Katselin kuvia Flow-festareiden kävijöistä, ja tunsin myötähäpeää.
Olen 36-vuotias nainen, ja tunsin todellisen boomer-hetkeni koittaneen. Katselin kuvia Flow-festareiden kävijöistä, ja ensimmäisenä mieleen nousi että onpas naurettavaa pelleporukkaa, typerissä asuissa ollaan niin tyrkyllä kuvissa ja ollaan olevinaan tärkeitä :D
Alkoi hävettämään se uniikkiuden tavoittelu ja asujen esittely. Nii kuin oltaisiin jossain muotinäytöksessä ja niin kuin sillä olisi kenellekään mitään merkitystä mitä kelläkin on päällään.
Tuli niin turha olo näiden ihmisten puolesta, että tämmöiseenkö tuhlataan ajatusta ja resursseja. Ajatus että tuollainen porukka on sellaista, minkä kanssa minulla ei ole mitään yhteistä enkä haluakkaan että on. :D
Tämä oli tietysti aika yksipuolinen ja erittäin kärjistetty kommentti, mutta tulipahan sanottua. Boomer minussa on herännyt, eikä se ole huono asia. Koen tavoiteltavana asiana pysyä erossa ja suorastaan vastustaa nykyistä itsekeskeistä, pinnallista ja turhaa yksilökulttuuria ja mukaerikoisuuden tavoittelua.
Ennen oli kaikki paremmin. :)
Kommentit (780)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tuon ainakin oman persoonani esiin tyylilläni. Tosin en enää käy tuollaisissa tapahtumissa. Kauhean usein ainakaan. Tatuointini ovat piilossa. Mutta tyylini on omani ja se on sitä loppuun asti. Jos menisin tilaisuuksiin festareille joutuisin itseäni varmaan esittelemään pakosti vaikka mielummin olen ns näkymätön. Huonoja kokemuksia. Tyylistäni en luovu koskaan. Iän mukana muuttuu varmaankin. Tuskin paljoa. Voimme ottaa vaikka Iggy popista mallia.
Miksi koet tarvetta tuoda persoonaasi esille?
Ap
Kun ihminen voi tässä maassa olla sellainen kuin haluaa. Ei muuta. Mä tykkään. se tulee automaattisesti.
Näin on, samanlainen kuin muut, tai erilainen, tai jotain siltä välillä! Mitä se kenenkään napaa kaivelee?
Sen kyllä huomasi aika selvästi, että jos vastaantulijan promillet oli tapissa, oli ikääkin lähes poikkeuksetta 40+.
Nuoriso sitten imi marisätkää ja ekstaasia aika avoimesti.
No, joo. Olihan ne aikamonet mauttomia asusteita. Lehtien kuviin toki varmaan bongattu ne ihan räväkimmät tyylit. Tuosta myötähäpeästä sen verran, että en sitä tuntetunut lähelläkään niin paljon flow-festarin kuvia katsellessani, kuin tunsin kun julkaistiin kuvia Iskelmä-festareiden kävijöistä. Eli Iskelmäfestarit vetää mauttomassa pukeutumisessa vielä Flownkin ohi
Työpaikan pikkupomo 40v. oli siellä puolisonsa kanssa. Heille tuntui olevan tärkeämpää napata ne pakolliset kuvat, ensin selfiet skumppalasien kera jostain piknikiltä, sit kuvat rannekkeista ja pariselfie vaimon kanssa ja hehkutus kuinka "vanhukset" vielä jaksaa bailata. Partasuinen mukatekohipsterimies ja vaimolla maiharit, kukkamekko ja marimekon käsilaukku köytetty tiukasti vartalon ympärille. Eikä hajuakaan esiintyvistä artisteista. Ja nämä kuvat tuli siis suoraan työpaikan whatsappiin. Oli kuulema tuutannut samat kuvat instagramiin ja twitteriin :D
Kivempi oli katsoa hesarin kuvia persoonallisista nuorista jotka olivat aidosti menneet kuuntelemaan musiikkia.
