Suomen vahvin nainen 2018 Annika Karhu sanoo, että naisvaltaisilla aloilla on henkilökemia ongelmia, OLETKO SAMAA MIELTÄ?

Vierailija kirjoitti:

Naisvaltaisilla aloilla on paljon marttyyrityyppejä, jotka haluavat tehdä itsestään korvaamattomia ja jotka ovat sitten salaa katkeria siitä, kuinka muut eivät tee mitään. Tekisivät toki, jos heidän annettaisiin tehdä mutta tätä marttyyri ei tajua. Toinen ilmapiiriä huonontava ryhmä ovat naiset, joiden elämä on pääasiassa naisen roolin suorittamista ja jotka siksi ärsyyntyvät vähänkin erilaisemmista naistyökavereista. Yleensä nämä naiset ovat puuttumassa herkästi toisten yksityisasioihin ja yrittävät saada vedettyä nämä samaan jamaan kanssaan. Asia erikseen ovat persoonallisuushäiriöiset ym. mutta heiltä löytyy yhtä lailla miesvaltaisilta ja fifty-fifty -työpaikoilta.

Jos kumpikin näistä ryhmistä puuttuu työpaikalta, voi naisvaltainen työyhteisö olla todella virkistävä ja hengeltään avoin. Myös johtamisella on paljon merkitystä siinä, millaiseksi työyhteisön henki muodostuu. Jos pomo on kovin epävarma ja yrittää kumarrella kaikkiin suuntiin, moni turhautuu siitä ja saattaa itse alkaa työpaikan pikkupomoksi. Toisaalta kovin joustamaton ja autoritäärinen johtamistyyli ei sekään toimi, vaan kylvää sekä turhautuneisuutta että pelkoa työyhteisöön.

Kyllä ja nämä yli-innokkaat marttyyrityypit saavat monen veren kiehumaan. Itse menin ihan oma-aloitteisesti esimiehelle sanomaan ennen koronaa, että jos en pääse edes hetkeksi toiselle työpisteelle, niin oikeasti räjähdän ja sitten tulee riitaa ja pahaa mieltä, kun en pysty enää esittämään ja nieleskelemään, että kaikki on ok. Onneksi pääsin ja esimies ymmärsi minua. Hän joutui taas tälle yhdelle paasaamaan taukojen tärkeydestä ja siitä, että niitä töitä pitää jakaa tasapuolisesti, jotta työ olisi tehokkaampaa. Myös siitä, että työaika on pääsääntöisesti

8-16 ja liukuma 9-17 eikä 6:45-17. Etätyömahdollisuuden tullessa tuli ihana seesteinen rauha.

Kumma juttu kun jatkuvasti saa lukea aloituksia naisten kokemasta työpaikkakiusaamisesta, kuppikunnista, huonosta johtamisesta ja nyt kun asia esitetään näin että juuri naisvaltaisella aloilla on näitä ongelmia, niin yhtäkkiä nämä samat naiset kirjoittaa täällä että ei pidä paikkaansa ja kääntävät asiaa, niin että miesvaltaisilla aloilla on enemmän tätä.

Miehet ei pidä draamasta pääosin, se on fakta.

Siksi ei juoruta töissä ja jos kaveri tekee virheen siitä sanotaan kaverille suoraan, ei esimiehelle.

Eli annetaan kaverin itse korjata virhe viemättä sitä ylempiin portaisiin ja puhutteluihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vai ei miehet ajattele niin tunteella. On kyllä aika myrkyllistä puhetta. Kyllä miessukupuoli on yhtä tunteellista kuin naisetkin. Eri tavalla vain ilmentävät ehkä niitä tunteitaan. Nyt on aika jo lopettaa noin naurettavien stereotypioiden levittäminen.

Nyt on aika lopettaa naurettavien amerikkalaiset uuskieliilmaisujen käyttäminen, kuten pickme ja not like other girls.

Miehissä ja naisissa on tänäpäivänä samat eroavaisuudet kuin sata tai tuhat vuotta sitten. Ne eivät ole naurettavia stereotypioita muuta kuin twitterissä.

