Lue keskustelun säännöt.
MISTÄ ystäviä? Asunut paikkakunnalla 5 vuotta, ei yhtään äiti kaveria, miehellä ja lapsilla täällä täysi elämä. Minä vain syön syön ja syön, 100kg puntarissa
10.08.2022 |
Kotona vain vapaalla, sekin menee syödessä. Välillä käyn kävelyllä, lasten kanssa uimassa.
Töissä ei ole samanhenkisiä, heillä jo omat ympyrät.
Tekee mieli narun jatkoksi, yksinäisyyden ja lihavuuden vuoksi.
Nämä molemmat masentaa ja laittaa ahmimaan. Molemmat asiat ovat sellaisia, joihin en pysty itse vaikuttamaan, vaikka yrittänyt ja yrittänyt. Aamun jo itkenyt silmät päästäni.
Äiti 36v
Kommentit (122)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mainitset ap, että ylensyöminen ja yksinäisyys ovat asioita, joihin et voi vaikuttaa. No, kukapa muu voisi? Pitääkö esim. miehesi alkaa rajoittaa syömistäsi, sitäkö tarkoitat?
Luultavasti olet niin syvän itseinhon ja alakulon vallassa, ettei sosiaalisten suhteiden luominen siksi onnistu. Siispä aloita siitä, että koetat saada omanarvontuntosi kuntoon. Varmaan oikea suunta olisi laihduttaminen, muu ulkomuodon raikastaminen, itsellesi mukavien asioiden (muun kuin syömisen!) tekeminen. Terveyskeskuksen tai työterveyden kautta voisit hakeutua ravitsemusneuvontaan, ehkä saisit ihan tukea laihduttamiseenkin.
Onni on omissa käsissä - myös ap:lla.
Helppo juttu paperilla tuo laihduttaminen, todellisuudessa ei. Olen yrittänyt satoja kertoja, ei onnistu.
Minulla on jo valmiiksi surkea olo henkisesti, kun olen yksinäinen.
Syömisen rajoittaminen tekee elämästä vielä inhottavampaa, mun pää ei kestä sitä. Kokeilin satoja kertoja tässä 7 vuoden aikana, kun paino ollut yli 90kg. Ap
Ei sua kukaan ja mikään voi auttaa. Olet jo päättänyt. Ja kyllä,olen itse lihava joka laihduttaa ja on etsinyt harrastuksen sekä sopivan liikuntamuodon ja käynyt terapiassa. Ei mullekaan kotiin tarjoiltu ja uusi ystäväkin löytyi harrastuksen kautta. Terapiaa pitää jatkaa vielä.
Kerro mitä teen, kun nälkä raivo iskee, itkettää ja haluan kuolla, mutta en saa syödä, koska laihdutus? Kerro vastaus.
ApVoi herranjumala nainen, varaa se aika lääkärille!! Pääset sitä kautta esim. ravintoterapeutille, joka kertoo, mitä kannattaa syödä ja mitä ei. Jos iskee oikein nälkäraivo, niin todennäköisesti syömäsi ruoka on pelkkää höttöhiilaria. Sillä lähtee nälkä ehkä tunniksi, sitten on kahta kauheampi nälkä. Voi olla myös, että sokeriarvosi ovat aivan vinksallaan, ja kakkostyypin diabetes kolkuttaa jo ovella.
Sitä paitsi laihtuaksesi sinun pitää syödä. Ei kuitenkaan vehnäleipää, makeaa, eikä alkoholia. Haet ohjeet ammattilaiselta, niin onnistut.
Äläkä taas alapeukuta.
Sokerit oli koholla jo huhtikuussa 2021,samoin verenpaine. En siltikään saanut itseäni jatkamaan laihdutusta kahta päivää pitemmälle.. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et sä ystäviä saa yhtään mistään, koska kukaan ei jaksa noin negatiivista ihmistä. Paitsi lähibaarin kännissä olevat. Sun pitää ensin pistää oma elämäsi kuntoon.
Ammattivalittaja on tullut takaisin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mainitset ap, että ylensyöminen ja yksinäisyys ovat asioita, joihin et voi vaikuttaa. No, kukapa muu voisi? Pitääkö esim. miehesi alkaa rajoittaa syömistäsi, sitäkö tarkoitat?
