Lue keskustelun säännöt.
Katselin kuvia Flow-festareiden kävijöistä, ja tunsin myötähäpeää.
15.08.2022 |
Olen 36-vuotias nainen, ja tunsin todellisen boomer-hetkeni koittaneen. Katselin kuvia Flow-festareiden kävijöistä, ja ensimmäisenä mieleen nousi että onpas naurettavaa pelleporukkaa, typerissä asuissa ollaan niin tyrkyllä kuvissa ja ollaan olevinaan tärkeitä :D
Alkoi hävettämään se uniikkiuden tavoittelu ja asujen esittely. Nii kuin oltaisiin jossain muotinäytöksessä ja niin kuin sillä olisi kenellekään mitään merkitystä mitä kelläkin on päällään.
Tuli niin turha olo näiden ihmisten puolesta, että tämmöiseenkö tuhlataan ajatusta ja resursseja. Ajatus että tuollainen porukka on sellaista, minkä kanssa minulla ei ole mitään yhteistä enkä haluakkaan että on. :D
Tämä oli tietysti aika yksipuolinen ja erittäin kärjistetty kommentti, mutta tulipahan sanottua. Boomer minussa on herännyt, eikä se ole huono asia. Koen tavoiteltavana asiana pysyä erossa ja suorastaan vastustaa nykyistä itsekeskeistä, pinnallista ja turhaa yksilökulttuuria ja mukaerikoisuuden tavoittelua.
Ennen oli kaikki paremmin. :)
Kommentit (780)
Vierailija kirjoitti:
Minusta on hupaisaa, kun niin tiedostavat ja uniikit ja yksilölliset tyypit kertoo tärkeänä kuinka on oikein varta vasten tilannut netistä nigerialais-amerikkalaisen brändin vaatteita (lentokoneella varmasti hänelle lähetetyt vai laivallako tuli, mitä Greta sanoisi) ja että espandrillokset ovat ihan Espanjasta. Vaimon pukeutumisesta mainittavinta oli, että korvakorut oli Kreikasta ja käsirengas Bostonista.
Ehheehh. Samaten hupaisaa on joidenkin tärkeilevä ja tarkka selostus vaatteiden merkeistä - ja sitten kun katsoo kuvaa, niin ymmärtää miksi. Se merkki on se tärkein, jos niitä ei mainittaisi, olisi kuvassa vain hirveännäköiset lumput.
Kolmas hauskuus on tuo näiden uniikkien lumihuitaleiden täsmälleen samanlaiset poseeraukset. Sitä on harjoiteltu - eiku ei tietenkään ole, kaikki on lumihuitaleilla spontaanin rentoo silleen, ja ironialla siis.
Mutta muuten: kivaa on katsoa toisten pukeutumista ja idiksiä. Tuo tärkeily ja muka-yksilöllisyys vaan tuppaa hymyilyttämään. Taitaa olla aika monta tulevaa pikkuporvaria siellä maistelemassa vapaita, boheemituuleja ja vähän rätväköimässä, oikein lehteen kuvataan, ennen kuin häviää Espoon ja Kauniaisten ja Vantaan lähiöihin viettämään geneeristä ja tasapaksua kermapersauselämäänsä. Hih.
Hih, tätä katkeruutta, saa minutkin hyvälle tuulelle
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta ikäpolvet 40-25 ovat/olivat pukeutumiseltaan enemmän persoonallisia, mutta toisaalta ihmeellisiä keikistelijöitä vaatteineen. Tämän päivän teinit ovat enemmän kopioitaan toisistaan, kaikilla ne samat farkut tai adidaksen verkkarit, napapaita ja kalastahattu uskaliaimmilla. Ei tietoakaan mistään emoista, punkkareista tai pissiksistä. Toisaalta teineillä on muuten vain tapana keikistellä ja pelleillä kameralle, olipa vaatteet mitkä tahansa.
