Ei tullut taaskaan toisia tinder-treffejä. Selitys: "Ei ollut kemiaa" :(

Vierailija kirjoitti:

Pääseekö joku nainen vielä treffeille? Siis niille ensimmäisille?

N38

Mä pääsen, aika useinkin. Toki sitten aina treffien jälkeen saan kaverikortin, tai joskus harvoin seksitarjouksen. Toisille treffeille ei kukaan kanssani näytä haluavan.

N35

Vierailija kirjoitti:

Joo, kyllä miehetkin ovat nirsoja sitten, kun treffivaiheeseen pääsevät. Koska heilläkin on siinä vaiheessa jo muitakin treffejä ja vaihtoehtoja. Ja kun treffit päättyvät sanoihin katsellaan tai soitellaan, niin todennäköisesti uutta tapaamista ei tule koskaan.

Jos mä en halua nähdä naista uudelleen, kuten usein käy, mä aina sanon treffien lopussa että "oli kiva tavata, palataan asiaan".

Sitten lähetän seuraavana päivänä "en tuntenut kemiaa" viestin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kemian ja kipinän puutteeseen vetoaminen on vain laiskan tai aran ihmisen selitys, kun ei uskalleta sanoa suoraan, mistä oikeasti johtui, ettei toisia treffejä tule.

 

Mitä ihmettä, kyllä tämä itselleni ainakin on ihan pätevä syy, ettei tapailu jatku. Toki toinen voi olla mukava, hänen kanssaan on helppo tulla toimeen, treffit sujuvat hyvin ym. mutta jos kemia (jonka itse miellän suurilta osin fyysiseksi kiinnostukseksi) puuttuu, en näe järkeä jatkaa, sillä se on itselleni yhtä tärkeää kun ns. henkinen kemia.

 

Miksi pitää mennä treffeille tapailemaan henkilöitä, joihin ei tunne mitään kemiaa.

 

LOL :D

Miten voit tietää onko kemiaa, jos et tapaa ihmistä? Lol

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kemian ja kipinän puutteeseen vetoaminen on vain laiskan tai aran ihmisen selitys, kun ei uskalleta sanoa suoraan, mistä oikeasti johtui, ettei toisia treffejä tule.

Ei varmasti ole! Näin voi ajatella vain sellainen, joka ei koskaan ole tuntenut voimakasta kemiaa toista kohtaan. Se tunne on niin ihana ja kokonaisvaltainen, ja kun sitä on niin automaattisesti aistii että vastapuoli tuntee sen myös. Tämä vain vahvistaa asiaa. Vaikka sanaakaan ei sanottaisi, molemmat tietää. Tavallaan tuntee toistensa tunteet. Siinä on jotain taianomaista. Jos sen on kokenut ei kyllä voi vähempään tyytyä.

Jos näin olisi niin mietin miksi minulle on heitetty ei kemiaa -selitys vasta useiden treffien jälkeen. Eikös se olisi pitänyt tietää jo ekoilla treffeillä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kemian ja kipinän puutteeseen vetoaminen on vain laiskan tai aran ihmisen selitys, kun ei uskalleta sanoa suoraan, mistä oikeasti johtui, ettei toisia treffejä tule.

Ei varmasti ole! Näin voi ajatella vain sellainen, joka ei koskaan ole tuntenut voimakasta kemiaa toista kohtaan. Se tunne on niin ihana ja kokonaisvaltainen, ja kun sitä on niin automaattisesti aistii että vastapuoli tuntee sen myös. Tämä vain vahvistaa asiaa. Vaikka sanaakaan ei sanottaisi, molemmat tietää. Tavallaan tuntee toistensa tunteet. Siinä on jotain taianomaista. Jos sen on kokenut ei kyllä voi vähempään tyytyä.

Jos näin olisi niin mietin miksi minulle on heitetty ei kemiaa -selitys vasta useiden treffien jälkeen. Eikös se olisi pitänyt tietää jo ekoilla treffeillä?

Tähän selitystä kenelläkään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kemian ja kipinän puutteeseen vetoaminen on vain laiskan tai aran ihmisen selitys, kun ei uskalleta sanoa suoraan, mistä oikeasti johtui, ettei toisia treffejä tule.

