Sairastan parantumatonta syöpää. Haluatko kysyä jotain?

Miten toivot läheistesi sinuun suhtautuvan ? ovatko osanneet olla tukenesi ?Voiko ylipäätään olla ?

Vierailija kirjoitti:

Miten triplanegasyöpä eroaa hormonipositiivisesta syövästä?

Kasvaimesta puuttuu hormonireseptorit, eli kasvain ei tarvitse hormoneja kasvamiseen. Näin ollen hormoniblokkerit eivät toimi lääkkeenä tämän taudin estämiseksi. 

Triplanega on se aggressiivisin ja paskamaisin muoto rintasyövistä, eikä siihen ole täsmähoitoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten triplanegasyöpä eroaa hormonipositiivisesta syövästä?

Kasvaimesta puuttuu hormonireseptorit, eli kasvain ei tarvitse hormoneja kasvamiseen. Näin ollen hormoniblokkerit eivät toimi lääkkeenä tämän taudin estämiseksi. 

Triplanega on se aggressiivisin ja paskamaisin muoto rintasyövistä, eikä siihen ole täsmähoitoa. 

Oi, olen pahoillani. Elämä on.

Vierailija kirjoitti:

Miten toivot läheistesi sinuun suhtautuvan ? ovatko osanneet olla tukenesi ?Voiko ylipäätään olla ?

En ole kertonut tästä uusiutumisesta kuin omalle perheelleni. Siten luulevat minun olevan "terve", kun tiedä taudin uusiutuneen ja suhtautuvat minuun kuin ennen diagnoosiakin.

Näin toivonkin kaikkien suhtautuvan. En tunne olevani sairas, vaikka lääkityksellä olenkin. Olen se sama ihminen kuin olen ollut yli 40 vuotta, ja minulle saa vitsailla ja kertoa samoja juttuja kuin kertoisi ilman tautiakin. 

Tässä vaiheessa minua ei tarvitse tukea. Saan tuen terveydenhuollon piiristä. Mutta kukin syöpään sairastunut on oma yksilönsä, jotkut suhtautuvat hyvin eri tavalla kuin minä.

Ja nyt vihdoin sinne ruuanlaittoon :-). Eli keskustelu loppuu tähän.

Vierailija kirjoitti:

Läheisellä ollut parantumaton syöpä jo kohta kymmenen vuotta. Remissiossa on eli ei edes lääkkeitä. Elää kuin terve joka istuu pommin päällä. Kuulemma jos lähtee aktivoituu, sitten menee vauhdilla. Toisaalta hoidotkin kehittyy, että eipä noista levinneistäkään enää tiedä. Mies kyseessä eli ole rintasyöpä, joiden kanssa voi elää jopa vuosikymmeniä vaikka olisi parantumaton. Mutta syöpä on vittuvainen tauti!

Miehet sairastuvat rintasyöpään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Läheisellä ollut parantumaton syöpä jo kohta kymmenen vuotta. Remissiossa on eli ei edes lääkkeitä. Elää kuin terve joka istuu pommin päällä. Kuulemma jos lähtee aktivoituu, sitten menee vauhdilla. Toisaalta hoidotkin kehittyy, että eipä noista levinneistäkään enää tiedä. Mies kyseessä eli ole rintasyöpä, joiden kanssa voi elää jopa vuosikymmeniä vaikka olisi parantumaton. Mutta syöpä on vittuvainen tauti!

Miehet sairastuvat rintasyöpään.

Totta, silmäni ovat vedessä Ap:n ja kaverini syöpäkuoleman johdosta. Kaikkea hyvää hänelle.

En halua kysyä mitään mutta toivon sulle kaikkea hyvää. Itse sain tänään puhtaat paperit rintasyöpäepäilyn jälkeen. En edes osaa ajatella millainen tilanteesi on mutta toivottavasti hoidoilla on tehoa

Vierailija kirjoitti:

En halua kysyä mitään mutta toivon sulle kaikkea hyvää. Itse sain tänään puhtaat paperit rintasyöpäepäilyn jälkeen. En edes osaa ajatella millainen tilanteesi on mutta toivottavasti hoidoilla on tehoa

Kiitos. Et varmaankaan osaa kuvitella, sillä kukaan muu kuin tämän kokenut ei osaa asettua sijalleni.

