Lue keskustelun säännöt.
Mitä pitäisi tehdä kun leikkipuistossa vieras isompi lapsi tulee kiehnäämään viereen?
Käyn kolmevuotiaani kanssa läheisessä leikkipuistossa ja usein sinne ilmaantuu yksin eräs ekaluokkalainen tai eräs eskarilainen tyttö. Ja molemmat ovat sellaisia, että tulevat jotenkin kiehnäämään siihen minun ja lapseni viereen. Hivuttautuvat lähemmäksi pyörimään ympärillemme, kyselevät koko ajan mitä te teette jne. Eivätkä millään lähde, vaikka miten sanoisi, että meillä on nyt oma juttu tässä kesken. Kaipaavat varmaan aikuista ja seuraa ja sellaista, mutta muutamastakin syystä en pysty sitä heille tarjoamaan vaan haluan olla kahden lapseni kanssa. Eilenkin toinen näistä roikkui tunnin vieressämme ja kun lähdimme puistosta kotiin niin lähti perässä kulkemaan.
Mitä tällaiselle oikein pitäisi tehdä?
Kommentit (1230)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leikkipuistossa opetellaan ottamaan toisia lapsia huomioon, tällä hetkellä ap ei osaa toimia yhteisöllisesti. Kyselisin lapsilta että missä heidän vanhempansa ovat ja katsoisin että tarviiko puuttua asioihin. Muuten hyörikööt siinä, jos osaavat käyttäytyä muuten. Heillä on oikeus leikkiä puistossa
En tosiaan ole mikään yhteisöllinen ihminen, en ole koskaan ollut luonteeltani sellainen. Vaikka en mitenkään ujo olekaan. Pitääkö oikeasti jokaisen jaksaa ja haluta olla yhteisöllinen? Entä jos vain luonteeltaan ei ole yhtään sitä? Maassamme on kuitenkin myös yhteisöllisiä ihmisiä ja hyvä niin. Kai tällainen epäyhteisöllinenkin yksilö kuin minä saa olla olemassa. Vai eikö erilaisuutta sallita ollenkaan?
ApMitä tarkoitat yhteisöllisellä? Yhteisöllisen vastakohta on syrjäytynyt. Tuskin aiot lapsestasi sellaista kasvattaa. Tarkoitammeko koko sanalla eri asiaa?
Leikkipuisto on yhteisöllinen paikka. Siellä joudut tsemppaamaan, kyllä. Olet aikuinen ja vastuussa siitä millaisen esimerkin annat
Yhteisöllisyyteen kuuluu sekin, että sanoo muille lapsille ihan suoraa, että meidän leikkiin ei nyt pääse mukaan. Lapsille voi sanoa ei, se on yksi vieraan aikuisen tärkeimpiä esimerkkejä lapsille.
Joo, kunhan ilmaisee asian ystävällisesti. Ethän sinä aikuistakaan mene tylyttämään ilkeästi, niin että lapselle jää mielikuva "et kelpaa mukaan". Voit sanoa että Pikku-Pipsa haluaa nyt tehdä hiekkalinnaa itsekseen, mutta mahtuvat hyvin samalla hiekkalaatikolle. Jos lapsi asiallisesti ja kohteliaasti jotain juttelee, tottakai vastataan kuten muutenkin ihmisille.
Ei noin! Vieraalla lapsella ei ole oikeutta omia minua, mutta toki hän voi leikkiä lapseni kanssa. Joten minä en puhu ja vastaile vieraalle lapselle, vaan muistutan, että sinä leikit nyt Pikku-Pipsan vieressä ja minä seuraan vieressä, voit jutella Pipsalle, et minulle. Hiekkalaatikolle mahtuu kyllä, mutta minua ei ryhdytä viemään lapseltani, huomioni on 100% hänessä. Uskomattoman äkkiä eskarilainen kyllästyy, kun aikuinen ei puhu, mutta 2v selittää innoissaan.
Täh?? Mökötät jollekin eskari-ikäiselle? Toivottavasti oma lapsesi oppii joltain muulta aikuiselta paremmat käytöstavat.
En mökötä vaan muistutan, että hän leikkii nyt taaperon kanssa, eikös teillä olekin hauskaa, jutelkaa keskenänne. Ei minulla ole velvollisuutta olla eskarilaiselle aikuiskaverina juttelemassa mukavia. Mehän olemme leikkipuistossa olemassa yhteisöllisiä, olkoot lapsikin yhteisöllinen eikä keskity minuun.
Juurihan sanoit ettet puhu vieraalle lapselle. Tarina muuttuu..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä pahaa siinä on? -mieslapsi M40
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on taas sellainen suomalaisen ongelma. Muiden kanssa ei uskalleta olla eikä jutella.
