Siis onko ääniviestit nykyään joku juttu?
Tutustuin johonkin tyyppiin ja ihan vähän oltiin juteltu niin sitten tulikin jokin ääninäyte. Pelästyin ja kysyin mikä se oli (en siis kuunnellut) ja hän sanoi, että ääniviesti, kun ei jaksanut näpytellä. Kuulemma ihan nykypäivää....
Olen 33 v ja ääniviestejä tuli jätettyä vain silloin, kun ei saanut toista puhelimella kiinni. Kun sain ensimmäisen kännykkäni niin en osannut kuunnella ääniviestejä, joten jäi niiden kuuntelut. Nyt minulla ei ole älypuhelinta.
Eikö tuo ole tosi epäkäytännöllistä? Miksi ei soiteta jos on tärkeää asiaa ja laiteta vain viestiä, jos viestitellään?
Menikö aika musta ohi?
Kommentit (145)
Perheen whatsapp-ryhmässä muutama lähettelee jatkuvasti pitkiä ääniviestejä. En ole jaksanut kuunnella yhtäkään. N35
Vierailija kirjoitti:
Mä olen joskus lähettänyt ääniviestin juuri sellaisessa tilanteessa, etten pysty kirjoittamaan samalla, vaikka kävellessä. On sitten vastaanottajan asiaa, kuunteleeko sen.
Itsekin kyllä paljon mielummin luen kuin kuuntelen, mutta en myöskään juurikaan saa ääniviestejä. Yksi ihminen laittaa joskus sellaisia loilotusviestejä WA-ryhmään, siis omaa lauluaan, näitä en usein avaa tämän mahdollisuuden takia.
Työasioissa ottaisin mielummin kyllä ääniviestin kuin puhelun, ellei asia ole niin yksinkertainen, että selviää siinä puhelun aikana. Yleensä vaatii erilaisia tiedostojen avaamisia ja pohdintaa ja tarkistuksia ja on kamalaa, jos joku puhua polottaa siinä samalla. Eli joudun kuitenkin lopettaan sen puhelun lyhyeen ja palaamaan.
Repesin :D Minullekin muutama ihminen laittaa ääniviestillä laulua. Siis miksi? Haluavatko kehuja? En reagoi niihin yleensä mitenkään, koska musta on vaivaannuttavaa kehua jotain mitä en pyytänyt ja mikä ei ole kovin hyvänkuuloista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen joskus lähettänyt ääniviestin juuri sellaisessa tilanteessa, etten pysty kirjoittamaan samalla, vaikka kävellessä. On sitten vastaanottajan asiaa, kuunteleeko sen.
Itsekin kyllä paljon mielummin luen kuin kuuntelen, mutta en myöskään juurikaan saa ääniviestejä. Yksi ihminen laittaa joskus sellaisia loilotusviestejä WA-ryhmään, siis omaa lauluaan, näitä en usein avaa tämän mahdollisuuden takia.
Työasioissa ottaisin mielummin kyllä ääniviestin kuin puhelun, ellei asia ole niin yksinkertainen, että selviää siinä puhelun aikana. Yleensä vaatii erilaisia tiedostojen avaamisia ja pohdintaa ja tarkistuksia ja on kamalaa, jos joku puhua polottaa siinä samalla. Eli joudun kuitenkin lopettaan sen puhelun lyhyeen ja palaamaan.
Repesin :D Minullekin muutama ihminen laittaa ääniviestillä laulua. Siis miksi? Haluavatko kehuja? En reagoi niihin yleensä mitenkään, koska musta on vaivaannuttavaa kehua jotain mitä en pyytänyt ja mikä ei ole kovin hyvänkuuloista.
Ehkä, tai heistä on vain mukava laulaa luikauttaa? Joku loilottelija voisi selittää.
Osa kuuntelijoistakin saattaa tykätä, vaikka itselleni sattuu jostain syystä olemaan ylivoimaista avata noita.
Onhan näitä tullut jo kymmenkunta vuotta, kun "en jaksa kirjoittaa".
Minunko sitten pitäisi jaksaa kuunnella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei niitä ääniviestejä tarvi niin kuunnella että kaikki kuulee. Kuunnellessa luuri korvaan niin vain sinä kuulet sen....
Ja mistäs sen luurin pieraisen juuri sillä hetkellä, kun viestiä voisin kuunnella? Minulla on kuulokkeet mukana vain lenkillä ja pidemmillä matkoilla. Ei esim. kaupassa.
Sieltä taskusta, laukusta tai missä ikinä puhelintasi säilytät. Tietenkään sitten jos puhelin ei ole mukana niin viestiä ei voi kuunnella heti vaan vasta kotona.
Laitan ääniviestin jos olen auton ratissa esimerkiksi. Onneksi ääniviestit voi lukea ilman että kaikki kuulee. Laitat puhelimen korvalle ja ääni siirtyy pois kaiuttimelta.
