Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut ovat niin kärkkäitä jakelemaan neuvoja?
18.08.2022 |
Joidenkin kanssa on todella vaikea ja ärsyttävääkin keskustella, kun vastapuoli yrittää koko ajan jakaa neuvojansa.
Esim tänään työpaikan kahvitunnilla naureskelin olemattomille viherpeukaloilleni kun olin saanut kaktuksenkin kuukahtamaan. En kaivannut siihen erään työkaverin seikkaperäistä selostusta siitä mitä multaa tulisi käyttää ja mihin ilmansuuntaan piikkien pitäisi sojottaa.
Olen huomannut tämän samaisen työkaverin tyylin neuvoa aivan kaikessa.
Mutta samaa vikaa löytyy puolisostanikin... Jos joskus mainitsen vaikka jostakin työhöni ongelmasta ja miten se stressaa, niin en kaipaa siihen asiasta mitään ymmärtämättömän neuvoja vaan ehkä vaikka vaan tsemppausta ja minuutin niskahierontaa!
Kommentit (117)
Nopeasti olisi entinen ystävä, jos toksinen positiivisuus on ainoa mikä sallitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älä kerro ongelmaa, jos et halua ratkaisua.
Oli pakko ruveta sinunkin sitten neuvomaan. Ap. ei kaipaa neuvoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa pari tunnevammaista sanoo, ettei pidä puhua huolistaan, jos ei ole valmis ratkaisemaan niitä kuulijan haluamalla tavalla siinä paikassa. Me tarvitaan jotain tunnekasvatusta peruskouluun, hyvänen aika.
Jos haluaa puhua ongelmistaan, mutta ei kuulla toisen ihmisen mielipidettä tai kommenttia, pitää mennä puhumaan terapeutille tai ostaa kotiin nukke tai koira, jolle ne kertoo. Noilta ei tule kommentteja eikä tuputeta neuvoja. Muille ihmisille, jos puhut ongelmistasi, niin se merkitsee sitä, että tarvitset ja pyydät neuvoa. Ellet sitten erikseen sano, että "älkää neuvoko minua tässä, mutta...." Eihän muuten ole mitään ideaa kertoa omista ongelmistaan muille, jos ei halua kuulla toista mielipidettä asiaan.
On olemassa sellainen konsepti kuin ystävä ja tunteiden vuodattaminen. Kannatta tutustua joskus.
Tämä on vissiin jotain kuukausikiertoisten tunnehumppahulluutta, jos tunnevuotoja aiheuttaa kaikki kaktuksenhoidosta lähtien.
Ei ole. Vain osa naisista on tunnehulluja, jotka tukahduttavat toiset mitättömillä tunnevuodatuksillaan.
Ja rationaalinen sukupuoli mies johtaa itsemurha, väkivalta-, murha- ja joukkomurhatilastoja. Hyvin menee.
Vierailija kirjoitti:
99.7% suomalaisista on autisteja. Keskustelukulttuurista päätellen.
Olipa naseva kommentti. Oikein keskustelua virittävä.
Vierailija kirjoitti:
Älä kerro ongelmaa, jos et halua ratkaisua.
Alleviivasit juuri millaisesta ihmistyypistä on kyse. Olet sellainen joka näkee ongelmia ihan joka paikassa, ja itsesi ratkaisijana niihin kaikkiin :D Naurattaa joo, mutta ei siinä vaiheessa kun normaali keskustelu ei ole enää mahdollista, koska mitään ei voi sanoa, kun joka ikinen lause on toiselle ongelma jonka hän voi ratkaista. esimerkkejä:
*hirveä helle ja kostea ilma, hiki valuu kaikkien selkää pitkin*
-Onpas helle, tässähän ihan paistuu jo, illalla varmaan onneksi tulee sade!
-Sinun kannattaa ostaa ilmanviilennin, pitää ikkunat kiinni päivällä ja avata yöksi. Juo myös paljon ettet kuivu. Hakeudu varjoon, äläkä rehki helteellä.