Ei vaan ongelmana on näiden isompien lasten vanhemmat, jotka eivät ole omien lastens kanssa. En suostu olemaan ilmainen lastenhoitaja, olen oman lapseni kanssa puistossa enkä viihdyttämässä muita.
Ap:n kertomassa tilanteessa olen sanonut sille vieraalle lapselle, että olen täällä puistossa oman lapseni kanssa, sinä voit varmasti mennä leikkimään omien vanhempiesi kanssa. Me emme tarvitse tähän nyt muita! Ja jos lapsi ei usko, niin ilmoitan uudestaan, että olen pahoillani, mutta minulla ei ole aikaa sinulle enkä juttele enää kanssasi. Sitkeimmille sisseille sanon lopulta, että asia selvä, me menemme leikkimään sellaiseen paikkaan, jonne sinä et pääse.
Siis onko tämä joku trolli???? Ihan oikeastikko puhut noin lapsille??? En ihmettele, että koulut ovat täynnä paskamaisia kiusaajia. Opitaan kirjaimellisesti hiekkalaatikolla.
Kyllä. Jos leikin oman lapseni kanssa, en halua siihen mukaan vierasta lasta viemään huomiota. Lapseni ei näitä takertujia kiinnosta, minun huomioni kiinnostaa. On eri asia leikkiä lapseni kanssa kuin udella perheeni asioita.
Tämä tosiaan on se, mitä minäkin olen aloitukseni kahdessa lapsessa huomannut. He eivät etsi leikkiseuraa lapsestani. Vaan minusta. He eivät juttele lapselleni, eivät ota mitään kontaktia lapseeni, vaan vain minuun, aikuiseen. Minua katsovat tauotta, vain minulta kyselevät asioita, vain minulle esittelevät ne uudet paitansa ja pinninsä. Ja siksi tämä on pois pieneltä lapseltani. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juttele lapselle. Kysy kysymyksiä ja mikä tärkeintä, KUUNTELE häntä. Ties vaikka olisit ainut luotettavan oloinen aikuinen jolle uskaltautuu juttelemaan. :/ Jos esim. kotona jotain vialla niin yritä puuttua asiaan - Suomi ei tarvitse enää yhtäkään Vilja Eerikaa.
Sosiaalitädiksikö pitää ruveta? Entä jos ap saakin selville, että kotona on jotain outoa. Mitä hänen pitää tehdä? Lastensuojeluilmoitus lapsesta, jonka nimeäkään ei varmaan tiedä.
Aika kylmäsydäminen ja itsekäs näkökulma. Tottakai pitää puuttua asioihin ja suojella tuntemattomiakin lapsia. Tuon ikäiseltä lapselta voi ihan hyvin kysyä jo nimeä ja kotiin voi kävellä lapsen kanssa katsomaan mikä tilanne siellä on. Jos siellä on sekava meno niin soitto poliisille.
Kyllähän nyt heitteillä olevasta vanhuksesta ja lapsesta tulee KAIKKIEN tehdä ilmoitus.
Ei sillä aloittajalle ole mitään havaintoa heitteillä olevista lapsista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on taas sellainen suomalaisen ongelma. Muiden kanssa ei uskalleta olla eikä jutella.
Ei vaan ongelmana on näiden isompien lasten vanhemmat, jotka eivät ole omien lastens kanssa. En suostu olemaan ilmainen lastenhoitaja, olen oman lapseni kanssa puistossa enkä viihdyttämässä muita.
Ap:n kertomassa tilanteessa olen sanonut sille vieraalle lapselle, että olen täällä puistossa oman lapseni kanssa, sinä voit varmasti mennä leikkimään omien vanhempiesi kanssa. Me emme tarvitse tähän nyt muita! Ja jos lapsi ei usko, niin ilmoitan uudestaan, että olen pahoillani, mutta minulla ei ole aikaa sinulle enkä juttele enää kanssasi. Sitkeimmille sisseille sanon lopulta, että asia selvä, me menemme leikkimään sellaiseen paikkaan, jonne sinä et pääse.
Siis onko tämä joku trolli???? Ihan oikeastikko puhut noin lapsille??? En ihmettele, että koulut ovat täynnä paskamaisia kiusaajia. Opitaan kirjaimellisesti hiekkalaatikolla.
Kyllä. Jos leikin oman lapseni kanssa, en halua siihen mukaan vierasta lasta viemään huomiota. Lapseni ei näitä takertujia kiinnosta, minun huomioni kiinnostaa. On eri asia leikkiä lapseni kanssa kuin udella perheeni asioita.