Usein kuvitellaan, että syöpäsairas on masentunut tai ainakin ui syvissä vesissä. Mutta ei se niin mene!! Ensin tuli suuri pettymys ja kiukku, miksi jo nyt?! Sen jälkeen olen ollut sinut tämän tilanteen kanssa ja elän ihan tavallista arkea, johon on tullut lisänä hoidot, joilla on haittavaikutuksia. Ja kontrollit tottakai kammoksuttaa. Mutta ne on ehkä 10% mun elämästä. Just nyt kaikki on hyvin. Tein perheelle ruokaa, vein lapsen treeneihin ja tulin itse kävelylle. Elän lähes samanlaista elämää kuin te muutkin. Olen itkenyt viimeksi tämän taudin vuoksi varmaan kuukausi sitten. Silloinkin se oli kun käytiin läpi tulevaa talvea keskimmäisen lapseni kanssa.

Elämä on jotenkin kirkasta nyt. Haaveet pitää toteuttaa nyt eikä joskus myöhemmin. Elämä on luopumista, yksi asia kerrallaan. Niin se on teillä kaikilla muillakin. Toisilla vanhempana, toisilla nuorempana. Jotkut toki menettävät kaiken hetkessä.

Ap

Kaikkea hyvää minultakin. Ihmeen hyvin olet selviytynyt katkeroitumatta.

Vierailija kirjoitti:

Ap. Jos olet siinä tilanteessa että ns. Ei ole mitään menetettävää niin suosittelen suomalaista yhdistystä, joka auttaa ilmaiseksi ja maksutta. Moni väittää huijariksi, mutta auttamista tehdään hyvällä sydämellä (olen itsekin yhdistyksen jäsen). On ollut monia mwnestystarinoita, mutta toisaalta ei aina, eli valehtelisin jos lupaisin jotain. En siis lupaa, mutta kehotan katsomaan kortin. Googlaa Luonnovoimat yhdistys, perustajan nimikirjaimet E.J.

Mulla on ihan liikaa menetettävää. Luotan lääketieteeseen ja tutkimukseen, en vaihtoehtohoitoihin.

Miksi hakeuduit hoitoon yksityiselle etkä julkiselle?

Vierailija kirjoitti:

Miksi hakeuduit hoitoon yksityiselle etkä julkiselle?

Hoidot on annettu julkisella. Yksi käynti oireiden vuoksi tehtiin yksityisellä puolella, mutta eivät nähneet kuvissa mitään epäilyttävää. Jälkikäteen katsottuna kuvissa on selkeä uusiutuminen. Jos tuo tsekkaus olisi tehty kunnolla, niin tauti olisi voitu vielä parantaa. Julkiselle oli helvetilliset jonot, yksityiselle pääsin päivässä.

Koululääketieteen kitrous

Vierailija kirjoitti:

Miksi tuhlaat vähäistä aikaasi tällä palstalla? Mene ja elä vielä kun voit.

Voi yksinkertaisuus sentään. Harva ihminen, terve tai sairas, jaksaa koko ajan "mennä ja elää". Ihan normaalia elämää valtaosa vakavasti sairaista ihmisistä viettää, tietenkin sen sairauden asettamissa raameissa.

Vähän pidemmällä lomamatkallakin on päiviä, että ei jaksa tehdä mitään kummempaa, eli mennä ja elää koko päivän. Saatika sitten pitkäaikaissairaana, kun sellaisella on tapana väsyttää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi hakeuduit hoitoon yksityiselle etkä julkiselle?

Hoidot on annettu julkisella. Yksi käynti oireiden vuoksi tehtiin yksityisellä puolella, mutta eivät nähneet kuvissa mitään epäilyttävää. Jälkikäteen katsottuna kuvissa on selkeä uusiutuminen. Jos tuo tsekkaus olisi tehty kunnolla, niin tauti olisi voitu vielä parantaa. Julkiselle oli helvetilliset jonot, yksityiselle pääsin päivässä.

