Suomen vahvin nainen 2018 Annika Karhu sanoo, että naisvaltaisilla aloilla on henkilökemia ongelmia, OLETKO SAMAA MIELTÄ?

No mites ne uutiset miesvaltaisilta työpaikoilta, joissa miehet kiusaavat sitä työpaikan ainoaa naista? Onhan näitä ollut.

Jaa että miehet eivät ajattele tunteella? Täyttää tuubaa! Katsokaa vaikka väkivaltatilastoja. Ja kukas niitä sotiakin aloittaa?

Vierailija kirjoitti:

Pitää paikkansa. Osa miehistä käyttäytyy kuin akat. Noita on kuitenkin vähemmän ja toimialallakin on vaikutusta millaisia miehiä niihin tunkee.

Käyttäytyy kuin akat huoh. Siis miten akat käyttäytyy? Minulla on kokemus 1989 lähtien naisvaltaisista yhteisöistä ja akat käyttäytyy fiksusti, tukee ja kannustaa toisiaan. Kyllä se on johtamisen ongelma, sukupuolesta riippumatta, jos kiusaamista esiintyy.

Kyllä miehilläkin menee toiset miehet tunteisiin ja paskaa puhutaan ihan samalla tavalla selän takana. Miehillä on aina myös machoilua/kukkoilua ja se vasta rasittavaa onkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumma juttu kun jatkuvasti saa lukea aloituksia naisten kokemasta työpaikkakiusaamisesta, kuppikunnista, huonosta johtamisesta ja nyt kun asia esitetään näin että juuri naisvaltaisella aloilla on näitä ongelmia, niin yhtäkkiä nämä samat naiset kirjoittaa täällä että ei pidä paikkaansa ja kääntävät asiaa, niin että miesvaltaisilla aloilla on enemmän tätä.

Miehet ei pidä draamasta pääosin, se on fakta.

Siksi ei juoruta töissä ja jos kaveri tekee virheen siitä sanotaan kaverille suoraan, ei esimiehelle.

Eli annetaan kaverin itse korjata virhe viemättä sitä ylempiin portaisiin ja puhutteluihin.

Ei ne varmaan ole samoja naisia. Itse olen työpaikassa, jossa enemmistö on naisia ja ilmapiiri on hyvä, eikä ketään kiusata. Miesten kiusaamista ei yleensä edes havaita, koska se on läppää, joka pitää vain kestää.

Tämä sun työpaikka on varmasti koulu, koska "ketään ei kiusata". Oma lapsenikin on tällaisessa koulussa, jossa virallinen totuus on, että "ketään ei kiusata" ja "kiva koulu" ja "nollatoleranssi", mutta totuus on jotain aivan muuta. En ihmettele yhtään, jos nämä aikuiset naiset eivät huomaan kiusaamista missään tai kenenkään taholta, koska on helpompi vain olla näkemättä / kuulematta / myöntämättä.

Vierailija kirjoitti:

Olen katsellut naisvaltaisia työyhteisöjä noin 30 vuotta - olen ammatiltani lääkäri ja hoitajisto on pääosin naisia.

Työyhteisöihin on liittynyt hyvin paljon sukupuolisidonnaista patologiaa. Tässä on mahdoton kirjoittaa kaikesta, mutta ytimessä ovat häikäilemätön oman edun tavoittelu ja huonot alaistaidot työntekijätasolla, sekä pätemätön johtaminen ja epätasa-arvoa ylläpitävät kaverirakenteet esimiestasolla.

Todettakoon samaan hengenvetoon, että poikkeuksia on, ja aivan uskomattoman upeita naispuolisia työntekijöitä ja esimiehiä, minullakin. Vaan perusvire on aika pitkälle tuollainen mitä kerroin.

Erittäin hyvä, että nostit esiin nuo alaistaidot.

Meillä asuva ent. päällikkörouva huomasi aikoinaan ilmiselviä ongelmia alaistaidoissa.

Hän ei kuitenkaan jäänyt paikoilleen tamppaamaan, vaan otti asian esille viikkopalavereissa ikäänkuin jatkosarjana.

