Lue keskustelun säännöt.
Sanojen unohtelu, keskustelun vaikeus ja kiertoilmaisujen keksiminen. Unohdan myös kesken lauseen mitä pitikään sanoa.
11.08.2022 |
Todella hämmentävää ja pelottavaakin.
Tämä on tuolla takaraivossa mielen päällä vaikka yritän ohittaa tämän vaikeuteni, hävettää ja muutkin ovat huomanneet tämän kun en vain saa sanaa suustani. Unohdan, puhun väärillä sanoilla. Toiset joutuvat korjaamaan välillä ja auttamaan sanan muodostamisessa.
Joskus kun minulle keskustellaan niin katoan jonnekin, näen vaan suun liikkuvan enkä ole läsnä ollenkaan ja sitten täytyy ryhdistäytyä. Tämä vain tapahtuu ja harmittaa, minusta tulee tyhmä kuva kun keskustelen.
Joudun hirveästi tsemppaamaan. Käytän aikalailla samoja sanoja enkä osaa spontaanisti keskustella. Ei aina ole ollut näin.
Joskus menee paremmin, joskus todella heikosti.
Aivan kun aivokapasiteettini vain heikkenisi vuosi vuodelta. Muisti on heikko ja aivojen käyttö on jotenkin tahmaista, katoan vain jonnekin tyhjiöön.
Harmittaa todella paljon, väsyttää ja tiedän, etten ole kykenevä työhön jos tämä jatkuu. Uuden oppiminen on vaikeaa muistin vuoksi ja tämän huonon yhteyden aivojeni ja puhumisen välillä. En vain muista sanoja.
Kyseessä voi olla helpotkin sanat joita käytetään ihan arkikielessä. Riippuu vireystilastani kuinka hyvin menee.
Olen vasta 27- vuotias. Kilpirauhasen vajaatoiminta ja masennus, ei muita diagnooseja.
Ihailen ihmisiä jotka pystyvät keskustelemaan mistä vain ja nopeasti, täysin spontaanisti ja osaavat muistella elävästi. Minä en muista.
Kommentit (30)
Lääkkeet aiheuttavat tuota? Pieni poissaolokohtaus epilepsian tapaan, niillä on joku nimikin. Jos ei lääkkeet, jännitys , ehkä lääkäri laittaisi neurologisiin tutkimuksiin?
Tosin nuorimmat alzheimer- potilaatkin ovat noin 30.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla migreeni tekee tuota. Tiedän sanojen unohtelusta ja uuhen vaikeudesta, että nyt kohta tulee migreeni.
Migreeniä ei ole koskaan ollut. Lääkityksenä tyroksiini. En käytä masennuslääkkeitä enää ja tätä on ollut jo ennen sitäkin.
Tätä on kestänyt jo vuosia.. Joskus parempia kausia, joskus huonompia.
Luonnollisesti kuormittava elämäntilanne pahentaa oireilua ja sitä on ollut.
En tiedä pääsenkö neurologin vastaanotolle koska olen nuori ja tämä saatetaan sivuuttaa masennuksella ja kilpirauhasvaivoilla.
Ap
B-ryhmän vitamiineja ja E-EPAa nyt kiireesti. Lisää liikuntaa, sekä pitkäkestoista että rajumpaa lyhyempitempoista. Päivään selkeät rutiinit ja muutenkin säännölliset nukkumaanmeno- ja ruokailuajat, niin aivojen on helpompi pitää mielessä asioita.Tyroksiinit kuntoon ja ala lukea suomenkielistä kirjallisuutta laidasta laitaan. Jo alkaa sanat palautua!
Minä olen aina ollut tuollainen, on jonkinlainen keskittymishäiriö. Katoan omiin ajatuksiini kesken keskustelun jne.
En ole antanut sen juurikaan häiritä, vaan käytän muita vahvuuksiani. Olen erinomainen kirjoittaja ja minulla on hyvä mielikuvitus. Niinpä vietän paljon aikaa kirjoittaen.
