Mies ei osta mitään vauvalle
Kuinka normaalia on että mies ei hanki mitään tulevalle vauvalle? Minä olen ostanut vaunut ja muutamia vaatekappaleita sekä hoitotarvikkeita. Olen puhunut hänelle mitä kaikkea pitäisi vielä hankkia mutta hän ei tunnu ymmärtävän tai tekevän mitään asian eteen. Vauva syntyy piakkoin. Alan olla hyvin stressaantunut tämän asian vuoksi. Onko se todella niin että minun täytyy yksin huolehtia kaikki tarpeellinen lapselle? Miehellä on huomattavasti paremmat tulot. Rahani eivät yksin riitä kaikkiin hankintoihin. Vauvan vaunut oli jo kohtuullisen hintavat vaikka käytettynä ostin. Haluan nyt vielä sanoa sen verran että myös mies toivoi vauvaa. Minulle on itsestäänselvää että molempien pitäisi osallistua enkä voinut edes kuvitella joutuvani tällaiseen tilanteeseen.
Kommentit (708)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin on taas markkinointi toiminut. :D
Oikeasti vauva ei tarvitse tuhansilla euroilla krääsää.
Ei kai kukaan krääsää ole neuvonut hankkimaan?
Meillä ekan lapsen yhdistelmävaunut, mihin kuului vaunukoppa, ratasosa sekä turvakaukalo, maksoi yhteensä joku melkein 1500 euroa. Mutta se oli kyllä superhyvä ja kätevä, mikä kesti kaikille kolmelle lapselle. Oli hyvät säätövarat ja vaunut pärjäsi monissa olosuhteissa. Runko-osat oli kestäviä, eikä ekassa auringonpaisteessa hapertuvaa muovia. Kankaat oli laadukkaita ja kestivät kulutusta hyvin.
Sen setin sai vielä myytyä ihan ok hinnalla, koska oli vieläkin hyvin käyttökelpoinen ja siisti.
Muutamalla kympillä saa vaunut missä runko on teräsputkea ja kankaat ehjät ja paksut. Eivät mene rikki vaikka kyydissä olisi useampikin lapsi ja kasa tavaraa samaan aikaan.
Entäs yhdistelmät?
Pelkkiä vaunuja kun kuitenkin käytetään melko vähän aikaa.
Selailtiin kyllä yhdistelmiä käytettynäkin, mutta ei löytynyt sopivia. Milloin oli joku osa korjattu jesarilla, kuntoa kuvailtu sanalla hyvä, vaikka kankaat oli selkeästi lähes puhki kulutettu, rattaista puuttui valjaat ja runko-osat näytti siltä kuin ne olisi olleet välillä mäkiauton runkona, eikä rattaiden. Jos joskus sattui löytymään joku kohtuuhintainen ja ominaisuuksiltaan hyvä, oli sijainti Helsingin sijaan Ivalossa.
Miksi pitäisi olla yhdistelmät? Rattaat voi helposti hankkia erikseen, kun hinta on halpa.
Tai niinkin voi tehdä, että isompi lapsi istuu samoissa vaunuissa kuin missä makasi pienenä. Esimerkiksi Tanskassa tämä on aivan normaali käytäntö, siellä ei useinkaan edes hankinta mitään erillisiä istuimellisia vaunuja lapselle.
Käytettyjä täysin ehjiä vaunuja löytyy todella halvalla, kunhan katselee vanhempia käytettyjä eikä yritä löytää jotain viime aikojen malleja pelkästään.
Koska yhdistelmät on kätevät, miksi turhaan osataa kahta eri runkoa? Pelkkä ratasosa tai pelkkä vaunukoppa vie vähemmän säilytystilaakin kuin koko vaunut tai rattaat.
Isompi lapsi harvemmin mahtuu istumaan sinne vaunukoppaan, vähintään tulee kuomu vastaan. Vaunukoppaa ei saa taivuteltua mihinkään, vaan lapsi joutuisi istumaan siellä jalat suorana, tosi mukavaa. Vaunukopassa ei myöskään ole valjaita, mitkä rattaissa on. Se on ihan turvallisuuskysymys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietittekö koskaan naiset, että miksi esimerkiksi perhepäivähoitajilla harvoin on mitään uutuuttaan kiiltäviä muotivehkeitä vaikka ovat vauvojenhoidon ammattilaisia? Perhepäivähoitajan rattaina on usein jotkut vanhat kaksosrattaat 80-luvulta, syöttötuoleina on vanhat puiset pinnamallit vuosikymmenten takaa, potat on haalittu kirppikseltä samoin kuin ruokalaput, valjaat ym. Kulumaa on joka paikassa ja värimaailma aataminaikuinen.
