Peloteltiinko teitäkin lapsena ollessanne namusedillä?
Muistan kuinka minulle joskus 1980-luvulla kerrottiin, että vieraiden ihmisten kyytiin ei saa mennä ja aikuisilta ei saa ottaa karkkia jne. Erityisesti vierailla miehillä peloteltiin, kun he voivat olla namusetiä. Kuulin myös, kunka aikuiset puhuivat Jammu-sedästä, joka oli jotain pahaa tehnyt ja hän oli namusetä. Sitä ei tosin suostuttu kertomaan, että mitä namusedät tekevät ja miksi heitä pitää varoa tai että miksi he haluavat lapsia mukaan tai antaa lapsille karkkia. Vasta joskus lähempänä 10-vuotiaana 1980-luvun lopulla sain käsiini jonkun lehden, jossa kerrottiin, että mitä Jammu oli kahdelle pikkutytölle tehnyt. Siis surma nnut heidät ja jossain vaiheessa sain sitten tietää, että hän oli tehnyt muitakin rikoksia ja että oli myös ihmsiä, jotka hyväksikäyttävät lapsia. Siksi meitä lapsia siis varoiteltiin namusedillä, mutta ei jostain syystä kerrottu, että mitä he voivat lapsille tehdä ja että on myös naisipuoleisia hyväksikäyttäjiä.
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Me käytiin lapsena oikein porukalla vieraan miehen kotona, kun se antoi karkkia ja sipsejä. Se mies oli jollain tapaa kehitysvammainen tai ehkä Asperger. En osaa sanoa, mutta lapsikin ymmärsi, että ei ole ihan tavallinen mies. Tämä mies oli vain yksinäinen ja kaipasi seuraa. Ei koskaan yrittänyt mitään. Ei kuitenkaan kukaan meistä kertonut hänestä vanhemmille. Juurikin sen namusetä pelotteluun vuoksi.
Teillä kävi hyvä tuuri, olitte aika uhkarohkeita. Olisi voinut käydä paljon pahemmin.
Kyllä. Se oli hyvä asia ja osasi varoa vieraita setiä, lähti miltei pakoon. Jokainen mies ei tosin kaikissa yhteyksissä leimautunut namusedäksi, vaikka kaverien isät, vaikka olisihan niissäkin voinut olla joku. Uimahallien turvallisuus oli silti retuperällä, sinne pääsi paha setä.
Peloteltiin ja tämä jammun tapaus oli silloin vielä suht tuore. Jammuhan liikkui autolla ja nimenomaan autoista peloteltiin, että jos auto pysäyttää ja pyytää kyytiin niin ei saa mennä
Olisihan se namusetä voinut jollain muullakin liikkua.
Pelkäsin noita autoja niin, että kuljin koulureittiäni metsien poikki oikoen ja kuljin puskissa piilossa autoilta.
Minun nähdäkseni tuo oli vaarallisempaa. Mielikuvitus vaan laukkasi niin paljon, kun ei kunnolla kerrottu mitä se namusetä haluaa.
Silloin myös peilattiin suoraan tätä jammun tapausta, koska poikia ei ainakaan meidän koulussa peloteltu namusedillä. Ihan yhtä hyvinhän niitä voisi pojat kiinnostaa, tyttöjä kehotettiin valppauteen.
Tästä varoitettiin koulun aamunavauksessa ja kotitiedottein.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki pedarit eivät kuitenkaan ole pahoja, on olemassa myös mukavia pedo fiilejä. Itse olen kolmekymppinen mies ja minua luullaan joskus pahaksi. Haluaisin silitellä ja halailla söpöjä pikkutyttöjä.
Kerran menin mukaan lasten leikkeihin ja halasin yhtä pikkutyttöä. Läheisen koulun aikuinen tuli hätistämään hiiteen. =D
Jos ihan oikeasti olet, niin saako kysyä, onko sinua itseäsi kohdeltu lapsena aikuisten taholta väärin?
Vierailija kirjoitti:
Me käytiin lapsena oikein porukalla vieraan miehen kotona, kun se antoi karkkia ja sipsejä. Se mies oli jollain tapaa kehitysvammainen tai ehkä Asperger. En osaa sanoa, mutta lapsikin ymmärsi, että ei ole ihan tavallinen mies. Tämä mies oli vain yksinäinen ja kaipasi seuraa. Ei koskaan yrittänyt mitään. Ei kuitenkaan kukaan meistä kertonut hänestä vanhemmille. Juurikin sen namusetä pelotteluun vuoksi.
Jatkan vielä. Oltiin kaikki melko köyhistä perheistä ja kotona oli harvoin mitään herkkuja. Siksi me siellä namusedällä käytiin. Koskaan ei kenelläkään mitään tapahtunut ja meitä oli aina monta lasta. Tyhmiä ja ymmärtämättömiä oltiin. Vieläkään en ole kertonut kenellekään mitä lapsena touhuttiin.