Flow:ssa ja muissa festareissa toisten vaatteita ja keikistelyä enemmän minua häiritsee esiintyjien luokattomuus tai se, että eri festareilla pyörivät samat esiintyjät (Antti Tuisku, Apulanta, Vesala, Ellinoora ja tyyliin Sanni). Mihin on hävinnyt festarien erilaiset esiintyjät? Tuska taitaa olla ainoita festareita, jossa nuo kaikki eivät pyöri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on hupaisaa, kun niin tiedostavat ja uniikit ja yksilölliset tyypit kertoo tärkeänä kuinka on oikein varta vasten tilannut netistä nigerialais-amerikkalaisen brändin vaatteita (lentokoneella varmasti hänelle lähetetyt vai laivallako tuli, mitä Greta sanoisi) ja että espandrillokset ovat ihan Espanjasta. Vaimon pukeutumisesta mainittavinta oli, että korvakorut oli Kreikasta ja käsirengas Bostonista.
Ehheehh. Samaten hupaisaa on joidenkin tärkeilevä ja tarkka selostus vaatteiden merkeistä - ja sitten kun katsoo kuvaa, niin ymmärtää miksi. Se merkki on se tärkein, jos niitä ei mainittaisi, olisi kuvassa vain hirveännäköiset lumput.
Kolmas hauskuus on tuo näiden uniikkien lumihuitaleiden täsmälleen samanlaiset poseeraukset. Sitä on harjoiteltu - eiku ei tietenkään ole, kaikki on lumihuitaleilla spontaanin rentoo silleen, ja ironialla siis.
Mutta muuten: kivaa on katsoa toisten pukeutumista ja idiksiä. Tuo tärkeily ja muka-yksilöllisyys vaan tuppaa hymyilyttämään. Taitaa olla aika monta tulevaa pikkuporvaria siellä maistelemassa vapaita, boheemituuleja ja vähän rätväköimässä, oikein lehteen kuvataan, ennen kuin häviää Espoon ja Kauniaisten ja Vantaan lähiöihin viettämään geneeristä ja tasapaksua kermapersauselämäänsä. Hih.
Tälle vaatteiden tarinoiden kertomiselle minäkin nauroin.
Hipsterin tunnistaa siitä, että mikään ei ole tavallisia reittejä hankittu, ja se muistetaan mainita. Ei niin, että vaate on kirpparilta, vaan tämä vaate on yhdeltä käsipuolen vanhan jazzmuusikon pitämältä kirpputorilta Berliinistä.
Olenkin ottanut tavaksi huvitella tämäntyyppisten lapsuudenkavereideni kustannuksella. Minulta on oltu ostamassa (jopa päältä) vaatteita, joille olen keksinyt ällistyttävän taustatarinan. Yksi kesävieras halusi ostaa kulahtaneen jakkarankin, joka oli "dyykattu retkeltä hylättyyn mielisairaalaan". Siis torista ostettu.
Ihmiset pitävät kierrätetyistä tuotteista ja lisähauskuutta niihin tuo hyvät tarinat. Parempi se, kuin massatuotettu halpavaate, jonka tarina...no ei niin mieltä ylentävä. Mutta kaikkea voi halveksia, jos sellanen on mieli.
Luin ap:n aloituksen ja tunnen myötähäpeää.
Miten voi muiden menemiset ja tekemiset kutittaa hanuria noin pahasti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on hupaisaa, kun niin tiedostavat ja uniikit ja yksilölliset tyypit kertoo tärkeänä kuinka on oikein varta vasten tilannut netistä nigerialais-amerikkalaisen brändin vaatteita (lentokoneella varmasti hänelle lähetetyt vai laivallako tuli, mitä Greta sanoisi) ja että espandrillokset ovat ihan Espanjasta. Vaimon pukeutumisesta mainittavinta oli, että korvakorut oli Kreikasta ja käsirengas Bostonista.