Aluksi oli monenlaista nikottelua, mutta ennen pitkää asia meni alaisten ja pikkupomojen suhtautumisen muutokseen asti.

Siihen aikaan hänellä oli alaisia noin 40-50.

En ole hoitoalalla. Mutta ulkopuolisenakin näkee, että hoitoalalla on rakenteellisia ongelmia. Palkat ovat liian matalat ja työolosuhteet joissain paikoissa huonot. On niin kätevää laittaa tämä naisvaltaisen alan omaksi syyksi, niin ei tarvitse puuttua rakenteellisiin ja johtamisen ongelmiin alalla. Argumentit kuuluvat: 1. hoitaminen on naisten kutsumus eli heidän pitäisi haluta tehdä sitä huonollakin palkalla tai jopa ilmaiseksi (esim. omaishoitajat). 2. Naiset eivät osaa johtaa eikä tehdä yhteistyötä, joten jos hoitoalalla on ongelmia, niin se johtuu täysin naissukupuolesta.

Minusta tämä myytti, että miehillä ei ole niin paljon tunteita, on vahingollinen molemmille sukupuolille. Kaikilla ihmisillä on tunteet. Se on normaalia, jopa terveen ihmisen merkki. Tunteita ei aina voi säädellä, mutta voi säädellä niiden ilmaisemista. Töissä erityisesti. Se on paljon helpompaa, jos itse tunnistaa omat tunnetilansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitää paikkansa. Osa miehistä käyttäytyy kuin akat. Noita on kuitenkin vähemmän ja toimialallakin on vaikutusta millaisia miehiä niihin tunkee.

Käyttäytyy kuin akat huoh. Siis miten akat käyttäytyy? Minulla on kokemus 1989 lähtien naisvaltaisista yhteisöistä ja akat käyttäytyy fiksusti, tukee ja kannustaa toisiaan. Kyllä se on johtamisen ongelma, sukupuolesta riippumatta, jos kiusaamista esiintyy.

Kaiketi tiedät että lähes kaikkien suuryritysten HR osastot on täytetty naisilla, oli toimiala mikä tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Minusta tämä myytti, että miehillä ei ole niin paljon tunteita, on vahingollinen molemmille sukupuolille. Kaikilla ihmisillä on tunteet. Se on normaalia, jopa terveen ihmisen merkki. Tunteita ei aina voi säädellä, mutta voi säädellä niiden ilmaisemista. Töissä erityisesti. Se on paljon helpompaa, jos itse tunnistaa omat tunnetilansa.

Tunteita on, mutta perinteisesti miehet ovat sanoneet asiat toisille suoraa, jos ei asia ole miellyttänyt. Tämä ei ole ollut niin yleistä naisten piireissä.

Vierailija kirjoitti:

En ole hoitoalalla. Mutta ulkopuolisenakin näkee, että hoitoalalla on rakenteellisia ongelmia. Palkat ovat liian matalat ja työolosuhteet joissain paikoissa huonot. On niin kätevää laittaa tämä naisvaltaisen alan omaksi syyksi, niin ei tarvitse puuttua rakenteellisiin ja johtamisen ongelmiin alalla. Argumentit kuuluvat: 1. hoitaminen on naisten kutsumus eli heidän pitäisi haluta tehdä sitä huonollakin palkalla tai jopa ilmaiseksi (esim. omaishoitajat). 2. Naiset eivät osaa johtaa eikä tehdä yhteistyötä, joten jos hoitoalalla on ongelmia, niin se johtuu täysin naissukupuolesta.

Sairaanhoitajilla on keskimääräistä paremmat palkat, joten tuo ei ole hyvä syy perustella miksi työpaikalla perseillään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitää paikkansa. Osa miehistä käyttäytyy kuin akat. Noita on kuitenkin vähemmän ja toimialallakin on vaikutusta millaisia miehiä niihin tunkee.