Mulle ainakin not like other girlsit - miksi niitä ikinä kutsutaankaan - on tuttuja jo ennen Twitteriä ihan Suomesta. Ne on just näitä, jotka tällaisissa keskustelussa estoitta kehuu miehiä niin reiluiksi, yhteistyökykyisiksi ja solidaarisiksi asiahemmoiksi, "toisin kuin tyhmät kanat". Kyllä miesyhteisöissä on pimeät puolensa, ei-rakentavaa puhetta, selän takana juonimista ja kiusaamista.

Kaikkein paras on melko 50-50 työyhteisö. Nää ilmiöt ei silloin niin pääse kärjistymään eikä kukaan oo "Kukko" eikä "Prinsessajätkä".

Edessäpäin miehet voivat olla niin reiluja ja kivoja. Miesporukka pelasi minut ulos selän takana juonittelemalla yhdestä ylennyksestä, johon halusivat kaverinsa. Kenelläkään ei ollut kai minua vastaan mitään, mutta jeesasivat kaveria, joka muuten ei siinä hommassa pärjännyt. Kun tuo selvisi vaihdoin duunia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vai ei miehet ajattele niin tunteella. On kyllä aika myrkyllistä puhetta. Kyllä miessukupuoli on yhtä tunteellista kuin naisetkin. Eri tavalla vain ilmentävät ehkä niitä tunteitaan. Nyt on aika jo lopettaa noin naurettavien stereotypioiden levittäminen.

Nyt on aika lopettaa naurettavien amerikkalaiset uuskieliilmaisujen käyttäminen, kuten pickme ja not like other girls.

Miehissä ja naisissa on tänäpäivänä samat eroavaisuudet kuin sata tai tuhat vuotta sitten. Ne eivät ole naurettavia stereotypioita muuta kuin twitterissä.

Mulle ainakin not like other girlsit - miksi niitä ikinä kutsutaankaan - on tuttuja jo ennen Twitteriä ihan Suomesta. Ne on just näitä, jotka tällaisissa keskustelussa estoitta kehuu miehiä niin reiluiksi, yhteistyökykyisiksi ja solidaarisiksi asiahemmoiksi, "toisin kuin tyhmät kanat". Kyllä miesyhteisöissä on pimeät puolensa, ei-rakentavaa puhetta, selän takana juonimista ja kiusaamista.

Kaikkein paras on melko 50-50 työyhteisö. Nää ilmiöt ei silloin niin pääse kärjistymään eikä kukaan oo "Kukko" eikä "Prinsessajätkä".

Usein nämä "not like other girlsit" ja "prinsessajätkät" ovat enemmän tai vähemmän autismikirjolla. He eivät osaa kommunikoida kovin hyvin naisten kanssa, sillä naisten välisessä kommunikaatiossa on paljon monimutkaista sanatonta viestintää, jota he eivät hallitse. Siksi he joutuvat helposti kiusatuiksi ja syrjityiksi.

Miesten kanssa heillä on vähemmän kommunikointiongelmia, ja he kokevat siksi miehet reilummiksi. Eivät he edes tiedä miksi heillä on niin vaikeaa naisten kanssa. Useimmilla ei ole edes mitään diagnoosia.

Olen itse yksi niistä naisista. Diagnoosin sain vasta nelikymppisenä. Se auttoi ymmärtämään monia asioita enkä enää koe olevani täysin epäkelpo ja viallinen.

Työskentelen miesvaltaisella alalla ja pärjään työssäni hyvin. Niiden muutamien työpaikan naistenkin kanssa tulen hyvin toimeen. He eivät ole suuttuneet siitä että en osaa osallistua kahvitaukojen keskusteluihin.

Täytyy kyllä sanoa, että moni näistä on myös niitä tyrkkyjä, jotka tykkäävät vaan miesten huomiosta ja miesten kanssa on helpompaa, kun persse pitkällä ja tissit tyrkyllä suoritetaan jotain miehen nenän edessä.

Tämä on juuri se asenne, johon usein törmää joidenkin naisten taholta.

He eivät ehkä ymmärrä että teen vain töitäni, enkä voi jättää persettä ja tissejä kaappiin työpäivän ajaksi. En edes silloin kun työssä joutuu kyykkimään ja kurottelemaan lattianrajassa tai puoliksi jonkun koneen sisällä.

