Aikuinen, miksi et ole tekemisissä vanhempiesi kanssa?
Mikä on syynä, että ette pidä yhteyttä. Onko sinulla lapsia/vanhemmillani lapsenlapsia? Miten he suhtautuvat asiaan?
Kommentit (93)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluavat kontrolloida ja käskyttää. Minä haluan itse päättää omasta elämästäni, ja mieheni kanssa perheemme elämästä. Rahoja ei haluta.
Onko tämä joku suurten ikäluokkien juttu?
Ainakin tuo tuollainen ihmeellinen käskyttäminen on. Ja että kaiken pitäisi mennä heidän ehdoillaan. Esim mummu haluaa hoitaa lapsenlasta. Ei ikinä voi tehdä lapsen kanssa lapselle mieluisia juttuja, vaan jotain mistä lapsi ei yhtään ole kiinnostunut. Esim joka kerta vie alakouluikäisen metsään keräämään marjoja/sieniä (tosi kivaa välillä), eikä ikinä kysy mitä lapsi haluaisi tehdä tai ole edes kiinnostunut kuulemaan mistä tämä pitää. Ja sama koskee lahjoja. Ostetaan sellaisia lahjoja joista lahjan antaja itse tykkää, koskaan ei kysytä mitä halutaan tai tarvitaan. Toisinsanoen pelkkää turhaa krääsää (yleensä) annetaan, voisi hyvin olla kokonaan antamatta, mutta kun ei sekään käy, kun pitää saada tuputtaa sitä omaa juttua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluavat kontrolloida ja käskyttää. Minä haluan itse päättää omasta elämästäni, ja mieheni kanssa perheemme elämästä. Rahoja ei haluta.
Onko tämä joku suurten ikäluokkien juttu?
Ainakin tuo tuollainen ihmeellinen käskyttäminen on. Ja että kaiken pitäisi mennä heidän ehdoillaan. Esim mummu haluaa hoitaa lapsenlasta. Ei ikinä voi tehdä lapsen kanssa lapselle mieluisia juttuja, vaan jotain mistä lapsi ei yhtään ole kiinnostunut. Esim joka kerta vie alakouluikäisen metsään keräämään marjoja/sieniä (tosi kivaa välillä), eikä ikinä kysy mitä lapsi haluaisi tehdä tai ole edes kiinnostunut kuulemaan mistä tämä pitää. Ja sama koskee lahjoja. Ostetaan sellaisia lahjoja joista lahjan antaja itse tykkää, koskaan ei kysytä mitä halutaan tai tarvitaan. Toisinsanoen pelkkää turhaa krääsää (yleensä) annetaan, voisi hyvin olla kokonaan antamatta, mutta kun ei sekään käy, kun pitää saada tuputtaa sitä omaa juttua.
Käskyttää ja käskyttää, taidat rakastaa tuota sanaa kun käytät sitä aina!
Vieraalta kuulostaa joidenkin kavereidenkin puheet miten odottaa vanhempansa kuolemaa jne., kun itselle vanhemmat on kuitenkin tärkeitä enkä haluaisi heistä luopua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole palstan asia tietää kyseenalaisia asioita miksi kukaan on yhteydessä tai ei ole.
Ei tänne kenenkään ole pakko kirjoittaa yhtään mitään.
Tämän ketjun täytyy olla trollien kirjoittama. Varmasti on olemassa kauheita vanhempia. Omanikaan eivät ansaitse kehuja, mutta ketjun kommenteissa on valtavasti vihaa, katkeruutta ja kaunaa. Jokaisen kotona tai appivanhempien luona ei ole voinut olla niin hirveää kuin täällä annetaan ymmärtää.
Itse olen pyytänyt kirjoittamaan sen, mitä olen hänelle tehnyt tai mistä on niin loukkaantunut. Minä en vaan tiedä, en ymmärrä, mikä tässä on taustalla.
Kun tietäisin, voisin pohtia omaa käytöstäni, ymmärtää edes jotenkin. Parempi, että syy olisi minussa, kuin että hänen asiansa ovat huonosti tai tapahtunut jotain kamalaa. En paljon vaadi/pyydä, jotain merkkiä. Rakkaus on vahva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole palstan asia tietää kyseenalaisia asioita miksi kukaan on yhteydessä tai ei ole.
Ei tänne kenenkään ole pakko kirjoittaa yhtään mitään.
Tämän ketjun täytyy olla trollien kirjoittama. Varmasti on olemassa kauheita vanhempia. Omanikaan eivät ansaitse kehuja, mutta ketjun kommenteissa on valtavasti vihaa, katkeruutta ja kaunaa. Jokaisen kotona tai appivanhempien luona ei ole voinut olla niin hirveää kuin täällä annetaan ymmärtää.