Jos sama habitus jatkossakin, niin tuonne voisi jatkossa myydä pelkästään menolippuja.
Minua lähinnä huvittaa se valheellinen uniikkiuden tunne joka monella tuntuu olevan. Ollaan olevinaan niin muista poikkeavaa erikoisyksilöä ja silti kun summaa kaikki nämä tyypit yhteen niin hyvin samankaltaista se pukeutuminen on. Kirkkaita värejä, metallinhohtoa, paljettia jne. Ihan kuin olisi yhdessä jossain Jodelissa tms. sovittu että hei, tänä vuonna ollaan massasta erottuvia kaikki sit tällä tavalla. Oikeasti uniikit tyypit ei yleensä kokoonnu kaikki samaan paikkaan patsastelemaan.
Minusta on hupaisaa, kun niin tiedostavat ja uniikit ja yksilölliset tyypit kertoo tärkeänä kuinka on oikein varta vasten tilannut netistä nigerialais-amerikkalaisen brändin vaatteita (lentokoneella varmasti hänelle lähetetyt vai laivallako tuli, mitä Greta sanoisi) ja että espandrillokset ovat ihan Espanjasta. Vaimon pukeutumisesta mainittavinta oli, että korvakorut oli Kreikasta ja käsirengas Bostonista.
Ehheehh. Samaten hupaisaa on joidenkin tärkeilevä ja tarkka selostus vaatteiden merkeistä - ja sitten kun katsoo kuvaa, niin ymmärtää miksi. Se merkki on se tärkein, jos niitä ei mainittaisi, olisi kuvassa vain hirveännäköiset lumput.
Kolmas hauskuus on tuo näiden uniikkien lumihuitaleiden täsmälleen samanlaiset poseeraukset. Sitä on harjoiteltu - eiku ei tietenkään ole, kaikki on lumihuitaleilla spontaanin rentoo silleen, ja ironialla siis.
Mutta muuten: kivaa on katsoa toisten pukeutumista ja idiksiä. Tuo tärkeily ja muka-yksilöllisyys vaan tuppaa hymyilyttämään. Taitaa olla aika monta tulevaa pikkuporvaria siellä maistelemassa vapaita, boheemituuleja ja vähän rätväköimässä, oikein lehteen kuvataan, ennen kuin häviää Espoon ja Kauniaisten ja Vantaan lähiöihin viettämään geneeristä ja tasapaksua kermapersauselämäänsä. Hih.
Ehkä naurettavin yksityiskohta, olikohan IL:n festarikävijäkuvaraportissa, niin kuva teksteissä ei ollut kenenkään nimeä, joka ikinen kuvattu oli antanut kuvaajalle instagram-tunnuksensa! Että ihmiset innostuisi siitä yli-isosta 90-luvun vaalean ruskeasta äidin jakkutakista, huonosti istuvista kivipestyistä farkuista yhdistettynä crocseihin niin paljon, että haluaisivat instaan mennä katsomaan lisää kuvia!
Vierailija kirjoitti:
paskaa musiikkia paskaa ruokaa paskoja ihmisiä,mannekiini mariini esittelee itseään ja näyttää vain luihulta pirihuoralta.eipä tuosta muuhun olekaan kuin tyrkyttämään itseään.täysin surkea vihervasuli juhla.hyi v.ttu ennemmin menis linnaan kuin noihin homo juhliin.
Hyi kamala, miten kukaan voi sanoa näin rumasti kenestäkään! Mahtaa olla paha olo itselläs.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
paskaa musiikkia paskaa ruokaa paskoja ihmisiä,mannekiini mariini esittelee itseään ja näyttää vain luihulta pirihuoralta.eipä tuosta muuhun olekaan kuin tyrkyttämään itseään.täysin surkea vihervasuli juhla.hyi v.ttu ennemmin menis linnaan kuin noihin homo juhliin.