*Teini kiukuttelee teinikiukkujaan, ja siitä tulee puuskahdettua*
- Huhhuh, kyllä on vaan välillä raskasta tuo lasten teini-ikä. Ovia paiskotaan eikä mikään kelpaa. Onneksi tämä on kohta ohi!
-Teinille pitää laittaa rajat, ja sille pitää sanoa ettei ovia saa paiskoa. Nuorisopsykiatriasta voisi olla teille apua jos omat kasvatustaitonne eivät riitä.
*olet lykännyt tapetointia laiskuuttasi, kun ei millään vain hotsittaisi aloittaa*
-Olisi pitänyt tuokin tapetoida jo vuosia sitten ,mutta kun ei millään viitsisi aloittaa, aina tuntuu olevan muutakin tekemistä!
-Netistä löytyy kyllä ohjeita tapetoimiseen jos se tuntuu vaikealta. Voit myös ostaa ammattilaisen tekemään jos itsestäsi ei siihen ole. Joku remppamies voi tulla tekemään sen lyhyelläkin varoitusajalla.
*sähkönhinta moninkertaistuu*
-Kylläpä on hienoa olla sähkölämmitteisen talon omistaja tätä nykyä, huhhuh!
-Hommatkaa ilppi, se pienentää sähkönkulutusta. Jääkaapin ovea ei myöskään kannata aukoa turhaan, Saunomista kannattaa nyt välttää kun se vie niin paljon sähköä.
Ei varmaan tarvitse tämän enempää esimerkkejä siihen miski tuollaiselle ihmiselle ei voi edes päivää sanoa ilman että sieltä alkaa neuvominen ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä tunneihmiset sitten haluatte että tunnevuodatukseenne vastataan? Käykö joku perus "ahaa, voi harmin paikka" tms?
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinä elät kuin typerys ja puhut siitä muille? Jos et halua neuvoja, ole hiljaa.
Mä monesti hauskuutan muita kertoilemalla pikku töppäyksistäni humoristiseen sävyyn. (Kaikki ei aina ymmärrä pointtia, etten ole nauvoa hakemassa. )
Tokihan sitä voi myös lounaan syödä syvän hiljaisuuden vallitessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä kerro ongelmaa, jos et halua ratkaisua.
Alleviivasit juuri millaisesta ihmistyypistä on kyse. Olet sellainen joka näkee ongelmia ihan joka paikassa, ja itsesi ratkaisijana niihin kaikkiin :D Naurattaa joo, mutta ei siinä vaiheessa kun normaali keskustelu ei ole enää mahdollista, koska mitään ei voi sanoa, kun joka ikinen lause on toiselle ongelma jonka hän voi ratkaista. esimerkkejä:
*hirveä helle ja kostea ilma, hiki valuu kaikkien selkää pitkin*
-Onpas helle, tässähän ihan paistuu jo, illalla varmaan onneksi tulee sade!
-Sinun kannattaa ostaa ilmanviilennin, pitää ikkunat kiinni päivällä ja avata yöksi. Juo myös paljon ettet kuivu. Hakeudu varjoon, äläkä rehki helteellä.
*Teini kiukuttelee teinikiukkujaan, ja siitä tulee puuskahdettua*
- Huhhuh, kyllä on vaan välillä raskasta tuo lasten teini-ikä. Ovia paiskotaan eikä mikään kelpaa. Onneksi tämä on kohta ohi!
-Teinille pitää laittaa rajat, ja sille pitää sanoa ettei ovia saa paiskoa. Nuorisopsykiatriasta voisi olla teille apua jos omat kasvatustaitonne eivät riitä.
*olet lykännyt tapetointia laiskuuttasi, kun ei millään vain hotsittaisi aloittaa*
-Olisi pitänyt tuokin tapetoida jo vuosia sitten ,mutta kun ei millään viitsisi aloittaa, aina tuntuu olevan muutakin tekemistä!
-Netistä löytyy kyllä ohjeita tapetoimiseen jos se tuntuu vaikealta. Voit myös ostaa ammattilaisen tekemään jos itsestäsi ei siihen ole. Joku remppamies voi tulla tekemään sen lyhyelläkin varoitusajalla.