Silti lapsenne ovat ihan tyytyväisinä siellä hoidossa eikä varmaan tulisi mieleenkään syytää hoitajaa lasten kaltoinkohtelusta vaikka vehkeet on niin vanhat.
Oletko koskaan yrittänyt niiden tuplarattaiden, missä ei edes työntökahva käänny mihinkään, kanssa ratikkaan?
Perhepäivähoitajat ei käsittääkseni työntele lapsia vaunuissa ja liiku niiden vankkureiden kanssa joka päivä mm. kaupungilla. On vähän eri asia kärrätä rattailla lapset lyhyehkön matkan lähipuistoon muutaman kerran viikossa kuin liikkua esimerkiksi kaupassa, kirjastossa, apteekissa ja julkisissa kulkuvälineissä niiden rattaiden tai vaunujen kanssa.
Nykyään on matalalattiaratikat. Niihin on todella helppo saada vaunu kuin vaunu. Sen kun työntää vaunun sisään. Perhepäivähoitajat käyvät usein joka päivä erinäisissä paikoissa ja matkustavat monesti myös joukkoliikenteellä jos sellaista paikkakunnalla on.
Kuinkahan moni isä ostelee esimerkiksi toppahaalareita ja kenkiä lapsilleen?
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan moni isä ostelee esimerkiksi toppahaalareita ja kenkiä lapsilleen?
Mieshän on pihi paska jos ostaa ne prismasta
Vierailija kirjoitti:
Itse sen kakaran kohdussasi kannat ja maailmaan paskot, niin itse sille kaiken tarvittavan ostat ja itse sen tissitakiaisen hoidat ja kasvatat. Ei miehillä ole mitään muuta tekemistä lasten kanssa kuin että laittavat sen mukulan alulle.
Ohis, mutta ei kai ne vauvat peräreiän kautta synny? Vai oletko sinä syntynyt? Myös tuohon tissitakiaiseen haluan sanoa että kaikki lapset eivät ole ikinä rintaruokinnalla. Joiltain ei tule maitoa vaikka haluaisi, jotkut ei halua imettää, joku ei pysty, joku vauva ei kelpuuta jne jne. En tiedä miksi vastaan trollille näin kattavasti, kai siksi että tiedän myös miehiä jotka oikeesti omaavat noin heikot tiedot kun tässä edellä mainittu.
Kannattaa jatkossa keskustella kustannustenjakoasioista etukäteen, oli sitten kyse lapsen hankinnasta tai asunnon ylläpidosta.
1. Meillä keskustellaan aina ensin, mitä hankitaan ja sovitaan asiasta yhdessä. Jos tuotetta ei kummankin mielestä tarvita, maksaa haluaja sen itse. Jos taas haluaa kalliimman tuotteen kuin toinen, maksaa itse erotuksen.
2. Sitten minä ostan tuotteen.
3. Hankinnan jälkeen minä laitan mobilepaylla miehelle maksupyyntönä miehen osuuden hinnasta pyöristäen itselleni vaivanpalkkaa metatyöstä, jota mies ei kehtaa tehdä.
Tämä pätee myös tarhamaksuihin, harrastusmaksuihin jne.
Nyt kustannustenjako kuntoon teilläkin. Joko maksatte kaiken lapseen liittyvän puoliksi tai prosenttiosuuksin suhteessa palkkaan.
Myös niin, että jos olet pidempään vanhempainvapailla kuin mies, niin mies maksaa sinulle tulonmenetyksistä puolet tai toisin päin.
Mulle kävi niin, että ihan yllättäen neuvolakäynnillä todettiinkin raskausmyrkytys kuukausi ennen laskettua aikaa. Ei ollut oireita eikä edellisellä käynnillä arvoissa ollut mitään hälyttävää. Jouduin neuvolasta suoraan päivystykseen ja osastolle saamatta hakea kotoa edes hammasharjaa. Ja lopulta jouduin sektioon, jossa menetin paljon verta. Raskausmyrkytys ei parantunutkaan vauvan synnyttyä vaan jouduin olemaan sen ja sektioon liittyvien komplikaatioiden vuoksi pidempään sairaalassa. Olin siis ihan yllättäen loppuraskauden ja syntymän jälkeisen ajan aivan pois pelistä. Onneksi oli ostettu vaunut, turvaistuin, pinnasänky ja vähän vauvanvaatteita ajoissa etukäteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin on taas markkinointi toiminut. :D
Oikeasti vauva ei tarvitse tuhansilla euroilla krääsää.
