Siis mikä tää pointti on monien jatkuvassa vippikierteessä elävien aikuisten ihmisten kanssa?

Ajatus lähtee siitä "ostetaan mihin on varaa", sillä perusteella moni auton ja talonkin hankkii, eli pelkällä velkarahalla ja heti kun tapahtuu jotain: kulut nouseekin, tuleekin lapisi, menetetään työ, itse tai vanhempi saa jonkun sairauden jne jne niin ollaan vaikeuksissa, "eipä ollutkaan varaa"!

Vierailija kirjoitti:

Ala nyt säästää joulua varten, niin ei tule velkajoulu. Aina ennen joulua valitetaan, kun rahat ei riitä lahjoihin ja jouluruokiin. Minusta se on sietämätöntä, kun jokainen tietää, että joulu on kerran vuodessa.

Eikä perinteiset jouluruuat ole kalliita edes varsinkin, jos viitsii itse yhtään tehdä.

Monilla hintataso vääristyy paikan/tilanteen mukaan. Olut tuopista maksetaan tuosta vain vaikkapa 7-8 euroa mutta jos kaupassa puolen litra mehu maksaa vaikkapa 7e - siis puolen litran - niin alkaa valtava päivittely käsittämättömän kallistaa tuotteesta, joka on vain jollekin tosi rikkaille, vaikka meidänkin lähibaarissa näkee tuopin ääressä usein esimerkiksi naapuruston työttömiä.

Toisilla raha polttaa näpeissä tai sitten on näyttämisen tarve/luksuksen halu. Tunnen muutamia, joiden lapsuudenperheessä on ollut paljon rahaa ja hyvä elintaso, mutta eihän kukaan 25-vuotias ekassa työpaikassaan oleva voi millään samanlaista elintasoa pitää. Pitäisi sopeuttaa kulutusta, mutta ei ole tahtoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ala nyt säästää joulua varten, niin ei tule velkajoulu. Aina ennen joulua valitetaan, kun rahat ei riitä lahjoihin ja jouluruokiin. Minusta se on sietämätöntä, kun jokainen tietää, että joulu on kerran vuodessa.

Eikä perinteiset jouluruuat ole kalliita edes varsinkin, jos viitsii itse yhtään tehdä.

vippikierre-tapaukset ovat näissä ruoanlaittooon liittyvissä asioissa täysin uusavuttomia, näitä neuvoja turha jakaa

Ihmiset on niin tun tyhmiä

Vierailija kirjoitti:

Monilla hintataso vääristyy paikan/tilanteen mukaan. Olut tuopista maksetaan tuosta vain vaikkapa 7-8 euroa mutta jos kaupassa puolen litra mehu maksaa vaikkapa 7e - siis puolen litran - niin alkaa valtava päivittely käsittämättömän kallistaa tuotteesta, joka on vain jollekin tosi rikkaille, vaikka meidänkin lähibaarissa näkee tuopin ääressä usein esimerkiksi naapuruston työttömiä.

tämän näkee muuallakin, jossain uimarannalla jäätelökioskin jäätelöstä maksetaan sellaisia hintoja, että mone ei maksaisi sitä kaupassa edes litran jäätelöstä jne

Pointti on se, että kaikki ei synny rikkaaseen perheeseen. Jossa on totuttu elämään toisten työllä. Vaan joutuu tekemään liian pienellä palkalla töitä, juuri näille syöpäläisille ja elämään pikavipeillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ala nyt säästää joulua varten, niin ei tule velkajoulu. Aina ennen joulua valitetaan, kun rahat ei riitä lahjoihin ja jouluruokiin. Minusta se on sietämätöntä, kun jokainen tietää, että joulu on kerran vuodessa.

Eikä perinteiset jouluruuat ole kalliita edes varsinkin, jos viitsii itse yhtään tehdä.

vippikierre-tapaukset ovat näissä ruoanlaittooon liittyvissä asioissa täysin uusavuttomia, näitä neuvoja turha jakaa

Tämä totta!

Meillä laitettiin jouluksi jemmaan 1000 euroa kesälomarahoista. Lomalla ei lähdetty ulkomaille, vaan käytiin Tukholman risteilyllä. Siihen meni 600 euroa yhteensä neljältä hengeltä. Nyt on loman jälkeen vielä hyvä rahatilanne. Suunnittelu kannattaa aina.

Moni pienituloinen luulee, että heitä ei koske säästäminen, kun on niin pienet tulot. Meillä myös aliarvioidaan säästäväisyyttä ja ihannoidaan kulutusta. Pikavippejä mainostetaan ja niihin myös tartutaan. Säästä ensin, osta sitten on kääntynyt päinvastaiseksi. Nyt laulu kuuluu, osta ensin, maksa sitten. Tämä on suuri huijaus.