Mitä ihmiset aihe kirjotaa ,syy en hankkinut älypuhelin,en ottanut ilmaisiksi, vaikka olisin saanut. Kännyyni ei voi lähettää kuva viestejä,ei ääni viestejä.Mikä rauha siihen kätketyy. Viesteihin en vastaa,kuin omieni matkan takaa jos laitaa,tulossa käymään? Jos ei voi puhelin soitaa sopia vain tapaaminen livenä? Olkoon ihminen, taakse jännyt minun elämästäni.piste
Vierailija kirjoitti:
Mäkään en ääniviesteistä tykkää, enkä niitä itse lähettele. Mutta yks kaveri lähettelee niitä mulle vähän turhankin usein. Mulla on jonkinlainen vielä diagnosoimaton kuulovamma, aika tuore tapaus, ja mun on todella vaikea kuulla niitä ääniviestejä. Varsinkin silloin, kun taustalla on jotain muita ääniä, vaikkapa askeleita tai liikenteen melua. Joudun aina laittamaan kuulokkeet päähän, että kuulisin kunnolla, ja silloinkin pitää mun olla hiljaisessa ympäristössä.
" Comirnaty (Pfizer-BionTech)
Haittavaikutusilmoitukset kuvastavat ilmoittajan havaintoja ja näkemyksiä, eivätkä tarkoita sitä,
että rokotteen ja havaittujen vaikutusten välinen mahdollinen yhteys olisi vahvistettu."
haittavaikutukset:
" Korvat kaikki 635kpl vakava 341kpl
Korvien soiminen 227, vakava 117 kpl
Korvasärky 141, vakava 59 kpl
Kuulonalenema 77, vakava 52 kpl
Kierto- ja asentohuimaus 80, vakava 45 kpl
Kuulon herkistyminen 21, vakava 13 kpl "
https://www.fimea.fi/tietoa_fimeasta/koronavirus-covid-19-/koronarokott…
Ei nykynuoret osaa enää kirjoittaa eikä lukea.
Kiitos vertaistuesta teille kaikille, minulla menee hermot ääniviesteihin! Sellaiset max. 30 sekunnin "kävelen kirjaston kohdalla, myöhästyn vähän" on ok.
Mutta ne pitkät monologit, jumalauta! Yli 10 minuuttia ääniviestejä pötköön jossa joku vuodattaa elämäänsä, eihän niitä kukaan halua kuunnella! Ja koska asioita ei voi miettiä ennakkoon vaan puhutaan siltä seisomalta kun ajatus tulee mieleen, niin asia olisi tiivistetty minuuttiin mutta kun pitää jaaritella ja eksyä aiheesta tyyliin "niin eli siis niinku se x niinku sanoi y:lle niinku näin... eikun hmm... se olikin toisinpäin, ne siis on NIIn samannäköisii et ne menee mulla siis ihan aina sekaisin. Y:llä on muuten monesti tosi hienoi korviksia, pitäisipä kysyä mistä ne on hankittu niin voisin lähettää sellaiset isotädille. Isotäti on aina rakastanut näyttäviä koruja, ja tästä tuli mieleen hassu juttu...". Tällaista sitten kuuntelet sen vartin ja pohdit että mitäköhän tähän vastaisi kun ei kiinnosta se tuntematon x eikä tuntematon y eikä mikään muukaan viestin sisällöstä.
No ei hätää, olen oppinut ja en enää kuuntele. Eikä näytä kuuntelevan isossa ryhmächatissa kukaan muukaan.
Vierailija kirjoitti:
Onhan näitä tullut jo kymmenkunta vuotta, kun "en jaksa kirjoittaa".
Minunko sitten pitäisi jaksaa kuunnella?
Mitä jaksamista kuuntelussa on? Siinä voi tehdä samalla jotain. Ihmiset kuuntelee äänikirjoja tunti tolkulla ja sitten ei jotain lyhyttä ääniviestiä jaksa kuunnella. Itse en lähetä ääniviestejä, mutta mielellään kyllä kuuntelen niitä. Parempi noin kuin pitkä viesti tai puhelu.
Vierailija kirjoitti:
Yksi mun kaveri laittaa niitä, kuulemma ei jaksa näpytellä.
Puheentunnistus on nykyään erittäin korkealla tasolla tämäkin on sillä kirjoitettu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan näitä tullut jo kymmenkunta vuotta, kun "en jaksa kirjoittaa".
Minunko sitten pitäisi jaksaa kuunnella?
Mitä jaksamista kuuntelussa on? Siinä voi tehdä samalla jotain. Ihmiset kuuntelee äänikirjoja tunti tolkulla ja sitten ei jotain lyhyttä ääniviestiä jaksa kuunnella. Itse en lähetä ääniviestejä, mutta mielellään kyllä kuuntelen niitä. Parempi noin kuin pitkä viesti tai puhelu.
