Vanhemmilla muutto ja soittivat, että pitää tulla katsomaan haluanko jotain..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän ap:tä hyvin. En itsekkään voi ymmärtää tätä ilmiötä, että edes kehdataan antaa roskaa ja sitten vielä loukkaannutaan jos sanotaan ei kiitos. Täällä joku ehdotti, että tämän voisi kuitata vitsinä, mutta siitä vasta loukkaannuttaisiin. Omana esimerkkinä mummolla oli tusina juomalaseja, sellaisia halvimpia tavallisia juomalaseja ja sanoi kerran, että kun hän asuu nyt yksin niin ei tarvitse niin montaa lasia, että hän voisi mahdollisesti antaa minulle puolet. Sanoin että ei kiitos, lasit olivat aivan loppuun käytettyjä, osasta puuttui palasia ja olivat melkein halki. Tähän mummo vastasi, että ei kannata jättää ottamatta kun joskus saatat tarvita jos tulee vieraita niin on hyvä olla ylimäärisiä laseja. Ja sitten jutun huipennus: Sanoi että hyvän hinnankin olen valmis antamaan 10 euroa riittää! Hiukan naurahdin ja sanoin että ei kiitos ja tästä mummo loukkaantui aivan verisesti ja sanoi että niin varmaan pitäisi jotain kristallilaseja olla ja ilmaseksi antaa ja että olen kiittämätön. 

Oma varakas isovanhempani kiikutti mulle joskus lahjaksi rikkinäistä astiaa, kun "sinä tykkäät vanhoista tavaroista". Ihan silkkaa kettuiluahan se oli, mutta häneltä ei mitenkään outoa, koska on ilkeä muutenkin. Käskin viedä kipon mennessään sinne, missä heinäsirkat tanssii letkajenkkaa.

Pidän joo vanhoista tavaroista, mutten tarvitse halkinaista kulhoa etenkään ihmiseltä, jolla olisi ollut antaa ehjäkin. Ne ehjät ja arvokkaammat oli kaiketi varattu muille lapsenlapsille ja minua yritti käyttää lasinkeräyspisteenä.

En tiedä, onko ap:lla sisaruksia ja millaista tavaraa vanhemmat heille ovat muuttokuorman päältä ehkä tarjonneet, mutta joillain tuon sukupolven ihmisillä on inhottava tapa valita yksi lapsistaan (yleensä laajenee myös hänen lapsiinsa, jos niitä on) kyykytettäväksi ja kiusattavaksi. Mikä tässä on motiivina, voimme vain arvailla, sillä näin toimivat henkilöt eivät koskaan myönnä tekevänsä tällaista.

Niinpä. Minä olen aina saanut tuota varastoroskaa (juurikin tuolla tykkäät vanhasta - perusteella). Tykkään, mutta vain tietynlaisesta ja tiettyjen aikakausien jutuista. Ei kotini sentään mikään museo ole. Ja vaikka olisi, niin ei museotkaan kokoelmiinsa mitä tahansa halua.

Sitten veljilleni ostettiin kaikki uutena, kun he muuttivat kotoa. En jaksa veljilleni olla katkera ja ollaan itseasiassa vaihdeltu keskenämme jonkin verran tavaroita, mutta vanhempien asenne ärsyttää.

Vierailija kirjoitti:

Omatkin vanhempani olivat pihejä, eivätkä olisi mistään hinnasta antaneet omastaan. Eivät auttaneet mitenkään rahallisesti tai antaneet tavaroita elinaikanaan. Lapsetkin sai lahjaksi jotain halvinta mahdollista, tyyliin sukat ja yhden tikkarin. Sain kyllä sitten 60 vuotiaana heiltä kivan perinnön, mutta kyllä silti ärsytti se että elinaikanaan eivät penniäkään antaneet, kun sitä olisi tarvittu silloin kun lapset oli pieniä. Ei melkein eläkeläisellä ole samalla tavalla kuluja ja kaikki on jo hankittu. Kuolinpesän siivoaminenkin oli melkoinen vaiva, kun kaikkea oli säästetty ja paljon jäi myös pakkauksissaan ollutta käyttämätöntä uutta tavaraa jostain 80-luvulta. Aika monta roskalavallista tuli tehtyä, samoin lahjoituksia. Kumpa olisivat elinaikanaan pistäneet kiertoon kun tavara oli ajankohtaista. 