Opettelepa käytöstavat ja puhumaan lapsille nätisti, tai opetat nuo kammotuksesi omalle lapsellesi. Ei ole mitenkään elämässä hyödyllistä puhua muille kusipäisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leikkipuistossa opetellaan ottamaan toisia lapsia huomioon, tällä hetkellä ap ei osaa toimia yhteisöllisesti. Kyselisin lapsilta että missä heidän vanhempansa ovat ja katsoisin että tarviiko puuttua asioihin. Muuten hyörikööt siinä, jos osaavat käyttäytyä muuten. Heillä on oikeus leikkiä puistossa
En tosiaan ole mikään yhteisöllinen ihminen, en ole koskaan ollut luonteeltani sellainen. Vaikka en mitenkään ujo olekaan. Pitääkö oikeasti jokaisen jaksaa ja haluta olla yhteisöllinen? Entä jos vain luonteeltaan ei ole yhtään sitä? Maassamme on kuitenkin myös yhteisöllisiä ihmisiä ja hyvä niin. Kai tällainen epäyhteisöllinenkin yksilö kuin minä saa olla olemassa. Vai eikö erilaisuutta sallita ollenkaan?
ApMitä tarkoitat yhteisöllisellä? Yhteisöllisen vastakohta on syrjäytynyt. Tuskin aiot lapsestasi sellaista kasvattaa. Tarkoitammeko koko sanalla eri asiaa?
Leikkipuisto on yhteisöllinen paikka. Siellä joudut tsemppaamaan, kyllä. Olet aikuinen ja vastuussa siitä millaisen esimerkin annat
Yhteisöllisyyteen kuuluu sekin, että sanoo muille lapsille ihan suoraa, että meidän leikkiin ei nyt pääse mukaan. Lapsille voi sanoa ei, se on yksi vieraan aikuisen tärkeimpiä esimerkkejä lapsille.
Miten lapsi pärjää päiväkodissa ja koulussa, jos ei pienestä pitäen ole tarvinnut opetella muiden kanssa vuorovaikutustaitoja tai myöhemmin aikuisena työelämässä, kun pitäisi tulla kaikkien kanssa juttuun.
Samaa mieltä - miten se takertuva eskarilainen ikinä oppii olemaan ihmisiksi, jos ei osaa "lukea tilanteita" ja anna vieraiden ihmisten olla rauhassa. Vuorovaikutustaitoihin kun kuuluu omien rajojen ja myös muiden rajojen kunnioittaminen eli väkisin ei muiden seuraan tuppauduta. Sille taaperolle tekee hyvää huomata, että äiti pitää omat rajansa ja lupauksensa ja on oman lapsensa kanssa eikä jätä tätä yksin hiekkalaatikolle ja keskity muiden lapsiin.
Jos aikuinen ei koskaan sano lapselle ei, niin miten lapsi oppii, että muiden seuraan ei tunkeuduta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leikkipuistossa opetellaan ottamaan toisia lapsia huomioon, tällä hetkellä ap ei osaa toimia yhteisöllisesti. Kyselisin lapsilta että missä heidän vanhempansa ovat ja katsoisin että tarviiko puuttua asioihin. Muuten hyörikööt siinä, jos osaavat käyttäytyä muuten. Heillä on oikeus leikkiä puistossa
En tosiaan ole mikään yhteisöllinen ihminen, en ole koskaan ollut luonteeltani sellainen. Vaikka en mitenkään ujo olekaan. Pitääkö oikeasti jokaisen jaksaa ja haluta olla yhteisöllinen? Entä jos vain luonteeltaan ei ole yhtään sitä? Maassamme on kuitenkin myös yhteisöllisiä ihmisiä ja hyvä niin. Kai tällainen epäyhteisöllinenkin yksilö kuin minä saa olla olemassa. Vai eikö erilaisuutta sallita ollenkaan?
ApMitä tarkoitat yhteisöllisellä? Yhteisöllisen vastakohta on syrjäytynyt. Tuskin aiot lapsestasi sellaista kasvattaa. Tarkoitammeko koko sanalla eri asiaa?
Leikkipuisto on yhteisöllinen paikka. Siellä joudut tsemppaamaan, kyllä. Olet aikuinen ja vastuussa siitä millaisen esimerkin annat
Yhteisöllisyyteen kuuluu sekin, että sanoo muille lapsille ihan suoraa, että meidän leikkiin ei nyt pääse mukaan. Lapsille voi sanoa ei, se on yksi vieraan aikuisen tärkeimpiä esimerkkejä lapsille.
Joo, kunhan ilmaisee asian ystävällisesti. Ethän sinä aikuistakaan mene tylyttämään ilkeästi, niin että lapselle jää mielikuva "et kelpaa mukaan". Voit sanoa että Pikku-Pipsa haluaa nyt tehdä hiekkalinnaa itsekseen, mutta mahtuvat hyvin samalla hiekkalaatikolle. Jos lapsi asiallisesti ja kohteliaasti jotain juttelee, tottakai vastataan kuten muutenkin ihmisille.