No sillä tavalla *jokaisen* kotona tms voi kyllä olla ollut niin hirveää, koska aloituksessa kysytään, miksi ET ole vanhempiesi kanssa tekemisissä, ei sitä miksi olet-. Siispä tähän vastaa vain sellaisia, joilla asiat ovat noin.
Vierailija kirjoitti:
Enenevissä määrin katkaistaan välejä (huom viimeisenä keinona kuitenkin), jos toinen osapuoli ei ole valmis tekemään mitään sen eteen, että välit saadaan kuntoon. Meillä ei ainakaan äiti näe itsessään mitään vikaa, koska uhrin viitta on niin tukevasti harteilla. Ei sellaisen kanssa pysty mitään välejä selvittelemään, on niin kova kielto päällä ja ei suostuta näkemään omaa syyllisyyttä.
Nykyään on myös vähemmän vallalla sellainen sotien jälkeinen perhekulttuuri, että kaikki pitää vaan kestää, sodan traumatisoimista juopoista isistä tunnekylmiin äiteihin. Kun ei tarvitse kestää. On ihan ok jättää yhteydenpito, jos se perheen kanssa on kurjempaa kuin yksin.
Kiitos, tämän lukeminen antoi minulle ajatukset jota olen hakenut vuosia:
Uhrin viitta niin tukevasti että sellaisen kanssa mitään pysty selvittämään
Tässä koko ydin, vanhemmalla oikeampi käsitys siitä kuka on uhri ja mikään hyvitys ei kelpaa koska sydänjuuria myöten loukattu, mitään selvää tekea ei pysty edes sanomaan, on vain loukattu ja sillä varjolla suorastaan kiristää toista tekemään eli hyvittämään asioita koko lopun elämää.
Ei onnistu ainakaan mulla, olkoot ja mä elän omaa vapaata, onnellista elämää.
Sairastuin parantumattomaan syöpään enkä jaksa lohduttaa äitiäni.
Vierailija kirjoitti:
Meidän perhe-elämä on jotenkin täysin kieroutunutta. Ilmapiiri on tosi myrkyllinen ja suurin syy sille on mun äiti, joka on toksinen uhriutuja. Puhuu kaikista jatkuvasti pahaa selän takana ja valittaa, naamatusten ollaan niin maireaa. Maailman feikein ihminen ja hirveä myrkynkeittäjä. Kääntänyt omat lapsensakin toisiaan vastaan tällä jatkuvalla negailulla ja paskan läyhäämisellä.
Hänen mielestään muut on vastuussa hänen ylimitoitetuista tunnereaktioistaan. Mutsi elää vanhoissa kaunoissaan, ei ole muuta puhuttavaa, kun häneen kohdistetut vääryydet. Hän on ikuinen uhri, vaikka omilla valinnoillaan teki omasta elämästään ja meidän lapsuudesta ankean ja pelonsekaisen.
Ei jaksa sellaista. Oikeesti äiti tarvis vuosia terapiaa ja oman elämän, jotta ei tarvis koko aikaans käyttää toisten arvostelemiseen. Mutta ei hän sitä ymmärrä, on heti kynnet pystyssä hyökkäämässä, jos yrität jotain sanoa asioista. Eli ei hänen kanssa pys
huh, aika lailla samantyyppistä tarinaa täälläkin. Päälle 40v sain tarpeekseni jatkuvana oksuämpärinä olosta ja katkaisin välit kokonaan äitiin, muut sitten tietty ei sitä liikettä niin innolla vastaanottaneet..faija jaksaa kysyä säännöllisesti että joko olet ollut äitiin yhteydessä, he ovat siis eronneet jo aikoja sitten. Mutta siis kivaa vähättelyä muun perheen osalta etkö nyt vain voisi antaa menneiden olla..juu voisin..ja sama helvetti alkaisi uudestaan kun sen ihmisen päästää omaan elämään takaisin, tämäkin tuli riittävän monta kertaa koettu että ehkä tällä kertaa asiat olisi toisin..kunnes tulee se flippausvaihe ja saat 30 haukkumaviestiä parissa päivässä, jossa sut lytätään alimpaan helvettiin..ja jälkeenpäin kuitatataan että hups vähän tuulettelin tunteita. Saa tuuletella ihan itsekseen nykyään tai jonkun muun niskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vieraalta kuulostaa joidenkin kavereidenkin puheet miten odottaa vanhempansa kuolemaa jne., kun itselle vanhemmat on kuitenkin tärkeitä enkä haluaisi heistä luopua.
kannattaa olla tyytyväinen että olet saanut ns. normaalit vanhemmat. Epänormaalit pystyy tekemään elämästä aika lailla helvetin, kuten täällä moni kirjoitus asiaa heijastaakin.
Yhteydenpito ottaa enemmän kuin antaa. Ja kysymys on terveestä, hyvinvoivasta ihmisestä.