Niin, juuri tämän takia pitäisi se kuolinsiivous tehdä paljon aikaisemmin kuin sitten kuolee. Ehtisi itsekin viimeiset vuodet ja vuosikymmenet nauttia väljemmästä elämästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehdotan kaikille jotka kärsii sukunsa tavaroista että laitatte ne kylmästi myyntiin, roskiin tai kiertoon. Itseään ja kotiaan kannattaa arvostaa sen verran, ettei siitä tule toisten roskakori. 

En jaksa kuunnella loppuelämääni kiukuttelua siitä tavaran hävittämisestä. Ja en sitten taas tahdo myöskään eroon perheestäni. Mikä olisi todennäköinen lopputulos jos heittäisi tavarat vain pois.

Sanot että varkaus kävi ja sait vakuutusrahat ja katsot kun haaskat vaatii osansa. 

No se siinä varmaan kävisi. Äkkiä olisivat kaikki kalusteet olleetkin kaikkien muiden omaisuutta ja sitten saisin vielä kaiken päälle maksaa.

Vierailija kirjoitti:

Minun isälläni miljoonaomaisuus. Isänsä kuoli ja jätti n. 30 tuhatta perintöä. Emme saaneet veljeni kanssa mitään, se meni isälleni. Sitä pidän outona. 😄

Tottakai lapsi perii isänsä eivätkä isoisää lapsenlapset, kun vaarin oma jälkeläinen on vielä elossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun isälläni miljoonaomaisuus. Isänsä kuoli ja jätti n. 30 tuhatta perintöä. Emme saaneet veljeni kanssa mitään, se meni isälleni. Sitä pidän outona. 😄

Tottakai lapsi perii isänsä eivätkä isoisää lapsenlapset, kun vaarin oma jälkeläinen on vielä elossa.

Tällaisissa tilanteissa monet luopuu perinnöstä lastensa hyväksi. Koska ne lapset usein tarvitsevat sitä rahaa enemmän kuin se perijä. Mutta totta on että ko isällä oli oikeus ottaa tuo 30 000e itselleen.

Roskiin vaan kaikki!

Kaatopaikalle vaari, hus pois

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehdotan kaikille jotka kärsii sukunsa tavaroista että laitatte ne kylmästi myyntiin, roskiin tai kiertoon. Itseään ja kotiaan kannattaa arvostaa sen verran, ettei siitä tule toisten roskakori. 

En jaksa kuunnella loppuelämääni kiukuttelua siitä tavaran hävittämisestä. Ja en sitten taas tahdo myöskään eroon perheestäni. Mikä olisi todennäköinen lopputulos jos heittäisi tavarat vain pois.

Sanot että varkaus kävi ja sait vakuutusrahat ja katsot kun haaskat vaatii osansa. 

No se siinä varmaan kävisi. Äkkiä olisivat kaikki kalusteet olleetkin kaikkien muiden omaisuutta ja sitten saisin vielä kaiken päälle maksaa.

Niinpä. Joillain ihmisillä tavaraa ennen tärkeysjärjestyksessä on vain raha. Lapset sitten ei pääse edes mitalisijoille ja lapsenlapset ei osallistu koko kilpailuun.

Joku ihmetteli miksi kahdeksankymppiset vanhemmat soittelevat iltamyöhään ja vielä valvovat siihen aikaan. Samanlaisia minun n. 80-v. vanhempani, molemmat valvovat yli puolenyön, äiti katselee telkkaria ja isä on tietokoneella tai katselee jotain Netflixistä toisesta telkkarista jopa aamuyön tunteihin. Koskaan heille ei kannata soittaa ennen puoltapäivää, ovat silloin vielä nukkumassa. Äiti on yleensä herännyt puolenpäivän jälkeen, isä jatkaa uniaan siitä vielä pari-kolme tuntia.

Poltettakoon kaikki ylimääräinen, sähkö on kallista ja kallistuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehdotan kaikille jotka kärsii sukunsa tavaroista että laitatte ne kylmästi myyntiin, roskiin tai kiertoon. Itseään ja kotiaan kannattaa arvostaa sen verran, ettei siitä tule toisten roskakori. 

