Lue keskustelun säännöt.
Kamala musiikki pilaa päivän
Kommentit (37)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on huonoa?
Liian monimutkainen ainakin. Aika nopeasti sen rytmikulun pitää piirtyä. Jos kestää liian kauan ei jaksa kiinnostaa.
Voiko musiikki olla kolmiulotteista?Eli sinulle uppoaa junttidisko.
Riippuu, voi sekin olla hyvää, jos siinä on tarpeeksi sanomaa monella eri tasolla. Kaikella pitäisi olla merkitys.
Yhden ihmisen päässä syntynyt kappale on usein tylsä. Yhden ihmisen aivot eivät välttämättä riitä tekemään tarpeeksi moniulotteista musiikkia. Sisällyttämään tarpeeksi ärsykkeitä.Jos laskee eri äänielementtien lukumäärää vaikka suositussa kappaleessa, luulen, että siinä on usein enemmän tavaraa. En tiedä, mistä tämä ajatus tulee. Tylsä kappale on liian yksinkertainen. Kyllästyttävä. Se ei anna ärsykettä. Eli pitäisi siis kokoajan tapahtua jotain.
Mutta myös toistoa. Jos kokoajan on liian erilaista, se on liian monimutkaista. Ei ole silloin kiinnostavaa.
Sanat ja melodia voivat puhua eri asiaa. Tässä on yksi aistiärsyke. Se jää jäytämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi kuuntelet kamalaa musiikkia. Sitähän suurin osa suomalaisista FM-asemista kyllä soittaa, mutta netissä on tuhansia asemia, jotka eivät soita sitä.
Moni joutuu työpaikallaan kuuntelemaan itselleen epämieluisaa musiikkia. Ehkä pahimpia ovat taustamusiikilliset kaupat, joissa sama soittolista voi pyöriä vuosia, mutta muissakin paikoissa voi olla jatkuvasti radio päällä. Toiset tykkää, toiset ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on huonoa?
Liian monimutkainen ainakin. Aika nopeasti sen rytmikulun pitää piirtyä. Jos kestää liian kauan ei jaksa kiinnostaa.
Voiko musiikki olla kolmiulotteista?Eli sinulle uppoaa junttidisko.
Riippuu, voi sekin olla hyvää, jos siinä on tarpeeksi sanomaa monella eri tasolla. Kaikella pitäisi olla merkitys.
Yhden ihmisen päässä syntynyt kappale on usein tylsä. Yhden ihmisen aivot eivät välttämättä riitä tekemään tarpeeksi moniulotteista musiikkia. Sisällyttämään tarpeeksi ärsykkeitä.Jos laskee eri äänielementtien lukumäärää vaikka suositussa kappaleessa, luulen, että siinä on usein enemmän tavaraa. En tiedä, mistä tämä ajatus tulee. Tylsä kappale on liian yksinkertainen. Kyllästyttävä. Se ei anna ärsykettä. Eli pitäisi siis kokoajan tapahtua jotain.
Mutta myös toistoa. Jos kokoajan on liian erilaista, se on liian monimutkaista. Ei ole silloin kiinnostavaa.
Sanat ja melodia voivat puhua eri asiaa. Tässä on yksi aistiärsyke. Se jää jäytämään.
Jos joku laulaa kivusta ja ääni nauraa, tämä jää mieleen. Se hämmästyttää. Mikään ei saisi olla mustavalkoista. Sitten pitäisi tuntea elämää. Eri tunteiden tasoja. Tuo vaatii kypsyyttä. Se pitää tehdä tavalla, jonka muutkin tunnistavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarina. Jos on puhetta. Kuinka uskottava on tarina.
Tarinasta viis, musiikkiahan on tarkoitus kuunnella eikä äänikirjaa tai räppiä.
Minä kuuntelen noita yksittäisiä ääniä tarkkaan. Ja sitten äänen sointia. Miellyttävyyttä. Kutsutaanko sitä mudikaalisuudeksi. Rikkautta äänimaailmassa. Tykkään, jos on paljon kuunneltavaa. Erilaisia ääniä takana ja pohjalla.
Miten melodia kulkee tarinan kanssa.
Tämä rikkaus kuuluu siinä, että on monta tekijää. Siinä on monen kertojan ääni ja viesti.
Sinulla on sitten varmaan hyvät äänentoistolaitteet. Lisäksi äänilähteen pitää tekniseltä laadultaan olla paljon parempi kuin nykyiset radioasemat. Vähimmillään CD-laatua tuo vaatii. Ehkä jokin Tidalin Hifi-laatu voisi kelvata sekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on huonoa?
Liian monimutkainen ainakin. Aika nopeasti sen rytmikulun pitää piirtyä. Jos kestää liian kauan ei jaksa kiinnostaa.
Voiko musiikki olla kolmiulotteista?Eli sinulle uppoaa junttidisko.