Ehheehh. Samaten hupaisaa on joidenkin tärkeilevä ja tarkka selostus vaatteiden merkeistä - ja sitten kun katsoo kuvaa, niin ymmärtää miksi. Se merkki on se tärkein, jos niitä ei mainittaisi, olisi kuvassa vain hirveännäköiset lumput.
Kolmas hauskuus on tuo näiden uniikkien lumihuitaleiden täsmälleen samanlaiset poseeraukset. Sitä on harjoiteltu - eiku ei tietenkään ole, kaikki on lumihuitaleilla spontaanin rentoo silleen, ja ironialla siis.
Mutta muuten: kivaa on katsoa toisten pukeutumista ja idiksiä. Tuo tärkeily ja muka-yksilöllisyys vaan tuppaa hymyilyttämään. Taitaa olla aika monta tulevaa pikkuporvaria siellä maistelemassa vapaita, boheemituuleja ja vähän rätväköimässä, oikein lehteen kuvataan, ennen kuin häviää Espoon ja Kauniaisten ja Vantaan lähiöihin viettämään geneeristä ja tasapaksua kermapersauselämäänsä. Hih.
Tälle vaatteiden tarinoiden kertomiselle minäkin nauroin.
Hipsterin tunnistaa siitä, että mikään ei ole tavallisia reittejä hankittu, ja se muistetaan mainita. Ei niin, että vaate on kirpparilta, vaan tämä vaate on yhdeltä käsipuolen vanhan jazzmuusikon pitämältä kirpputorilta Berliinistä.
Olenkin ottanut tavaksi huvitella tämäntyyppisten lapsuudenkavereideni kustannuksella. Minulta on oltu ostamassa (jopa päältä) vaatteita, joille olen keksinyt ällistyttävän taustatarinan. Yksi kesävieras halusi ostaa kulahtaneen jakkarankin, joka oli "dyykattu retkeltä hylättyyn mielisairaalaan". Siis torista ostettu.
Ihmiset pitävät kierrätetyistä tuotteista ja lisähauskuutta niihin tuo hyvät tarinat. Parempi se, kuin massatuotettu halpavaate, jonka tarina...no ei niin mieltä ylentävä. Mutta kaikkea voi halveksia, jos sellanen on mieli.
Onhan antiikkiesineissäkin provinienssi!
Vierailija kirjoitti:
Minua lähinnä huvittaa se valheellinen uniikkiuden tunne joka monella tuntuu olevan. Ollaan olevinaan niin muista poikkeavaa erikoisyksilöä ja silti kun summaa kaikki nämä tyypit yhteen niin hyvin samankaltaista se pukeutuminen on. Kirkkaita värejä, metallinhohtoa, paljettia jne. Ihan kuin olisi yhdessä jossain Jodelissa tms. sovittu että hei, tänä vuonna ollaan massasta erottuvia kaikki sit tällä tavalla. Oikeasti uniikit tyypit ei yleensä kokoonnu kaikki samaan paikkaan patsastelemaan.
Mistä kumpuaa tämä syytös sitä kohtaan, että ihmiset LUULEVAT olevansa UNIIKKEja? En yhtään saa kiinni tästä, mikä on se rikos. Luulevat siis siksi, kun ovat somessa? Uniikkeja, niinku miten? Koska sinä olet erilainen? Avatkaa nyt vähän tätä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua lähinnä huvittaa se valheellinen uniikkiuden tunne joka monella tuntuu olevan. Ollaan olevinaan niin muista poikkeavaa erikoisyksilöä ja silti kun summaa kaikki nämä tyypit yhteen niin hyvin samankaltaista se pukeutuminen on. Kirkkaita värejä, metallinhohtoa, paljettia jne. Ihan kuin olisi yhdessä jossain Jodelissa tms. sovittu että hei, tänä vuonna ollaan massasta erottuvia kaikki sit tällä tavalla. Oikeasti uniikit tyypit ei yleensä kokoonnu kaikki samaan paikkaan patsastelemaan.