Ei varmasti ole! Näin voi ajatella vain sellainen, joka ei koskaan ole tuntenut voimakasta kemiaa toista kohtaan. Se tunne on niin ihana ja kokonaisvaltainen, ja kun sitä on niin automaattisesti aistii että vastapuoli tuntee sen myös. Tämä vain vahvistaa asiaa. Vaikka sanaakaan ei sanottaisi, molemmat tietää. Tavallaan tuntee toistensa tunteet. Siinä on jotain taianomaista. Jos sen on kokenut ei kyllä voi vähempään tyytyä.

Jos näin olisi niin mietin miksi minulle on heitetty ei kemiaa -selitys vasta useiden treffien jälkeen. Eikös se olisi pitänyt tietää jo ekoilla treffeillä?

Ei tuohon ole mitään yksiselitteistä vastausta. Minä esimerkiksi tiedän kyllä heti ekoilla treffeillä olenko kiinnostunut vai en. Toisaalta, tässä ketjussa moni kirjoittaja on sanonut, että heidän pitää tavata ihminen monta kertaa, ennen kuin ovat varmoja siitä ovatko kiinnostuneita vai eivät. 

Mies oli teinin tasolle jäänyt, elämä pitäisi olla kuin Amerikan leffoissa, kuului nuo maagiset sanat ei ole kemiaa kun suuttui

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yli viisikymppisen tädin kokemuksella tulen kommentoimaan, että kyllä sitä "kemiaa" kannattaa hakea ja olla todella onnellinen, jos sellaisen ihmisen sattuu löytämään. Muu on sitä pahamaineista tyytymistä.

Olen elämäni aikana tuntenut kemiaa noin kymmenen miehen kanssa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että siitä olisi seurannut mitään. Seksiin asti noista eteni viisi, rakastamiseen ja pitkään suhteeseen ei yhtään. Mutta kahden ihmisen välinen sähkö, vetovoima ja kiinnostus on niin mieletön ja unohtumaton tunne, että se valaisee koko elämän ja muuttaa sinua ihmisenä.

Olen ollut kahdessa pitkässä parisuhteessa. Kumpikin tyytymissuhteita hyvän miehen kanssa, joissa kyllä rakastettiin, mutta ilman suurta paloa.

Haaveilen vieläkin miehestä, jonka kanssa kemiat kohtaisivat molemmin puolin. Kannattaa nimittäin muistaa: vaikka sinä tuntisitkin kemiaa niin se toinen ei vältt

Ihmiset kyllä ovat tässä tosi erilaisia. Olen nähnyt tuota kemiaa muutamien kaverien elämässä ja ymmärrän, luulisin, miksi se vetoaa ihmisiin. Mutta itse en sitä koe enkä sinällään kaipaa sitä kun muutenkin olen aika rauhallinen persoona, jota ei kiinnosta äärielämykset. Mutta toki välillä tulee mieleen, että onko se myös ehkä juttu, jonka voivat kokea vain tosi kauniit. Itse olen tavis, joten ei ole ihme ettei kukaan minusta hullaannu.

Vierailija kirjoitti:

Jos nainen on kaunis,  tulee treffiä liukuhihnalta. Moni nainen kokee ulkonäkönsä väärin. Rumia noin 70%

Tämä on täysin totta, mutta varsinkaan naisten kesken tästä ei saa/voi puhua. Jonkinlainen tabu. Tiedän itse olevani, jos en ihan suoraan ruma, niin ainakaan en ole kaunis. Mutta kauniit kaverit eivät tätä kestä kuulla. Minusta ennen tähän suhtauduttiin järkevämmin, tapa- ja tyylioppaissa ja naisten lehdissä kirjoitettiin paljon siitä, miten toimia jos luonto ei suonut sitä tai tätä avua. Nykyään teeskennellään että kaikki ovat kauniita, vaikka näin ei oikeasti ole, ja siitä tulee vähemmän suloja saaneena vain hullumpi olo kuin siitä että voitaisiin myöntää asioiden oikea laita.