Ihan samat työasennot ne miehilläkin on samoissa tehtävissä.

Vierailija kirjoitti:

Kumma juttu kun jatkuvasti saa lukea aloituksia naisten kokemasta työpaikkakiusaamisesta, kuppikunnista, huonosta johtamisesta ja nyt kun asia esitetään näin että juuri naisvaltaisella aloilla on näitä ongelmia, niin yhtäkkiä nämä samat naiset kirjoittaa täällä että ei pidä paikkaansa ja kääntävät asiaa, niin että miesvaltaisilla aloilla on enemmän tätä.

Miehet ei pidä draamasta pääosin, se on fakta.

Siksi ei juoruta töissä ja jos kaveri tekee virheen siitä sanotaan kaverille suoraan, ei esimiehelle.

Eli annetaan kaverin itse korjata virhe viemättä sitä ylempiin portaisiin ja puhutteluihin.

Ei ne varmaan ole samoja naisia. Itse olen työpaikassa, jossa enemmistö on naisia ja ilmapiiri on hyvä, eikä ketään kiusata. Miesten kiusaamista ei yleensä edes havaita, koska se on läppää, joka pitää vain kestää.

Vierailija kirjoitti:

Työpaikallani on noin 20 naista ja tottakai henkilökemiat näkyvät siinä että toiset viihtyvät paremmin toisten kanssa. Mutta kun väkisinkin joudutaan olemaan kaikkien kanssa tekemisissä ja tekemään yhteistyötä, niin jokainen ymmärtää, ettei kenenkään kanssa voi olla vihoissa tai sulkea ulkopuolelle.

Olen ollut pari vuotta myös miesvaltaisessa työpaikassa ja nähnyt, että miehet eivät ole yhtään sen rehdimpiä toisiaan kohtaan kuin naisetkaan. Päinvastoin, miehet puhuvat huumorin varjolla toisista tosi rumasti, sekä selän takana että suoraan. Pitää vaan kestää, sehän on huumoria.

Poikani oli juuri muutaman kuukauden työharjoittelussa ja kesätöissä miehisessä työpaikassa ja kertoi, miten vanhemmat työntekijät kiusasivat armotta erästä uutta nuorta työntekijää. Oli tuskallista kuunnella niitä juttuja. Jostain syystä poikani, muutamia naljailuja lukuunottamatta välttyi samalta kohtelulta, vaikka on nuori ja kokematon.

Isäni ja eräs ystäväni ovat olleet pitkään esimiesasemassa isoissa miesvaltaisissa firmoissa. Ovat kertoneet, että miehet kitisevät aivan turhista asioista. Esim. toisten sairauslomat ovat herättäneet toisissa miehissä kateutta.

Että jospa luovuttais tästä kliseestä, että miehet ovat rehdimpiä kuin naiset.

Silloin, kun toisten saikut alkaa herättämään kiukkua muissa työntekijöissä, niin siihen on usein syy. Yleensä se on se, että työt kasaantuu muille, sijaisia ei saada eikä johtoa kiinnosta ollenkaan muu kuin se, että työt tulee tehtyä, oli se sitten vaikka muiden selkänahasta revitty. Toinen syy on se, että saikuttaja (monesti sarjasaikuttaja) on saattanut ihan avoimesti puhua siitä, että jos ei saa asiaa läpi, niin hän jää saikulle tai on ollut jotain setvimissä työvuoroissa. Tosin kenenkään saikut ei kuulu muille kuin esimiehille, mutta kyllä ne vaan joskus aiheuttaa närää ihan oikeutetusti.

Olen katsellut naisvaltaisia työyhteisöjä noin 30 vuotta - olen ammatiltani lääkäri ja hoitajisto on pääosin naisia.

Työyhteisöihin on liittynyt hyvin paljon sukupuolisidonnaista patologiaa. Tässä on mahdoton kirjoittaa kaikesta, mutta ytimessä ovat häikäilemätön oman edun tavoittelu ja huonot alaistaidot työntekijätasolla, sekä pätemätön johtaminen ja epätasa-arvoa ylläpitävät kaverirakenteet esimiestasolla.