Ei noin! Vieraalla lapsella ei ole oikeutta omia minua, mutta toki hän voi leikkiä lapseni kanssa. Joten minä en puhu ja vastaile vieraalle lapselle, vaan muistutan, että sinä leikit nyt Pikku-Pipsan vieressä ja minä seuraan vieressä, voit jutella Pipsalle, et minulle. Hiekkalaatikolle mahtuu kyllä, mutta minua ei ryhdytä viemään lapseltani, huomioni on 100% hänessä. Uskomattoman äkkiä eskarilainen kyllästyy, kun aikuinen ei puhu, mutta 2v selittää innoissaan.
Täh?? Mökötät jollekin eskari-ikäiselle? Toivottavasti oma lapsesi oppii joltain muulta aikuiselta paremmat käytöstavat.
En mökötä vaan muistutan, että hän leikkii nyt taaperon kanssa, eikös teillä olekin hauskaa, jutelkaa keskenänne. Ei minulla ole velvollisuutta olla eskarilaiselle aikuiskaverina juttelemassa mukavia. Mehän olemme leikkipuistossa olemassa yhteisöllisiä, olkoot lapsikin yhteisöllinen eikä keskity minuun.
Juurihan sanoit ettet puhu vieraalle lapselle. Tarina muuttuu..
Tuo jolle kommentoit en ollut minä eli ap. Hän oli joku toinen, jolla on ehkä vastaava tilanne kuin minulla. Ei hän kyllä väittänytkään olevansa minä, käsitit väärin. Ei tarina muutu vaan sinä sotket eri ihmisten kommentteja keskenään.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on taas sellainen suomalaisen ongelma. Muiden kanssa ei uskalleta olla eikä jutella.
Ei vaan ongelmana on näiden isompien lasten vanhemmat, jotka eivät ole omien lastens kanssa. En suostu olemaan ilmainen lastenhoitaja, olen oman lapseni kanssa puistossa enkä viihdyttämässä muita.
Ap:n kertomassa tilanteessa olen sanonut sille vieraalle lapselle, että olen täällä puistossa oman lapseni kanssa, sinä voit varmasti mennä leikkimään omien vanhempiesi kanssa. Me emme tarvitse tähän nyt muita! Ja jos lapsi ei usko, niin ilmoitan uudestaan, että olen pahoillani, mutta minulla ei ole aikaa sinulle enkä juttele enää kanssasi. Sitkeimmille sisseille sanon lopulta, että asia selvä, me menemme leikkimään sellaiseen paikkaan, jonne sinä et pääse.
Siis onko tämä joku trolli???? Ihan oikeastikko puhut noin lapsille??? En ihmettele, että koulut ovat täynnä paskamaisia kiusaajia. Opitaan kirjaimellisesti hiekkalaatikolla.
Kyllä. Jos leikin oman lapseni kanssa, en halua siihen mukaan vierasta lasta viemään huomiota. Lapseni ei näitä takertujia kiinnosta, minun huomioni kiinnostaa. On eri asia leikkiä lapseni kanssa kuin udella perheeni asioita.
Opettelepa käytöstavat ja puhumaan lapsille nätisti, tai opetat nuo kammotuksesi omalle lapsellesi. Ei ole mitenkään elämässä hyödyllistä puhua muille kusipäisesti.
Miksi urkkijalle pitää puhua nätisti? Jos ei kerrasta usko, niin toisella kerralla sanotaan vähän selkeämmin. Opettakoot vanhemmat lapsilleen käytöstavat sen sijaan, että päästävät kiusaamaan puistossa leikkiviä perheitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on taas sellainen suomalaisen ongelma. Muiden kanssa ei uskalleta olla eikä jutella.
Ei vaan ongelmana on näiden isompien lasten vanhemmat, jotka eivät ole omien lastens kanssa. En suostu olemaan ilmainen lastenhoitaja, olen oman lapseni kanssa puistossa enkä viihdyttämässä muita.
Ap:n kertomassa tilanteessa olen sanonut sille vieraalle lapselle, että olen täällä puistossa oman lapseni kanssa, sinä voit varmasti mennä leikkimään omien vanhempiesi kanssa. Me emme tarvitse tähän nyt muita! Ja jos lapsi ei usko, niin ilmoitan uudestaan, että olen pahoillani, mutta minulla ei ole aikaa sinulle enkä juttele enää kanssasi. Sitkeimmille sisseille sanon lopulta, että asia selvä, me menemme leikkimään sellaiseen paikkaan, jonne sinä et pääse.
Siis onko tämä joku trolli???? Ihan oikeastikko puhut noin lapsille??? En ihmettele, että koulut ovat täynnä paskamaisia kiusaajia. Opitaan kirjaimellisesti hiekkalaatikolla.
