Tunnetteko Münchausen-tapauksia?
Omassa lähipiirissä on tällainen tyyli ja alkaa käydä todella raskaaksi hänen seuransa.
Jatkuvasti jotain todella vakavia vaivoja, viimeksi nähdessä hänellä oli todettu joku sydänvika ja sitä edellisellä kerralla crohnin tauti, sitä ennen endometrioosi ja viime syksynä ADHD.
Uusia diagnooseja ja allergioita tulee jatkuvasti, tämän ihmisen kanssa on todella raskasta järjestää yhteisiä tapaamisia.
Hän noudattaa gluteenitonta ja maidotonta ruokavaliota nyt ja on allerginen lähes kaikelle, mutta silti kelpaa kermakakut kahviloissa ja huoletta voi syödä sushia vaikka on kalalle tappavan allerginen.
Miten tällaisia ihmisiä jaksaa?
Pitäisi järjestää polttareita tämän tyypin kanssa ja tiedän jo nyt että siitä tulee helvettiä ja vain hänen sairausdraamaansa.
Postaa jatkuvasti kuvia sairaalasta myös.
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Joo, näitä on paljon.
Todella raskaita tapauksia.
Minulla on kaveri, jolla on omien sanojensa mukaan reuma, endometrioosi, epilepsia, vakava masennus ja dissosiaatiohäiriö.
Mitään näistä ei ole hänellä todettu.
Postailee jatkuvasti someen näistä.
Noita ei todellakaan ole paljoa.
Taidat olla aika tyhmä ja surkea ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Näitä moniallergisia tunnen minäkin, syövät sitten oikeasti samaa kuin muutkin vaikka heitä varten varataan kaikki mahdolliset allergeenit huomioivat tarjoilut.
Rahaa menee hukkaan ja se näissä eniten suututtaa.
Ethän sä ikinä tarjoile kellekään mitään, kun olet lähinnä yksin kotona?
Minulla on yksi tuttu, joka aloittaa aina keskustelut omista sairauksistaan tai allergioistaan. Keskustelut menevät tähän tyyliin:
- Terve Sirkka! Mitä kuuluu?
- No terve. Etpä usko mitä lääkäri sanoi kun viimeksi kävin. Minulla on parantumaton munasarjasyöpä ja aivoista löydettiin samalla kasvain myös.
- No voi surkea. Miten se polvi, vieläkö on sekin kipeä?
- Mikä polvi? Ai niin. Siihen se syöpä on tosiaan levinnyt joo.
Seuraavalla kerralla on sitten aivoissa se syöpä ja kipu kädessä, munasarjassa tavallinen kysta vaan tai voi olla keskenmennyt raskaus.
Just näitä.
Tämä allergia-vegaani-vihajankuttaja on vajaa tapaus. Lievä pakkomielle toisten ihmisten syömisistä.
Ei sairaalaan kyllä pääse muut kuin oikeasti sairaat.
Ymmärrän nämä allergiaärsyyntyjät joissain määrin jos esimerkiksi on juhlia järjestämässä, mutta muuten en ymmärrä miksi se muiden peppua kutittaa jos joku haluaa sairauksistaan puhua, olivatpa todellisia tai eivät.
Mielenterveysongelmaisia on tämä maa pullollaan ja ihan samat ihmisoikeudet heilläkin on.
Syödäänkö itä-helsingissä aivan kaikkea eikä nirsoilla turhasta? Lääkäriinkään ei ikinä mennä, vaan pärjäillään ilman?
Nämä tyypit ärsyttävät siksi että kuluttavat energiaa ja kääntävät keskustelun itseensä myös iloisissa tilaisuuksissa tai silloin, kun joku on oikeasti sairas ja kaipaa tukea.
Huomio**orat heti kärppänä jos jollakin jotain oikeita sairauksia todetaan.
Kuluttavat terveydenhuollon resursseja, oikea diagnoosi olisi hysteria.
Katsoin äsken tiktokista kun eräällä käyttäjällä oli konversiohäiriö, istui pyörätuolissa ja kävi fysioterapeutilla vaikka on psyykkinen sairaus. 🙄
Huhhuiijaa
Vierailija kirjoitti:
Nämä tyypit ärsyttävät siksi että kuluttavat energiaa ja kääntävät keskustelun itseensä myös iloisissa tilaisuuksissa tai silloin, kun joku on oikeasti sairas ja kaipaa tukea.