Todettakoon samaan hengenvetoon, että poikkeuksia on, ja aivan uskomattoman upeita naispuolisia työntekijöitä ja esimiehiä, minullakin. Vaan perusvire on aika pitkälle tuollainen mitä kerroin.

Oon IT-firmassa ja täällä on suurin osa miehiä. Voitte kuvitella, että henkilökemiaongelmia riittää. Turha kuvitella että miehet olisivat muka jotenkin niin suurisieluisia ja mukavia, että eivät v*ttuilisi työkavereilleen tai osaisivat tehdä töitä kunnialla kaikkien kanssa tai kantaisi kaunaa jostain vanhoista asioista. On myös havaittavissa klikkiytymistä ja me vastaan nuo -asennetta. Lisäksi juorut ja huhut jyllää. 

Vierailija kirjoitti:

Kumma juttu kun jatkuvasti saa lukea aloituksia naisten kokemasta työpaikkakiusaamisesta, kuppikunnista, huonosta johtamisesta ja nyt kun asia esitetään näin että juuri naisvaltaisella aloilla on näitä ongelmia, niin yhtäkkiä nämä samat naiset kirjoittaa täällä että ei pidä paikkaansa ja kääntävät asiaa, niin että miesvaltaisilla aloilla on enemmän tätä.

Miehet ei pidä draamasta pääosin, se on fakta.

Siksi ei juoruta töissä ja jos kaveri tekee virheen siitä sanotaan kaverille suoraan, ei esimiehelle.

Eli annetaan kaverin itse korjata virhe viemättä sitä ylempiin portaisiin ja puhutteluihin.

- miehet harvemmin avautuu netissä näistä asioista, siksi naiset ovat yliedustettuina. Lisäksi sote-alalla on varmaan oikeastikin rakenteellisia ongelmia ja se on naisvaltainen.

- olen itse kokenut sen, että äijät esittää mukavaa, mutta salaa on kimpassa käyty pomon jutulla ja jotenkin saatu mut savustettua ulos. Kenellekään ei tullu mieleen kertoa mulle, mitä teen väärin tai mistä kenkä puristaa!

- toisessa paikassa, mitä leppoisimpia tyyppejä, mutta hyvin reippaasti olivat heti menneet pomolle puhumaan, että "VauvaMamman" pitää tehdä nää tehtävät x, koska me ei keritä. Sain sitten pomolta kuulla. Oli just viikkoa aiemmin sovittu, että työt palaa heille. En ole vihainen, mukavia ihmisiä, mutta yllätti. Kai se on miesten tyyli pitää puolensa.

En mä vihaa miesten kanssa työskentelyä, todellakaan, mutta terve kriittisyys pitää olla.

Allekirjoitan. Olen jostain syystä sellainen, joka sotealan naisvaltaisissa työyhteisöissä usein otetaan silmätikuksi. Kai kun olen arka ja hiljainen, niin minua on sitten helppo nokitella. Tuntuu, että melkein jokaisessa työyhteisössä on ollut joku 'voimakastahtoinen' nainen, joka sitten näkee minussa heti jonkun alistettavan kohteen. Näin on käynyt niin monet kerrat. Olen monesti irtisanoutunut työstä sen takia. Yläasteen koulukiusaajani on myös ammatiltaan sairaanhoitaja. Vauvaryhmässä eräs alkoi nokitella minua samaan tyyliin kuin työyhteisöissä ja kävi ilmi, että hän on osastonhoitaja. Hmm. Jotain yhteistä tekijää näissä on havaittavissa.

Mieheni taas on miesvaltaisella alalla. Siellä mielestäni ei sellaista samanlaista hiljaista ulossulkemista ole tosiaan kuin naisvaltaisella alalla. Mutta miehet sanoo tosi suoraan toisilleen. Käytös on ehkä aggressiivisempaa, mutta suoraviivaisempaa. Oli esim. viime viikolla kuullut, kun joku työkaveri oli toiselle huutanut ihan päin näköä "Pidä se turpasi kiinni" tai "haista paska". Mutta sitten se unohtuu ja kohta taas juodaan yhdessä kahvia taukotilassa. Paitsi kerran oli kuulemma kahdella ollut sitten enemmän kränää keskenään, joka eskaloitui pikkujouluissa nyrkkitappeluksi. 