Käyttäytyy kuin akat huoh. Siis miten akat käyttäytyy? Minulla on kokemus 1989 lähtien naisvaltaisista yhteisöistä ja akat käyttäytyy fiksusti, tukee ja kannustaa toisiaan. Kyllä se on johtamisen ongelma, sukupuolesta riippumatta, jos kiusaamista esiintyy.

Eli perinteisesti miehet ovat sanoneet toiselle, jos homma ei miellytä. Äärimmilleen vietynä on käyty lyömässä otsaan. Asiat on siis selvitetty naamatusten. Naisilla, ja nuorisolta tämä taito puuttuu. Puhutaan p*skaa selän takana ja kannellaan esimiehelle, ennen kuin on keskusteltu aiheesta toisen osapuolen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitää paikkansa. Osa miehistä käyttäytyy kuin akat. Noita on kuitenkin vähemmän ja toimialallakin on vaikutusta millaisia miehiä niihin tunkee.

Käyttäytyy kuin akat huoh. Siis miten akat käyttäytyy? Minulla on kokemus 1989 lähtien naisvaltaisista yhteisöistä ja akat käyttäytyy fiksusti, tukee ja kannustaa toisiaan. Kyllä se on johtamisen ongelma, sukupuolesta riippumatta, jos kiusaamista esiintyy.

Eli perinteisesti miehet ovat sanoneet toiselle, jos homma ei miellytä. Äärimmilleen vietynä on käyty lyömässä otsaan. Asiat on siis selvitetty naamatusten. Naisilla, ja nuorisolta tämä taito puuttuu. Puhutaan p*skaa selän takana ja kannellaan esimiehelle, ennen kuin on keskusteltu aiheesta toisen osapuolen kanssa.

No tämä on sitten ihan johtamisen ja esimies- ja tiimitaitojen ongelma, jos puhutaan p*skaa selän takana, olipa mitä sukupuolta hyvänsä. Jos joku tulee esimiehelle valittamaan kollegastaan, esimiehen pitää kysyä, oletko puhunut henkilölle itselleen. Meidän firmassa (suuri kansainvälinen pörssiyritys) tuli viime viime vuonna ihan globaali ohjeistus, miten annetaan palautetta, ja eka steppi oli tietenkin, että puhu henkilölle itselleen. Mulle niissä ohjeissa ei ollut mitään uutta. Ei ole sukupuolisidonnaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tämä myytti, että miehillä ei ole niin paljon tunteita, on vahingollinen molemmille sukupuolille. Kaikilla ihmisillä on tunteet. Se on normaalia, jopa terveen ihmisen merkki. Tunteita ei aina voi säädellä, mutta voi säädellä niiden ilmaisemista. Töissä erityisesti. Se on paljon helpompaa, jos itse tunnistaa omat tunnetilansa.

Tunteita on, mutta perinteisesti miehet ovat sanoneet asiat toisille suoraa, jos ei asia ole miellyttänyt. Tämä ei ole ollut niin yleistä naisten piireissä.

Johtuisiko siitä, että naisten antamaan palautteeseen suhtaudutaan eri tavalla kuin miesten antamaan?

Miehet antavat rakentavaa palautetta. Naiset valittavat.

Miehet ovat energisiä ja ajavat asioita. Naiset ovat aggressiivisia ja vihaisia.

Kun miehen naama on peruslukemilla, se on merkki siitä, että hän miettii Tärkeitä Asioita. Kun naisen naama on peruslukemilla, hänelle tullaan sanomaan: hymyilisit vähän, olisit kauniimpi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitää paikkansa. Osa miehistä käyttäytyy kuin akat. Noita on kuitenkin vähemmän ja toimialallakin on vaikutusta millaisia miehiä niihin tunkee.

Käyttäytyy kuin akat huoh. Siis miten akat käyttäytyy? Minulla on kokemus 1989 lähtien naisvaltaisista yhteisöistä ja akat käyttäytyy fiksusti, tukee ja kannustaa toisiaan. Kyllä se on johtamisen ongelma, sukupuolesta riippumatta, jos kiusaamista esiintyy.