Exän mielestä? Niin no, exäsi seurusteli sinun kanssa niin luulen että se olisi jopa omituista jos hän ei olisi pitänyt ulkonäöstäsi. Pitäisi kysyä sellaiselta joka ajattelee objektiivisesti. Mutta ilmeisesti miehet ovat nähneet miltä näytät, koska olet Tinder-treffeillä niin luulen että se oikeasti johtuu luonteestasi, tai sen puutteesta. Jossain vain ei ole sitä mikä saa syttymään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sussa on pakko olla jotain vikaa, jos noin käy jatkuvasti. 

Tai niissä miehissä 37+. Kenellä nyt oikeasti on sekunnissa kemiat valmiina? Varmaankin sellaisella, jolla ne ovat ohi yhtä nopeasti.

Itselläni ainakin ottaa aikaa ihastua, ei se yhdellä tapaamisella onnistu, enkä todellakaan hyppää sänkyyn jonkun tuntemattoman kanssa. Kiertäisin Tinderit kaukaa.

Mutta näkeehän sen heti miten juttu luistaa. Joidenkin kanssa on vaan helppo puhua ja jutustelu on mukavan luontevaa eikä tunnu tervanjuonnilta niin kuin joidenkin kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nainen on kaunis,  tulee treffiä liukuhihnalta. Moni nainen kokee ulkonäkönsä väärin. Rumia noin 70%

Tämä on täysin totta, mutta varsinkaan naisten kesken tästä ei saa/voi puhua. Jonkinlainen tabu. Tiedän itse olevani, jos en ihan suoraan ruma, niin ainakaan en ole kaunis. Mutta kauniit kaverit eivät tätä kestä kuulla. Minusta ennen tähän suhtauduttiin järkevämmin, tapa- ja tyylioppaissa ja naisten lehdissä kirjoitettiin paljon siitä, miten toimia jos luonto ei suonut sitä tai tätä avua. Nykyään teeskennellään että kaikki ovat kauniita, vaikka näin ei oikeasti ole, ja siitä tulee vähemmän suloja saaneena vain hullumpi olo kuin siitä että voitaisiin myöntää asioiden oikea laita.

Hah, minulla on täsmälleen sama kokemus! Olen itse jossain ruman ja taviksen välissä. Tein kerran huomion kauniille ystävälleni siitä, miten erilaisia hänen ja minun deittailukokemukset ovat olleet, ja miten erot meidän ulkonäössä siihen ovat todennäköisesti vaikuttaneet.

Hän meni jotenkin aivan tolaltaan tästä. Hän oli silminnähden melkeinpä järkyttynyt, ja alkoi vuolaasti vakuuttelemaam minulle kuinka ulkonäöllä ei ole väliä, ja että kyllähän miehet minustakin kiinnostuvat (mikä ei pidä lainkaan paikkaansa 😃). 

Keskustelu oli jotenkin ihan surrealistinen. En ole enää sen jälkeen ottanut ulkonäön vaikutusta puheeksi kenenkään kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nainen on kaunis,  tulee treffiä liukuhihnalta. Moni nainen kokee ulkonäkönsä väärin. Rumia noin 70%

Tämä on täysin totta, mutta varsinkaan naisten kesken tästä ei saa/voi puhua. Jonkinlainen tabu. Tiedän itse olevani, jos en ihan suoraan ruma, niin ainakaan en ole kaunis. Mutta kauniit kaverit eivät tätä kestä kuulla. Minusta ennen tähän suhtauduttiin järkevämmin, tapa- ja tyylioppaissa ja naisten lehdissä kirjoitettiin paljon siitä, miten toimia jos luonto ei suonut sitä tai tätä avua. Nykyään teeskennellään että kaikki ovat kauniita, vaikka näin ei oikeasti ole, ja siitä tulee vähemmän suloja saaneena vain hullumpi olo kuin siitä että voitaisiin myöntää asioiden oikea laita.

Hah, minulla on täsmälleen sama kokemus! Olen itse jossain ruman ja taviksen välissä. Tein kerran huomio

Kuulostaa tutulta! Juuri tuo on se reaktio. Ja sitten tulevat ne vakuuttelut että ei ei, minähän tässä se ruma olen ja sinä niin kaunis. En lainkaan ymmärrä! Kyllä muissa asioissa voidaan myöntää että eroja on, tässä vaan ei.