Luultavasti olet niin syvän itseinhon ja alakulon vallassa, ettei sosiaalisten suhteiden luominen siksi onnistu. Siispä aloita siitä, että koetat saada omanarvontuntosi kuntoon. Varmaan oikea suunta olisi laihduttaminen, muu ulkomuodon raikastaminen, itsellesi mukavien asioiden (muun kuin syömisen!) tekeminen. Terveyskeskuksen tai työterveyden kautta voisit hakeutua ravitsemusneuvontaan, ehkä saisit ihan tukea laihduttamiseenkin.
Onni on omissa käsissä - myös ap:lla.
Helppo juttu paperilla tuo laihduttaminen, todellisuudessa ei. Olen yrittänyt satoja kertoja, ei onnistu.
Minulla on jo valmiiksi surkea olo henkisesti, kun olen yksinäinen.
Syömisen rajoittaminen tekee elämästä vielä inhottavampaa, mun pää ei kestä sitä. Kokeilin satoja kertoja tässä 7 vuoden aikana, kun paino ollut yli 90kg. Ap
Ei sua kukaan ja mikään voi auttaa. Olet jo päättänyt. Ja kyllä,olen itse lihava joka laihduttaa ja on etsinyt harrastuksen sekä sopivan liikuntamuodon ja käynyt terapiassa. Ei mullekaan kotiin tarjoiltu ja uusi ystäväkin löytyi harrastuksen kautta. Terapiaa pitää jatkaa vielä.
Kerro mitä teen, kun nälkä raivo iskee, itkettää ja haluan kuolla, mutta en saa syödä, koska laihdutus? Kerro vastaus.
ApOlet kuitenkin aikuinen ihminen joten ymmärrät ,että asialle pitää itse tehdä jotain.Kokeile,niin huomaat pian miten olo alkaa kohentumaan ja löydät elämänilon.
En ole 7 vuoteen löytänyt vastausta. 7 vuotta olen yrittänyt laihduttaa. Ap
Etkä löydä ennenkuin lopetat jankkaamisen ja uskottelun ettet pysty. Kyllä sä oikeasti tiedät mitä tehdä.
Oletko vieläkään kertonut mistä päin Suomea etsit ystäviä?
Porvoosta varmasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lounais Suomesta olen.
Ainoa piristys on nuo baari-illat, niitä oikein odottaa, kun saa muutakin seuraa kuin perhe.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö ystävän olla saman ikäinen? Moni vanhus kaipaa seuraa ja ajatusten jakajaa.
Tätä minäkin olisin ehdottanut. Jonkun vapaaehtoisjärjestön kautta löytyy taatusti pitkä lista yksinäisiä vanhuksia, jotka viettäisivät mieluusti aikaa ap:n kanssa. Voisi auttaa myös masennukseen kun tekee jotain merkityksellistä jollekin toiselle ihmiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mainitset ap, että ylensyöminen ja yksinäisyys ovat asioita, joihin et voi vaikuttaa. No, kukapa muu voisi? Pitääkö esim. miehesi alkaa rajoittaa syömistäsi, sitäkö tarkoitat?
Luultavasti olet niin syvän itseinhon ja alakulon vallassa, ettei sosiaalisten suhteiden luominen siksi onnistu. Siispä aloita siitä, että koetat saada omanarvontuntosi kuntoon. Varmaan oikea suunta olisi laihduttaminen, muu ulkomuodon raikastaminen, itsellesi mukavien asioiden (muun kuin syömisen!) tekeminen. Terveyskeskuksen tai työterveyden kautta voisit hakeutua ravitsemusneuvontaan, ehkä saisit ihan tukea laihduttamiseenkin.
Onni on omissa käsissä - myös ap:lla.
Helppo juttu paperilla tuo laihduttaminen, todellisuudessa ei. Olen yrittänyt satoja kertoja, ei onnistu.
Minulla on jo valmiiksi surkea olo henkisesti, kun olen yksinäinen.