Huomio**orat heti kärppänä jos jollakin jotain oikeita sairauksia todetaan.
Eli katkeruutesi johtuu siitä, ettei sun OIKEAT sairaudet saa jatkuvaa kaikkien 100 % huomiota? :D Tämä selvä!
Minulla on kaveri, jolla on aina jotain ruokailurajoitevaiheita.. todella rasittavaa valita ravintolat ym sen perusteella milloin ei syö mitään maitotuotteita, milloin pitäisi löytää kahvilasta sokeriton ja gluteeniton tuote ja sit nyrpistellään tiskillä nenää kun ei ollut, "otan vain teetä". Sit parin viikon päästä huomaan instapäivityksestä miten vetää jotain kermakakkua jossain. Kerran satuttiin uutena vuotena olemaan toisessa kaupungissa reissussa ja ehdotin että mennäänkö illalla johonkin drinkeille tai lasillisille juhlistamaan vuodenvaihdetta, no silloin olikin "en juo alkoholia" -vaihe, mikä ei siis ole sinänsä mikään ongelma, onhan sitä kaikkia alkoholittomiakin drinkkeja nykyisin, juon itsekin niitä välillä, mutta tämä kaveri sitten ottikin kaakaon.. ei siinä, mukavaa meillä oli muuten. Kaikista eniten minua ärsytti kun mentiin nepalilaiseen ravintolaan joskus ja silloin oli ei maitotuotteita vaihe, hyvin löytyi sellaisia ruoka-annoksia, tosin niihin ei sitte kuulunut naan-leipä, sillä siinä on jugurttia. Minun annokseeni kuului ja hyvin maistui minun leipäkin kaverille, en viitsinyt kieltääkään, vaikka minusta hyvä naan leipä on nepalilaisen ruoan parhaita osia ja sain vain osan leivästä :(
Munchausen on vakava psyykkinen häiriö ja ap:n esimerkkitapaus ei ihan kuulosta sellaiselta. Toki se voi kehittyä vielä semmoseksi. He haluavat jatkuvia tutkimusia ja satuttavat itseään, ja feikkaavat oireita, jotta pääsevät tutkimuksiin. Se, että tyyppi kertoo, että hänellä on se ja se sairaus (vaikka valehtelisikin), ei ole vielä munchausenia. Munchausen potilaat haluavat viettää aikansa lääkäreissä ja saada siellä hoitoa. Mitä enemmän lääkkeitä, piikkejä ja toimenpiteitä, sitä parempi.
En tarkoittanut että MINUN sairauksiani pitäisi huomioida ja olen itse täysin terve.
Meillä oli töissä sellainen tilanne, että yksi kollega joutui jäämään sairaslomalle koska häneltä löytyi syöpä, johon sittenmin kuoli.
Tämä työpaikan kroonisesti sairasteleva mt-tapaus keksi tuohon aikaan itselleen mitä erikoisempia diagnooseja, oli kateellinen kun työyhteisössä me muut surimme tätä pitkäaikaista ja tärkeää kollegaa emmekä oikein jaksaneet osoittaa sympatiaa hänen migreeneilleen ja endometriooseilleen.
Keksi sitten itselleen rintasyövän ja vieläkin porskuttaa töissä eikä sairaudesta merkkiäkään vaikka kohta vuoden valitellut että varmaan tulee pian siihen kuolemaan.
Ei haittaa muut paitsi nämä keksityt ruokavaliot, esimerkiksi se kun kaveri ilmoittaa olevansa vegaani ja absolutisti mutta illanistujaisissa kärttää muilta viiniä ja siideriä, syö tavalliset juustot ja leikkeleet vaikka olisi hänelle varattu vegaanisia tarjottavia ja alkoholitonta viiniä.