En jaksa kuunnella loppuelämääni kiukuttelua siitä tavaran hävittämisestä. Ja en sitten taas tahdo myöskään eroon perheestäni. Mikä olisi todennäköinen lopputulos jos heittäisi tavarat vain pois.

Sanot että varkaus kävi ja sait vakuutusrahat ja katsot kun haaskat vaatii osansa. 

No se siinä varmaan kävisi. Äkkiä olisivat kaikki kalusteet olleetkin kaikkien muiden omaisuutta ja sitten saisin vielä kaiken päälle maksaa.

Niinpä. Joillain ihmisillä tavaraa ennen tärkeysjärjestyksessä on vain raha. Lapset sitten ei pääse edes mitalisijoille ja lapsenlapset ei osallistu koko kilpailuun.

Sellaista se on. Hedelmistään puu tunnetaan.

Turha mitään on säästellä, vanhenee ja homehtuu kuiteskin. Kauppa kuihtuu ja kutistuu, työpaikat poistuu jos kaikki säilötään ja otetaan uusiokäyttöön.

Pois vaan vanhat ja vanhukset, uutta putkeen kunnes nekin vanhenee. 

Vierailija kirjoitti:

Poltettakoon kaikki ylimääräinen, sähkö on kallista ja kallistuu.

Ja luojalle kiitos siitä. Meidän vanhemmat asuu omakotitalossa ja järkyttyivät tästä sähkön ja öljyn hinnan noususta siinä määrin, että siellä tosiaan pistetään niitä "antiikki" kalusteita nyt päreiksi. Onpahan tulevaisuudessa vähemmän tuputettavaa tavaraa.

Ja samalla pääsin omissa nurkissa pyörineestä romustakin eroon. Olivat vielä kiitollisia kun kannoin ne heidän 10v sitten mulle nurkkiin tunkemansa perintökalut sinne jonon jatkeeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun isälläni miljoonaomaisuus. Isänsä kuoli ja jätti n. 30 tuhatta perintöä. Emme saaneet veljeni kanssa mitään, se meni isälleni. Sitä pidän outona. 😄

Nyt tänne tulee joku suurten ikäluokkien edustaja ja sanoo:

Ei ne ole sinun perintörahojasi. Sinun vuorosi tulee aikanaan vaikka et ansaitsisi mitään perintöä kun olet noin ahne.

Meillä perheen matriarkka kuoli 90-vuotiaana. Boomerisukupolven jälkeläiset myivät arvokkaan asunnon ja jakoivat rahat. Meille lapsenlapsille tuli perinnöksi vanhoja antiikkihuonekaluja (ei mitään kovin arvokasta) määräyksellä että nämä ovat suvun arvotavaraa jota pitää vaalia. No nyt mulla on autotalli täynnä vanhoja huonekaluja. Mummon vaatteitakin tarjottiin, mutta niistä sentään pystyimme kieltäytymään.

Ja paras tässä: miksi boomerit olivat niin reiluja että lapsenlapsetkin saivat perintöä (huonekalut) vaikka eihän meille mitään edes pesästä kuulu. No vastaus on tietenkin se että kukaan perillisistä ei tykkää antiikista niin laittoivat ne lapsenlapsien riesaksi.

Tässä se oikea syy on. Ei hennota luopua, mutta ei myöskään haluta omiin nurkkiin. Pistät vain heti myyntiin kun boomereista aika jättää tai eivät enää muista ko tavaroita. Tai sitä kenelle mikäkin meni.

Tuo on nimittäin kaikista raskainta kun joku tuo tavaraa omiin nurkkiin säilytykseen ja sitten olet sidottu siihen tavaraan koska sitä ei saa pistää pois.

Juu ei hennota luopua niin väen väkisin pitää sitten autotalliin säilöä. Vanhemmillani on isompi talo niin sinne olisivat perintökalusteet mahtuneet, mutta eivät sopineet asunnon sisustustyyliin vaikka tilaa kyllä olisi kun isossa talossa kaksin asustaa. Eikä mahtunut edes heidän autotalliinsa koska kyllähän auton pitää mahtua talliin. No minun autoni ei mahdu enää!

Ja pahinta tässä on että vaimo kuittalee että olen vellihousu joka ei uskalla sanoa vastaan vanhemmilleen - ja on siinä ihan oikeassa.