Kyllä minä mieluummin kuulisin työpaikalla suoraan näiltä kyräilijöiltä, mikä naamassani niin mättää kuin, että joudun sitä itse aina arvuuttelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vai ei miehet ajattele niin tunteella. On kyllä aika myrkyllistä puhetta. Kyllä miessukupuoli on yhtä tunteellista kuin naisetkin. Eri tavalla vain ilmentävät ehkä niitä tunteitaan. Nyt on aika jo lopettaa noin naurettavien stereotypioiden levittäminen.

Nyt on aika lopettaa naurettavien amerikkalaiset uuskieliilmaisujen käyttäminen, kuten pickme ja not like other girls.

Miehissä ja naisissa on tänäpäivänä samat eroavaisuudet kuin sata tai tuhat vuotta sitten. Ne eivät ole naurettavia stereotypioita muuta kuin twitterissä.

Mulle ainakin not like other girlsit - miksi niitä ikinä kutsutaankaan - on tuttuja jo ennen Twitteriä ihan Suomesta. Ne on just näitä, jotka tällaisissa keskustelussa estoitta kehuu miehiä niin reiluiksi, yhteistyökykyisiksi ja solidaarisiksi asiahemmoiksi, "toisin kuin tyhmät kanat". Kyllä miesyhteisöissä on pimeät puolensa, ei-rakentavaa puhetta, selän takana juonimista ja kiusaamista.

Kaikkein paras on melko 50-50 työyhteisö. Nää ilmiöt ei silloin niin pääse kärjistymään eikä kukaan oo "Kukko" eikä "Prinsessajätkä".

Edessäpäin miehet voivat olla niin reiluja ja kivoja. Miesporukka pelasi minut ulos selän takana juonittelemalla yhdestä ylennyksestä, johon halusivat kaverinsa. Kenelläkään ei ollut kai minua vastaan mitään, mutta jeesasivat kaveria, joka muuten ei siinä hommassa pärjännyt. Kun tuo selvisi vaihdoin duunia.

Oisko kuitenkin ollut niin että et ollut niin pätevä, mitä itse kuvittelit ja nyt se on sitten miesten vika kun et saanu paikkaa?

Vierailija kirjoitti:

Edessäpäin miehet voivat olla niin reiluja ja kivoja. Miesporukka pelasi minut ulos selän takana juonittelemalla yhdestä ylennyksestä, johon halusivat kaverinsa. Kenelläkään ei ollut kai minua vastaan mitään, mutta jeesasivat kaveria, joka muuten ei siinä hommassa pärjännyt. Kun tuo selvisi vaihdoin duunia.

Miehet kyllä pelaa rajuakin valtapeliä, mutta se harvoin on henkilökohtaista. Pidän sitä itsestäänselvänä ja reilunakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vai ei miehet ajattele niin tunteella. On kyllä aika myrkyllistä puhetta. Kyllä miessukupuoli on yhtä tunteellista kuin naisetkin. Eri tavalla vain ilmentävät ehkä niitä tunteitaan. Nyt on aika jo lopettaa noin naurettavien stereotypioiden levittäminen.

Nyt on aika lopettaa naurettavien amerikkalaiset uuskieliilmaisujen käyttäminen, kuten pickme ja not like other girls.

Miehissä ja naisissa on tänäpäivänä samat eroavaisuudet kuin sata tai tuhat vuotta sitten. Ne eivät ole naurettavia stereotypioita muuta kuin twitterissä.

Mulle ainakin not like other girlsit - miksi niitä ikinä kutsutaankaan - on tuttuja jo ennen Twitteriä ihan Suomesta. Ne on just näitä, jotka tällaisissa keskustelussa estoitta kehuu miehiä niin reiluiksi, yhteistyökykyisiksi ja solidaarisiksi asiahemmoiksi, "toisin kuin tyhmät kanat". Kyllä miesyhteisöissä on pimeät puolensa, ei-rakentavaa puhetta, selän takana juonimista ja kiusaamista.

Kaikkein paras on melko 50-50 työyhteisö. Nää ilmiöt ei silloin niin pääse kärjistymään eikä kukaan oo "Kukko" eikä "Prinsessajätkä".