Keliakiahysteerikot jotka syövät tavallista pullaa ja leipää kun "ei pieni määrä haittaa" hysterisoivat ravintolassa myötähäpeää herättävästi kokille ettei varmasti ole hänen pihvinsä ollut samalla lautasella josta joku on joskus pastaa syönyt.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kaveri, jolla on aina jotain ruokailurajoitevaiheita.. todella rasittavaa valita ravintolat ym sen perusteella milloin ei syö mitään maitotuotteita, milloin pitäisi löytää kahvilasta sokeriton ja gluteeniton tuote ja sit nyrpistellään tiskillä nenää kun ei ollut, "otan vain teetä". Sit parin viikon päästä huomaan instapäivityksestä miten vetää jotain kermakakkua jossain. Kerran satuttiin uutena vuotena olemaan toisessa kaupungissa reissussa ja ehdotin että mennäänkö illalla johonkin drinkeille tai lasillisille juhlistamaan vuodenvaihdetta, no silloin olikin "en juo alkoholia" -vaihe, mikä ei siis ole sinänsä mikään ongelma, onhan sitä kaikkia alkoholittomiakin drinkkeja nykyisin, juon itsekin niitä välillä, mutta tämä kaveri sitten ottikin kaakaon.. ei siinä, mukavaa meillä oli muuten. Kaikista eniten minua ärsytti kun mentiin nepalilaiseen ravintolaan joskus ja silloin oli ei maitotuotteita vaihe, hyvin löytyi sellaisia ruoka-annoksia, tosin niihin ei sitte kuulunut naan-leipä, sillä siinä on jugurttia. Minun annokseeni kuului ja hyvin maistui minun leipäkin kaverille, en viitsinyt kieltääkään, vaikka minusta hyvä naan leipä on nepalilaisen ruoan parhaita osia ja sain vain osan leivästä :(
Onpa nolo kaveri. Mutta älä hyvä ihminen anna naan-leipääsi tai mitään muutakaan ruokaa hänelle, laita kaverille rajat.
Minulla on tuttu, joka ravaa jatkuvasti päivystyksessä ja rakastaa käydä mm. magneettikuvauksissa ja napsii huvikseen lääkkeitä joilla on vakavia yhteisvaikutuksia, jotta pääsisi ambulanssin kyytiin ja käymään sairaalassa.
Paastoaa pitkiä aikoja jotta pyörtyisi mielellään julkisella paikalla, syö tahallaan ruokia joille on allerginen ja on repinyt hiuksiaan jotta näyttäisi kaljuuntuvalta.
Hankkii tahallaan itselleen puutostiloja aiheuttamalla jatkuvasti itselleen ripulia ja oksentelee huvikseen.
Hän kuvaa usein videoita instaan ambulanssikyydeistä "taas mennään ;(" saatteilla.
Naurattaisi jos ei ärsyttäisi yhteiskunnan varojen tuhlaaminen tuollaiseen somekeikistelyyn.
Tavatessa on aina pirteä ja oikein reipas eikä merkkiäkään minkäänlaisista sairauksista.
Psykiatrian polille nämä kuuluisivat.
Mulla on yksi harvinainen ja vaikea, invalidisoiva vamma. Eräs entinen työkaveri oli hyvin kateellinen tästä, ainakin näin luulen, koska hän halusi tietää oireeni ja parin päivän kuluttua valitteli ihan samoja oireita.
Muutoin olen samaa mieltä kaikkien kanssa, kenenkään sairaudet ei jaksa kiinnostaa, omissakin on ihan tarpeeksi. Toivottavasti itsestä ei koskaan tule sellaista rutisijaa mitä osa sairaista on.
On sinnepäin oleva tapaus. On ollut monenlaista ja en epäile ettei olisi oikeastikkin jotakin vaivoja koska ikää alkaa olla yli 60 vuotta.
On huomionhakuinen persoona ja toisaalta hänellä on psyykkisiä ongelmia niin on mahdollista että sanoo ulospäin että on sitä tätä ja tuota mutta oikeasti saikuttaa esim.maniavaiheen takia.
Näitä moniallergisia tunnen minäkin, syövät sitten oikeasti samaa kuin muutkin vaikka heitä varten varataan kaikki mahdolliset allergeenit huomioivat tarjoilut.
Rahaa menee hukkaan ja se näissä eniten suututtaa.