Lue keskustelun säännöt.
Minun piti elää yli nelikymppiseksi tajutakseni ettei hoikkuus olekaan elämän edellytys!
14.08.2022 |
Enemmän tai vähemmän olen lapsesta asti taistellut pysyäkseni hoikkana (xs/s-kokoisena). Syömishäiriökäyttäytyminen ja itseviha parin liikasentin takia erittäin tuttua.
Tällä viikolla tajusin että nyt muuten saa riittää. Ehkä siksi, etten ole koko kesänä ollut somessa. Tajusin, etten ole hoikkana sinnittelemällä välttämättä saavuttanut yhtikäs mitään, en kauneuskehuja (hoikkuutta on kyllä kommentoitu mutta ei se ole sama kuin kauneudesta kehuminen), en ystäviä, en rahaa, en seksiä). Parempi elämä olisi ollut, jos olisin suhtautunut kehoni kokoon ja muotoon paljon armollisemmin ja tajunnut ettei se ole edes ulkonäössä kaiken onnistumisen edellytys että kroppa on tasan tietyn kokoinen ja muotoinen, vaan ulkonäkö koostuu paljosta muustakin.
Iän myötä normaalipainon alarajalla sinnittely sitä paitsi tekee naaman roikkuvamman siis ikääntyneemmän näköiseksi, joten lihominen hieman on aivan hyvä asia, ellei jopa toivottavaa.
Tästä lähtien olen ajatellut olla enemmän M/38 kokoinen kuin S/34/36. Toki vaatteiden sopivuus riippuu mallista, mutta vaatekoko on silti myös identiteettikysymys, eikö.
Kommentit (104)
M kokoinenhan on normaalipainoinen. Itse laihduin sairauden takia S kokoon muutama vuosi sitten. Olin 168 ja 52 kiloa.Hormonitoiminta loppui ja lihakset hävisivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama täällä - onneks on pakkanen jädee täynnä ja taidan ottaa tänä iltana vielä yhden tuutin. Enjoy - life :) Muutama anorektis juoksija mennyt tänäänkin ohi ja olipa pahan näköisiä, yök...
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä - onneks on pakkanen jädee täynnä ja taidan ottaa tänä iltana vielä yhden tuutin. Enjoy - life :) Muutama anorektis juoksija mennyt tänäänkin ohi ja olipa pahan näköisiä, yök...
Aloittaja puhui asiaa, mutta sinä taisit ymmärtää homman ihan väärin.
Hoikkuus ja normaalipaino ei ole anoreksiaa, luultavasti näkemäsi juoksijat oli ihan normi kroppaisia. Jos voisit henkisesti hyvin, sinulla ei olisi tarvetta haukkua normaaleja lenkkeileviä naisia mieleltään sairaiksi.
Jos tykkäät elämästäsi noin, että voi syödä tuutteja useamman päivässä niin ok. Jos sen johdosta olet lievästi ylipainoinen tai vähän enemmänkin niin sekin on ok. Mutta se ei ole ok, että pilkkaat niitä, jotka elävät eri tavalla kuin sinä.
Terveelliset elämäntavat ja liikunta eivät ole sairasta. Eikä toki tuuttien syöminenkään. Jos tuutit mahdollistavat sen, että pysyt toimintakykyisenä ja elämä tuntuu niiden ansiosta mielekkäältä niin hyvä, että syöt tuutteja.
Sellainen tilanne on kuitenkin huono, jos elämässä ei ole mitään muuta iloa tuottavaa kuin tuutit ja muut herkut. Silloin pitää alkaa aktiivisesti etsimään muita mukavia asioita elämään. On sairastuttavaa, jos elämässä ainoa ilo on syömisessä.
Tässä täytyy olla merkkikohtaista vaihtelua koska itse käytän kokoja XS ja S, olen 172/56.