Kyllä varoiteltiin. Olen samaa vuosikertaa kuin Jammun uhrit ja muistan vieläkin hyvin elävästi tv-uutisoinnit miten tytöt ensin ilmoitettiin kadonneiksi ja myöhemmin löydettiin. Muistan myös äitini järkytyksen ja se toimi kyllä hyvin peloitteena. Puhumattakaan naapurissa lukemistani Alibeista, siihen aikaan uutisointi oli vähän raffimpaa kuin nykyisin.
Ei todellakaan peloteltu eikä juuri kerrottukaan. Mustalaisista varoiteltiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me käytiin lapsena oikein porukalla vieraan miehen kotona, kun se antoi karkkia ja sipsejä. Se mies oli jollain tapaa kehitysvammainen tai ehkä Asperger. En osaa sanoa, mutta lapsikin ymmärsi, että ei ole ihan tavallinen mies. Tämä mies oli vain yksinäinen ja kaipasi seuraa. Ei koskaan yrittänyt mitään. Ei kuitenkaan kukaan meistä kertonut hänestä vanhemmille. Juurikin sen namusetä pelotteluun vuoksi.
Teillä kävi hyvä tuuri, olitte aika uhkarohkeita. Olisi voinut käydä paljon pahemmin.
Me oltiin koko lapsuus ja nuoruus tyhmiä ja uhkarohkeita. Teininä juotiin pussikaljaa puistossa ja lähdettiin ties kenen kyytiin ja mukaan kännissä. Kotoa oli ohje oli vain, että aamuun mennessä pitää olla kotona. Hurjaa oli nuoruus. Onneksi mitään ei koskaan tapahtunut. Minustakin tuli lopulta tylsä ja tavallinen työssäkäyvä äiti.
Juu varoiteltiinpa hyvinkin. Meni niin hyvin jakeluun tuo opetus, etten koskaan ole halunnut edes ravintolassa vierailta miehiltä drinkkiä vastaanottaa, etten jää mitään ns. velkaa.
Lisäksi vanhemmat varoittelivat liftaamasta. 80-luvulla jotkut liftaritytöt oli kai listitty kuoliaiksi tms.
Myös Bodomin murha-jutut muistettiin kertoa. Ei kiinnostanut telttailla kuin Ruisrockissa poikakavereiden kanssa.
Minua varoiteltiin namusedistä, mutta ei kerrottu mitä ne oikeasti ovat. Omille lapsilleni olen kertonut.
Ymmärrän, että haluttiin varoittaa lapsentasoisesti, että "ei saa ottaa vieraalta karkkia"
Aina painotettiin sitä karkkia ja ei saa ottaa, kun vieras tarjoaa tai ei saa lähteä mukaan. Eihän tuo tarkoita tai avaa yhtään mitään aikuisellekaan.
Meidän koulussa vielä lisättiin tuohon, että kun on sellaisia aikuisia ketkä "ei tykkää lapsista"
Eli tarjoaa karkkia, pyytää mukaan ja ei tykkää lapsista? Siis häh! Tuo vaan hämmensi.
Jos joku olisi sanonut, että tunnen sun vanhemmat ja vien sut lintsille tai tuu mukaan ettimään kadonnutta kissanpentua, niin varmaan vaan olisin ollut että hei se ei tarjonnu karkkia!
Eli varoteltiin, mutta aina vaan se oli sitä epäselvää horinaa siitä karkista tai "tarjoaa jotain"
Olisi vaan sanottu, että jos vieras aikuinen tulee juttusille niin meet vaan pois
Peloteltiin kyllä ja aivan aiheesta. Niihinki on tullut useasti törmättyä ja valitettavasti myös muut ikäiseni naiset on tyttöinä joutuneet tätä paskaa todistamaan. Ei lapsista pidä sinisilmäisiä kasvattaa, vaan varoittaa ihmiseläimen raadollisesta luonteesta. Nykyään tuo grooming ilmiökin kohdistuu niin laajasti lapsiin, että kyllä sitä arjen realiteetit pitää lapselle opettaa heti, kun liikkuu yksin. Tai onhan näitä hyväksikäyttäjiä harrastuksissa, kouluss jne. Oksettaa kyllä ajatella, millaisia ihmisiä tuo vastakkainen sukupuoli tuottaa. Lapsetkin ovat vain heidän himojaan varten, hyi helv.
Varoiteltiin ja valitettavasti ihan syystäkin. 90-luvun lopulla meidän asuinpaikkakunnallamme raiskattiin alakouluikäinen tyttö koulumatkalla. Itse olin tuohon aikaan n. 12-vuotias, voin vaan kuvitella miltä omista vanhemmista on silloin tuntunut lähettää meitä lapsia kouluun sen jälkeen, kun tekijää ei saatu (ainakaan heti) kiinni, oli siihen aikaa Poliisi-tv:ssäkin tämä tapaus esillä. Järkyttävää.
Omille lapsille olen myös opettanut ettei vieraaseen autoon mennä vaikka mitä sanottaisiin tai millä houkuteltaisiin. Mikään asia ei ole niin tärkeä, että kyytiin pitäisi nousta. Olen myös kertonut lapsentasoisesti mitä nämä namusedät on. Namusetä-termi on kyllä todella puistattava, onneksi sitä ei juuri enää kuule käytettävän.