Mistä kumpuaa tämä syytös sitä kohtaan, että ihmiset LUULEVAT olevansa UNIIKKEja? En yhtään saa kiinni tästä, mikä on se rikos. Luulevat siis siksi, kun ovat somessa? Uniikkeja, niinku miten? Koska sinä olet erilainen? Avatkaa nyt vähän tätä!
Kyllähän sen huomaa kun ihmisten kanssa puhuu, että he eivät haluaisi olla massaa vaan yrittävät joka tavalla korostaa omaa erityislaatuisuuttaan. "Mulla on vähän tämmönen jännempi huumori", "kukaan ei oikein ymmärrä näitä mun juttuja", jne.
Vierailija kirjoitti:
Flow:ssa ja muissa festareissa toisten vaatteita ja keikistelyä enemmän minua häiritsee esiintyjien luokattomuus tai se, että eri festareilla pyörivät samat esiintyjät (Antti Tuisku, Apulanta, Vesala, Ellinoora ja tyyliin Sanni). Mihin on hävinnyt festarien erilaiset esiintyjät? Tuska taitaa olla ainoita festareita, jossa nuo kaikki eivät pyöri.
Ei kai flowssa noista esiintynyt kuin Vesala?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ennen festareille mentiin katsomaan bändejä ihan tavallisissa vaatteissa, nyt tapahtumissa lähinnä otetaan selfieitä ja pääpaino on omassa habituksessa, ei musiikissa. Niin surullista. Olen kerran Flowssa käynyt katsomassa yhtä lempibändeistäni, en pitänyt ilmapiiristä.
Kumma kun olin Flowssa, enkä huomannut kertaakaan, että joku olisi ottanut selfietä. Tosin keskityin siellä lähinnä omaan olemiseen, toisin kun sinä. Enkä väitä, etteikö selfieitä olisi otettu, mutta sun puheesta saa sellaisen kuvan, ettei siellä muuta olisi tehtykään. Instasta löytyy tägillä #flowfestival 79,1 tuhatta julkaisua, tämän kun jakaa kävijöiden/päivien/vuosien kesken, ei siitä kovin montaa kuvaa per kävijä tule siitä huolimatta, jos ei laske mukaan kuvia joita ei ole tägätty eikä kaikki edes ole selfieitä.
Pitäiskö sun vain hyväksyä, että maailma muuttuu? Selfiet on osa ihmisten arkea nykyään. Kuinka älytön ajatus, että niistä pitäisi luopua jossain tapahtumassa, koska "ennen vanhaan", tai että saisi joltain kapeakatseiselta "aitopääpatulta" hyväksynnän omalle olemiselle ja tekemiselle. Tai että selfiet ja asuun panostaminen olisi pois musiikista nauttimisesta. Yleensä ihmisillä riittää kapasiteettia useampaan asiaan, vaikka ymmärrän jos se kuulostaa sulle utopistiselta.
Tiesitkö muuten, että Flow on myös muutakin kuin pelkkä musiikkitapahtuma? Sieltä löytyy mm. taidetta. Mikäänhän ei sua sinne pakota menemään, jos kyseinen konsepti ei ole sun juttusi. Mut aika haihattelua väittää että jossain Woodstockissakaan olisi 100% pelkkään musiikkiin keskitytty, nyt herätys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua lähinnä huvittaa se valheellinen uniikkiuden tunne joka monella tuntuu olevan. Ollaan olevinaan niin muista poikkeavaa erikoisyksilöä ja silti kun summaa kaikki nämä tyypit yhteen niin hyvin samankaltaista se pukeutuminen on. Kirkkaita värejä, metallinhohtoa, paljettia jne. Ihan kuin olisi yhdessä jossain Jodelissa tms. sovittu että hei, tänä vuonna ollaan massasta erottuvia kaikki sit tällä tavalla. Oikeasti uniikit tyypit ei yleensä kokoonnu kaikki samaan paikkaan patsastelemaan.