Vaimon vanhemmat ei ilmeisesti harrasta tätä. Mun harrastaa ja kärsin siitä. Juurikin tuollaista että äidillä ja isällä on leppoisaa, mutta mulla sitten on kaikki ne ongelmat mitä he välttävät tunkemalla roskat mun nurkkiin.

Mutta tästä syystä ymmärtäisin ihan 100% jos mun miehen vanhempien nurkista ilmestyisi läjä tavaraa meidän nurkkiin myös. Siinähän oltaisiin sitten vellihousuja yhdessä.

Tätä ei kyllä pysty ymmärtämään jos ei itse ole samassa tilanteessa.

Vierailija kirjoitti:

Joku ihmetteli miksi kahdeksankymppiset vanhemmat soittelevat iltamyöhään ja vielä valvovat siihen aikaan. Samanlaisia minun n. 80-v. vanhempani, molemmat valvovat yli puolenyön, äiti katselee telkkaria ja isä on tietokoneella tai katselee jotain Netflixistä toisesta telkkarista jopa aamuyön tunteihin. Koskaan heille ei kannata soittaa ennen puoltapäivää, ovat silloin vielä nukkumassa. Äiti on yleensä herännyt puolenpäivän jälkeen, isä jatkaa uniaan siitä vielä pari-kolme tuntia.

Onpas törkeetä.

Mites nuo sitten sopeutuu laitoselämään? Kai olet yrittänyt opettaa ajoissa sopeuttamaan rytminsä tulevaan?!

Ehkä hekin haluavat "näpäyttää" ja tekivät tuon, koska alunperin asenteesi oli niin nihkeä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poltettakoon kaikki ylimääräinen, sähkö on kallista ja kallistuu.

Ja luojalle kiitos siitä. Meidän vanhemmat asuu omakotitalossa ja järkyttyivät tästä sähkön ja öljyn hinnan noususta siinä määrin, että siellä tosiaan pistetään niitä "antiikki" kalusteita nyt päreiksi. Onpahan tulevaisuudessa vähemmän tuputettavaa tavaraa.

Ja samalla pääsin omissa nurkissa pyörineestä romustakin eroon. Olivat vielä kiitollisia kun kannoin ne heidän 10v sitten mulle nurkkiin tunkemansa perintökalut sinne jonon jatkeeksi.

Pikku hiljaa sitten nurkkalaudoista alkaen uuniin vaan. Riittää että jää yksi huone vanhuksille lämmitettäväksi. Samalla pääsee eroon hometalosta. Ja vahinkojakin voi sattua, ilmainen .........

Mitäpäs tuota mitään säästämään. Kyllä kiinalaiset meille aina uutta tuottaa. Säästyy lapset tavarapaljoudelta ja riittää poltettava lämpöenergialaitoksissa.

Hyvä että tiedostava nykysukupolvi ei enää hilloa tavaraa. Uutta se olla pitää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poltettakoon kaikki ylimääräinen, sähkö on kallista ja kallistuu.

Ja luojalle kiitos siitä. Meidän vanhemmat asuu omakotitalossa ja järkyttyivät tästä sähkön ja öljyn hinnan noususta siinä määrin, että siellä tosiaan pistetään niitä "antiikki" kalusteita nyt päreiksi. Onpahan tulevaisuudessa vähemmän tuputettavaa tavaraa.

Ja samalla pääsin omissa nurkissa pyörineestä romustakin eroon. Olivat vielä kiitollisia kun kannoin ne heidän 10v sitten mulle nurkkiin tunkemansa perintökalut sinne jonon jatkeeksi.

Pikku hiljaa sitten nurkkalaudoista alkaen uuniin vaan. Riittää että jää yksi huone vanhuksille lämmitettäväksi. Samalla pääsee eroon hometalosta. Ja vahinkojakin voi sattua, ilmainen .........

Hyvä porttiteoria. Tottakai tarpeettoman tavaran polttaminen johtaa siihen että kohta palaa koko kotitalo.

Mitäs tuossa sitten olisi kannattanut tehdä? Edelleen säilyttää ei-toivottua tavaraa nurkissa ja kantaa sitten itse ostetut sinne takan sytykkeiksi?