Hyi kamala, miten kukaan voi sanoa näin rumasti kenestäkään! Mahtaa olla paha olo itselläs.
Persut jaksaa aina yllättää.
Vierailija kirjoitti:
Minusta on hupaisaa, kun niin tiedostavat ja uniikit ja yksilölliset tyypit kertoo tärkeänä kuinka on oikein varta vasten tilannut netistä nigerialais-amerikkalaisen brändin vaatteita (lentokoneella varmasti hänelle lähetetyt vai laivallako tuli, mitä Greta sanoisi) ja että espandrillokset ovat ihan Espanjasta. Vaimon pukeutumisesta mainittavinta oli, että korvakorut oli Kreikasta ja käsirengas Bostonista.
Ehheehh. Samaten hupaisaa on joidenkin tärkeilevä ja tarkka selostus vaatteiden merkeistä - ja sitten kun katsoo kuvaa, niin ymmärtää miksi. Se merkki on se tärkein, jos niitä ei mainittaisi, olisi kuvassa vain hirveännäköiset lumput.
Kolmas hauskuus on tuo näiden uniikkien lumihuitaleiden täsmälleen samanlaiset poseeraukset. Sitä on harjoiteltu - eiku ei tietenkään ole, kaikki on lumihuitaleilla spontaanin rentoo silleen, ja ironialla siis.
Mutta muuten: kivaa on katsoa toisten pukeutumista ja idiksiä. Tuo tärkeily ja muka-yksilöllisyys vaan tuppaa hymyilyttämään. Taitaa olla aika monta tulevaa pikkuporvaria siellä maistelemassa vapaita, boheemituuleja ja vähän rätväköimässä, oikein lehteen kuvataan, ennen kuin häviää Espoon ja Kauniaisten ja Vantaan lähiöihin viettämään geneeristä ja tasapaksua kermapersauselämäänsä. Hih.
Tälle vaatteiden tarinoiden kertomiselle minäkin nauroin.
Hipsterin tunnistaa siitä, että mikään ei ole tavallisia reittejä hankittu, ja se muistetaan mainita. Ei niin, että vaate on kirpparilta, vaan tämä vaate on yhdeltä käsipuolen vanhan jazzmuusikon pitämältä kirpputorilta Berliinistä.
Olenkin ottanut tavaksi huvitella tämäntyyppisten lapsuudenkavereideni kustannuksella. Minulta on oltu ostamassa (jopa päältä) vaatteita, joille olen keksinyt ällistyttävän taustatarinan. Yksi kesävieras halusi ostaa kulahtaneen jakkarankin, joka oli "dyykattu retkeltä hylättyyn mielisairaalaan". Siis torista ostettu.
En lukenut koko ketjua, mutta ihmeellistä valitusta täällä. En ollut Flowssa tänä vuonna, aiemmin olen ollut kyllä. Harmitti, meininki näytti kivalta ja säät helli, ensi vuonna aion mennä.
Minäkin voisin hyvin laittaa Flowhun päälle jotain vähän räväkämpää, vaikka se ei taatusti olisi niin erikoista että lehtijuttuihin pääsisi. Mutta mitä pahaa siinä on jos haluaa ilmaista itseään pukeutumalla, oli taustalla millainen aate tahansa tai ei aatetta ollenkaan. Joillekin erikoisempi pukeutuminen on jokapäiväistä ja jotkut haluavat räväyttää Flowssa ja yhdistää kaikkein päheimmät vaatekappaleensa yhteen.
Festarit ylipäätään ovat ympäristönä sellaisia, että ihmiset pukeutuu ns. teeman mukaisesti. Tuskassa jengillä on mustaa ja bändipaitoja päällä, vaikka normaalisti niitä käyttäisi vain silloin tällöin. Savonlinnan Oopperajuhlilla pukeudutaan siististi, rap-festareilla ennemmän siihen tyyliin. Flow on kaupunkikulttuurifestari ja siellä monet inspiroituvat pukeutumaan sen mukaisesti. Ihan normaalia.