Edessäpäin miehet voivat olla niin reiluja ja kivoja. Miesporukka pelasi minut ulos selän takana juonittelemalla yhdestä ylennyksestä, johon halusivat kaverinsa. Kenelläkään ei ollut kai minua vastaan mitään, mutta jeesasivat kaveria, joka muuten ei siinä hommassa pärjännyt. Kun tuo selvisi vaihdoin duunia.

Oisko kuitenkin ollut niin että et ollut niin pätevä, mitä itse kuvittelit ja nyt se on sitten miesten vika kun et saanu paikkaa?

Mulle ei kyllä syntynyt siitä viestistä tuollaista tulkintaa. Pikemminkin, että kirjoittaja oli ensin ollut jopa hieman sinisilmäinen ja totuus oli jostakin syystä paljastunut / paljastettu myöhemmin.

Otan osaa jos sulla on vielä sellainen usko, että kaikki työpaikat ovat loogisesti toimivia, reiluja ja ansion mukaan palkitsevia. Jos sulla on sellainen duuni, niin pidä siitä kiinni.

Eri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Edessäpäin miehet voivat olla niin reiluja ja kivoja. Miesporukka pelasi minut ulos selän takana juonittelemalla yhdestä ylennyksestä, johon halusivat kaverinsa. Kenelläkään ei ollut kai minua vastaan mitään, mutta jeesasivat kaveria, joka muuten ei siinä hommassa pärjännyt. Kun tuo selvisi vaihdoin duunia.

Miehet kyllä pelaa rajuakin valtapeliä, mutta se harvoin on henkilökohtaista. Pidän sitä itsestäänselvänä ja reilunakin.

Miehet "Valtapelaa", naiset "nokittelee" *tai keksikää joku muu ärsyttävä kanamainen termi tähän*

Onhan se Valtapeli toki aina paljon Parempaa, Reilumpaa, Jalompaa ja Oikein. Vai olisko kyseessä sittenkin pelkkää asenteellista sanakikkailua.

Olen ollut naisena työelämässä 30 vuotta miesvaltaisella alalla, ja vaikka miehissäkin on monenlaista, niin kyllä ne on naiset jotka puukottaa.

Pahimmat naiset jopa manipuloi miehiä puolelleen muita naisia vastaan, jos joku ei miellytä.

Naisten kaksinaamaisuus on loputonta, ja kannattaisi miestenkin muistaa, että se itkevä apua kaipaava prinsessa voikin olla sadun lohikäärme. Se on helppo uskoa itkuntuhruisia silmiä, mutta näytteleminen on joillekin yhtä helppoa kuin hengittäminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole samaa mieltä. Mielestäni kyse on enemmänkin persoonista, olen ollut miesvaltaisessa työpaikassa, jossa oli paska ilmapiiri ja naisvaltaisessa työpaikassa, jossa oli hyvä ilmapiiri. Eniten on vaikutusta sillä, millainen pomo on.

Onko naisvaltaisissa töissä myös naispomot?

Jos on, ja työilmapiiri on voittopuoleisesti huono, mutta ei johdu siitä että työntekijät on naisia, vaan siitä että pomo on nainen, niin tarkoittaako tämä sitten sitä että naiset on yleensä soveltumattomia esimieheksi?

Miehenä tällainen looginen päättely tulee itsestään, sori siitä.

Naisjohto tekee poikkeuksetta laittomia päätöksiä, suosii mieleisiään akkoja koska tunteet, yltiösosiaalisuus ja muiden naisten hyväksyntä on naiselle aina tärkeämpää kuin miehelle ja naiset ovat yleisestikin ottaen kierompia kuin miehet-teeskentelyä, laskelmointia, oman edun petaamista, rahan ahneutta,  selkään puukottamista, mustamaalaamista, valehtelua ja turhaa juoruamista. Miehet keskittyvät keskimääräistä enemmän itse asiaan, ämmät toistensa kampauksiin ja perhesuhteisiin ja tämä on nähty liian monta kertaa. 

Jep. Naiset ei kykene asiajohtamiseen ja homman fokus puuttuu kokonaan. Toiminta lähtee harhailemaan niihin kokoustilan verhonnipsuihin alta aikayksikön, joista sitten kehittyykin se muheva riita ja kymmenen vuoden kauna.