Eli perinteisesti miehet ovat sanoneet toiselle, jos homma ei miellytä. Äärimmilleen vietynä on käyty lyömässä otsaan. Asiat on siis selvitetty naamatusten. Naisilla, ja nuorisolta tämä taito puuttuu. Puhutaan p*skaa selän takana ja kannellaan esimiehelle, ennen kuin on keskusteltu aiheesta toisen osapuolen kanssa.

No tämä on sitten ihan johtamisen ja esimies- ja tiimitaitojen ongelma, jos puhutaan p*skaa selän takana, olipa mitä sukupuolta hyvänsä. Jos joku tulee esimiehelle valittamaan kollegastaan, esimiehen pitää kysyä, oletko puhunut henkilölle itselleen. Meidän firmassa (suuri kansainvälinen pörssiyritys) tuli viime viime vuonna ihan globaali ohjeistus, miten annetaan palautetta, ja eka steppi oli tietenkin, että puhu henkilölle itselleen. Mulle niissä ohjeissa ei ollut mitään uutta. Ei ole sukupuolisidonnaista.

Ehkä teidänkin HR -yksikkö on huomannut muutoksen, miksi tuo keskinäinen keskustelu on ohjeistettu ensimmäiseksi vaiheeksi. Kaiketi tuo ei ole enää mikään itsestäänselvyys. 

Sitten noihin sukupuolien eroihin hieman muiden mielipidettä:

https://mielenihmeet.fi/ovatko-miesten-ja-naisten-valiset-erot-totta-va…

"Naiset ja miehet kommunikoivat eri tavalla

Kuten aiemmin mainitsimme, naisen aivoilla on suurempi kyky käsitellä tunneuniversumia. Tämä tekee heistä keskimäärin taitavampia kommunikoimaan tunteistaan. Aiheen asiantuntijat, kuten kielitieteilijä Deborah Tannen, huomauttavat, että naiset ovat tehokkaita luomaan läheisyyttä ja liittoutumia.

Toisaalta miehet ovat määrätietoisempia kommunikoinnissa säilyttääkseen itsenäisyytensä ja vahvistaakseen sosiaalista asemaansa."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tämä myytti, että miehillä ei ole niin paljon tunteita, on vahingollinen molemmille sukupuolille. Kaikilla ihmisillä on tunteet. Se on normaalia, jopa terveen ihmisen merkki. Tunteita ei aina voi säädellä, mutta voi säädellä niiden ilmaisemista. Töissä erityisesti. Se on paljon helpompaa, jos itse tunnistaa omat tunnetilansa.

Tunteita on, mutta perinteisesti miehet ovat sanoneet asiat toisille suoraa, jos ei asia ole miellyttänyt. Tämä ei ole ollut niin yleistä naisten piireissä.

Johtuisiko siitä, että naisten antamaan palautteeseen suhtaudutaan eri tavalla kuin miesten antamaan?

Miehet antavat rakentavaa palautetta. Naiset valittavat.

Miehet ovat energisiä ja ajavat asioita. Naiset ovat aggressiivisia ja vihaisia.

Kun miehen naama on peruslukemilla, se on merkki siitä, että hän miettii Tärkeitä Asioita. Kun naisen naama on peruslukemilla, hänelle tullaan sanomaan: hymyilisit vähän, olisit kauniimpi.

Eipäs nyt mennä uhriutumaan ja keksimään syitä, miksi selän takana p*skan puhumien on sallittua. 

Tämä aloituksen väite on todella vanhaa seksististä shaibaa.

Itse olen ollut useassa työpaikassa, jossa on ollut tiimissä valtaosin vain naisia. Toisissa on ollut huono ilmapiiri, toisissa ei. Olen ollut myös työpaikoissa joissa on enimmäkseen miehiä ja on ollut ikävä ilmapiiri.

Ei se huono ilmapiiri liity suoraan sukupuoleen. Se huono ilmapiiri vaatii sen että porukassa on vain yksi hankala persoona ja sellainen johtaja, joka ei asiaan puutu kunnolla.

Ehkä sitten se minkälainen käytös sen huonon ilmapiirin aiheuttaa voi olla sukupuolisidonnaista.