Kuunteleminen vie moninkertaisesti sen ajan kuin tekstin nopea silmäily
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vertaistuesta teille kaikille, minulla menee hermot ääniviesteihin! Sellaiset max. 30 sekunnin "kävelen kirjaston kohdalla, myöhästyn vähän" on ok.
Mutta ne pitkät monologit, jumalauta! Yli 10 minuuttia ääniviestejä pötköön jossa joku vuodattaa elämäänsä, eihän niitä kukaan halua kuunnella! Ja koska asioita ei voi miettiä ennakkoon vaan puhutaan siltä seisomalta kun ajatus tulee mieleen, niin asia olisi tiivistetty minuuttiin mutta kun pitää jaaritella ja eksyä aiheesta tyyliin "niin eli siis niinku se x niinku sanoi y:lle niinku näin... eikun hmm... se olikin toisinpäin, ne siis on NIIn samannäköisii et ne menee mulla siis ihan aina sekaisin. Y:llä on muuten monesti tosi hienoi korviksia, pitäisipä kysyä mistä ne on hankittu niin voisin lähettää sellaiset isotädille. Isotäti on aina rakastanut näyttäviä koruja, ja tästä tuli mieleen hassu juttu...". Tällaista sitten kuuntelet sen vartin ja pohdit että mitäköhän tähän vastaisi kun ei kiinnosta se tuntematon x eikä tuntematon y eikä mikään muukaan viestin sisällöstä.
No ei hätää, olen oppinut ja en enää kuuntele. Eikä näytä kuuntelevan isossa ryhmächatissa kukaan muukaan.
Tähän ei voi muuta sanoa kuin #naiset 😆
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan näitä tullut jo kymmenkunta vuotta, kun "en jaksa kirjoittaa".
Minunko sitten pitäisi jaksaa kuunnella?
Mitä jaksamista kuuntelussa on? Siinä voi tehdä samalla jotain. Ihmiset kuuntelee äänikirjoja tunti tolkulla ja sitten ei jotain lyhyttä ääniviestiä jaksa kuunnella. Itse en lähetä ääniviestejä, mutta mielellään kyllä kuuntelen niitä. Parempi noin kuin pitkä viesti tai puhelu.
Koska äänikirjat ja podcastit tekee ammattilaiset, ja he osaavat asiansa. Matti meikäläinen taas ei välttämättä osaa esittää asiaansa tiiviisti, kiinnostavasti ja kuulijaystävällisesti. Siksi se minuutin ääniviesti olisi kirjoitettuna parhaimmillaan yksi lause.
Ihan lyhyet ääniviestit on ok, mutta mieluummin kirjoitettu.
Minä tykkään kuunnella toisten ääntä, joten olisi mukava saada enemmänkin ääniviestejä.
Mulla on vähän adhd-oireita ja lievää lukihäiriötä.
Poikakaveri usein laittaa ääniviestillä perään, että luinko viestin tai uuden viestin että voitko nyt vaan vastata kysymykseen kun multa on mennyt jotain ohi.
Itse laitan noita lähinnä poikakaverille jos on kädet täynnä jotain tekemistä. Ja ulkona pakkasessa kävellessä ei sormet kylmety niinkuin näpytellessä.
Miten kaikesta sakain ongelman nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Minä tykkään kuunnella toisten ääntä, joten olisi mukava saada enemmänkin ääniviestejä.
Kuule sen toisen äänen soittamallakin.
Itse en ainakaan jaksa kuunnella kenenkään ääniviestejä, joko laitat viestin tekstinä tai soitat. Yksi sukulainen laittaa usein jotain hölöhölö ääniviestejä, joten ehkä inho ääniviestejä kohtaan on jäänyt siitä.
Mä olen joskus lähettänyt ääniviestin juuri sellaisessa tilanteessa, etten pysty kirjoittamaan samalla, vaikka kävellessä. On sitten vastaanottajan asiaa, kuunteleeko sen.
Itsekin kyllä paljon mielummin luen kuin kuuntelen, mutta en myöskään juurikaan saa ääniviestejä. Yksi ihminen laittaa joskus sellaisia loilotusviestejä WA-ryhmään, siis omaa lauluaan, näitä en usein avaa tämän mahdollisuuden takia.
Työasioissa ottaisin mielummin kyllä ääniviestin kuin puhelun, ellei asia ole niin yksinkertainen, että selviää siinä puhelun aikana. Yleensä vaatii erilaisia tiedostojen avaamisia ja pohdintaa ja tarkistuksia ja on kamalaa, jos joku puhua polottaa siinä samalla. Eli joudun kuitenkin lopettaan sen puhelun lyhyeen ja palaamaan.