Mistä kumpuaa tämä syytös sitä kohtaan, että ihmiset LUULEVAT olevansa UNIIKKEja? En yhtään saa kiinni tästä, mikä on se rikos. Luulevat siis siksi, kun ovat somessa? Uniikkeja, niinku miten? Koska sinä olet erilainen? Avatkaa nyt vähän tätä!
Kyllähän sen huomaa kun ihmisten kanssa puhuu, että he eivät haluaisi olla massaa vaan yrittävät joka tavalla korostaa omaa erityislaatuisuuttaan. "Mulla on vähän tämmönen jännempi huumori", "kukaan ei oikein ymmärrä näitä mun juttuja", jne.
On sulla raskasta kun muut _joka tavalla_ _korostavat_ itseä vaikka sinä ihan yhtenä massasta haluaisit puhua tavisaiheista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta ikäpolvet 40-25 ovat/olivat pukeutumiseltaan enemmän persoonallisia, mutta toisaalta ihmeellisiä keikistelijöitä vaatteineen. Tämän päivän teinit ovat enemmän kopioitaan toisistaan, kaikilla ne samat farkut tai adidaksen verkkarit, napapaita ja kalastahattu uskaliaimmilla. Ei tietoakaan mistään emoista, punkkareista tai pissiksistä.
Tämän voin allekirjoittaa yläkoulun opena. Kaipaan aikoja, kun joukossa oli niitä nenäkkäistä yhteiskunnallisesti aktiiveja punkkareita, umpimielisiä pitkätukkahevareita mustissaan, lolitoita hörsylöissään, emoja jne. Nyt kaikki on todellakin samanlaisia ja hiuksetkin samanlaiset. Tuntuu, että toisista erottautuminen on someajan teinille paljon haastavampaa kuin ennen.
Toisen kollegan kanssa ihmeteltiin sitä, kun nykyään ei ole saada äidinkielen tunneilla keskusteluja aikaan. Kaikki on samaa mieltä kaikesta, muka. Ja ne eri mieltä olevat ei uskalla sanoa mitään, kun saavat luokan feministisesti heränneet tytöt kimppuunsa kauhistelemaan mielipiteitään. Itsesensuuri on levinnyt jo yläkouluunkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen festareille mentiin katsomaan bändejä ihan tavallisissa vaatteissa, nyt tapahtumissa lähinnä otetaan selfieitä ja pääpaino on omassa habituksessa, ei musiikissa. Niin surullista. Olen kerran Flowssa käynyt katsomassa yhtä lempibändeistäni, en pitänyt ilmapiiristä.
Kumma kun olin Flowssa, enkä huomannut kertaakaan, että joku olisi ottanut selfietä. Tosin keskityin siellä lähinnä omaan olemiseen, toisin kun sinä. Enkä väitä, etteikö selfieitä olisi otettu, mutta sun puheesta saa sellaisen kuvan, ettei siellä muuta olisi tehtykään. Instasta löytyy tägillä #flowfestival 79,1 tuhatta julkaisua, tämän kun jakaa kävijöiden/päivien/vuosien kesken, ei siitä kovin montaa kuvaa per kävijä tule siitä huolimatta, jos ei laske mukaan kuvia joita ei ole tägätty eikä kaikki edes ole selfieitä.
Pitäiskö sun vain hyväksyä, että maailma muuttuu? Selfiet on osa ihmisten arkea nykyään. Kuinka älytön ajatus, että niistä pitäisi luopua jossain tapahtumassa, koska "ennen vanhaan", tai että saisi joltain kapeakatseiselta "aitopääpatulta" hyväksynnän omalle olemiselle ja tekemiselle. Tai että selfiet ja asuun panostaminen olisi pois musiikista nauttimisesta. Yleensä ihmisillä riittää kapasiteettia useampaan asiaan, vaikka ymmärrän jos se kuulostaa sulle utopistiselta.
