Käveleekö sinunkin miehesi 5 metriä edellä?

Tämä oli hyvä ketju. Olen luullut että vain muutama mies kulkee 5 metriä edellä.

Minun mies tekee niin, välimatka pysyy samana 5 m, sitten huudan että odota vähän, saan kiinni ja huomaamatta hän on taas edellä..

Sama pyöräillessämme, mies on edellä ja kun saan kiinni niin taas hän menee edelle. Kerran kaarsin pyörälläni sivutielle, en jaksanut olla perässäpyöräilijä enää, joku vielä luulee että ollaan riidoissa. Sen jälkeen näimme kotona parin tunnin päästä. En enää pyöräile enkä kävele hänen kanssaan.

Vierailija kirjoitti:

Tämä oli hyvä ketju. Olen luullut että vain muutama mies kulkee 5 metriä edellä.

Minun mies tekee niin, välimatka pysyy samana 5 m, sitten huudan että odota vähän, saan kiinni ja huomaamatta hän on taas edellä..

Sama pyöräillessämme, mies on edellä ja kun saan kiinni niin taas hän menee edelle. Kerran kaarsin pyörälläni sivutielle, en jaksanut olla perässäpyöräilijä enää, joku vielä luulee että ollaan riidoissa. Sen jälkeen näimme kotona parin tunnin päästä. En enää pyöräile enkä kävele hänen kanssaan.

Eli siis lähellä toista pitäisi pysyä, jotta muut eivät luule että ette ole eri porukkaa tai riidoissa? Mitä niillä muiden mielipiteillä on väliä, tuntemattomia kuitenkin todennäköisesti ovat?

Minulta varmaan puuttuu joku geeni, jotta ymmärtäisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä mies kävelee kaksi metriä takana. Tätä tapahtuu etenkin kävelylenkeillä. Jos hidastan tahtia, mies hidastaa itsekin, jolloin etäisyys pysyy samana. Olen monta kertaa kysynyt suoraan, haluaako hän kävellä hitaammin - kuulemma ei. Olen vähitellen sopeutunut tilanteeseen.

Tosin välillä hänellä on muutenkin vaikeuksia tämän yhdessä kulkemisen kanssa. Pyöräilimme kerran kadulla ajoradalla, ja tienreunaan oli pysäköitynä autoja. Minä pyöräilin oikealla ja mies vasemmalla puolellani. Vastaan tuli auto, ja luonnollisesti miehen piti tehdä autolle tilaa. Sen sijaan, että hän olisi sujahtanut taakseni jonoon, hän alkoi siirtyä sivusuunnassa suoraan minun päälleni. Minun piti oikein karjua "älä tuu päälle", kun en pystynyt väistämään osumatta parkissa olleisiin autoihin. Meni aika kauan, ennen kuin suostuin menemään uudelleen yhdessä pyöräilemään :D

Tuttua kauraa! Mieheni kiilaa monesti, joten anna ana mutkissa ja muissa vastaavissa hänelle reilusti tietä. Kun ajamme pyörillä pihaamme, niin pitää nousta katukivetyksen päälle. Haluan osua siihen suoraan, enkä vinottain, koska en halua kaatua pyörällä siihen. Alan jättäytymään miehen taakse joa hyvissä ajoin, jotta pääsen kaartamaan niin että tulen suoraan pihaamme. Mitä mies tekee joka kerta? Alkaa viime metreillä hidastella ja kiilaa eteeni ettei suunnitelmani onnistu. Tästä johtuen sanon hänelle joka ikinen kerta että mene sinä edeltä, haluan tulla kivetykseen suoraan. Siis joka kerta. Viimeiset 4 vuotta. Jos jätän tämän sanomatta, niin hän kiilaa heti taas. 

Pyörillä ei ole fiksua ajaa rinnakkain, eihän autoillakaan ajeta rinnakkain vaan peräkkäin. Miehesi ei kylläkään kiilaa, vaan sinä et pidä riittävää turvaväliä edelläajavaan, peräänajaja on kolarissa syyllinen.

Kyllä se pyörä nousee katukiveyksen reunalta vähän loivemmassakin kulmassa kuin kohtisuorassa kesäkelillä. Talvella rengas luistaa kyllä sellaisessa tilanteessa ja kaataa, mutta kesäkelillä pitoa riittää.

Väsynyt trollailija.. huoh...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä oli hyvä ketju. Olen luullut että vain muutama mies kulkee 5 metriä edellä.

Minun mies tekee niin, välimatka pysyy samana 5 m, sitten huudan että odota vähän, saan kiinni ja huomaamatta hän on taas edellä..

Sama pyöräillessämme, mies on edellä ja kun saan kiinni niin taas hän menee edelle. Kerran kaarsin pyörälläni sivutielle, en jaksanut olla perässäpyöräilijä enää, joku vielä luulee että ollaan riidoissa. Sen jälkeen näimme kotona parin tunnin päästä. En enää pyöräile enkä kävele hänen kanssaan.