Kirjoittaessa en unohda sanoja, vaan ne ovat kirkkaana mielessäni.
Minulla on erittäin laaja sanavarasto, mutta puhuessa sanat eivät vaan muistu mieleen. Johtuu kai siitä, että aivot eivät oikein ole siinä keskusteluhommassa mukana, vaan miettivät samalla muita juttuja.
Läheiset tietävät, millainen olen, joten ei ole ongelmia. Töissä olen myös selittänyt asian ja se on heille ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olen aina ollut tuollainen, on jonkinlainen keskittymishäiriö. Katoan omiin ajatuksiini kesken keskustelun jne.
En ole antanut sen juurikaan häiritä, vaan käytän muita vahvuuksiani. Olen erinomainen kirjoittaja ja minulla on hyvä mielikuvitus. Niinpä vietän paljon aikaa kirjoittaen.
Kirjoittaessa en unohda sanoja, vaan ne ovat kirkkaana mielessäni.
Minulla on erittäin laaja sanavarasto, mutta puhuessa sanat eivät vaan muistu mieleen. Johtuu kai siitä, että aivot eivät oikein ole siinä keskusteluhommassa mukana, vaan miettivät samalla muita juttuja.
Läheiset tietävät, millainen olen, joten ei ole ongelmia. Töissä olen myös selittänyt asian ja se on heille ok.
Olipa tämä ihanan huojentava kommentti sinällään, että tämä kuulostaa kyllä pitkälle myös samalta miten itse koen.
Kirjoitan mielelläni, tosin joudun kyllä kirjoittaessanikin miettimään ja pysähtymään kun haen sanoja.
Minulla pyörii mielessä paljon ajatuksia, päällekkäin ajattelen jatkuvasti. Luen mikroilmeitä, ympäristöä havannoin jatkuvasti ja mielialoja. Samalla yritän olla ystävällinen ja luoda positiivista ilmapiiriä. Yritän myös keskustella asiallisesti ja luontevasti mutta valitettavasti en vain pysty aina selittämään asioita niin selkeästi kun haluaisin.
Huono itsetunto vaivaa ja toki jännitys myös on mukana sosiaalisissa kanssakäynisissä mutta olen siinä kehittynyt.
Ehkä jos olisin levollisempi niin kogniriiviset vaivat lievenisi.
Olen kuitenkin joskus niin tyhjän päällä aivotoimintani kanssa, että epäilen sairautta tämän taustalla. Sellainen painava tahmainen ja tyhjä olo. Aivosumuksi sitä taidetaan sanoa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
B-ryhmän vitamiineja ja E-EPAa nyt kiireesti. Lisää liikuntaa, sekä pitkäkestoista että rajumpaa lyhyempitempoista. Päivään selkeät rutiinit ja muutenkin säännölliset nukkumaanmeno- ja ruokailuajat, niin aivojen on helpompi pitää mielessä asioita.Tyroksiinit kuntoon ja ala lukea suomenkielistä kirjallisuutta laidasta laitaan. Jo alkaa sanat palautua!
Juu tässä oli hyviä neuvoja.
Olen koko ajan sosiaalisissa kontakteissa ja jään vain miettimään lähinnä heidän taitoaan keskustella. Ehkä pitäisi ottaa opiksi ja keskittyä enemmän heidän sanalliseen ulostuloon kun se, että havannoin kaikenlaista muuta siinä koko ajan.
Viimeksi kun kävin labrassa katsomassa vitamiinitasot yms niin hyvältä näytti.
B-vitamiineja ja D-vitamiinia on kotona, pitää alkaa niitä taas säännöllisesti ottamaan.
Liikuntaa enemmän. Nukun aika paljon, olen niin väsynyt. Painajaiset kyllä seuraa perässä joka yö, en tiedä voiko ne huonontaa unenlaatua.