*sähkönhinta moninkertaistuu*
-Kylläpä on hienoa olla sähkölämmitteisen talon omistaja tätä nykyä, huhhuh!
-Hommatkaa ilppi, se pienentää sähkönkulutusta. Jääkaapin ovea ei myöskään kannata aukoa turhaan, Saunomista kannattaa nyt välttää kun se vie niin paljon sähköä.
Ei varmaan tarvitse tämän enempää esimerkkejä siihen miski tuollaiselle ihmiselle ei voi edes päivää sanoa ilman että sieltä alkaa neuvominen ;)
Erittäin osuvia esimerkkejä. Liekö suomalainen kansantauti, että sukupolvet on kasvatettu aikojen saatossa pelkäämään ja välttelemään tunteita. No siksi tämä kansa tykkääkin niin paljon juoda viinaa ja kiikkua kaulakiikussa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tunneihmiset sitten haluatte että tunnevuodatukseenne vastataan? Käykö joku perus "ahaa, voi harmin paikka" tms?
No mielummin vaikka. Kannusta lisäkysymyksillä puhumaan asiasta enemmän. Osoita myötätuntoa jos sitä on. Tai sitten olet vain oma itsesi ja osoitat, ettei kiinnosta, niin ei tarvi montaa kertaa kuunnella toisten avautumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin kerran eräässä virastossa jonne palkattiin vähän myöhemmin kaksi keski-ikäistä miestä.
Toisaalta oli huvittavaa seurata, kuinka nämä kaksi kilpailivat keskenään besserwisseröinnissä ja pätemisessä. Ei ollut asiaa, johon heillä ei olisi löytynyt neuvoarsenaalia, ja pitihän molempien kertoa omansa.
Toisaalta oli vähän rasittavaa, kun yksikään kahvitunti ei kulunut rennon rupattelun tapaan, vaan nämä kaksi ottivat ns tilan haltuun eikä kukaan muu enää saanut suunvuoroa kun he rupesivat ruotimaan kulloinkin tarjolla olevaa ongelmaa.
Monta kertaa tuli mieleen, että heille olisi voinut ehdottaa neuvokirjan kirjoittamista, kun nyt olivat ihan kaiken asiantuntijoita. Ehkä siihen joku heitä kehottikin, mutta ehdotus meni luultavasti ohi heidän korviensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä kerro ongelmaa, jos et halua ratkaisua.
Juuri näin.
En ymmärrä ihmisiä, jotka luettelevat ongelmia, jos oikea asia on "mulla on paha olo, ja kaipaan tsemppausta".
Itse ainakin olen sen verran ratkaisukeskeinen, että tunteissani kieriskelyä tärkeämpää on korjata epäkohta joka sitä tunneongelmaa aiheuttaa.
Eli en saa sanoa ystävälle että minulla on paha olla koska lapseni on vaikeasti sairas, jos en ole valmis kuuntelemaan miten lapseni tervehtyy kroonisesta sairaudestaan maallikolta joka luulee että ulkoilu ja terveellinen ruoka parantaa esim. syövän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse ollut samanlainen kivenmurikka, mitä osa teistä joiden mielestä tunteet ovat jollain tapaa ylimääräistä vaivaa. Vanhemmat eivät osanneet tunnekasvatuksen alkeitakaan, joten olen joutunut sitten terapeutin avulla paikkaamaan heidän jälkiään. Kauhulla muistelen millainen umpio sitä olikaan! Alkuun en tunnuistanut lähes mitään tunteita vihan ja ilon lisäksi. Nyt pitkän matkan jälkeen ymmärrän, miten paljon turhaa ahdistusta ja vihaa olin prässännyt sisälleni. Se tihkui ulos juurikin kovuutena ja tunnekylmyytenä.
Mulla menee hermo, jos joku vatvoo samaa asiaa moneen kertaan. Jos jollain on ongelma, pyrin miettimään siihen ratkaisua. Koen olevani hyvinkin myötäelävä. "Ohjeitani"/ ehdotuksiani ei tarvitse noudattaa, mutta ei myöskään vatkata samaa peetä kerrasta toiseen. En minäkään rasita muita samoilla jankutuksilla. Pyrin tekemään asioille jotain. Jos ratkaisukeskeisyys tekee minusta jonkun mielestä autistin, niin olkoon niin sitten.