Ei kai kukaan krääsää ole neuvonut hankkimaan?
Meillä ekan lapsen yhdistelmävaunut, mihin kuului vaunukoppa, ratasosa sekä turvakaukalo, maksoi yhteensä joku melkein 1500 euroa. Mutta se oli kyllä superhyvä ja kätevä, mikä kesti kaikille kolmelle lapselle. Oli hyvät säätövarat ja vaunut pärjäsi monissa olosuhteissa. Runko-osat oli kestäviä, eikä ekassa auringonpaisteessa hapertuvaa muovia. Kankaat oli laadukkaita ja kestivät kulutusta hyvin.
Sen setin sai vielä myytyä ihan ok hinnalla, koska oli vieläkin hyvin käyttökelpoinen ja siisti.
Muutamalla kympillä saa vaunut missä runko on teräsputkea ja kankaat ehjät ja paksut. Eivät mene rikki vaikka kyydissä olisi useampikin lapsi ja kasa tavaraa samaan aikaan.
Entäs yhdistelmät?
Pelkkiä vaunuja kun kuitenkin käytetään melko vähän aikaa.
Selailtiin kyllä yhdistelmiä käytettynäkin, mutta ei löytynyt sopivia. Milloin oli joku osa korjattu jesarilla, kuntoa kuvailtu sanalla hyvä, vaikka kankaat oli selkeästi lähes puhki kulutettu, rattaista puuttui valjaat ja runko-osat näytti siltä kuin ne olisi olleet välillä mäkiauton runkona, eikä rattaiden. Jos joskus sattui löytymään joku kohtuuhintainen ja ominaisuuksiltaan hyvä, oli sijainti Helsingin sijaan Ivalossa.
Miksi pitäisi olla yhdistelmät? Rattaat voi helposti hankkia erikseen, kun hinta on halpa.
Tai niinkin voi tehdä, että isompi lapsi istuu samoissa vaunuissa kuin missä makasi pienenä. Esimerkiksi Tanskassa tämä on aivan normaali käytäntö, siellä ei useinkaan edes hankinta mitään erillisiä istuimellisia vaunuja lapselle.
Käytettyjä täysin ehjiä vaunuja löytyy todella halvalla, kunhan katselee vanhempia käytettyjä eikä yritä löytää jotain viime aikojen malleja pelkästään.
Koska yhdistelmät on kätevät, miksi turhaan osataa kahta eri runkoa? Pelkkä ratasosa tai pelkkä vaunukoppa vie vähemmän säilytystilaakin kuin koko vaunut tai rattaat.
Isompi lapsi harvemmin mahtuu istumaan sinne vaunukoppaan, vähintään tulee kuomu vastaan. Vaunukoppaa ei saa taivuteltua mihinkään, vaan lapsi joutuisi istumaan siellä jalat suorana, tosi mukavaa. Vaunukopassa ei myöskään ole valjaita, mitkä rattaissa on. Se on ihan turvallisuuskysymys.
Eivät ne rattaat vie tilaa kokoontaitettuina paljon mitään. Ja kun hankinta ei ole hintakysymyskään jos ostaa käytettyä, niin miksi ei hankkisi erikseen?
Sellainen vaunukoppa jossa isommat istuvat on luonnollisesti tätä tarkoitusta varten riittävän iso.
Vaunukoppaan sopivat valjaat saa hankittua muutamalla eurolla, ja ne samat valjaat toimivat myös talutusvaljaina ja syöttötuolivaljaina.
Ap sun on sanottava suoraan että sinä valitset ja mies maksaa.
Mies lupasi että kun poika saa lapsen niin ostaa uudet vaunut. Sanoin että ne voi maksaa 1500 euroa. Kauhistui.
Kuopus on 18 vuotta ja kyllä vaunujen hinnat on noussut kovasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietittekö koskaan naiset, että miksi esimerkiksi perhepäivähoitajilla harvoin on mitään uutuuttaan kiiltäviä muotivehkeitä vaikka ovat vauvojenhoidon ammattilaisia? Perhepäivähoitajan rattaina on usein jotkut vanhat kaksosrattaat 80-luvulta, syöttötuoleina on vanhat puiset pinnamallit vuosikymmenten takaa, potat on haalittu kirppikseltä samoin kuin ruokalaput, valjaat ym. Kulumaa on joka paikassa ja värimaailma aataminaikuinen.