Riippuu, voi sekin olla hyvää, jos siinä on tarpeeksi sanomaa monella eri tasolla. Kaikella pitäisi olla merkitys.
Yhden ihmisen päässä syntynyt kappale on usein tylsä. Yhden ihmisen aivot eivät välttämättä riitä tekemään tarpeeksi moniulotteista musiikkia. Sisällyttämään tarpeeksi ärsykkeitä.Jos laskee eri äänielementtien lukumäärää vaikka suositussa kappaleessa, luulen, että siinä on usein enemmän tavaraa. En tiedä, mistä tämä ajatus tulee. Tylsä kappale on liian yksinkertainen. Kyllästyttävä. Se ei anna ärsykettä. Eli pitäisi siis kokoajan tapahtua jotain.
Mutta myös toistoa. Jos kokoajan on liian erilaista, se on liian monimutkaista. Ei ole silloin kiinnostavaa.
Sanat ja melodia voivat puhua eri asiaa. Tässä on yksi aistiärsyke. Se jää jäytämään.Jos joku laulaa kivusta ja ääni nauraa, tämä jää mieleen. Se hämmästyttää. Mikään ei saisi olla mustavalkoista. Sitten pitäisi tuntea elämää. Eri tunteiden tasoja. Tuo vaatii kypsyyttä. Se pitää tehdä tavalla, jonka muutkin tunnistavat.
Suuret taiteilijat kuorivat tunteita erikoisesti. Kipu voi olla hauskaa, suru tylsää jne. Tämä herättää ajatuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarina. Jos on puhetta. Kuinka uskottava on tarina.
Tarinasta viis, musiikkiahan on tarkoitus kuunnella eikä äänikirjaa tai räppiä.
Minä kuuntelen noita yksittäisiä ääniä tarkkaan. Ja sitten äänen sointia. Miellyttävyyttä. Kutsutaanko sitä mudikaalisuudeksi. Rikkautta äänimaailmassa. Tykkään, jos on paljon kuunneltavaa. Erilaisia ääniä takana ja pohjalla.
Miten melodia kulkee tarinan kanssa.
Tämä rikkaus kuuluu siinä, että on monta tekijää. Siinä on monen kertojan ääni ja viesti.Sinulla on sitten varmaan hyvät äänentoistolaitteet. Lisäksi äänilähteen pitää tekniseltä laadultaan olla paljon parempi kuin nykyiset radioasemat. Vähimmillään CD-laatua tuo vaatii. Ehkä jokin Tidalin Hifi-laatu voisi kelvata sekin.
Ihan radiosta kuuntelen. Joissakin kuuluu kolahduksia, korahduksia, teräviä ääniä, pehmeitä ääniä niinkuin jotain pehmeää putoaa maahan, metallin hakkaamista, erilaista metallin hakkaamista jne.
Nämä ovat siellä alla, päällä ja keskellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on huonoa?
Liian monimutkainen ainakin. Aika nopeasti sen rytmikulun pitää piirtyä. Jos kestää liian kauan ei jaksa kiinnostaa.
Voiko musiikki olla kolmiulotteista?Eli sinulle uppoaa junttidisko.
Riippuu, voi sekin olla hyvää, jos siinä on tarpeeksi sanomaa monella eri tasolla. Kaikella pitäisi olla merkitys.
Yhden ihmisen päässä syntynyt kappale on usein tylsä. Yhden ihmisen aivot eivät välttämättä riitä tekemään tarpeeksi moniulotteista musiikkia. Sisällyttämään tarpeeksi ärsykkeitä.Jos laskee eri äänielementtien lukumäärää vaikka suositussa kappaleessa, luulen, että siinä on usein enemmän tavaraa. En tiedä, mistä tämä ajatus tulee. Tylsä kappale on liian yksinkertainen. Kyllästyttävä. Se ei anna ärsykettä. Eli pitäisi siis kokoajan tapahtua jotain.
Mutta myös toistoa. Jos kokoajan on liian erilaista, se on liian monimutkaista. Ei ole silloin kiinnostavaa.
Sanat ja melodia voivat puhua eri asiaa. Tässä on yksi aistiärsyke. Se jää jäytämään.
Samaa toistava musiikkihan ei yleensä ole kiinnostavaa kovin kauaa, paitsi jos kappaleen musiikillinen anti, lähinnä melodia, on riittävän hyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarina. Jos on puhetta. Kuinka uskottava on tarina.
Tarinasta viis, musiikkiahan on tarkoitus kuunnella eikä äänikirjaa tai räppiä.
Minä kuuntelen noita yksittäisiä ääniä tarkkaan. Ja sitten äänen sointia. Miellyttävyyttä. Kutsutaanko sitä mudikaalisuudeksi. Rikkautta äänimaailmassa. Tykkään, jos on paljon kuunneltavaa. Erilaisia ääniä takana ja pohjalla.
Miten melodia kulkee tarinan kanssa.