Elämä on aika säännöllistä, töissä käyn ja nukun illalla. Viikonloppuna lepäilen ja joskus nautin, saunon, juon ja rentoudun.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen aina ollut tuollainen, on jonkinlainen keskittymishäiriö. Katoan omiin ajatuksiini kesken keskustelun jne.
En ole antanut sen juurikaan häiritä, vaan käytän muita vahvuuksiani. Olen erinomainen kirjoittaja ja minulla on hyvä mielikuvitus. Niinpä vietän paljon aikaa kirjoittaen.
Kirjoittaessa en unohda sanoja, vaan ne ovat kirkkaana mielessäni.
Minulla on erittäin laaja sanavarasto, mutta puhuessa sanat eivät vaan muistu mieleen. Johtuu kai siitä, että aivot eivät oikein ole siinä keskusteluhommassa mukana, vaan miettivät samalla muita juttuja.
Läheiset tietävät, millainen olen, joten ei ole ongelmia. Töissä olen myös selittänyt asian ja se on heille ok.
Olipa tämä ihanan huojentava kommentti sinällään, että tämä kuulostaa kyllä pitkälle myös samalta miten itse koen.
Kirjoitan mielelläni, tosin joudun kyllä kirjoittaessanikin miettimään ja pysähtymään kun haen sanoja.
Minulla pyörii mielessä paljon ajatuksia, päällekkäin ajattelen jatkuvasti. Luen mikroilmeitä, ympäristöä havannoin jatkuvasti ja mielialoja. Samalla yritän olla ystävällinen ja luoda positiivista ilmapiiriä. Yritän myös keskustella asiallisesti ja luontevasti mutta valitettavasti en vain pysty aina selittämään asioita niin selkeästi kun haluaisin.
Huono itsetunto vaivaa ja toki jännitys myös on mukana sosiaalisissa kanssakäynisissä mutta olen siinä kehittynyt.
Ehkä jos olisin levollisempi niin kogniriiviset vaivat lievenisi.
Olen kuitenkin joskus niin tyhjän päällä aivotoimintani kanssa, että epäilen sairautta tämän taustalla. Sellainen painava tahmainen ja tyhjä olo. Aivosumuksi sitä taidetaan sanoa.
Ap
Minulla tuota "aivosumua" aiheuttaa esimerkiksi liian raskaat ateriat. Nuorempana söin työpäivinä lounaaksi aina ihan perinteisen suomalaisen ruuan, esimerkiksi perunoita kastikkeella tai pastaa tms. Sitten kiinnostuin syömään enemmän kasvispitoista ruokaa ja huomasin, että kun jätin lounaalta pois perunat, pastat tms ja söin pelkkiä kasviksia ja proteiinia (esim. salaattia, lämpimiä kasviksia ja kanaa tai kalaa), aivosumua ei tullut. Syönkin nykyään viljatuotteita ja perunaa lähinnä vain aamulla ja illalla.
Lisäksi aivosumua aiheuttaa ihan vain tylsistyminen. Pelkät rutiinit eivät sovi minulle, vaivun apatiaan.
t. se keskittymishäiriöinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Traumat / dissosisaatio
T. Traumadiagnoodin saanut ja samoin oireileva
Vierailija kirjoitti:
Traumat / dissosisaatio
T. Traumadiagnoodin saanut ja samoin oireileva
Tämä voisi olla yksi tärkeä avain tälle. Miksi kuitenkin traumat voi vaikuttaa näin paljon kognitiivisiin toimintoihin?
Tänään taas sain hävetä itseäni. Puhun joskus niin kummia ja väärän sanan.
Sitä paitsi viimeisimmästä traumasta on aikaa jo reilu vuosi. Milloin oikein loppuu pahin oireilu? Nyt näen jatkuvasti niitä painajaisiakin.