Kyllä. Jos leikin oman lapseni kanssa, en halua siihen mukaan vierasta lasta viemään huomiota. Lapseni ei näitä takertujia kiinnosta, minun huomioni kiinnostaa. On eri asia leikkiä lapseni kanssa kuin udella perheeni asioita.
Tämä tosiaan on se, mitä minäkin olen aloitukseni kahdessa lapsessa huomannut. He eivät etsi leikkiseuraa lapsestani. Vaan minusta. He eivät juttele lapselleni, eivät ota mitään kontaktia lapseeni, vaan vain minuun, aikuiseen. Minua katsovat tauotta, vain minulta kyselevät asioita, vain minulle esittelevät ne uudet paitansa ja pinninsä. Ja siksi tämä on pois pieneltä lapseltani. Ap
Reippaita ja rohkeita lapsia, jotka osaavat ottaa muihin kontaktia. En ymmärrä ongelmaa. Enemmän pitäisi olla huolissaan jos pelkäisivät sinua kuollakseen. Lapset ovat välittömiä pieniä olentoja, kyselevät kaikenlaista ja voit toivoa että oma lapsesikin oppii olemaan ulospäinsuuntaunut pelkäämisen ja pälyilyn sijaan. Jos lapset ovat ongelma, elä mene leikkipuistoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leikkipuistossa opetellaan ottamaan toisia lapsia huomioon, tällä hetkellä ap ei osaa toimia yhteisöllisesti. Kyselisin lapsilta että missä heidän vanhempansa ovat ja katsoisin että tarviiko puuttua asioihin. Muuten hyörikööt siinä, jos osaavat käyttäytyä muuten. Heillä on oikeus leikkiä puistossa
En tosiaan ole mikään yhteisöllinen ihminen, en ole koskaan ollut luonteeltani sellainen. Vaikka en mitenkään ujo olekaan. Pitääkö oikeasti jokaisen jaksaa ja haluta olla yhteisöllinen? Entä jos vain luonteeltaan ei ole yhtään sitä? Maassamme on kuitenkin myös yhteisöllisiä ihmisiä ja hyvä niin. Kai tällainen epäyhteisöllinenkin yksilö kuin minä saa olla olemassa. Vai eikö erilaisuutta sallita ollenkaan?
ApMitä tarkoitat yhteisöllisellä? Yhteisöllisen vastakohta on syrjäytynyt. Tuskin aiot lapsestasi sellaista kasvattaa. Tarkoitammeko koko sanalla eri asiaa?
Leikkipuisto on yhteisöllinen paikka. Siellä joudut tsemppaamaan, kyllä. Olet aikuinen ja vastuussa siitä millaisen esimerkin annat
Yhteisöllisyyteen kuuluu sekin, että sanoo muille lapsille ihan suoraa, että meidän leikkiin ei nyt pääse mukaan. Lapsille voi sanoa ei, se on yksi vieraan aikuisen tärkeimpiä esimerkkejä lapsille.
Miten lapsi pärjää päiväkodissa ja koulussa, jos ei pienestä pitäen ole tarvinnut opetella muiden kanssa vuorovaikutustaitoja tai myöhemmin aikuisena työelämässä, kun pitäisi tulla kaikkien kanssa juttuun.
Mitä ihmeen vuorovaikutustaitoja on se, että yrittää omia vieraan taaperon vieraan äidin itselleen? Kiusaamiseksi minä tuota kutsuisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on taas sellainen suomalaisen ongelma. Muiden kanssa ei uskalleta olla eikä jutella.
Ei vaan ongelmana on näiden isompien lasten vanhemmat, jotka eivät ole omien lastens kanssa. En suostu olemaan ilmainen lastenhoitaja, olen oman lapseni kanssa puistossa enkä viihdyttämässä muita.
Ap:n kertomassa tilanteessa olen sanonut sille vieraalle lapselle, että olen täällä puistossa oman lapseni kanssa, sinä voit varmasti mennä leikkimään omien vanhempiesi kanssa. Me emme tarvitse tähän nyt muita! Ja jos lapsi ei usko, niin ilmoitan uudestaan, että olen pahoillani, mutta minulla ei ole aikaa sinulle enkä juttele enää kanssasi. Sitkeimmille sisseille sanon lopulta, että asia selvä, me menemme leikkimään sellaiseen paikkaan, jonne sinä et pääse.
Siis onko tämä joku trolli???? Ihan oikeastikko puhut noin lapsille??? En ihmettele, että koulut ovat täynnä paskamaisia kiusaajia. Opitaan kirjaimellisesti hiekkalaatikolla.
Kyllä. Jos leikin oman lapseni kanssa, en halua siihen mukaan vierasta lasta viemään huomiota. Lapseni ei näitä takertujia kiinnosta, minun huomioni kiinnostaa. On eri asia leikkiä lapseni kanssa kuin udella perheeni asioita.