Omassa lapsuudessani 1980-luvulla ei käytetty pedofiilisanaa. Puhuttiin vain epämääräisesti namusedistä, jotka tarjoavat karkkia ja houkuttelevat metsään tai kotiinsa. En ymmärtänyt miksi joku haluaisi houkutella lapsen mukaansa, mutta tunsin kyllä inhoa ja yökötystä ulkona kohtaamisia vanhoja miehiä kohtaan, jotka yrittivät ottaa kontaktia. En muista tällaisia tilanteita ja yksityiskohtia, mutta muistan sen inhon ja vastenmielisyyden tunteen.
Namusedistä ei puhuttu mitään, vaan "huumekarkeista".
Jäätiin joskus kaverin kanssa koulun pihaan itkemään kun ei uskallettu lähteä satujumpan jälkeen kotiin raiskaajan takia.
Ellen väärin muista niin joku nainen oli raiskattu koti/työmatkalla ja tekijää etsittiin Ja tästä kohistiin turhan isoon ääneen ainakin minun ja tämän kaverini kotona.
Eihän me lapset ymmärretty muuta kuin että joku mies tekee jotain pahaa muille ihmisille ja tätä tulee varoa kun ei olla saatu kiinni.
Olen melko varma ettei ks raiskaus edes tapahtunut samassa kaupungissa, mutta eipä kukaan viitsinyt sitäkään selventää että raiskaajaa tuskin pikkutytöt kiinnostaa.
Kaverin isä tuli hakemaan kun meitä ei kuukunut kotiin.
Kyllä. Ja sitten sattui se petoviili olemaan oma setä, joka groomasi kauhuelokuvilla ja tupakalla eli "vähän kielletyillä" asioilla, ja myöhemmin pornoleffoilla, ja sitten siirryttiinkin itse asiaan. Ei siinä karamellit omistajaa vaihtaneet, eli todella naurettavan kapea-alainen varoitus.
Peloteltiin juuri tuolla karkilla. Että jos joku tulee ja tarjoaa karkkia niin ei saa ottaa.
Sitten kun olin vähän vanhempi, n 12 v niin puhuttiin että jos joku tarjoaa huumeita niin ei saa ottaa.
Kenelle nyt on vaan tullut joku random tarjoamaan yhtäkkiä huumeita, ja miksi. Kaukaa haettua.
Sain olla rauhassa namusediltä lapsena, mutta kaikki varoittelu kiinnostuneista miehistä loppui, kun minulle alkoi rinnat kasvaa.
Ja voi pojat sitä olisi tarvittu. Kiinnostin miehiä aivan älyttömästi ollessani 11v ja siitä ylöspäin. Ihan koulumatkoilla tai kaverin kanssa ulkona leikkimässä autot tööttäilivät, lähtivät seuraamaan, sitä tuijottelua ja huutelua ja silmäniskuja. Missään ei saanut olla rauhassa ettei joku äijä ollut vieressä kuolaamassa.
Olin ihan tavallinen tyttö, pitkä ja hoikka, pitkä vaalea tukka niin se sitten varmaan kiinnosti.
Tuosta ei kotona puhuttu yhtään mitään. Elettiin vaikenemisen kulta-aikaa ja jotenkin oltiin niin siveitä, ettei tuota tohdittu ottaa esille ja varoittaa.
Kyllä meille kerrottiin ja käskettiin olla varovaisia . Sillä tasolla että on niitä jotka tekevät pahaa lapsille.
Minulle oli kyllä kerrottu namusedistä ja siitä mitä pitää tehdä jo yrittävät koskea. Mutta eipä sitä kiltti tyttö sitten kehdannut kieltäytyä, kun se namusetä iski. Osasi niin taitavasti tehdä ensin "kiitollisuudenvelkaa". Tuli semmonen moraalinen dilemma 7-vuotiaalle lapselle, kun ei sitten voinut kertoa vanhemmille, ettei ollut toiminut heidän ohjeittensa mukaan... Tapahtui 70-luvun puolivälissä.
En tiennyt mitä namusetä tarkoittaa, mutta muistan, että tuli vastenmielinen olo, jos jossakin puiston penkillä istuva vanhempi mies pyysi tulemaan luokseen tai lähtemään kanssaan johonkin. Tiesin, ettei kenenkään vieraan kanssa saa lähteä mihinkään ja minua oli varoitettu namusedistä.
Kerran kerrostalon me kellarissa oli joku vähän vanhempi remonttimies korjaamassa jotakin. Pyörävarastossa käydessäni tämä remonttimies sanoi minulle, että hän voi antaa minulle rahaa, jotta voin mennä ostamaan jäätelöä. Nauroin vaan, että en todellakaan mene ja lähdin pois. En osannut pelätä, mutta jonkinlaista inhoa tunsin tällaisia ehdottelijoita kohtaan.