Tämä rikkaus kuuluu siinä, että on monta tekijää. Siinä on monen kertojan ääni ja viesti.Sinulla on sitten varmaan hyvät äänentoistolaitteet. Lisäksi äänilähteen pitää tekniseltä laadultaan olla paljon parempi kuin nykyiset radioasemat. Vähimmillään CD-laatua tuo vaatii. Ehkä jokin Tidalin Hifi-laatu voisi kelvata sekin.
Ihan radiosta kuuntelen. Joissakin kuuluu kolahduksia, korahduksia, teräviä ääniä, pehmeitä ääniä niinkuin jotain pehmeää putoaa maahan, metallin hakkaamista, erilaista metallin hakkaamista jne.
Nämä ovat siellä alla, päällä ja keskellä.
Millä laitteistolla? Erityisesti kiinnostaa, millä kaiuttimilla tai kuulokkeilla. Ja onko systeemissä ekvalisointeja tms käytössä.
Sitten melodiat. Joskus kirkas ääni hajoaa korkealle ikäänkuin valoon. Joku osaa vain valtavan kauniisti äänellä kuvailla jotain asiaa.
Joskus ikäänkuin visuaalisia kuvia. Äänellä voi olla myös varjo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kuuntelet kamalaa musiikkia. Sitähän suurin osa suomalaisista FM-asemista kyllä soittaa, mutta netissä on tuhansia asemia, jotka eivät soita sitä.
Moni joutuu työpaikallaan kuuntelemaan itselleen epämieluisaa musiikkia. Ehkä pahimpia ovat taustamusiikilliset kaupat, joissa sama soittolista voi pyöriä vuosia, mutta muissakin paikoissa voi olla jatkuvasti radio päällä. Toiset tykkää, toiset ei.
Jos on liian hyvää musiikkia, se ole hyväksi myynnille. Vie itse asiasta huomion.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on huonoa?
Liian monimutkainen ainakin. Aika nopeasti sen rytmikulun pitää piirtyä. Jos kestää liian kauan ei jaksa kiinnostaa.
Voiko musiikki olla kolmiulotteista?Eli sinulle uppoaa junttidisko.
Riippuu, voi sekin olla hyvää, jos siinä on tarpeeksi sanomaa monella eri tasolla. Kaikella pitäisi olla merkitys.
Yhden ihmisen päässä syntynyt kappale on usein tylsä. Yhden ihmisen aivot eivät välttämättä riitä tekemään tarpeeksi moniulotteista musiikkia. Sisällyttämään tarpeeksi ärsykkeitä.Jos laskee eri äänielementtien lukumäärää vaikka suositussa kappaleessa, luulen, että siinä on usein enemmän tavaraa. En tiedä, mistä tämä ajatus tulee. Tylsä kappale on liian yksinkertainen. Kyllästyttävä. Se ei anna ärsykettä. Eli pitäisi siis kokoajan tapahtua jotain.
Mutta myös toistoa. Jos kokoajan on liian erilaista, se on liian monimutkaista. Ei ole silloin kiinnostavaa.
Sanat ja melodia voivat puhua eri asiaa. Tässä on yksi aistiärsyke. Se jää jäytämään.Samaa toistava musiikkihan ei yleensä ole kiinnostavaa kovin kauaa, paitsi jos kappaleen musiikillinen anti, lähinnä melodia, on riittävän hyvää.
Joskus on jotain uutta. Uusi äänimaailma, jota ei ole kuullut aikaisemmin. Se kiinnostaa. Se voi olla stehty koneella tai soittimella tai jollain muulla. Pitää olla miellyttävä kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Sitten melodiat. Joskus kirkas ääni hajoaa korkealle ikäänkuin valoon. Joku osaa vain valtavan kauniisti äänellä kuvailla jotain asiaa.
Joskus ikäänkuin visuaalisia kuvia. Äänellä voi olla myös varjo.
Oletko siis synesteetikko?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joillakin ihmisillä on ihana ääni. Kuin lasipallot hieroisi jalkapohjia tai jotain. Ei väliä, mitä laulavat.
Vierailija kirjoitti:
sinikettu tietää totuuden
Sinihammas tietää kaiken soitetun musiikin. Tai ainakin melkein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten melodiat. Joskus kirkas ääni hajoaa korkealle ikäänkuin valoon. Joku osaa vain valtavan kauniisti äänellä kuvailla jotain asiaa.
Joskus ikäänkuin visuaalisia kuvia. Äänellä voi olla myös varjo.Oletko siis synesteetikko?
En mielestäni. Paitsi joku musiikki tuntuu hyvänä virtana iholla ja vatsassa, saan väristyksiä.
Jos laskee eri äänielementtien lukumäärää vaikka suositussa kappaleessa, luulen, että siinä on usein enemmän tavaraa. En tiedä, mistä tämä ajatus tulee. Tylsä kappale on liian yksinkertainen. Kyllästyttävä. Se ei anna ärsykettä. Eli pitäisi siis kokoajan tapahtua jotain.