Silti lapsenne ovat ihan tyytyväisinä siellä hoidossa eikä varmaan tulisi mieleenkään syytää hoitajaa lasten kaltoinkohtelusta vaikka vehkeet on niin vanhat.
Oletko koskaan yrittänyt niiden tuplarattaiden, missä ei edes työntökahva käänny mihinkään, kanssa ratikkaan?
Perhepäivähoitajat ei käsittääkseni työntele lapsia vaunuissa ja liiku niiden vankkureiden kanssa joka päivä mm. kaupungilla. On vähän eri asia kärrätä rattailla lapset lyhyehkön matkan lähipuistoon muutaman kerran viikossa kuin liikkua esimerkiksi kaupassa, kirjastossa, apteekissa ja julkisissa kulkuvälineissä niiden rattaiden tai vaunujen kanssa.
Nykyään on matalalattiaratikat. Niihin on todella helppo saada vaunu kuin vaunu. Sen kun työntää vaunun sisään. Perhepäivähoitajat käyvät usein joka päivä erinäisissä paikoissa ja matkustavat monesti myös joukkoliikenteellä jos sellaista paikkakunnalla on.
Joo, tosi kätevää, kun ne vaunut saa siihen keskitilaan muiden iloksi siten, että blokkaavat pituudesta tai leveydestä kenen tahansa ohi kulkevan kulkutien. Kääntösäde noin viisi metriä, koska pyörät ei tosiaan käänny mihinkään. Siinä sitten yrität nitkutella niitä sopivampaan asentoon, kun kyydissä lisäksi painoa jopa kymmeniä kiloja.
Vierailija kirjoitti:
Ap sun on sanottava suoraan että sinä valitset ja mies maksaa.
Mies lupasi että kun poika saa lapsen niin ostaa uudet vaunut. Sanoin että ne voi maksaa 1500 euroa. Kauhistui.
Kuopus on 18 vuotta ja kyllä vaunujen hinnat on noussut kovasti.
Nyt tekisin toisin eli en hankkisi vaunuja vaan kantorepun ja rattaat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietittekö koskaan naiset, että miksi esimerkiksi perhepäivähoitajilla harvoin on mitään uutuuttaan kiiltäviä muotivehkeitä vaikka ovat vauvojenhoidon ammattilaisia? Perhepäivähoitajan rattaina on usein jotkut vanhat kaksosrattaat 80-luvulta, syöttötuoleina on vanhat puiset pinnamallit vuosikymmenten takaa, potat on haalittu kirppikseltä samoin kuin ruokalaput, valjaat ym. Kulumaa on joka paikassa ja värimaailma aataminaikuinen.
Silti lapsenne ovat ihan tyytyväisinä siellä hoidossa eikä varmaan tulisi mieleenkään syytää hoitajaa lasten kaltoinkohtelusta vaikka vehkeet on niin vanhat.
Oletko koskaan yrittänyt niiden tuplarattaiden, missä ei edes työntökahva käänny mihinkään, kanssa ratikkaan?
Perhepäivähoitajat ei käsittääkseni työntele lapsia vaunuissa ja liiku niiden vankkureiden kanssa joka päivä mm. kaupungilla. On vähän eri asia kärrätä rattailla lapset lyhyehkön matkan lähipuistoon muutaman kerran viikossa kuin liikkua esimerkiksi kaupassa, kirjastossa, apteekissa ja julkisissa kulkuvälineissä niiden rattaiden tai vaunujen kanssa.
Nykyään on matalalattiaratikat. Niihin on todella helppo saada vaunu kuin vaunu. Sen kun työntää vaunun sisään. Perhepäivähoitajat käyvät usein joka päivä erinäisissä paikoissa ja matkustavat monesti myös joukkoliikenteellä jos sellaista paikkakunnalla on.
Joo, tosi kätevää, kun ne vaunut saa siihen keskitilaan muiden iloksi siten, että blokkaavat pituudesta tai leveydestä kenen tahansa ohi kulkevan kulkutien. Kääntösäde noin viisi metriä, koska pyörät ei tosiaan käänny mihinkään. Siinä sitten yrität nitkutella niitä sopivampaan asentoon, kun kyydissä lisäksi painoa jopa kymmeniä kiloja.