Tuskin keräisivät tyhjiä pulloja ja tölkkejäkään jos niitä tulisi matkalla vastaan vaikka niistäkin voisi saada mukavan lisän siihen arjen rahalliseen niukkuuteen. Ehkä se on liian nöyryyttävää.

Mulla on tuollainen tuttu. Koko ajan oravanpyörässä. Rahaa lainataan sukulaisilta ja tutuilta jo vuokriin. Silti halutaan vuokramökille lasten kanssa kesäisin ja jos matkustetaan esim. Tukholman risteilylle pitää hytin olla aina ikkunallinen vaikka sitä merta voisi mennä ihailemaan kanneltakin jos sille risteilylle on kerran ihan pakko päästä vaikka rahat olisi loppu. Panttilainaamoon on viety jopa rippikorutkin ja opintolainatkin taisivat jäädä maksamatta takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eivät raukat ole niitä fiksuimpia

Palkka- tai tuenmaksupäivänä tuhlataan kaikki kun eihän rahaa kahden viikon päästä mihinkään tarvita.

Ja kun tulee takautuvia rahoja, lähdetään laivareissulle ja ostetaan kallis haalari.

Sit ihmetellään, kun ei saa rahoilla maksettua lainoja tai ostettua lisää ruokaa.

Pointti on se, että raha polttaa taskuissa, vaikka sitä ei olisi kuin 5 senttiä. Kaikki on saatava pistettyä menemään heti. Kyse on jonkinlaisesta pakkomielteestä. Se on jonkinlainen psyykkinen juttu. Talousneuvonta ei useinkaan auta heitä. He kyllä ymmärtävät sen tärkeyden, mutta se pakkomielle ajaa kuluttamaan rahat ennätysajassa. Säästäminen ja vähintään kolmen kuukauden puskurirahastot ovat heille käytännössä täysin tuntematon käsite. 

Vierailija kirjoitti:

Mulla on tuollainen tuttu. Koko ajan oravanpyörässä. Rahaa lainataan sukulaisilta ja tutuilta jo vuokriin. Silti halutaan vuokramökille lasten kanssa kesäisin ja jos matkustetaan esim. Tukholman risteilylle pitää hytin olla aina ikkunallinen vaikka sitä merta voisi mennä ihailemaan kanneltakin jos sille risteilylle on kerran ihan pakko päästä vaikka rahat olisi loppu. Panttilainaamoon on viety jopa rippikorutkin ja opintolainatkin taisivat jäädä maksamatta takaisin.

Mutta voiko niitä jättää noin vain maksamatta? Eikö siitä mene luottotiedot?

Tyhmyys ja masennus

Vierailija kirjoitti:

Mulla on tuollainen tuttu. Koko ajan oravanpyörässä. Rahaa lainataan sukulaisilta ja tutuilta jo vuokriin. Silti halutaan vuokramökille lasten kanssa kesäisin ja jos matkustetaan esim. Tukholman risteilylle pitää hytin olla aina ikkunallinen vaikka sitä merta voisi mennä ihailemaan kanneltakin jos sille risteilylle on kerran ihan pakko päästä vaikka rahat olisi loppu. Panttilainaamoon on viety jopa rippikorutkin ja opintolainatkin taisivat jäädä maksamatta takaisin.

Aika huono prognoosi. Suuri riski on myös se, että lapset omaksuvat vanhempiensa rahankäyttötavat.

Eräällä tutullani tuo on näyttämlsemhalua. Kadehtii kaikkia itseään rikkaampia ja yrittää näyttää rikkaammille kavereilla, että on meilläkin varaa laatuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on tuollainen tuttu. Koko ajan oravanpyörässä. Rahaa lainataan sukulaisilta ja tutuilta jo vuokriin. Silti halutaan vuokramökille lasten kanssa kesäisin ja jos matkustetaan esim. Tukholman risteilylle pitää hytin olla aina ikkunallinen vaikka sitä merta voisi mennä ihailemaan kanneltakin jos sille risteilylle on kerran ihan pakko päästä vaikka rahat olisi loppu. Panttilainaamoon on viety jopa rippikorutkin ja opintolainatkin taisivat jäädä maksamatta takaisin.

Aika huono prognoosi. Suuri riski on myös se, että lapset omaksuvat vanhempiensa rahankäyttötavat.

Sepä oiski upeeta jos jälkikasvust tulis aikuisina niin pihei et ne ei lainais rahaa sitä mankuville lapsilleen.