Puoliso "tölvii", kuinka opetella sanomaan takaisin?
Puolisoni on tölvijä. Jos tölviminen ei käsitteenä avaudu, niin se on semmoista ajattelematonta ja loukkaavaakin töksäyttelyä asioista ja asioiden vierestä. Mulla taas puolestaan on joku tunnelukko, enkä saa siinä tilanteessa suutani auki. Esimerkiksi äskettäin puoliso tölväisi, etten tee kotona muuta, kuin katso televisiota. Joo, mulla on kyllä telkkari taustameluna usein päällä, mutta teen valtaosan kaikista kotitöistä ja perheestä huolehtimisesta, enkä mitenkään jumittele tv:n ääressä. Iltaisin, kun lapset ovat nukkumassa, saatan tunnin verran katsoa ajatuksen kanssa jotakin sarjaa. Tämä vain pintaraapaisevana esimerkkinä, tölvintää olen saanut niin puolisona olemisesta, vanhemmuudesta, töistäni jne. Osaa sanoa (tahtomattaan?) todella loukkaavasti ja pahoitan näistä mieleni aina pitkäksi aikaa.
Kuinka opetella sanomaan vastaan näissä tilanteissa? Nyt vain vetäydyn hiljaa tilanteista, en saa suutani auki.
Kommentit (65)
Ei täällä ole mitään ihmissuhteiden osaajia. Eronneita ja karanneita.
Hassua, en ole tullut edes ajatelleeksi tölvimisen tosiaan olevan yksi henkisen väkivallan muoto. Olen tosiaan sietänyt tätä jo vuosia.
Ap
Samaa olen miettinyt. On väärin kokea oikeudekseen kaataa joku turhautuminen tms lähimmän ihmisen niskaan.
Vaikka tölviminen olisikin ajattelemattomuutta, ei se "tahatonta" ole aikuiselta.
Itse tilanteessa sanottavaksi keksi joku jämäkkä, mutta ei hyökkäävä omantyylisesi kommentti.
Esimerkkejä:
"Sä et mulle tolleen puhu".
"Mulle ei tolleen puhuta."
"Mä en tollasta kuuntele."
Tms. Ei siis: "Haista paska, Pekka!" tai "Painu helvettiin, Kalle!" (Ne voi säästää pahan päivän varalle :D)
Ja tietenkin tee selväksi, että hänen sanomisensa loukkaavat. On hyvä kysymys, onko se tarkoituskin.
Pitkän parisuhteen yksi vaikutus itsessäni, sanon helpommin esim autolla ajosta jotain, siis asetun yläpuolelle. Väärin se on. Muuten tuemme toisiamme eri tavoin.
Hyvä ohje oli, ota asia puheeksi rauhallisena hetkenä ja kerro mielipiteesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on siis alistava ja henkisesti väkivaltainen. Se muuttuu vain, jos teet selväksi, ettet hyväksy sellaista puhetta ja että sinua on kohdeltava kunnioittavasti. Asumisero voi auttaa häntä ymmärtämään, että olet tosissasi.
Ei nämä läheisriipat eroa ota. He vain odottaa ja odottaa, että toinen muuttuisi. Tuo suhde päättyy vasta kun mies löytää uuden.
Kyllä kai se on jo löytänyt itselleen sivusuhteen ja ruikkuna odottelee, että muija kyllästyisi ilkeilyyn ja ottaisi avioeron.
Ei sinun tarvitse sanoa yhtään mitään jos ei sinulta kysytä mitään. Ole vaan tyytyväinen että ei vielä ole lyönyt.
Vierailija kirjoitti:
Ei sinun tarvitse sanoa yhtään mitään jos ei sinulta kysytä mitään. Ole vaan tyytyväinen että ei vielä ole lyönyt.
Lyömisestä olisinkin varmaan ymmärtänyt lähteä heti. Henkinen väkivalta on hiljaisempaa ja raaempaa.
Ap
Sanot vaan ihan rehellisesti "olipa ikävästi sanottu".
Et kommentoi muuten tai lähde mukaan mihinkään väittelyyn.