Sanottakoon vielä se, että moni on kokenut minusta olevan apua, kun olen pyrkinyt asettumaan "ongelmallisen" tilanteeseen ja lähtenyt miettimään suuntaa sieltäkäsin. Mitään hehkutusta en kaipaa. Itse arvostan kokeneiden neuvoja ja elämänviisautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä kerro ongelmaa, jos et halua ratkaisua.
Alleviivasit juuri millaisesta ihmistyypistä on kyse. Olet sellainen joka näkee ongelmia ihan joka paikassa, ja itsesi ratkaisijana niihin kaikkiin :D Naurattaa joo, mutta ei siinä vaiheessa kun normaali keskustelu ei ole enää mahdollista, koska mitään ei voi sanoa, kun joka ikinen lause on toiselle ongelma jonka hän voi ratkaista. esimerkkejä:
*hirveä helle ja kostea ilma, hiki valuu kaikkien selkää pitkin*
-Onpas helle, tässähän ihan paistuu jo, illalla varmaan onneksi tulee sade!
-Sinun kannattaa ostaa ilmanviilennin, pitää ikkunat kiinni päivällä ja avata yöksi. Juo myös paljon ettet kuivu. Hakeudu varjoon, äläkä rehki helteellä.
*Teini kiukuttelee teinikiukkujaan, ja siitä tulee puuskahdettua*
- Huhhuh, kyllä on vaan välillä raskasta tuo lasten teini-ikä. Ovia paiskotaan eikä mikään kelpaa. Onneksi tämä on kohta ohi!
-Teinille pitää laittaa rajat, ja sille pitää sanoa ettei ovia saa paiskoa. Nuorisopsykiatriasta voisi olla teille apua jos omat kasvatustaitonne eivät riitä.
*olet lykännyt tapetointia laiskuuttasi, kun ei millään vain hotsittaisi aloittaa*
-Olisi pitänyt tuokin tapetoida jo vuosia sitten ,mutta kun ei millään viitsisi aloittaa, aina tuntuu olevan muutakin tekemistä!
-Netistä löytyy kyllä ohjeita tapetoimiseen jos se tuntuu vaikealta. Voit myös ostaa ammattilaisen tekemään jos itsestäsi ei siihen ole. Joku remppamies voi tulla tekemään sen lyhyelläkin varoitusajalla.
*sähkönhinta moninkertaistuu*
-Kylläpä on hienoa olla sähkölämmitteisen talon omistaja tätä nykyä, huhhuh!
-Hommatkaa ilppi, se pienentää sähkönkulutusta. Jääkaapin ovea ei myöskään kannata aukoa turhaan, Saunomista kannattaa nyt välttää kun se vie niin paljon sähköä.
Ei varmaan tarvitse tämän enempää esimerkkejä siihen miski tuollaiselle ihmiselle ei voi edes päivää sanoa ilman että sieltä alkaa neuvominen ;)
Kiitos tästä, nauroin ääneen :D juuri noin se menee tuollaisten ihmisten kanssa. Eräästä kaverista tuli tuollainen, ja kun huomasin että heillä käydessään en puhunut enää mitään, nyökkäilin vain hänen jutuilleen, niin tajusin että kaveruuden on aika loppua.
Hänessä oli vielä sellainen piirre, että kun itse sanoin jotain asiasta jonka tiesin 100%varmuudella, niin hän aina epäili, tai suoraan nauroi että ei ole noin. Sitten parin kk päästä esitti sanomiseni omina sanoinaan. Ensimmäistä kertaa luulin että hän pelleilee, ja nauraen sanoin että otit sitten sanani omaksesi, niin hän suuttui ja väitti itse tienneensä. Sen jälkeen en enää sanonut mitään. Jätin jopa jo sanomatta asioita joita hän oli tekemässä totaalisen väärin niin, että niistä tuli vahinkoa esim hänen talolleen, ihan vain siksi etten halunnut että hän ensin pilkkaa sanomistani, ja hetken päästä esittelee omana ideanaan.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa pari tunnevammaista sanoo, ettei pidä puhua huolistaan, jos ei ole valmis ratkaisemaan niitä kuulijan haluamalla tavalla siinä paikassa. Me tarvitaan jotain tunnekasvatusta peruskouluun, hyvänen aika.