Vierailija kirjoitti:

Tämä ongelma voi johtua siitä, että naiset eivät osaa lopettaa kiusaamista yhtä tehokkaasti kuin miehet. Siedetään kauemmin eikä uskalleta nousta kiusaajaa vastaan. Ei oikein ole keinojakaan.

Olen ollut työpaikassa, jossa miesjohtaja kiusasi kaikkia. Otti jokaisen vuorollaan silmätikuksi ja kyykytti oikein kunnolla. Tahallaan itketti työntekijöitä.

Tilanne meni siihen, että talon miehet kantoivat tämän johtajan yhtenä päivänä pihalle ja tilanne yltyi tappeluksi. (Olivat paljon opiskelleita fiksuja miehiä, mutta silti päätyivät sellaiseen ratkaisuun.)

Sen jälkeen tämä johtaja ei enää koskaan käynyt niillä osastoilla, joilla enemmistö työntekijöistä oli miehiä. Kiusaaminen loppui kuin seinään.

Mutta ne pari osastoa, joissa oli (ja on) pelkästään naisia töissä, kärsivät kiusaamisesta edelleen. Kiusaaminen on sillä puolella muuttunut entistä pahemmaksi. Johtajalla on enemmän aikaa keskittyä heidän kiusaamiseen.

Jos noin paha on ongelma, ottaisin pikimmiten yhteyttä työsuojeluvaltuutettuun. Johan tuollaisessa firmassa kaikki voi huonosti, jopa se johtaja.

Vierailija kirjoitti:

Tarviiko tätä kysyä? Se on fakta.

Terv. hoitoalaa nähnyt.

Ai nytkö sen saakin sanoa ääneen? Yli 100 yläpeukuttaakin. Sanopa jossain toisessa ketjussa, niin peemyrsky on taattu ja vaaditaan lähteitä.

Vierailija kirjoitti:

Naisvaltaisilla aloilla on paljon marttyyrityyppejä, jotka haluavat tehdä itsestään korvaamattomia ja jotka ovat sitten salaa katkeria siitä, kuinka muut eivät tee mitään. Tekisivät toki, jos heidän annettaisiin tehdä mutta tätä marttyyri ei tajua. Toinen ilmapiiriä huonontava ryhmä ovat naiset, joiden elämä on pääasiassa naisen roolin suorittamista ja jotka siksi ärsyyntyvät vähänkin erilaisemmista naistyökavereista. Yleensä nämä naiset ovat puuttumassa herkästi toisten yksityisasioihin ja yrittävät saada vedettyä nämä samaan jamaan kanssaan. Asia erikseen ovat persoonallisuushäiriöiset ym. mutta heiltä löytyy yhtä lailla miesvaltaisilta ja fifty-fifty -työpaikoilta.

Jos kumpikin näistä ryhmistä puuttuu työpaikalta, voi naisvaltainen työyhteisö olla todella virkistävä ja hengeltään avoin. Myös johtamisella on paljon merkitystä siinä, millaiseksi työyhteisön henki muodostuu. Jos pomo on kovin epävarma ja yrittää kumarrella kaikkiin suuntiin, moni turhautuu siitä ja saattaa itse alkaa työpaikan pikkupomoksi. Toisaalta kovin joustamaton ja autoritäärinen johtamistyyli ei sekään toimi, vaan kylvää sekä turhautuneisuutta että pelkoa työyhteisöön.

Naiset ottaa liikaa töitä ja on sitten marttyyrina kun ei ehdi edes lomalle ja päivät venyy ym. Ja juuri näiden uhriutujien takia ei esim. saada lisää työvoimaa, kun valittavat vaan selän takana burnouttia mutta pomoille mielistellään ja otetaan kiltisti lisää duunia ja tehdään töitä illat ja viikonloputkin. Sitten paheksuvat kun joku avaa suunsa tai ei ole valmis omistamaan kaikkea vapaaaikaansakin työlle.

Jännä et noi naispirut ei ole koskaan parisuhteessa kuitenkaan. Ainahan täälläkin tiedetään kaiken olevan miehen syytä.