Syömisen rajoittaminen tekee elämästä vielä inhottavampaa, mun pää ei kestä sitä. Kokeilin satoja kertoja tässä 7 vuoden aikana, kun paino ollut yli 90kg. Ap
Ei sua kukaan ja mikään voi auttaa. Olet jo päättänyt. Ja kyllä,olen itse lihava joka laihduttaa ja on etsinyt harrastuksen sekä sopivan liikuntamuodon ja käynyt terapiassa. Ei mullekaan kotiin tarjoiltu ja uusi ystäväkin löytyi harrastuksen kautta. Terapiaa pitää jatkaa vielä.
Kerro mitä teen, kun nälkä raivo iskee, itkettää ja haluan kuolla, mutta en saa syödä, koska laihdutus? Kerro vastaus.
ApVoi herranjumala nainen, varaa se aika lääkärille!! Pääset sitä kautta esim. ravintoterapeutille, joka kertoo, mitä kannattaa syödä ja mitä ei. Jos iskee oikein nälkäraivo, niin todennäköisesti syömäsi ruoka on pelkkää höttöhiilaria. Sillä lähtee nälkä ehkä tunniksi, sitten on kahta kauheampi nälkä. Voi olla myös, että sokeriarvosi ovat aivan vinksallaan, ja kakkostyypin diabetes kolkuttaa jo ovella.
Sitä paitsi laihtuaksesi sinun pitää syödä. Ei kuitenkaan vehnäleipää, makeaa, eikä alkoholia. Haet ohjeet ammattilaiselta, niin onnistut.
Äläkä taas alapeukuta.Sokerit oli koholla jo huhtikuussa 2021,samoin verenpaine. En siltikään saanut itseäni jatkamaan laihdutusta kahta päivää pitemmälle.. Ap
Motivaatio puhdas 0
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mainitset ap, että ylensyöminen ja yksinäisyys ovat asioita, joihin et voi vaikuttaa. No, kukapa muu voisi? Pitääkö esim. miehesi alkaa rajoittaa syömistäsi, sitäkö tarkoitat?
Luultavasti olet niin syvän itseinhon ja alakulon vallassa, ettei sosiaalisten suhteiden luominen siksi onnistu. Siispä aloita siitä, että koetat saada omanarvontuntosi kuntoon. Varmaan oikea suunta olisi laihduttaminen, muu ulkomuodon raikastaminen, itsellesi mukavien asioiden (muun kuin syömisen!) tekeminen. Terveyskeskuksen tai työterveyden kautta voisit hakeutua ravitsemusneuvontaan, ehkä saisit ihan tukea laihduttamiseenkin.
Onni on omissa käsissä - myös ap:lla.
Helppo juttu paperilla tuo laihduttaminen, todellisuudessa ei. Olen yrittänyt satoja kertoja, ei onnistu.
Minulla on jo valmiiksi surkea olo henkisesti, kun olen yksinäinen.
Syömisen rajoittaminen tekee elämästä vielä inhottavampaa, mun pää ei kestä sitä. Kokeilin satoja kertoja tässä 7 vuoden aikana, kun paino ollut yli 90kg. Ap
Ei sua kukaan ja mikään voi auttaa. Olet jo päättänyt. Ja kyllä,olen itse lihava joka laihduttaa ja on etsinyt harrastuksen sekä sopivan liikuntamuodon ja käynyt terapiassa. Ei mullekaan kotiin tarjoiltu ja uusi ystäväkin löytyi harrastuksen kautta. Terapiaa pitää jatkaa vielä.
Kerro mitä teen, kun nälkä raivo iskee, itkettää ja haluan kuolla, mutta en saa syödä, koska laihdutus? Kerro vastaus.
ApOlet kuitenkin aikuinen ihminen joten ymmärrät ,että asialle pitää itse tehdä jotain.Kokeile,niin huomaat pian miten olo alkaa kohentumaan ja löydät elämänilon.
En ole 7 vuoteen löytänyt vastausta. 7 vuotta olen yrittänyt laihduttaa. Ap
Etkä löydä ennenkuin lopetat jankkaamisen ja uskottelun ettet pysty. Kyllä sä oikeasti tiedät mitä tehdä.
