin kokonaan äidille jätettynä. Loogista eikö?
Pikkulapset syö vähän. Isot lapset syö paljon.
Sille yhdelle aterialle laitat jo monin verroin enemmän ruokaa. Välipaloja tarvitaan enemmän.
Kaikkea ihan vaan kokataan enemmän. Ja leivotaan enemmän.
Me esimerkiksi käytetään kokkaamiseen miehen kanssa tuntikausia sunnuntaisin. Jotta on varastoa viikoksi.
Ja aina kaikki tuntuu olevan loppu.
Ja meillä on laihoja hoikkia hentoja tyttäriä. Teinipojat ne vasta syökin!
Miksi miehen kanssa? Miksi teinit eivät ole mukana vähentämässä työmääräänne? Monta ihmistä tekee asiat nopeammin kuin kaksi ihmistä.
Vierailija kirjoitti:
Aikaa menee myös ruokakaupassa käynteihin. Ei oo autoa joten usein pitää käydä. Ja kotiovelle tilaaminen maksaa. Onneksi tykkään hyötyliikunnasta ja hyödynnän tarjouksia eri kaupoista.
Minusta 11,90€/kaksi viikkoa on pieni hinta siitä, että säästyy kaupassa ravaamisen vaivalta. Toki miellä kauppa ei olekaan ihan naapurissa. Tunti menisi kävellen matkaan yhteen suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teinien kanssa sitä vasta saakin kokata!
Meillä teinit kokkaavat osan ruuistaan ihan itse. En ole palvelija.
Ei se vähennä sitä ruoanlaiton kokonaismäärää, höntti.
Yhdeltä ihmiseltä vähentää, höntti. Nythän ongelma oli se, että ap on koko ajan keittiössä. Jos lapset ovat tarpeeksi isoja ottaakseen itse vastuuta osasta aterioista, luonnollisesti silloin se ap:n ruuanlaittomäärä vähenee, höntti.
Ei vähennä. Ruokaa laitetaan niin paljon että sitä tulee yhdellekin vähintään se sama määrä.
No eihän, höntti. Jos äiti normaalisti kokkaa 5 ateriaa päivässä, totta hitossa äidin ruuanlaittoaika vähenee, jos lapset kokkaavat niistä aterioista yhden. Näin äidille jää vain 4 ateriaa. Ainakin minulle opetettiin jo esikoulussa, että 4 on vähemmän kuin 5. Myös se on helppo päätellä alakoulutason matematiikalla, että kokonaismäärän jakaminen useammalle henkilölle vähentää yhden henkilön osuutta. Esimerkiksi, jos ruuanlaittoon menee yhteensä 4 tuntia per päivä, se on äidille ja kahdelle teinille jaettuna vähemmän kuin kokonaan äidille jätettynä. Loogista eikö?
Pikkulapset syö vähän. Isot lapset syö paljon.
Sille yhdelle aterialle laitat jo monin verroin enemmän ruokaa. Välipaloja tarvitaan enemmän.
Kaikkea ihan vaan kokataan enemmän. Ja leivotaan enemmän.
Me esimerkiksi käytetään kokkaamiseen miehen kanssa tuntikausia sunnuntaisin. Jotta on varastoa viikoksi.
Ja aina kaikki tuntuu olevan loppu.
Ja meillä on laihoja hoikkia hentoja tyttäriä. Teinipojat ne vasta syökin!
Miksi miehen kanssa? Miksi teinit eivät ole mukana vähentämässä työmääräänne? Monta ihmistä tekee asiat nopeammin kuin kaksi ihmistä.
Jankuti jankuti.
Pointti on se että teiniperheissä ruoanlaiton ja leipomisen kokonaismäärä kasvaa räjähdysmäisesti.
Suurperheissä (lestadiolaiset) lapset laittaa ruokaa koko perheelle jo murrosiässä. Äiti ei ehdi kun pitää hoitaa ja imettää pienimpiä. Ja isä on töissä.
Tilaan ruuat lämmitystä vaille valmiina verkkokaupasta. En oikeasti pysty tekemään ruokaa yksin kahden erityislapsen kanssa, koska en voi välillä edes vessassa käydä. Lapset 6 ja 11v ovat tolkuttoman väkivaltaisia toisiaan kohtaan.
Kannatan jonkun palvelun kokeilua :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teinien kanssa sitä vasta saakin kokata!
Meillä teinit kokkaavat osan ruuistaan ihan itse. En ole palvelija.
Ei se vähennä sitä ruoanlaiton kokonaismäärää, höntti.
Yhdeltä ihmiseltä vähentää, höntti. Nythän ongelma oli se, että ap on koko ajan keittiössä. Jos lapset ovat tarpeeksi isoja ottaakseen itse vastuuta osasta aterioista, luonnollisesti silloin se ap:n ruuanlaittomäärä vähenee, höntti.
Ei vähennä. Ruokaa laitetaan niin paljon että sitä tulee yhdellekin vähintään se sama määrä.
No eihän, höntti. Jos äiti normaalisti kokkaa 5 ateriaa päivässä, totta hitossa äidin ruuanlaittoaika vähenee, jos lapset kokkaavat niistä aterioista yhden. Näin äidille jää vain 4 ateriaa. Ainakin minulle opetettiin jo esikoulussa, että 4 on vähemmän kuin 5. Myös se on helppo päätellä alakoulutason matematiikalla, että kokonaismäärän jakaminen useammalle henkilölle vähentää yhden henkilön osuutta. Esimerkiksi, jos ruuanlaittoon menee yhteensä 4 tuntia per päivä, se on äidille ja kahdelle teinille jaettuna vähemmän kuin kokonaan äidille jätettynä. Loogista eikö?
Pikkulapset syö vähän. Isot lapset syö paljon.
Sille yhdelle aterialle laitat jo monin verroin enemmän ruokaa. Välipaloja tarvitaan enemmän.
Kaikkea ihan vaan kokataan enemmän. Ja leivotaan enemmän.
Me esimerkiksi käytetään kokkaamiseen miehen kanssa tuntikausia sunnuntaisin. Jotta on varastoa viikoksi.
Ja aina kaikki tuntuu olevan loppu.
Ja meillä on laihoja hoikkia hentoja tyttäriä. Teinipojat ne vasta syökin!
Miksi miehen kanssa? Miksi teinit eivät ole mukana vähentämässä työmääräänne? Monta ihmistä tekee asiat nopeammin kuin kaksi ihmistä.
Jankuti jankuti.
Pointti on se että teiniperheissä ruoanlaiton ja leipomisen kokonaismäärä kasvaa räjähdysmäisesti.
Kai nyt kasvaa, jos teinejä passataan kuin kuninkaallisia eikä osata yhtään suunnitella ja tehdä työnjakoa. Ei minun ole koskaan tarvinut tuntikausia keittiössä kupata, vaikka aikanaan olikin kolme urheilevaa teinipoikaa samassa taloudessa kanssani. Pojat tekivät ison osan aterioistaan itse. Minä valmistin lähinnä päivälliset. Pienestä pitäen opetin heille osallistumista, jotta minun ei tarvinut vielä 15-vuotiaallekin voikkoleipää valmiiksi tehdä jne.
Alue: Aihe vapaa
Ei se vähennä sitä ruoanlaiton kokonaismäärää, höntti.