Olen elänyt kyllä muutenkin aika traumaattisen nuoruuden. Seksuaalista hyväksikäyttöä, väkivaltaa, ihmiset pettäneet pahasti luottamuksen ja on mitätöity maan rakoon. Pahoja masennuskausia ollut.
Lapsuus meni alkoholistien kanssa eläessä. Usein sai itkeä ja pelätä mitä seuraavaksi tapahtuu.
Elämä on ollut aika raskasta, omat epävarmuus aikuisiällä ja työt, jotka ovat uuvuttaneet liian kiltin persoonan vuoksi.
Olen oppinut jo rajoja mutta kai jälki on jäänyt. Viimeisin oli itselleni kova kolaus koska ajattelin jo päässeeni pahimmista asioista yli ja selvisin omilleni vuosien itsetutkiskelun jälkeen ja työelämäkin oli jo vakaampaa.
Sitten kompastuin, löysin miehen joka oli väkivaltainen, ystävät pettivät, tuli korona ja työt menivät. Nyt uusi ammatti ja paljon uusia asioita, masennuskin seuraa ajoittain mukana ja yksinäinen olen.
Paljon on tapahtunut, aivan hurjasti. Ehkä se vain on käynyt voimille mutta ärsyttää, sillä haluan jo parantua. Haluan päästää irti ja jatkaa normaalia elämääni kuin mitään pahaa ei olisi tapahtunutkaan.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Masennus ja burn-out aiheuttavat tuota. Mikään ei jää mieleen, ihan joku normi sana tai nimi ei tuke suusta ulos. Kaikenlainen kommunikaatio on tosi kuormittavaaja kuupasta loppuu akku tosi nopeesti. Kuulemma tästä normitilaan palautuminen kestää melko pitkään. Jostain luin, että suoritustaso ja voimavarat voi jäädä lopullisesti vain jopa 60 prossaan entisestä. Aika paskamaista, jos näin käy.
Kauanko olet pössytellyt aamusta iltaan? Itsellänikin oli kognitiiviset kyvyt alennustilassa, kun hiisailin pilveä monta kuukautta putkeen. Tauko kyllä palauttaa normaalimmaksi.
Mun mielestä tuo kilpparihomma tekee tuota. Itsellä oli sama juttu kun todettiin kilpirauhasen vajis. Lääkeannosta joutui myös pitkään muokkaamaan.
Trauma? ADHD? Altistuminen neurotoksiineille?
"uusi ammatti ja paljon uusia asioita...". Sen lisäksi paljon stressiä yksityiselämässä, ainakin historiassasi.
Kuulostaa paljon loppuunpalamisoireilulta. Itselläni on aivosumuongelmaa kun on tarpeeksi stressiä omassa elmässäni, esim. kun muutin nykyiseen, paljon stressavaan työpaikkaani kesti n. 2 v. ennen kuin aivoni tottui uuteen menoon. Vieläkin tulee aivosumukohtauksia kun on pitempi, stressaava työputki. Huomaan, että parilla kollegalla on samaa oireilua silloin tällöin.
En ole lääkäri, niin suosittelen, että käyt lääkärin kanssa keskustelun siitä, että onko kyse vain burnoutista vai jostakin muusta. Etenkin sen takia, kun sinulla on ollut niin traumaattinen yksityiselämä.
Samaa ongelmaa ollut vuosia, dg vaikea masennus. Minäkään en käytä enää lääkkeitä, eivät toimineet, ja ongelma on alkanut ennen lääkitystä. Kirjoittaessani äidinkielelläni, ongelmaa ei ole, mutta suomeksi kirjoittaessa haasteita on jonkin verran.
Olen veikannut syyksi vähentyneitä sosiaalisia kontakteja sekä jäljellä olevien kontaktien laatua. Vaikea sanoa. Raskas ruoka pahentaa.
Mulla ollut jo yli 10 vuotta tuota sanojen unohtelua. Englanniksi tiedän sanan mutta Suomenkielinen ei meinaa tulla mieleen.
m36