Opettelepa käytöstavat ja puhumaan lapsille nätisti, tai opetat nuo kammotuksesi omalle lapsellesi. Ei ole mitenkään elämässä hyödyllistä puhua muille kusipäisesti.
Miksi urkkijalle pitää puhua nätisti? Jos ei kerrasta usko, niin toisella kerralla sanotaan vähän selkeämmin. Opettakoot vanhemmat lapsilleen käytöstavat sen sijaan, että päästävät kiusaamaan puistossa leikkiviä perheitä.
Siis ihan oikeastikko kysyt, miksi pitää puhua ihmisille, vieläpä LAPSILLE nätisti? Puuttuuko sinulta taito puhua jämäkästi, mutta silti nätisti ja ihmisiä arvostaen? Kannattaisiko vähän petrata. Sinun vanhemmillasi tässä on jäänyt hommat tekemättä, tee omasi paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on taas sellainen suomalaisen ongelma. Muiden kanssa ei uskalleta olla eikä jutella.
Ei vaan ongelmana on näiden isompien lasten vanhemmat, jotka eivät ole omien lastens kanssa. En suostu olemaan ilmainen lastenhoitaja, olen oman lapseni kanssa puistossa enkä viihdyttämässä muita.
Ap:n kertomassa tilanteessa olen sanonut sille vieraalle lapselle, että olen täällä puistossa oman lapseni kanssa, sinä voit varmasti mennä leikkimään omien vanhempiesi kanssa. Me emme tarvitse tähän nyt muita! Ja jos lapsi ei usko, niin ilmoitan uudestaan, että olen pahoillani, mutta minulla ei ole aikaa sinulle enkä juttele enää kanssasi. Sitkeimmille sisseille sanon lopulta, että asia selvä, me menemme leikkimään sellaiseen paikkaan, jonne sinä et pääse.
Siis onko tämä joku trolli???? Ihan oikeastikko puhut noin lapsille??? En ihmettele, että koulut ovat täynnä paskamaisia kiusaajia. Opitaan kirjaimellisesti hiekkalaatikolla.
Kyllä. Jos leikin oman lapseni kanssa, en halua siihen mukaan vierasta lasta viemään huomiota. Lapseni ei näitä takertujia kiinnosta, minun huomioni kiinnostaa. On eri asia leikkiä lapseni kanssa kuin udella perheeni asioita.
Tämä tosiaan on se, mitä minäkin olen aloitukseni kahdessa lapsessa huomannut. He eivät etsi leikkiseuraa lapsestani. Vaan minusta. He eivät juttele lapselleni, eivät ota mitään kontaktia lapseeni, vaan vain minuun, aikuiseen. Minua katsovat tauotta, vain minulta kyselevät asioita, vain minulle esittelevät ne uudet paitansa ja pinninsä. Ja siksi tämä on pois pieneltä lapseltani. Ap
Reippaita ja rohkeita lapsia, jotka osaavat ottaa muihin kontaktia. En ymmärrä ongelmaa. Enemmän pitäisi olla huolissaan jos pelkäisivät sinua kuollakseen. Lapset ovat välittömiä pieniä olentoja, kyselevät kaikenlaista ja voit toivoa että oma lapsesikin oppii olemaan ulospäinsuuntaunut pelkäämisen ja pälyilyn sijaan. Jos lapset ovat ongelma, elä mene leikkipuistoon.
Reipas ja rohkea lapsi, joka ei kuitenkaan uskalla ottaa kontaktia taaperoon tai jolla ei ole ikäistään seuraa? Minusta enemmänkin narsistilapsia.
Mitä te täällä haukutte taas apta?
Ymmärrän sinua täysin. Kysele seuraavalla kerralla missä vanhemmat on, onko sisaruksia ja luot kuvan perhetilanteesta. Jos kaikki vaikuttaa olevan ok niin ota kirja tai kännykkä esiin ja sanot napakasti, että nyt sinun täytyy tehdä muutama työjuttu. Valkonen valhe on sallittua. Mikäli vieläkin yrittävät esitellä pinnejänsä, ole ynseä ja älä niin noteeraa. Kyllä ne pian oppivat.
Tuollasia vanhemmille juttelijoita aina välillä tapaa, jotka ei osaa normaalilla tavalla lukea sosiaalisia koodeja tai heillä on sosiaalisen integraation häiriö. Paras tapa on kun elämä opettaa.
Tsemppiä! Itse en ole koskaan oikein jaksanut muiden kersoja ja kaikille lapsettomille tiedoksi, nämä asiat tulee eteen vasta sitten omien lasten myötä. Ei voi etukäteen tietää kaikkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on taas sellainen suomalaisen ongelma. Muiden kanssa ei uskalleta olla eikä jutella.