Tiesitkö muuten, että Flow on myös muutakin kuin pelkkä musiikkitapahtuma? Sieltä löytyy mm. taidetta. Mikäänhän ei sua sinne pakota menemään, jos kyseinen konsepti ei ole sun juttusi. Mut aika haihattelua väittää että jossain Woodstockissakaan olisi 100% pelkkään musiikkiin keskitytty, nyt herätys.
Nämä kommentoijat kokevat festarin iltapäivälehtien kautta, tuskin monikaan on paikalla ollut tai tietää yhtään mistä on kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Milloinkohan tää kukkaseppelevillitys (jättisuurista kukista tehty) oikein hiipuu? Todella uniikkia ja omaperäistä. Not.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua lähinnä huvittaa se valheellinen uniikkiuden tunne joka monella tuntuu olevan. Ollaan olevinaan niin muista poikkeavaa erikoisyksilöä ja silti kun summaa kaikki nämä tyypit yhteen niin hyvin samankaltaista se pukeutuminen on. Kirkkaita värejä, metallinhohtoa, paljettia jne. Ihan kuin olisi yhdessä jossain Jodelissa tms. sovittu että hei, tänä vuonna ollaan massasta erottuvia kaikki sit tällä tavalla. Oikeasti uniikit tyypit ei yleensä kokoonnu kaikki samaan paikkaan patsastelemaan.
Mistä kumpuaa tämä syytös sitä kohtaan, että ihmiset LUULEVAT olevansa UNIIKKEja? En yhtään saa kiinni tästä, mikä on se rikos. Luulevat siis siksi, kun ovat somessa? Uniikkeja, niinku miten? Koska sinä olet erilainen? Avatkaa nyt vähän tätä!
Kyllähän sen huomaa kun ihmisten kanssa puhuu, että he eivät haluaisi olla massaa vaan yrittävät joka tavalla korostaa omaa erityislaatuisuuttaan. "Mulla on vähän tämmönen jännempi huumori", "kukaan ei oikein ymmärrä näitä mun juttuja", jne.
On sulla raskasta kun muut _joka tavalla_ _korostavat_ itseä vaikka sinä ihan yhtenä massasta haluaisit puhua tavisaiheista.
Aikamoiset johtopäätökset sulla. Et varmaan ole ollut paljoakaan ihmisten kanssa tekemisissä, jos et ole huomannut tuollaista ilmiötä, jossa halutaan ajatella että on itse jotenkin erityinen ja erilainen kuin kaikki muut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ap Oulusta? Kuulostaa nimittäin ihan eräältä oululaiselta.
Satavarma maalainen ainakin.
Eli siis vielä linkittynyt maahan ja luontoon, toisin kuin te kaupunkilaiset? Elämässä on muutakin tärkeää kuin oma identiteetti ja sen ilmaisu. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua lähinnä huvittaa se valheellinen uniikkiuden tunne joka monella tuntuu olevan. Ollaan olevinaan niin muista poikkeavaa erikoisyksilöä ja silti kun summaa kaikki nämä tyypit yhteen niin hyvin samankaltaista se pukeutuminen on. Kirkkaita värejä, metallinhohtoa, paljettia jne. Ihan kuin olisi yhdessä jossain Jodelissa tms. sovittu että hei, tänä vuonna ollaan massasta erottuvia kaikki sit tällä tavalla. Oikeasti uniikit tyypit ei yleensä kokoonnu kaikki samaan paikkaan patsastelemaan.
Mistä kumpuaa tämä syytös sitä kohtaan, että ihmiset LUULEVAT olevansa UNIIKKEja? En yhtään saa kiinni tästä, mikä on se rikos. Luulevat siis siksi, kun ovat somessa? Uniikkeja, niinku miten? Koska sinä olet erilainen? Avatkaa nyt vähän tätä!
Kyllähän sen huomaa kun ihmisten kanssa puhuu, että he eivät haluaisi olla massaa vaan yrittävät joka tavalla korostaa omaa erityislaatuisuuttaan. "Mulla on vähän tämmönen jännempi huumori", "kukaan ei oikein ymmärrä näitä mun juttuja", jne.