Eli alan viiltelemään? Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No laihduttamisen ei tarvi olla kituuttamista, sen olen omakohtaisesti huomannut. Liikunta on alussa raskasta mutta ajan mittaan se alkaa piristää ja se tukee myös terveellisempää elämää. On muitakin pyöreitä ihmisiä, jotka harrastavat eri juttuja, joten kokeile eri juttuja. Et ainakaan menetä siinä mitään
Vierailija kirjoitti:
No laihduttamisen ei tarvi olla kituuttamista, sen olen omakohtaisesti huomannut. Liikunta on alussa raskasta mutta ajan mittaan se alkaa piristää ja se tukee myös terveellisempää elämää. On muitakin pyöreitä ihmisiä, jotka harrastavat eri juttuja, joten kokeile eri juttuja. Et ainakaan menetä siinä mitään
Töissä voi tulla jopa 18 000 askelta, eli vapaalla en halua liikkua. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No laihduttamisen ei tarvi olla kituuttamista, sen olen omakohtaisesti huomannut. Liikunta on alussa raskasta mutta ajan mittaan se alkaa piristää ja se tukee myös terveellisempää elämää. On muitakin pyöreitä ihmisiä, jotka harrastavat eri juttuja, joten kokeile eri juttuja. Et ainakaan menetä siinä mitään
Töissä voi tulla jopa 18 000 askelta, eli vapaalla en halua liikkua. Ap
No sitten jokin muu harrastus. Toki ehkä näitä juttujasi lukeneena lähtisin ihan ekana jonnekin lääkärin luo juttelemaan masennuksesta
Vierailija kirjoitti:
Ala käymään kävelyllä ,kun mies on lasten kanssa,saat omaa aikaakin siinä.
Käyn usein kävelyllä, varsinkin ahmimisen jälkeen itseinhossa, eli monta kertaa viikossa. Töissä liikun, joten muuta liikuntaa en tarvitse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisiko ketään miehesi ystävää jolla vaimo /avopuoliso kaveriksi vaikka lenkille yms?
Jos ei ole äitikavereita , pakkoko sen on äiti olla että kaveriksi kelpaa ?
Tai mene mukaan paikallisiin harrastusryhmiin. Kannattaa ihan avoimesti sanoa tulin tänne että tutustun ihmisiin, en vielä tunne ketään jne.
Ja sitten lääkäriin tuon syömis-painohomman kanssa. Ihan rohkeasti vaan. Se alkaa yhdestä puhelinsoitosta terkalle ja siitä se lähtee selviämään .
Mä oon kanssa yli 90 kg ja sinua paljon vanhempi mutta saan helposti kavereita ! Suurin osa on tullut lapseni harrastuksen (jääkiekko, pienempänä jalkapallo) kautta ja myös pojan koulukavereiden äitien kanssa on viestitelty, tutustuttu ja jopa ystävystytty ! En ole mikään kovin sosiaalinen mutta yritän vaikka kaukalon laidalla vaihtaa pari sanaa. Siitä se lähtee. Syömisestä tykkään kovasti minäkin ja ylipainoa on mutta älä anna sen nyt haitata yhtään. Uskon että kun löydät uusia ystäviä saat kivaa draivia elämääsi ja sekin voi auttaa sinua pudottamaan painoa-tai sitten huomaat että kelpaat juuri noin ja nautit elämästä.
Puhun kokemuksesta. Paljon tsemppiä
N48
Minä olen todennut, että kaikki ihmiset eivät vain kiinnosta kavereina. Olen itsekin tehnyt vapaaehtoistyötä (MLL, SPR), opiskellut kieliä kansanopistossa, tehnyt opintoja avoimeen yliopistoon, ollut työssä, jossa tapaa paljon ihmisiä. Olen jutellut, tullut juttuun, viettänyt lounaita ja käynyt kahvilla, mutta ystävyyksiä ei ole syntynyt edes työkavereihin. Jokin ei vain natsaa. Onneksi viihdyn yksin.