Ei vaan ongelmana on näiden isompien lasten vanhemmat, jotka eivät ole omien lastens kanssa. En suostu olemaan ilmainen lastenhoitaja, olen oman lapseni kanssa puistossa enkä viihdyttämässä muita.
Ap:n kertomassa tilanteessa olen sanonut sille vieraalle lapselle, että olen täällä puistossa oman lapseni kanssa, sinä voit varmasti mennä leikkimään omien vanhempiesi kanssa. Me emme tarvitse tähän nyt muita! Ja jos lapsi ei usko, niin ilmoitan uudestaan, että olen pahoillani, mutta minulla ei ole aikaa sinulle enkä juttele enää kanssasi. Sitkeimmille sisseille sanon lopulta, että asia selvä, me menemme leikkimään sellaiseen paikkaan, jonne sinä et pääse.
Siis onko tämä joku trolli???? Ihan oikeastikko puhut noin lapsille??? En ihmettele, että koulut ovat täynnä paskamaisia kiusaajia. Opitaan kirjaimellisesti hiekkalaatikolla.
Kyllä. Jos leikin oman lapseni kanssa, en halua siihen mukaan vierasta lasta viemään huomiota. Lapseni ei näitä takertujia kiinnosta, minun huomioni kiinnostaa. On eri asia leikkiä lapseni kanssa kuin udella perheeni asioita.
Tämä tosiaan on se, mitä minäkin olen aloitukseni kahdessa lapsessa huomannut. He eivät etsi leikkiseuraa lapsestani. Vaan minusta. He eivät juttele lapselleni, eivät ota mitään kontaktia lapseeni, vaan vain minuun, aikuiseen. Minua katsovat tauotta, vain minulta kyselevät asioita, vain minulle esittelevät ne uudet paitansa ja pinninsä. Ja siksi tämä on pois pieneltä lapseltani. Ap
Reippaita ja rohkeita lapsia, jotka osaavat ottaa muihin kontaktia. En ymmärrä ongelmaa. Enemmän pitäisi olla huolissaan jos pelkäisivät sinua kuollakseen. Lapset ovat välittömiä pieniä olentoja, kyselevät kaikenlaista ja voit toivoa että oma lapsesikin oppii olemaan ulospäinsuuntaunut pelkäämisen ja pälyilyn sijaan. Jos lapset ovat ongelma, elä mene leikkipuistoon.
Jos nämä kerran ovat niin reippaita ja rohkeita lapsia, jotka osaavat ottaa muihin kontaktia, niin miksi he sitten sivuuttavat täysin lapseni, joka on siinä puolen metrin päässä? Miksi sitten eivät edes katso lapseeni päin vaan keskittävät kaiken huomionsa ja puheensa minuun? Onko sellainen sinusta sosiaalisesti taitavaa? Entä ystävällistä?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juttele lapselle. Kysy kysymyksiä ja mikä tärkeintä, KUUNTELE häntä. Ties vaikka olisit ainut luotettavan oloinen aikuinen jolle uskaltautuu juttelemaan. :/ Jos esim. kotona jotain vialla niin yritä puuttua asiaan - Suomi ei tarvitse enää yhtäkään Vilja Eerikaa.
Sosiaalitädiksikö pitää ruveta? Entä jos ap saakin selville, että kotona on jotain outoa. Mitä hänen pitää tehdä? Lastensuojeluilmoitus lapsesta, jonka nimeäkään ei varmaan tiedä.
Aika kylmäsydäminen ja itsekäs näkökulma. Tottakai pitää puuttua asioihin ja suojella tuntemattomiakin lapsia. Tuon ikäiseltä lapselta voi ihan hyvin kysyä jo nimeä ja kotiin voi kävellä lapsen kanssa katsomaan mikä tilanne siellä on. Jos siellä on sekava meno niin soitto poliisille.
Kyllähän nyt heitteillä olevasta vanhuksesta ja lapsesta tulee KAIKKIEN tehdä ilmoitus.
Ei sillä aloittajalle ole mitään havaintoa heitteillä olevista lapsista.
ei, mutta olisi mielestäni syytä käydä tsekkaamassa tilanne lasten kotona. Kuulostaa siltä, että vanhemmat lyövät laimin kasvatusvastuutaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekisin lasun.
Siis mistä? En tosiaan tiedä näistä lapsista mitään, toinen on kertonut joskus etunimensä, toinen ei sitäkään. Molemmilla siistit hyvät vaatteet, eivät vaikuta nälkiintyneiltä tms. Vain yksinäisiltä, vähän rajattomilta ja aikuisenkaipuisilta. Pitäisikö minun nyt seuraavan kerran tentata sukunimi, osoite ja kaikki ja soittaa lastensuojeluun, että täällä puistossa pyörii yksinäisen oloinen ekaluokkalainen? Ap
Kyllä, juuri näin. Olen tosissani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on taas sellainen suomalaisen ongelma. Muiden kanssa ei uskalleta olla eikä jutella.