Meillä on sama ongelma, olen huomannut että appiukko harjoittaa samaa sanoilla alistamista anoppia kohtaan. Ja anoppi kuuntelee ja joskus vielä erikseen pyytää arvostelua. Appiukon tekemät kotityöt on murto-osa ja silti aina aukoo päätään. Mietin että kuka sille on antanut oikeuden esittää kuningasta.
Meillä jo pitkä liitto, nykyään mulla on mennyt hermo ja jos tulee arvostelemaan niin sanon että tee ite jos ei kelpaa ja lähden menemään.
Myös mun äiti on samanlainen, tajusin vasta jokin aika sitten että tavallaan olen valinnut saman nalkutuksen kotiini kuin mikä on ollut jo lapsuudenkodissa.
Älä ala tölvimään takaisin. Sano, "tuo loukkasi minua" tai jätä mies tölvimään keskenään.
Vierailija kirjoitti:
Sanot vaan ihan rehellisesti "olipa ikävästi sanottu".
Et kommentoi muuten tai lähde mukaan mihinkään väittelyyn.
Tai "äitisi on varmaan ylpeä siitä minkälainen mul**u susta on tullut".
Vierailija kirjoitti:
Kokeilenpa iPadilla.
Ei saa kirjoiteta lainausta.
"Käytöksesi on loukkaavaa, jos et jatkossa puhu minulle kunniottavammalla tavalla en näe mitää syytä jatkaa suhdetta"
Meillä minä laitoin tölvimiselle tiukan stopin. Nyt mies osaa sanoa asioista nätisti, mutta mutisten että on niin vaikeaa kun "mitään ei saa enää sanoa". Seuraavana askeleena odotan, että oppii kehumaan ja sanomaan positiivisia asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sinun tarvitse sanoa yhtään mitään jos ei sinulta kysytä mitään. Ole vaan tyytyväinen että ei vielä ole lyönyt.
Lyömisestä olisinkin varmaan ymmärtänyt lähteä heti. Henkinen väkivalta on hiljaisempaa ja raaempaa.
Ap
Miten pitkään olet tölvimistä kuunnellut? Ja miksi?
Minulla olisi mennyt varmaan se kolme minuuttia niin ero olisi ollut vireillä ja ukko maailmalla. Jos nimittäin olisin naimisiin asti tuommoisen kanssa päätynyt.
Hopeat jakoon ja ukko kiertoon, on minun neuvoni.
Ei nimittäin nuo tölvijät muutu, se on nähty tuttavien liitoissa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä minä laitoin tölvimiselle tiukan stopin. Nyt mies osaa sanoa asioista nätisti, mutta mutisten että on niin vaikeaa kun "mitään ei saa enää sanoa". Seuraavana askeleena odotan, että oppii kehumaan ja sanomaan positiivisia asioita.
Miksi ihmeessä elät tuommoisen ääliön kanssa.
Aikuinen ihminen, jolle pitää opettaa miten käyttäydytään, huh, huh.
Millainen i d i o o t t i kuvittelee, että puhelimella ei voi tehdä lainausmerkkejä?????? XDDDDDDDDDDD
"""""""""""""""""" ₱ [ Saa täłłä vähäŋ muuţaĸıŋ ĸuin łainausmerkit XDDDDDDDDDDDDD
Vierailija kirjoitti:
Ei nimittäin nuo tölvijät muutu, se on nähty tuttavien liitoissa.
Minulla muuttui, kun laitoin tiukat rajat heti alkuun ja nostin valtavan metelin käytöksestään. Toimi, koska olen härkäpäinen luonne hyvässä ja pahassa. Voisin kuvitella että joku herttaisempi ja ihanampi ihminen olisi päässyt helpommalla etsimällä uuden ukon, kun ei tuolle mikään herkän ihmisen itku tai kaunis pyyntö mene perille. Pitää laittaa kunnolla kuriin.
Sanot vain että sulla ei omaa elämää sitten olekaan, kun on aikaa kulkea minun perässä. Jospa tekisit joskus jotain niin olisit muutakin kuin pelkkää puhetta. Noin. Tuon opettelet nyt ensi alkuun. Ensi viikolla opetellaan henkilökohtaisuuksiin menemistä ja latistamista.