Oman kokemukseni mukaan miehet ovat työkavereina enemmän niitä, jotka pyrkivät lykkäämään omia töitään muille, käskyttämään ja määräilemään muita eli asiatonta vallankäyttöä muita kohtaan. Sen sijaan naisvaltaisissa työpaikoissa on ollut enemmän sellaista, että yritetään luoda pieni kuppikunta, josta joku muu tai muut pyritään savustamaan ulos.

Jos tuota analysoi simppelisti, niin mies kuvittelee jo yksilönä olevansa "munaoikeutettu" määräilemään muita, kun taas naiset pyrkivät luomaan pienryhmiä, joiden avulla käyttää valtaa toisiin työntekijöihin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vai ei miehet ajattele niin tunteella. On kyllä aika myrkyllistä puhetta. Kyllä miessukupuoli on yhtä tunteellista kuin naisetkin. Eri tavalla vain ilmentävät ehkä niitä tunteitaan. Nyt on aika jo lopettaa noin naurettavien stereotypioiden levittäminen.

Nyt on aika lopettaa naurettavien amerikkalaiset uuskieliilmaisujen käyttäminen, kuten pickme ja not like other girls.

Miehissä ja naisissa on tänäpäivänä samat eroavaisuudet kuin sata tai tuhat vuotta sitten. Ne eivät ole naurettavia stereotypioita muuta kuin twitterissä.

Mulle ainakin not like other girlsit - miksi niitä ikinä kutsutaankaan - on tuttuja jo ennen Twitteriä ihan Suomesta. Ne on just näitä, jotka tällaisissa keskustelussa estoitta kehuu miehiä niin reiluiksi, yhteistyökykyisiksi ja solidaarisiksi asiahemmoiksi, "toisin kuin tyhmät kanat". Kyllä miesyhteisöissä on pimeät puolensa, ei-rakentavaa puhetta, selän takana juonimista ja kiusaamista.

Kaikkein paras on melko 50-50 työyhteisö. Nää ilmiöt ei silloin niin pääse kärjistymään eikä kukaan oo "Kukko" eikä "Prinsessajätkä".

Edessäpäin miehet voivat olla niin reiluja ja kivoja. Miesporukka pelasi minut ulos selän takana juonittelemalla yhdestä ylennyksestä, johon halusivat kaverinsa. Kenelläkään ei ollut kai minua vastaan mitään, mutta jeesasivat kaveria, joka muuten ei siinä hommassa pärjännyt. Kun tuo selvisi vaihdoin duunia.

Oisko kuitenkin ollut niin että et ollut niin pätevä, mitä itse kuvittelit ja nyt se on sitten miesten vika kun et saanu paikkaa?

Ei ollut. Se tehtävään valittu mies sai kahden vuoden jälkeen lähteä. Asia hoidettiin organisaatiouudistuksella.

Ehdottomasti ja yleensäkin kaikenlainen pakkososialisointi otetaan aivan liian vakavasti. Siinä ei ole mitään henkilökohtaista ketään vastaan, jos ei halua olla mukana kohottamassa kuvitteellista "tiimihenkeä". Tosin miehenä naisvaltaisella alalla ihan ok olla, kun ummistaa sopivasti silmiä ja korvia. Aniharvoin naisilla on kanttia ottaa miestä hampaisiinsa. Jupinoita saattaa olla selän takana, mutta eipä niistä tarvitse välittää.

Vierailija kirjoitti:

Ehdottomasti ja yleensäkin kaikenlainen pakkososialisointi otetaan aivan liian vakavasti. Siinä ei ole mitään henkilökohtaista ketään vastaan, jos ei halua olla mukana kohottamassa kuvitteellista "tiimihenkeä". Tosin miehenä naisvaltaisella alalla ihan ok olla, kun ummistaa sopivasti silmiä ja korvia. Aniharvoin naisilla on kanttia ottaa miestä hampaisiinsa. Jupinoita saattaa olla selän takana, mutta eipä niistä tarvitse välittää.

Eli käytännössä työpaikkasi huono ilmapiiri johtuu --- sinusta.