Sinäpä sen sanoit. Ei minkäänlaisia tunneälyn taitoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa pari tunnevammaista sanoo, ettei pidä puhua huolistaan, jos ei ole valmis ratkaisemaan niitä kuulijan haluamalla tavalla siinä paikassa. Me tarvitaan jotain tunnekasvatusta peruskouluun, hyvänen aika.
Jos haluaa puhua ongelmistaan, mutta ei kuulla toisen ihmisen mielipidettä tai kommenttia, pitää mennä puhumaan terapeutille tai ostaa kotiin nukke tai koira, jolle ne kertoo. Noilta ei tule kommentteja eikä tuputeta neuvoja. Muille ihmisille, jos puhut ongelmistasi, niin se merkitsee sitä, että tarvitset ja pyydät neuvoa. Ellet sitten erikseen sano, että "älkää neuvoko minua tässä, mutta...." Eihän muuten ole mitään ideaa kertoa omista ongelmistaan muille, jos ei halua kuulla toista mielipidettä asiaan.
On olemassa sellainen konsepti kuin ystävä ja tunteiden vuodattaminen. Kannatta tutustua joskus.
Meilläpäin ihmiset on opettu psyykkiseen tunnesäätelyyn, jonka johdosta ei tarvitse "vuodattaa tunteita". Kannattaa tutustua ettei tukahduta toisia sillä, että vinkuu toistuvasti siitä ettei saa pysymään kaktuskaan elossa ja sitten suuttuu, kun joku neuvoo mten se tehdään.
Psyykkinen itsesäätely: keinot .... tehtäväkeskeisiä tai tunnekeskeisiä. tehtäväkeskeisyydessä pyritään ratkaisemaan ongelma. tunnekeskeisyydessä annetaan tunteille valta, jolloin ongelmia jäädään vellmaan ja surkuttelemaan
Tunnetaanko teilläpäin käsite "tilannetaju"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinä elät kuin typerys ja puhut siitä muille? Jos et halua neuvoja, ole hiljaa.
Mä monesti hauskuutan muita kertoilemalla pikku töppäyksistäni humoristiseen sävyyn. (Kaikki ei aina ymmärrä pointtia, etten ole nauvoa hakemassa. )
Tokihan sitä voi myös lounaan syödä syvän hiljaisuuden vallitessa.
Sama! Tykkään myös kielenvääntelystä, eli palindromit, puujalat, tavunkäännöt, ja muut kielelliset huumorinkukkaset ovat lähellä sydäntäni. Tilanne on kyllä kutkuttava sillii kun hoksaan jonkun tuollaisen, sanon sen ääneen, ja joku seurassa alkaa neuvomaan, tai sanoo ettei se noin ole. En tiedä mikä on hauskinta, oma lohkaisuni, se että sen tajunneet hekottelevat jutulleni, se että yksi ei tajua vaan alkaa sormi pystyssä neuvomaan :D En yleensä viitsi nolata tuota neuvojaa, vaan kiitän hänen hienosta neuvosta, mikä taas naurattaa kaikkia muita vielä enemmän :D
Vierailija kirjoitti:
Älä kerro ongelmaa, jos et halua ratkaisua.
Onko tullut koskaan mieleen, että on ihmisiä, jotka silloin tällöin kaipaavat vain sitä, että joku kuuntelee hetken? Ja ehkä vain rohkaisee ja tsemppaa? Ei tarvi aina olla tyrkyttämässä neuvoja ja ratkaisuja, jos niitä ei kysytä.
Se on todella rasittavaa.
Vaihda joskus mullat. Älä kastele liikaa ihan joskts vaan. Piikkien suunnilla ei ole väliä.
Ei ole. Vain osa naisista on tunnehulluja, jotka tukahduttavat toiset mitättömillä tunnevuodatuksillaan.