Eli siis lähellä toista pitäisi pysyä, jotta muut eivät luule että ette ole eri porukkaa tai riidoissa? Mitä niillä muiden mielipiteillä on väliä, tuntemattomia kuitenkin todennäköisesti ovat?

Minulta varmaan puuttuu joku geeni, jotta ymmärtäisin.

Enkä muutenkaan katsele ihmisiä sillä silmällä, että kuuluvatko ne johonkin porukkaan vai eivät. Jos näen äidin lasten kanssa ja miehen vähän kauempana, oletan että mies kuuluu samaan ryhmään. No problem.

Vierailija kirjoitti:

Jep, tuttua. Korreloi kyllä muutoin miehen empatiakyvyn ja mahdollisen itsekkyyden kanssa...

😳👀

No, ei korreloi. Älytön väite. Älyvapaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep, tuttua. Korreloi kyllä muutoin miehen empatiakyvyn ja mahdollisen itsekkyyden kanssa...

😳👀

No, ei korreloi. Älytön väite. Älyvapaa.

Niinpä. En tiedä missä rinnakkaistodellisuudessa näin väittävät ihmiset oikein elävät.

Vierailija kirjoitti:

Silloin kun minulla on nainen, kävelen naista rivakammin lähinnä silloin, kun olen kantamassa tavaroita, tai menossa avaamaan ovea tms. hoitamassa tehtävää. Jos ollaan kävelyllä, kävelen naisen vierellä.

Joku mainitsi, että kertoo miehen empatianpuutteesta, jos mies kävelee koko ajan edellä, ja luulen että tässä ollaan oikeilla jäljillä. Jos ottaa jonkun empatianpuutteisen ja kauhean kilpailuhenkisen miehen, niin mies kävelee sitten koko elämän pari metriä naisen edellä, koska yhdessä kävelyssä pääasia ei ole yhdessä kävely, vaan se että mies on edellä. No, mutta, tuollaisista miehistä naiset pitävät, onhan se kerta toisensa jälkeen täälläkin kerrottu, että naiset pitävät mulkuista miehistä...

Äläs nyt. Naiset pitävät monenlaisista miehistä. Sitäpaitsi tässä ketjussa on käynyt ilmi, että harppojanaisia on myös olemassa, ja miehiä joita tämä harmittaa. Ja lapsia, joiden äidit ovat harpponeet.

Tää jälkimmäinen onkin aika tavallinen "kasvatustyyli", että mennään tuulispäänä ja oletetaan että lapsi seuraa, vaikka itkua vääntäen. Ehkä näillä harppojamiehillä on ollut harppojaäiti, jonka synnyttämiä hylätyksi tulemisen tunteita sitten projisoivat naissuhteissaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin kun minulla on nainen, kävelen naista rivakammin lähinnä silloin, kun olen kantamassa tavaroita, tai menossa avaamaan ovea tms. hoitamassa tehtävää. Jos ollaan kävelyllä, kävelen naisen vierellä.

Joku mainitsi, että kertoo miehen empatianpuutteesta, jos mies kävelee koko ajan edellä, ja luulen että tässä ollaan oikeilla jäljillä. Jos ottaa jonkun empatianpuutteisen ja kauhean kilpailuhenkisen miehen, niin mies kävelee sitten koko elämän pari metriä naisen edellä, koska yhdessä kävelyssä pääasia ei ole yhdessä kävely, vaan se että mies on edellä. No, mutta, tuollaisista miehistä naiset pitävät, onhan se kerta toisensa jälkeen täälläkin kerrottu, että naiset pitävät mulkuista miehistä...

Äläs nyt. Naiset pitävät monenlaisista miehistä. Sitäpaitsi tässä ketjussa on käynyt ilmi, että harppojanaisia on myös olemassa, ja miehiä joita tämä harmittaa. Ja lapsia, joiden äidit ovat harpponeet.

Tää jälkimmäinen onkin aika tavallinen "kasvatustyyli", että mennään tuulispäänä ja oletetaan että lapsi seuraa, vaikka itkua vääntäen. Ehkä näillä harppojamiehillä on ollut harppojaäiti, jonka synnyttämiä hylätyksi tulemisen tunteita sitten projisoivat naissuhteissaan.

Tai harppojaisä.

Meillä kävellään rinnakkain ja monesti myös käsi kädessä. Kohta 15v naimisissa, keski-ikäinen pari.

Mutta olen huomannut tuon ilmiön. Joskus on miehen kanssa sitä pohdittu.

Aina menee mies vähintään 5m edellä. Usein se painelee kärryn kanssa toisella puolella kauppaa. Keljuttaa kun en saa kiinni ja minulla on kädet täynnä ostoksia, että mihin ne laitan? Olen harkinnut ottaa oman ostoskärryn ja joskus jo niin tehnytkin.