Aion todellakin käydä festareilla niin kauan kun tuntuu hyvältä ja laittaa päälle mitä ikinä haluankin, eikä kiinnostaa yhtään, vaikka se olisi jonkun mielestä noloa. Suosittelen muillekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen 47 ja olin siellä mieheni kanssa. Pukeutuneena erikoisesti ja fantasiameikissä. Kivaa oli.
Kasvaisit aikuiseksi jo. Tuollainen huomionhaku meidänikäisiltämme herättää vain sääliä muissa, vaikket sitä tietenkään ymmärrä.
T. 42v festarikävijä
Sääli on sairautta. Erityisen omituiseksi sen tekee se, että säälii jotakuta, joka pitää hauskaa ja nauttii elämästään.
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä nyt kiristää kukkahaddua kun ihmiset pitää hauskaa väärin.
Onneks keski-ikäset ämmät on täälä taas pelastamassa meidät väärältä hauskalta nenän varttaan pitkin.
Te unohditte katkeruutenne ja kateutenne näkyville, noloa.
Ihmeellistä kukkahattutätien leimaamista? Mitä vikaa hatuissa, tai kukka-sellaisissa? Vastoin internetin luomaa harhaa, vanhat tädit ovat useimmiten paljon suvaitsevaisempia kuin monet muut väestöryhmät. K-päitä toki löytyy kummastakin ryhmästä.
Vierailija kirjoitti:
Minusta on hupaisaa, kun niin tiedostavat ja uniikit ja yksilölliset tyypit kertoo tärkeänä kuinka on oikein varta vasten tilannut netistä nigerialais-amerikkalaisen brändin vaatteita (lentokoneella varmasti hänelle lähetetyt vai laivallako tuli, mitä Greta sanoisi) ja että espandrillokset ovat ihan Espanjasta. Vaimon pukeutumisesta mainittavinta oli, että korvakorut oli Kreikasta ja käsirengas Bostonista.
Ehheehh. Samaten hupaisaa on joidenkin tärkeilevä ja tarkka selostus vaatteiden merkeistä - ja sitten kun katsoo kuvaa, niin ymmärtää miksi. Se merkki on se tärkein, jos niitä ei mainittaisi, olisi kuvassa vain hirveännäköiset lumput.
Kolmas hauskuus on tuo näiden uniikkien lumihuitaleiden täsmälleen samanlaiset poseeraukset. Sitä on harjoiteltu - eiku ei tietenkään ole, kaikki on lumihuitaleilla spontaanin rentoo silleen, ja ironialla siis.
Mutta muuten: kivaa on katsoa toisten pukeutumista ja idiksiä. Tuo tärkeily ja muka-yksilöllisyys vaan tuppaa hymyilyttämään. Taitaa olla aika monta tulevaa pikkuporvaria siellä maistelemassa vapaita, boheemituuleja ja vähän rätväköimässä, oikein lehteen kuvataan, ennen kuin häviää Espoon ja Kauniaisten ja Vantaan lähiöihin viettämään geneeristä ja tasapaksua kermapersauselämäänsä. Hih.
Hauskaa on se kun yrität vuorotellen nousta joka ryhmän yläpuolelle vaikka tekstistä loistaa etteu minkäänlaista älyllistä pääomaa ole. Sosiologi pysyttelee tukevasti kyökissä ja latelee sieltä sellaisia somen klassikoita kuin lumihiutaleet, ironinen oleminen, kermaperseeksi ja pikkuporvariksi nimittely. Kirjoittaja on tämänkin palstan mittakaavassa klise. Sitten loppuun alentuva hymyily ja passiivis-aggressiivinen "hih".