Vierailija kirjoitti:
Mä oon kanssa yli 90 kg ja sinua paljon vanhempi mutta saan helposti kavereita ! Suurin osa on tullut lapseni harrastuksen (jääkiekko, pienempänä jalkapallo) kautta ja myös pojan koulukavereiden äitien kanssa on viestitelty, tutustuttu ja jopa ystävystytty ! En ole mikään kovin sosiaalinen mutta yritän vaikka kaukalon laidalla vaihtaa pari sanaa. Siitä se lähtee. Syömisestä tykkään kovasti minäkin ja ylipainoa on mutta älä anna sen nyt haitata yhtään. Uskon että kun löydät uusia ystäviä saat kivaa draivia elämääsi ja sekin voi auttaa sinua pudottamaan painoa-tai sitten huomaat että kelpaat juuri noin ja nautit elämästä.
Puhun kokemuksesta. Paljon tsemppiä
N48
Lasten luokkakavereiden äidit katsoo mua jotenkin epäillen.. En kehtaa sitten puhua, monet eivät edes minua tervehdi. Mulla on vielä resting bitch face ja siihen päälle tämä ujous..
Sinne jalkapallo harjoituksiin en ole vielä uskaltanut, mies hoitaa ne. Samoin nykyään vanhempien illat. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon kanssa yli 90 kg ja sinua paljon vanhempi mutta saan helposti kavereita ! Suurin osa on tullut lapseni harrastuksen (jääkiekko, pienempänä jalkapallo) kautta ja myös pojan koulukavereiden äitien kanssa on viestitelty, tutustuttu ja jopa ystävystytty ! En ole mikään kovin sosiaalinen mutta yritän vaikka kaukalon laidalla vaihtaa pari sanaa. Siitä se lähtee. Syömisestä tykkään kovasti minäkin ja ylipainoa on mutta älä anna sen nyt haitata yhtään. Uskon että kun löydät uusia ystäviä saat kivaa draivia elämääsi ja sekin voi auttaa sinua pudottamaan painoa-tai sitten huomaat että kelpaat juuri noin ja nautit elämästä.
Puhun kokemuksesta. Paljon tsemppiä
N48Lasten luokkakavereiden äidit katsoo mua jotenkin epäillen.. En kehtaa sitten puhua, monet eivät edes minua tervehdi. Mulla on vielä resting bitch face ja siihen päälle tämä ujous..
Sinne jalkapallo harjoituksiin en ole vielä uskaltanut, mies hoitaa ne. Samoin nykyään vanhempien illat. Ap
Ehkä olet vainoharhainen? Laitat jonkun suojamekanismin päälle, joidenkin vanhojen traumojen vuoksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon kanssa yli 90 kg ja sinua paljon vanhempi mutta saan helposti kavereita ! Suurin osa on tullut lapseni harrastuksen (jääkiekko, pienempänä jalkapallo) kautta ja myös pojan koulukavereiden äitien kanssa on viestitelty, tutustuttu ja jopa ystävystytty ! En ole mikään kovin sosiaalinen mutta yritän vaikka kaukalon laidalla vaihtaa pari sanaa. Siitä se lähtee. Syömisestä tykkään kovasti minäkin ja ylipainoa on mutta älä anna sen nyt haitata yhtään. Uskon että kun löydät uusia ystäviä saat kivaa draivia elämääsi ja sekin voi auttaa sinua pudottamaan painoa-tai sitten huomaat että kelpaat juuri noin ja nautit elämästä.
Puhun kokemuksesta. Paljon tsemppiä
N48Lasten luokkakavereiden äidit katsoo mua jotenkin epäillen.. En kehtaa sitten puhua, monet eivät edes minua tervehdi. Mulla on vielä resting bitch face ja siihen päälle tämä ujous..
Sinne jalkapallo harjoituksiin en ole vielä uskaltanut, mies hoitaa ne. Samoin nykyään vanhempien illat. Ap
Ehkä olet vainoharhainen? Laitat jonkun suojamekanismin päälle, joidenkin vanhojen traumojen vuoksi?
No on kyllä huonoja kokemuksia, pahasti koulukiusattu. Siksi en koskaan ole uskaltanut esim opiskella mitään tutkintoa loppuun
Ap
En ole 7 vuoteen löytänyt vastausta. 7 vuotta olen yrittänyt laihduttaa. Ap