Lue keskustelun säännöt.
Maaniviljelijöidöiden perhesuhteet
07.08.2022 |
Olen tapaillut nyt 1/2 vuotta miestä, jolla on maatila. Muuten mukava mies ja viihdyn hänen seurassaan, mutta hänen suhde vanhempiinsa on oudon tiivis. Asuvat samassa pihapiirissä, käy usein vanhemmillaan syömässä, isä tekee edelleen tilan töitä ym ym.
En tiedä. Mä oon muuttanut jo 16-vuotiaana lukion takia kaupunkiin (kasvoin maalla, mutta en maatilalla) ja itsenäistynyt... hirmu oudolta tuntuu noin tiivis suhde. Jotenkaan en osaa nähdä miestä aikuisena.
Väistänkö luodin jos nyt lähden... Vai onko tuo elämä jonkun mielestä normaalia aikuiselle?
Kommentit (299)
Työtaakka maatiloilla on niin järjetön, että onneksi sun miesystävä saa apua vanhemmiltaan. Ehkä luodin väistäminen on ihan molemminpuoleista, jos päätät jättää hänet:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työtaakka maatiloilla on niin järjetön, että onneksi sun miesystävä saa apua vanhemmiltaan. Ehkä luodin väistäminen on ihan molemminpuoleista, jos päätät jättää hänet:)
Vähän kyllä epäilen et kukaan nykynainen tohon kuvioon lähtis.
Miesystävä on normaali viljelijä. Sinä olet outolintu jonka pitää yrittää sopeutua tai lähteä. Noin siis toimii monet viljelijät.
Vierailija kirjoitti:
Miesystävä on normaali viljelijä. Sinä olet outolintu jonka pitää yrittää sopeutua tai lähteä. Noin siis toimii monet viljelijät.
Ei taida olla haluttuja puolisoita nuo viljelijät?
Siis häh, kyllähän on ihan normaalia, että voi vanhempiensa luona käydä aikuisena syömässä. Varsinkin jos asuu yksin niin miksi ei, jos äitee laittaa ruokaa ja pyytää syömään. Silloin kun mun äiti oli vielä kunnossa niin halusi että lähes joka vkl käydään heillä syömässä koko perhe. Käytiin ja sisarukset kans perheineen. Mun mielestä on ihana jos vaalii perhesuhteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miesystävä on normaali viljelijä. Sinä olet outolintu jonka pitää yrittää sopeutua tai lähteä. Noin siis toimii monet viljelijät.
Miten tuossa systeemissä sitten eletään, kun perustetaan oma perhe ja saadan lapsia? Saako siinä yhtään rauhaa appivanhemmilta?
Jotenkin tuntuu ahdistavalta ajatus. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesystävä on normaali viljelijä. Sinä olet outolintu jonka pitää yrittää sopeutua tai lähteä. Noin siis toimii monet viljelijät.
Miten tuossa systeemissä sitten eletään, kun perustetaan oma perhe ja saadan lapsia? Saako siinä yhtään rauhaa appivanhemmilta?
Jotenkin tuntuu ahdistavalta ajatus. Ap
Vanhempi polvi jeesaa tilan töissä ja lastenkin kanssa. Miniä tietysti antaa kyydit myös appiukolle. Peruskauraa siis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Edellinen polvi käy usein auttelemassa, vointinsa mukaan (Meillä ei enää käy, kun kunto heikentynyt).
Meillä on ollut eri ruokataloudet; itse halusin niin, ja ajattelen, se toimivaa ja yleisempää niin.
Tiedän kuitenkin yhden maatilan, jossa nk. vanha emäntä tekee ruuan kahdelle sukupolvelle. Itse en tykkäisi. Heillä se on kai toiminut tähän asti. Ja toisaalta on niin, ettei se heilläkään jatku enää tulevaisuudessa, sillä ruuanlaittajan kunto ei enää salli sitä/hän on sairastunut vakavasti.
Itse kuitenkin sanon, että eri ruokataloudet on yleisempi tapa. Jopa niissä taloissa, joissa kumpikin sukupolvi asuu saman katon alla, esim kumpikin omassa päädyssään.
Maatilalla miniä on kuin lehmä, jonka pitää olla tuottelias, että saa elää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän sinua ap! Seurustelin maanviljelijän kanssa ja tässäkin tapauksessa hänen vanhempansa asuivat samassa pihapiirissä. Yksityisyyttä meillä oli kyllä, eivätkä koskaan tulleet ilmoittamatta käymään. Tiivis suhde heillä oli, samalla tavalla kun itsekin kuvailet. Itseänikin vähän häiritsi, kun mies kävi aina vanhemmillaan syömässä töiden lomassa ja minä olin sillä aikaa yksin hänen luonaan ja kokkasin omat ruokani itselleni. Tai että olin laittanut meille ruuan mutta mies olikin jo syönyt äidillään. Pieniä juttuja, mutta tuntui joskus pahalta, kun emme edes asuneet yhdessä, vietin vaan hänen luonaan aikaa sillon kun pystyin. Ero ei johtunut lopulta kuitenkaan tästä!
Vierailija kirjoitti:
Edellinen polvi käy usein auttelemassa, vointinsa mukaan (Meillä ei enää käy, kun kunto heikentynyt).
Meillä on ollut eri ruokataloudet; itse halusin niin, ja ajattelen, se toimivaa ja yleisempää niin.
Tiedän kuitenkin yhden maatilan, jossa nk. vanha emäntä tekee ruuan kahdelle sukupolvelle. Itse en tykkäisi. Heillä se on kai toiminut tähän asti. Ja toisaalta on niin, ettei se heilläkään jatku enää tulevaisuudessa, sillä ruuanlaittajan kunto ei enää salli sitä/hän on sairastunut vakavasti.