Kääntösäde on nolla metriä, kun nostaa vaunun toista päätä ylös. Ne vaunut kääntyvät siis kuin kottikärryt, paitsi että painoa on paljon vähemmän kuin kottikärryissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin on taas markkinointi toiminut. :D
Oikeasti vauva ei tarvitse tuhansilla euroilla krääsää.
Ei kai kukaan krääsää ole neuvonut hankkimaan?
Meillä ekan lapsen yhdistelmävaunut, mihin kuului vaunukoppa, ratasosa sekä turvakaukalo, maksoi yhteensä joku melkein 1500 euroa. Mutta se oli kyllä superhyvä ja kätevä, mikä kesti kaikille kolmelle lapselle. Oli hyvät säätövarat ja vaunut pärjäsi monissa olosuhteissa. Runko-osat oli kestäviä, eikä ekassa auringonpaisteessa hapertuvaa muovia. Kankaat oli laadukkaita ja kestivät kulutusta hyvin.
Sen setin sai vielä myytyä ihan ok hinnalla, koska oli vieläkin hyvin käyttökelpoinen ja siisti.
Muutamalla kympillä saa vaunut missä runko on teräsputkea ja kankaat ehjät ja paksut. Eivät mene rikki vaikka kyydissä olisi useampikin lapsi ja kasa tavaraa samaan aikaan.
Entäs yhdistelmät?
Pelkkiä vaunuja kun kuitenkin käytetään melko vähän aikaa.
Selailtiin kyllä yhdistelmiä käytettynäkin, mutta ei löytynyt sopivia. Milloin oli joku osa korjattu jesarilla, kuntoa kuvailtu sanalla hyvä, vaikka kankaat oli selkeästi lähes puhki kulutettu, rattaista puuttui valjaat ja runko-osat näytti siltä kuin ne olisi olleet välillä mäkiauton runkona, eikä rattaiden. Jos joskus sattui löytymään joku kohtuuhintainen ja ominaisuuksiltaan hyvä, oli sijainti Helsingin sijaan Ivalossa.
Miksi pitäisi olla yhdistelmät? Rattaat voi helposti hankkia erikseen, kun hinta on halpa.
Tai niinkin voi tehdä, että isompi lapsi istuu samoissa vaunuissa kuin missä makasi pienenä. Esimerkiksi Tanskassa tämä on aivan normaali käytäntö, siellä ei useinkaan edes hankinta mitään erillisiä istuimellisia vaunuja lapselle.
Käytettyjä täysin ehjiä vaunuja löytyy todella halvalla, kunhan katselee vanhempia käytettyjä eikä yritä löytää jotain viime aikojen malleja pelkästään.
Koska yhdistelmät on kätevät, miksi turhaan osataa kahta eri runkoa? Pelkkä ratasosa tai pelkkä vaunukoppa vie vähemmän säilytystilaakin kuin koko vaunut tai rattaat.
Isompi lapsi harvemmin mahtuu istumaan sinne vaunukoppaan, vähintään tulee kuomu vastaan. Vaunukoppaa ei saa taivuteltua mihinkään, vaan lapsi joutuisi istumaan siellä jalat suorana, tosi mukavaa. Vaunukopassa ei myöskään ole valjaita, mitkä rattaissa on. Se on ihan turvallisuuskysymys.
Eivät ne rattaat vie tilaa kokoontaitettuina paljon mitään. Ja kun hankinta ei ole hintakysymyskään jos ostaa käytettyä, niin miksi ei hankkisi erikseen?
Sellainen vaunukoppa jossa isommat istuvat on luonnollisesti tätä tarkoitusta varten riittävän iso.
Vaunukoppaan sopivat valjaat saa hankittua muutamalla eurolla, ja ne samat valjaat toimivat myös talutusvaljaina ja syöttötuolivaljaina.
Vie ne enemmän kuin pelkkä koppa tai istuinosa.
Mistä ajattelit löytää sellaisen vaunukopan, mihin esimerkiksi 2-3-vuotias mahtuu istumaan? Jotkut 50-luvun tyyliset puuvaunut ehkä? Ja edelleen, miten ne lapsen jalat? Rattaissa istutaan jalat alhaalla, vaunukopassa jalkoja ei saa laskettua alas, vaan ne täytyy pitää suorina tai jossain jooga-asennossa. Tosi ergonomista lapselle esimerkiksi toppavaatteet päällä.