Itse en jaksa enää vihata flowta, toivon että sinäkin pääset tälle tasolle
Vierailija kirjoitti:
Työpaikan pikkupomo 40v. oli siellä puolisonsa kanssa. Heille tuntui olevan tärkeämpää napata ne pakolliset kuvat, ensin selfiet skumppalasien kera jostain piknikiltä, sit kuvat rannekkeista ja pariselfie vaimon kanssa ja hehkutus kuinka "vanhukset" vielä jaksaa bailata. Partasuinen mukatekohipsterimies ja vaimolla maiharit, kukkamekko ja marimekon käsilaukku köytetty tiukasti vartalon ympärille. Eikä hajuakaan esiintyvistä artisteista. Ja nämä kuvat tuli siis suoraan työpaikan whatsappiin. Oli kuulema tuutannut samat kuvat instagramiin ja twitteriin :D
Kivempi oli katsoa hesarin kuvia persoonallisista nuorista jotka olivat aidosti menneet kuuntelemaan musiikkia.
Mitrn tuli ilmi, ettei tiennyt artisteja? Ja voisko sitä silti nauttia tunnelmasta, musiikista, vaimon ja skumpan kera. Miksi tämä nyt herätti närää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on hupaisaa, kun niin tiedostavat ja uniikit ja yksilölliset tyypit kertoo tärkeänä kuinka on oikein varta vasten tilannut netistä nigerialais-amerikkalaisen brändin vaatteita (lentokoneella varmasti hänelle lähetetyt vai laivallako tuli, mitä Greta sanoisi) ja että espandrillokset ovat ihan Espanjasta. Vaimon pukeutumisesta mainittavinta oli, että korvakorut oli Kreikasta ja käsirengas Bostonista.
Ehheehh. Samaten hupaisaa on joidenkin tärkeilevä ja tarkka selostus vaatteiden merkeistä - ja sitten kun katsoo kuvaa, niin ymmärtää miksi. Se merkki on se tärkein, jos niitä ei mainittaisi, olisi kuvassa vain hirveännäköiset lumput.
Kolmas hauskuus on tuo näiden uniikkien lumihuitaleiden täsmälleen samanlaiset poseeraukset. Sitä on harjoiteltu - eiku ei tietenkään ole, kaikki on lumihuitaleilla spontaanin rentoo silleen, ja ironialla siis.
Mutta muuten: kivaa on katsoa toisten pukeutumista ja idiksiä. Tuo tärkeily ja muka-yksilöllisyys vaan tuppaa hymyilyttämään. Taitaa olla aika monta tulevaa pikkuporvaria siellä maistelemassa vapaita, boheemituuleja ja vähän rätväköimässä, oikein lehteen kuvataan, ennen kuin häviää Espoon ja Kauniaisten ja Vantaan lähiöihin viettämään geneeristä ja tasapaksua kermapersauselämäänsä. Hih.
Tälle vaatteiden tarinoiden kertomiselle minäkin nauroin.
Hipsterin tunnistaa siitä, että mikään ei ole tavallisia reittejä hankittu, ja se muistetaan mainita. Ei niin, että vaate on kirpparilta, vaan tämä vaate on yhdeltä käsipuolen vanhan jazzmuusikon pitämältä kirpputorilta Berliinistä.
Olenkin ottanut tavaksi huvitella tämäntyyppisten lapsuudenkavereideni kustannuksella. Minulta on oltu ostamassa (jopa päältä) vaatteita, joille olen keksinyt ällistyttävän taustatarinan. Yksi kesävieras halusi ostaa kulahtaneen jakkarankin, joka oli "dyykattu retkeltä hylättyyn mielisairaalaan". Siis torista ostettu.
Kaikki viestisi lukeneet tajuavat viimeistään puolivälissä ettei sinulla ole kavereita.
Ja toiset toteuttaa itseään salaa haukkumalla tuntemattomia ihmisiä palstalla. Kuhhii taaplaa tyylillään!