Ei vaan ongelmana on näiden isompien lasten vanhemmat, jotka eivät ole omien lastens kanssa. En suostu olemaan ilmainen lastenhoitaja, olen oman lapseni kanssa puistossa enkä viihdyttämässä muita.
Ap:n kertomassa tilanteessa olen sanonut sille vieraalle lapselle, että olen täällä puistossa oman lapseni kanssa, sinä voit varmasti mennä leikkimään omien vanhempiesi kanssa. Me emme tarvitse tähän nyt muita! Ja jos lapsi ei usko, niin ilmoitan uudestaan, että olen pahoillani, mutta minulla ei ole aikaa sinulle enkä juttele enää kanssasi. Sitkeimmille sisseille sanon lopulta, että asia selvä, me menemme leikkimään sellaiseen paikkaan, jonne sinä et pääse.
Siis onko tämä joku trolli???? Ihan oikeastikko puhut noin lapsille??? En ihmettele, että koulut ovat täynnä paskamaisia kiusaajia. Opitaan kirjaimellisesti hiekkalaatikolla.
Kyllä. Jos leikin oman lapseni kanssa, en halua siihen mukaan vierasta lasta viemään huomiota. Lapseni ei näitä takertujia kiinnosta, minun huomioni kiinnostaa. On eri asia leikkiä lapseni kanssa kuin udella perheeni asioita.
Tämä tosiaan on se, mitä minäkin olen aloitukseni kahdessa lapsessa huomannut. He eivät etsi leikkiseuraa lapsestani. Vaan minusta. He eivät juttele lapselleni, eivät ota mitään kontaktia lapseeni, vaan vain minuun, aikuiseen. Minua katsovat tauotta, vain minulta kyselevät asioita, vain minulle esittelevät ne uudet paitansa ja pinninsä. Ja siksi tämä on pois pieneltä lapseltani. Ap
Reippaita ja rohkeita lapsia, jotka osaavat ottaa muihin kontaktia. En ymmärrä ongelmaa. Enemmän pitäisi olla huolissaan jos pelkäisivät sinua kuollakseen. Lapset ovat välittömiä pieniä olentoja, kyselevät kaikenlaista ja voit toivoa että oma lapsesikin oppii olemaan ulospäinsuuntaunut pelkäämisen ja pälyilyn sijaan. Jos lapset ovat ongelma, elä mene leikkipuistoon.
Reipas ja rohkea lapsi, joka ei kuitenkaan uskalla ottaa kontaktia taaperoon tai jolla ei ole ikäistään seuraa? Minusta enemmänkin narsistilapsia.
Narsistilapsia? Oletko tosissasi?
Etkö voi vaan sanoa, että menevät muualle leikkimään, hushus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juttele lapselle. Kysy kysymyksiä ja mikä tärkeintä, KUUNTELE häntä. Ties vaikka olisit ainut luotettavan oloinen aikuinen jolle uskaltautuu juttelemaan. :/ Jos esim. kotona jotain vialla niin yritä puuttua asiaan - Suomi ei tarvitse enää yhtäkään Vilja Eerikaa.
Sosiaalitädiksikö pitää ruveta? Entä jos ap saakin selville, että kotona on jotain outoa. Mitä hänen pitää tehdä? Lastensuojeluilmoitus lapsesta, jonka nimeäkään ei varmaan tiedä.
Aika kylmäsydäminen ja itsekäs näkökulma. Tottakai pitää puuttua asioihin ja suojella tuntemattomiakin lapsia. Tuon ikäiseltä lapselta voi ihan hyvin kysyä jo nimeä ja kotiin voi kävellä lapsen kanssa katsomaan mikä tilanne siellä on. Jos siellä on sekava meno niin soitto poliisille.
Kyllähän nyt heitteillä olevasta vanhuksesta ja lapsesta tulee KAIKKIEN tehdä ilmoitus.
Ei sillä aloittajalle ole mitään havaintoa heitteillä olevista lapsista.
ei, mutta olisi mielestäni syytä käydä tsekkaamassa tilanne lasten kotona. Kuulostaa siltä, että vanhemmat lyövät laimin kasvatusvastuutaan.
Ai että ap änkisi joidenkin vieraiden ihmisten kotiin tsekkaamaan heidän kotielämäänsä. Sellainen ei olisi missään määrin edes turvallista ap:lle.
Miten lapsi pärjää päiväkodissa ja koulussa, jos ei pienestä pitäen ole tarvinnut opetella muiden kanssa vuorovaikutustaitoja tai myöhemmin aikuisena työelämässä, kun pitäisi tulla kaikkien kanssa juttuun.