Itse vaunukoppaan viritetyt valjaat tuskin täyttää mitään turvallisuusvaatimuksia, en kokeilisi omalla lapsella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietittekö koskaan naiset, että miksi esimerkiksi perhepäivähoitajilla harvoin on mitään uutuuttaan kiiltäviä muotivehkeitä vaikka ovat vauvojenhoidon ammattilaisia? Perhepäivähoitajan rattaina on usein jotkut vanhat kaksosrattaat 80-luvulta, syöttötuoleina on vanhat puiset pinnamallit vuosikymmenten takaa, potat on haalittu kirppikseltä samoin kuin ruokalaput, valjaat ym. Kulumaa on joka paikassa ja värimaailma aataminaikuinen.
Silti lapsenne ovat ihan tyytyväisinä siellä hoidossa eikä varmaan tulisi mieleenkään syytää hoitajaa lasten kaltoinkohtelusta vaikka vehkeet on niin vanhat.
Oletko koskaan yrittänyt niiden tuplarattaiden, missä ei edes työntökahva käänny mihinkään, kanssa ratikkaan?
Perhepäivähoitajat ei käsittääkseni työntele lapsia vaunuissa ja liiku niiden vankkureiden kanssa joka päivä mm. kaupungilla. On vähän eri asia kärrätä rattailla lapset lyhyehkön matkan lähipuistoon muutaman kerran viikossa kuin liikkua esimerkiksi kaupassa, kirjastossa, apteekissa ja julkisissa kulkuvälineissä niiden rattaiden tai vaunujen kanssa.
Nykyään on matalalattiaratikat. Niihin on todella helppo saada vaunu kuin vaunu. Sen kun työntää vaunun sisään. Perhepäivähoitajat käyvät usein joka päivä erinäisissä paikoissa ja matkustavat monesti myös joukkoliikenteellä jos sellaista paikkakunnalla on.
Joo, tosi kätevää, kun ne vaunut saa siihen keskitilaan muiden iloksi siten, että blokkaavat pituudesta tai leveydestä kenen tahansa ohi kulkevan kulkutien. Kääntösäde noin viisi metriä, koska pyörät ei tosiaan käänny mihinkään. Siinä sitten yrität nitkutella niitä sopivampaan asentoon, kun kyydissä lisäksi painoa jopa kymmeniä kiloja.
Kääntösäde on nolla metriä, kun nostaa vaunun toista päätä ylös. Ne vaunut kääntyvät siis kuin kottikärryt, paitsi että painoa on paljon vähemmän kuin kottikärryissä.
Paitsi että rattaissa on neljä pyörää, joista toista päätä ilmaan nostaessakin maahan jää kaksi. Käsittääkseni yksi pyörä kääntyy ketterämmin kuin kaksi samansuuntaista. Lisäksi niissä tuplarattaissa leveyttä on sen verran, että käännellessä tulee aina seinä vastaan. Tokihan niitä voi olla kääntämättäkin, mutta sitten tuplarattaiden kahva yltää tyyliin ratikan ulko-oviin ja käytävä on täysin tukittu.
Seuraavaksi varmaan sanotaan, että turvakaukalokin on ihan turha hankinta. Lasta voi kuljettaa 80-luvun tyyliin vaunukopassa se kiinnitettynä turvavöihin tai etuistuinten väliin takapenkin puolelle viritettyssä pomppukeinupussissa.
Me tehdään miehen kanssa ostokset yhdessä, vaikka ei ole vauvaa tulossa. Miksi ette menneet yhdessä lastenvaunukauppaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin on taas markkinointi toiminut. :D
Oikeasti vauva ei tarvitse tuhansilla euroilla krääsää.
Ei kai kukaan krääsää ole neuvonut hankkimaan?
Meillä ekan lapsen yhdistelmävaunut, mihin kuului vaunukoppa, ratasosa sekä turvakaukalo, maksoi yhteensä joku melkein 1500 euroa. Mutta se oli kyllä superhyvä ja kätevä, mikä kesti kaikille kolmelle lapselle. Oli hyvät säätövarat ja vaunut pärjäsi monissa olosuhteissa. Runko-osat oli kestäviä, eikä ekassa auringonpaisteessa hapertuvaa muovia. Kankaat oli laadukkaita ja kestivät kulutusta hyvin.
Sen setin sai vielä myytyä ihan ok hinnalla, koska oli vieläkin hyvin käyttökelpoinen ja siisti.