Joo, tuo on eri asia. Täällä syytökset kohdistuu ihmisiin, joiden kuvia on julkaistu jossain, kun ovat jollain festareilla. Ja niide kuvien perusteella sit nämä analyysit siitä, mitä kuvittelevat olevansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua lähinnä huvittaa se valheellinen uniikkiuden tunne joka monella tuntuu olevan. Ollaan olevinaan niin muista poikkeavaa erikoisyksilöä ja silti kun summaa kaikki nämä tyypit yhteen niin hyvin samankaltaista se pukeutuminen on. Kirkkaita värejä, metallinhohtoa, paljettia jne. Ihan kuin olisi yhdessä jossain Jodelissa tms. sovittu että hei, tänä vuonna ollaan massasta erottuvia kaikki sit tällä tavalla. Oikeasti uniikit tyypit ei yleensä kokoonnu kaikki samaan paikkaan patsastelemaan.
Mistä kumpuaa tämä syytös sitä kohtaan, että ihmiset LUULEVAT olevansa UNIIKKEja? En yhtään saa kiinni tästä, mikä on se rikos. Luulevat siis siksi, kun ovat somessa? Uniikkeja, niinku miten? Koska sinä olet erilainen? Avatkaa nyt vähän tätä!
Kyllähän sen huomaa kun ihmisten kanssa puhuu, että he eivät haluaisi olla massaa vaan yrittävät joka tavalla korostaa omaa erityislaatuisuuttaan. "Mulla on vähän tämmönen jännempi huumori", "kukaan ei oikein ymmärrä näitä mun juttuja", jne.
On sulla raskasta kun muut _joka tavalla_ _korostavat_ itseä vaikka sinä ihan yhtenä massasta haluaisit puhua tavisaiheista.
Aikamoiset johtopäätökset sulla. Et varmaan ole ollut paljoakaan ihmisten kanssa tekemisissä, jos et ole huomannut tuollaista ilmiötä, jossa halutaan ajatella että on itse jotenkin erityinen ja erilainen kuin kaikki muut?
Oletko sinä siis erityinen ja sitä korostava vai et? Sehän tässä kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua lähinnä huvittaa se valheellinen uniikkiuden tunne joka monella tuntuu olevan. Ollaan olevinaan niin muista poikkeavaa erikoisyksilöä ja silti kun summaa kaikki nämä tyypit yhteen niin hyvin samankaltaista se pukeutuminen on. Kirkkaita värejä, metallinhohtoa, paljettia jne. Ihan kuin olisi yhdessä jossain Jodelissa tms. sovittu että hei, tänä vuonna ollaan massasta erottuvia kaikki sit tällä tavalla. Oikeasti uniikit tyypit ei yleensä kokoonnu kaikki samaan paikkaan patsastelemaan.
Mistä kumpuaa tämä syytös sitä kohtaan, että ihmiset LUULEVAT olevansa UNIIKKEja? En yhtään saa kiinni tästä, mikä on se rikos. Luulevat siis siksi, kun ovat somessa? Uniikkeja, niinku miten? Koska sinä olet erilainen? Avatkaa nyt vähän tätä!
Kyllähän sen huomaa kun ihmisten kanssa puhuu, että he eivät haluaisi olla massaa vaan yrittävät joka tavalla korostaa omaa erityislaatuisuuttaan. "Mulla on vähän tämmönen jännempi huumori", "kukaan ei oikein ymmärrä näitä mun juttuja", jne.
Itseäni ärsyttää kans aina nämä, jotka kertoo itse itsestään, minkälaisia ovat. Se todellakin kertoo siitä ihmisestä, no jotain muuta. Minulla on tällaisia tuttavia. Eikä kaikki missään someta.
Miksi ajattelet, että he kuvittelevat olevansa uniikkeja? Siis tietty ovat, kuten me kaikki. Mutta jos halusivat nimenomaan kuulua porukkaan ja olla yksi niistä muista, samankaltaisesti pukeutuvista?