Kuitenkin mies väittää että rakastaa minua.🤔

Mun mies kävelee AINA edellä. Sitten, kun sanon hänelle, että voisitko kävellä mun kanssa etkä mun edellä, kun mulle tulee tästä paha mieli, niin hän joko vitsailee tai loukkaantuu. Koskaan ei hidasta tahtia. Yleensäkin, jos mitä vaan pyydän häntä tekemään hyväkseni, tai tekemään jotakin yhteisen kodin eteen, niin huutaa että "ei nyt, sä stressaat mua".  Sitten olettaa, että minä kuitenkin luon hänelle sen ihanan ja mukavan kodin, enkä häiritse häntä "tehtävillä".

Eli mieheni mielestä hän tekee kuten haluaa, minä menen perässä ja vikisen. Ja hoidan ihan kaiken, jotta hän voi maata sohvalla tai hoitaa pyöräänsä.

En tiedä korreloiko tämä harppominen ja yleinen välinpitämättömyys toista kohtaan keskenään?

Tämä! Ja sitten kun kävellään rinnakkain niin mies ei älyä että edessä olevaa estettä (lyhtypylväs, lätäkkö, mainostaulu) pitää väistää sen verran että MOLEMMAT mahtuu ohi. Hän väistää vain just sen verran että HÄN mahtuu sujuvasti ohi ja minä saan hidastaa, ottaa sivuaskeleen miehen selän takana, ja sitten juosta takaisin hänen rinnalleen. Ovista harpotaan edeltä ja annetaan sen lämähtää kiinni naisen naaman edestä, vaikka tällä olisi kantamuksiakin. Samaan sarjaan menee äijät ruuhkaratikassa jotka eivät pyydä väistymään vaan yksinkertaisesti tarttuvat edessään seisovaa naista hartioista ja siirtävät hänet syrjään.

Vierailija kirjoitti:

Aina menee mies vähintään 5m edellä. Usein se painelee kärryn kanssa toisella puolella kauppaa. Keljuttaa kun en saa kiinni ja minulla on kädet täynnä ostoksia, että mihin ne laitan? Olen harkinnut ottaa oman ostoskärryn ja joskus jo niin tehnytkin.

Kuitenkin mies väittää että rakastaa minua.🤔

Puhe on halpaa.

Miten tuollaisessa kilpajuoksu kaupassa -tilanteessa ratkaistaan se, että perässä tuleva ei tiedä mitä edellä menevä on jo valinnut kärryynsä? Soitatko leipähyllyltä miehen puhelimeen ja kysyt että ottiko hän jo sämpylät ja ruispalat? Vai ostatteko suosiolla kaiken tuplana ja panette ylimääräiset pakastimeen? Hankalalta tuntuu.

Vierailija kirjoitti:

Mun mies kävelee AINA edellä. Sitten, kun sanon hänelle, että voisitko kävellä mun kanssa etkä mun edellä, kun mulle tulee tästä paha mieli, niin hän joko vitsailee tai loukkaantuu. Koskaan ei hidasta tahtia. Yleensäkin, jos mitä vaan pyydän häntä tekemään hyväkseni, tai tekemään jotakin yhteisen kodin eteen, niin huutaa että "ei nyt, sä stressaat mua".  Sitten olettaa, että minä kuitenkin luon hänelle sen ihanan ja mukavan kodin, enkä häiritse häntä "tehtävillä".

Eli mieheni mielestä hän tekee kuten haluaa, minä menen perässä ja vikisen. Ja hoidan ihanaiken, jotta hän voi maata sohvalla tai hoitaa pyöräänsä.

En tiedä korreloiko tämä harppominen ja yleinen välinpitämättömyys toista kohtaan keskenään?

Meillä ei korreloi. Edellä vähintään 5m paineleva mieheni on kiltti ja auttavainen kotona.

Vain kauppareissut ovat tuollaisia, että en juuri näe koko ukkoa missään. Enää en jaksa asiasta edes huomauttaa, saati riidellä.

Jo on naikkosilla ongelmat. 

Kuka edes jaksaa koko ajan kävellä toisen vieressä. Siis miksi. 

Vierailija kirjoitti:

Jo on naikkosilla ongelmat. 

Kuka edes jaksaa koko ajan kävellä toisen vieressä. Siis miksi. 

Tuskinpa nämä nyt sen kummempia ongelmia ovat. Minulle ei ainakaan, vaikka ukko edellä viipottaakin. Saa kai täällä keskustella?

Lukea ei tarvitse jos ei halua.

Jotenkin helpottaa kun täällä kerrotaan, että monien muidenkin miehet menevät edellä. Eikä vaan tää oma siippa. Kiitos ap:lle!

Vierailija kirjoitti:

Jo on naikkosilla ongelmat. 

Kuka edes jaksaa koko ajan kävellä toisen vieressä. Siis miksi. 

Kyllä ne miekkosetkin ihmettelee, kun eukko on hävinnyt jonnekin eikä seuraa perässä.

Vierailija kirjoitti:

Jo on naikkosilla ongelmat. 

Kuka edes jaksaa koko ajan kävellä toisen vieressä. Siis miksi. 

Oikea kysymys on: Kuka jaksaa koko ajan kävellä jonkun perässä? Ja miksi pitäisi?

rotan vieressäei kehtaa kävellä, mutta seuraillessa sellaisen voi kyllä suolata.