Muutamalla kympillä saa vaunut missä runko on teräsputkea ja kankaat ehjät ja paksut. Eivät mene rikki vaikka kyydissä olisi useampikin lapsi ja kasa tavaraa samaan aikaan.
Entäs yhdistelmät?
Pelkkiä vaunuja kun kuitenkin käytetään melko vähän aikaa.
Selailtiin kyllä yhdistelmiä käytettynäkin, mutta ei löytynyt sopivia. Milloin oli joku osa korjattu jesarilla, kuntoa kuvailtu sanalla hyvä, vaikka kankaat oli selkeästi lähes puhki kulutettu, rattaista puuttui valjaat ja runko-osat näytti siltä kuin ne olisi olleet välillä mäkiauton runkona, eikä rattaiden. Jos joskus sattui löytymään joku kohtuuhintainen ja ominaisuuksiltaan hyvä, oli sijainti Helsingin sijaan Ivalossa.
Miksi pitäisi olla yhdistelmät? Rattaat voi helposti hankkia erikseen, kun hinta on halpa.
Tai niinkin voi tehdä, että isompi lapsi istuu samoissa vaunuissa kuin missä makasi pienenä. Esimerkiksi Tanskassa tämä on aivan normaali käytäntö, siellä ei useinkaan edes hankinta mitään erillisiä istuimellisia vaunuja lapselle.
Käytettyjä täysin ehjiä vaunuja löytyy todella halvalla, kunhan katselee vanhempia käytettyjä eikä yritä löytää jotain viime aikojen malleja pelkästään.
Koska yhdistelmät on kätevät, miksi turhaan osataa kahta eri runkoa? Pelkkä ratasosa tai pelkkä vaunukoppa vie vähemmän säilytystilaakin kuin koko vaunut tai rattaat.
Isompi lapsi harvemmin mahtuu istumaan sinne vaunukoppaan, vähintään tulee kuomu vastaan. Vaunukoppaa ei saa taivuteltua mihinkään, vaan lapsi joutuisi istumaan siellä jalat suorana, tosi mukavaa. Vaunukopassa ei myöskään ole valjaita, mitkä rattaissa on. Se on ihan turvallisuuskysymys.
Eivät ne rattaat vie tilaa kokoontaitettuina paljon mitään. Ja kun hankinta ei ole hintakysymyskään jos ostaa käytettyä, niin miksi ei hankkisi erikseen?
Sellainen vaunukoppa jossa isommat istuvat on luonnollisesti tätä tarkoitusta varten riittävän iso.
Vaunukoppaan sopivat valjaat saa hankittua muutamalla eurolla, ja ne samat valjaat toimivat myös talutusvaljaina ja syöttötuolivaljaina.
Vie ne enemmän kuin pelkkä koppa tai istuinosa.
Mistä ajattelit löytää sellaisen vaunukopan, mihin esimerkiksi 2-3-vuotias mahtuu istumaan? Jotkut 50-luvun tyyliset puuvaunut ehkä? Ja edelleen, miten ne lapsen jalat? Rattaissa istutaan jalat alhaalla, vaunukopassa jalkoja ei saa laskettua alas, vaan ne täytyy pitää suorina tai jossain jooga-asennossa. Tosi ergonomista lapselle esimerkiksi toppavaatteet päällä.
Itse vaunukoppaan viritetyt valjaat tuskin täyttää mitään turvallisuusvaatimuksia, en kokeilisi omalla lapsella.
Vähänkin vanhemmat vaununkopat ovat paljon isompia kuin nykyiset. Eikä tarvitse mennä 50-luvulle vaan 90-lukukin riittää. Se vaununkoppa on käytännössä iso pehmustettu laatikko missä lapsi aika hyvin löytää mieluisan asennon ja pystyy myös vaihtamaan asentoaan, kun tilaa on. Valjaiden kiinnitystä varten on yleensä kaksi D:n mallista rinkulaa vaununkopan pohjassa tai jos ei ole, niin valjaat saa kiinni esim. tankoihin mitä kopan rakenteissa on. Ihan normaalikäytäntö, ei ennen 90-lukua missään vaunuissa ollut omia kiinteitä valjaita vaan valjaat hankittiin aina erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietittekö koskaan naiset, että miksi esimerkiksi perhepäivähoitajilla harvoin on mitään uutuuttaan kiiltäviä muotivehkeitä vaikka ovat vauvojenhoidon ammattilaisia? Perhepäivähoitajan rattaina on usein jotkut vanhat kaksosrattaat 80-luvulta, syöttötuoleina on vanhat puiset pinnamallit vuosikymmenten takaa, potat on haalittu kirppikseltä samoin kuin ruokalaput, valjaat ym. Kulumaa on joka paikassa ja värimaailma aataminaikuinen.