Itse kuitenkin sanon, että eri ruokataloudet on yleisempi tapa. Jopa niissä taloissa, joissa kumpikin sukupolvi asuu saman katon alla, esim kumpikin omassa päädyssään.
Meneekö se edelleen tuolla tavoin sukupuolen mukaan, että nainen tekee ruokaa? Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän sinua ap! Seurustelin maanviljelijän kanssa ja tässäkin tapauksessa hänen vanhempansa asuivat samassa pihapiirissä. Yksityisyyttä meillä oli kyllä, eivätkä koskaan tulleet ilmoittamatta käymään. Tiivis suhde heillä oli, samalla tavalla kun itsekin kuvailet. Itseänikin vähän häiritsi, kun mies kävi aina vanhemmillaan syömässä töiden lomassa ja minä olin sillä aikaa yksin hänen luonaan ja kokkasin omat ruokani itselleni. Tai että olin laittanut meille ruuan mutta mies olikin jo syönyt äidillään. Pieniä juttuja, mutta tuntui joskus pahalta, kun emme edes asuneet yhdessä, vietin vaan hänen luonaan aikaa sillon kun pystyin. Ero ei johtunut lopulta kuitenkaan tästä!
Kuulostaa tutulle. Tavallaan ymmärrän, että kiireaikaan käy syömässä. Onhan se helpompi.
Mulla itselläkin on joskus pitkiä työpäiviä tosin ja silloin syön eineksiä. Ahdistaa sekin, jos on ä tottunut siihen, että nainen kokkaa. En mä ainakaan aina ehdi edes omassa arjessa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edellinen polvi käy usein auttelemassa, vointinsa mukaan (Meillä ei enää käy, kun kunto heikentynyt).
Meillä on ollut eri ruokataloudet; itse halusin niin, ja ajattelen, se toimivaa ja yleisempää niin.
Tiedän kuitenkin yhden maatilan, jossa nk. vanha emäntä tekee ruuan kahdelle sukupolvelle. Itse en tykkäisi. Heillä se on kai toiminut tähän asti. Ja toisaalta on niin, ettei se heilläkään jatku enää tulevaisuudessa, sillä ruuanlaittajan kunto ei enää salli sitä/hän on sairastunut vakavasti.
Itse kuitenkin sanon, että eri ruokataloudet on yleisempi tapa. Jopa niissä taloissa, joissa kumpikin sukupolvi asuu saman katon alla, esim kumpikin omassa päädyssään.
Meneekö se edelleen tuolla tavoin sukupuolen mukaan, että nainen tekee ruokaa? Ap
Riippuu perheestä. Kaikilla ei mene, mutta aika monilla on perinteinen työnjako.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuo on hankalia kuvioita. Maatilalla kyllä on niin paljon työtä, että vanhasta parista on apua, etenkin poikamiehelle! Mutta kun kuvioihin tulee emäntä... ei oikein ole tätä päivää tuo samassa pihassa asuminen. Olen tullut maatilalle emännäksi 7 vuotta sitten, ja oli ihan selvää että appivanhemmat muuttavat kirkonkylään. Oma elämä pitää olla, ei kaksi emäntää mahdu samaan paikkaan touhumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesystävä on normaali viljelijä. Sinä olet outolintu jonka pitää yrittää sopeutua tai lähteä. Noin siis toimii monet viljelijät.
Miten tuossa systeemissä sitten eletään, kun perustetaan oma perhe ja saadan lapsia? Saako siinä yhtään rauhaa appivanhemmilta?
Jotenkin tuntuu ahdistavalta ajatus. Ap
Mene kaupunkiin kasvamaan, jos et tiedä miten lapsia saadaan.
Vierailija kirjoitti:
Nuo on hankalia kuvioita. Maatilalla kyllä on niin paljon työtä, että vanhasta parista on apua, etenkin poikamiehelle! Mutta kun kuvioihin tulee emäntä... ei oikein ole tätä päivää tuo samassa pihassa asuminen. Olen tullut maatilalle emännäksi 7 vuotta sitten, ja oli ihan selvää että appivanhemmat muuttavat kirkonkylään. Oma elämä pitää olla, ei kaksi emäntää mahdu samaan paikkaan touhumaan.
Oletko sinä siis tilalla myös töissä eli saatteko elannon molemmat siitä?
Mulla on vaativa työ, paljon työmatkoja, jatkuvaa opiskelua jne. Mitenkään en pystyisi auttamaan tilan töissä. Eikä mun kanssa voisi tulla valmiiseen pöytään syömään kuten nyt menee äidilleen. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesystävä on normaali viljelijä. Sinä olet outolintu jonka pitää yrittää sopeutua tai lähteä. Noin siis toimii monet viljelijät.
Miten tuossa systeemissä sitten eletään, kun perustetaan oma perhe ja saadan lapsia? Saako siinä yhtään rauhaa appivanhemmilta?
Jotenkin tuntuu ahdistavalta ajatus. Ap
Mene kaupunkiin kasvamaan, jos et tiedä miten lapsia saadaan.
Ne pitää hoitaakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesystävä on normaali viljelijä. Sinä olet outolintu jonka pitää yrittää sopeutua tai lähteä. Noin siis toimii monet viljelijät.
Miten tuossa systeemissä sitten eletään, kun perustetaan oma perhe ja saadan lapsia? Saako siinä yhtään rauhaa appivanhemmilta?
Jotenkin tuntuu ahdistavalta ajatus. Ap
Mene kaupunkiin kasvamaan, jos et tiedä miten lapsia saadaan.
Mene sinä kaupunkiin opettelemaan lukemista.
Up