Tuttavalla sama juttu. Mahasyövän etäpesäke näkyi maksassa, mutta siihen ei reagoitu.

Sitten tuli kutina, johon annettiin allergialääkkeitä. Luultiin allergiaksi vaan. Sitten meni keltaiseksi. Lopulta kuoli aika pian.

Vasta myöhemmin hänen omaisilleen valkeni, että se etäpesäke oli aikoja sitten huomattu kuvissa. Siihen vaan ei oltu reagoitu.

Voi että, äitilläni samantyylinen tilanne kun sinulla, juuri nyt selvisi minulle (levinnyt rintasyöpä ja sytostaatit). Hän on 10v sinua vanhempi, eli liian nuori siltikin.. Monta lasta sinulla on ja minkäikäisiä? Missäpäin asut? Miksi saat sytostaatteja tabletteina etkä tiputuksena? (Mikäköhän ero niillä on ja miksiköhän joku saa tiputusta paikan päällä ja toinen syö tabletteja kotona samalla diagnoosilla?) Saatko mitään muita lääkkeitä? Millaisia oireita sytostaateista? Mihin syöpäsi on levinnyt siis? Tsemppiä ja voimia, en oikein tiedä mitä muuta hyvää sanoa..

Vierailija kirjoitti:

Voi että, äitilläni samantyylinen tilanne kun sinulla, juuri nyt selvisi minulle (levinnyt rintasyöpä ja sytostaatit). Hän on 10v sinua vanhempi, eli liian nuori siltikin.. Monta lasta sinulla on ja minkäikäisiä? Missäpäin asut? Miksi saat sytostaatteja tabletteina etkä tiputuksena? (Mikäköhän ero niillä on ja miksiköhän joku saa tiputusta paikan päällä ja toinen syö tabletteja kotona samalla diagnoosilla?) Saatko mitään muita lääkkeitä? Millaisia oireita sytostaateista? Mihin syöpäsi on levinnyt siis? Tsemppiä ja voimia, en oikein tiedä mitä muuta hyvää sanoa..

Nyt tuli aika paljon detaljikysymyksiä, mutta vastaanpa muutamaan. Sytoja (sytostaatteja) on monenlaisia, suurin osa annetaan suoneen tiputuksena, mutta on myös tabletteina annettavia. Alkuvaiheen syövät hoidetaan usein iv-sytoilla, edenneet ja tietynlaiset (juurikin triplanegat) usein lisäksi tabletteina. En saa muita lääkkeitä, paitsi esim pahoinvoinnin estolääkettä, lääkettä ummetukseen, ripuliin, vatsansuojaan tms. sytojen aiheuttamiin haittoihin.

Oireet riippuu sytosta. Joistain tulee väsymystä, jostain krapulamainen olo, jostain päänsärkyä, ummetusta, ripulia, pahoinvointia, oksentelua, jalkojen pistelyä, vatsakipua, unettomuutta, hiusten lähtöä, . Haitat on yksilöllisiä, esimerkiksi mulle ei nykyhoidoista ole tullut isoja haittavaikutuksia. Käyn töissä ja elän ihan normaalisti.

Syöpä levinnyt laajasti rintakehän inusolmukkeisiin. Tyypillisesti rintasyöpä leviää myös luustoon, maksaan, keuhkoihin, ja päähän.

Vierailija kirjoitti:

Sukulainen sai rintasyövän noin kolmikymppisenä. 2 lasta kuitenkin oli jo, alle 10 v. Koko elinikänsä sairasti syöpää, se uusi esim. leikkausarvissa. Lopulta meni maksaan, luustoon, kuoli 65- vuotiaana. Teki töitä teollisuudessa liki kuuskymppiseksi. Sit tais joutua/päästä työttömyysputkeen.

Kuoleeko siinä sitten nopeasti kun rintasyöpä leviää?