Silti lapsenne ovat ihan tyytyväisinä siellä hoidossa eikä varmaan tulisi mieleenkään syytää hoitajaa lasten kaltoinkohtelusta vaikka vehkeet on niin vanhat.
Oletko koskaan yrittänyt niiden tuplarattaiden, missä ei edes työntökahva käänny mihinkään, kanssa ratikkaan?
Teidän rattaiden pituus on 2 metriä? Vai miten on selitettävissä, että ne ulottuvat ratikan koko tilan halki?
Perhepäivähoitajat ei käsittääkseni työntele lapsia vaunuissa ja liiku niiden vankkureiden kanssa joka päivä mm. kaupungilla. On vähän eri asia kärrätä rattailla lapset lyhyehkön matkan lähipuistoon muutaman kerran viikossa kuin liikkua esimerkiksi kaupassa, kirjastossa, apteekissa ja julkisissa kulkuvälineissä niiden rattaiden tai vaunujen kanssa.
Nykyään on matalalattiaratikat. Niihin on todella helppo saada vaunu kuin vaunu. Sen kun työntää vaunun sisään. Perhepäivähoitajat käyvät usein joka päivä erinäisissä paikoissa ja matkustavat monesti myös joukkoliikenteellä jos sellaista paikkakunnalla on.
Joo, tosi kätevää, kun ne vaunut saa siihen keskitilaan muiden iloksi siten, että blokkaavat pituudesta tai leveydestä kenen tahansa ohi kulkevan kulkutien. Kääntösäde noin viisi metriä, koska pyörät ei tosiaan käänny mihinkään. Siinä sitten yrität nitkutella niitä sopivampaan asentoon, kun kyydissä lisäksi painoa jopa kymmeniä kiloja.
Kääntösäde on nolla metriä, kun nostaa vaunun toista päätä ylös. Ne vaunut kääntyvät siis kuin kottikärryt, paitsi että painoa on paljon vähemmän kuin kottikärryissä.
Paitsi että rattaissa on neljä pyörää, joista toista päätä ilmaan nostaessakin maahan jää kaksi. Käsittääkseni yksi pyörä kääntyy ketterämmin kuin kaksi samansuuntaista. Lisäksi niissä tuplarattaissa leveyttä on sen verran, että käännellessä tulee aina seinä vastaan. Tokihan niitä voi olla kääntämättäkin, mutta sitten tuplarattaiden kahva yltää tyyliin ratikan ulko-oviin ja käytävä on täysin tukittu.
Ei niitä hankintoja ihan viime tippaan kannata jättää... esim turvakaukaloita ja -istuimia ei ikinä kannata ostaa suoraan kaupan hyllystä vaan tilaustavarana. Ohjekirjassa saatta myös olla irtonaisten osien pakollinen pesu ennen köyttöönottoa (ne styroxtopatut kangaspalat kuivuvat aika hitaasti). On se myös kiva kasailla jotain pinnasänkyä ja hoitopöytää vauva kainalossa.... perusjutut kannattaa hankkia kun raskaus etenee viimeiselle kolmannekselle, niin todnäk kerkee kaikki tilaamaan ja tavarat kotiin asti ja kasattuakin ilman aikapainetta ja ennen kuin vauva syntyy. Vauvan harsojen, peppupyyhkeiden ja vaatteiden pesu ja silitysoperaation voi suosiolla jättää äippävapaan alkamiseen asti, samoin kuin jokusen vaippapaketin ja korvikepaketin oston.
Oletko koskaan yrittänyt niiden tuplarattaiden, missä ei edes työntökahva käänny mihinkään, kanssa ratikkaan?
Perhepäivähoitajat ei käsittääkseni työntele lapsia vaunuissa ja liiku niiden vankkureiden kanssa joka päivä mm. kaupungilla. On vähän eri asia kärrätä rattailla lapset lyhyehkön matkan lähipuistoon muutaman kerran viikossa kuin liikkua esimerkiksi kaupassa, kirjastossa, apteekissa ja julkisissa kulkuvälineissä niiden rattaiden tai vaunujen kanssa.