Hoitajaopiskelija ei osannut mitatat verenpainetta näyttökokeessa ja sai hylätyn. Opettaja irtisanottiin

60%:lle ihmisiästä halutaan korkeakoulututkinto.

AMK luetaan tässä korkeakouluksi, älkää aloittako tästä vääntöä...

No, 50% ihmisiä omaa alle 100 äo:n, ja syystä tai toisesta ihan jokainen 100 tai yli äo:n omaava ei hanki korkeakoulututkintoa.

Siispä korkeakoulututkinto pitää järjestää melko monelle normaali-äo:n alarajoillakin keikkuvalle.

En väitä, että tässä olisi kyseessä tyhmä oppilas, ehkä hänelle ei ole opetettu manuaalista verenpaineen mittausta...

Muuten, koneistajillekaan ei välttämättä opeteta enää manuaalisorvausta.

Sorry typo edellisessä.

Ihmeellisen moni pitää täällä oikeuden päätöstä vääränä. Oikeus on todennut esihenkilön toimineen väärin ja irtisanomisen olleen perusteeton, mutta täällä nyt monen mielestä jonkun määrällisesti pienen opiskelijapalautteen perusteella esihenkilöllä ei ilmeisesti ollut mitään muuta vaihtoehtoa.

Vierailija kirjoitti:

"En päästänyt lävitse tentistä opiskelijaa, joka oli saanut 3/36 pistettä.

Ensin kävi opiskelija pyytämässä uudelleen arvostelua, tulos 2/36 ja edelleen hylätty, kappas"

Kokemuksia amiksen matikasta.  Osa opiskelijoista ei ymmärrä edes kysymyksiä esim. puutteellisen kielitaidon vuoksi.  Alakoulutason tehtävillä pääsisi läpi.  "opettajan pitää lukea ääneen (kokeessakin) tehtävä ja selittää mitä kysytään, sitten tukea opiskelijaa ratkaisemaan tehtävä"  En lukenut, ikävä ihminen, huono opettaja ja r

Ainakin Nummelan Luksiassa matikankurssi amiksessa on sellainen, että pitää pelata 6 eri matikkapeliä tietokoneella ja ottaa ruutukaappaus, että on pelannut. Nuo ruutukaappaukset ovat kurssin suoritus, jolla pääsee läpi.

Pelit olivat mm. etanaralli, jossa ruutuun tulee "1+1" ja kun painaa 2, oma etena etenee.

Tiedän tuon, kun erään nuoren miehen kanssa tuota tehtiin, kun noiden flash-pelien saaminen toimimaan ei ollut ihan helppoa. Kurssin vaikein asia olisi saada nuo 6 peliä oikeasti toimimaan, että sai sen ruutukaappauksen, ja kyse ei ollut todellakaan ict alasta.

Semmonen matikan kurssi. :/

Vierailija kirjoitti:

60%:lle ihmisiästä halutaan korkeakoulututkinto.

AMK luetaan tässä korkeakouluksi, älkää aloittako tästä vääntöä...

No, 50% ihmisiä omaa alle 100 äo:n, ja syystä tai toisesta ihan jokainen 100 tai yli äo:n omaava ei hanki korkeakoulututkintoa.

Siispä korkeakoulututkinto pitää järjestää melko monelle normaali-äo:n alarajoillakin keikkuvalle.

En väitä, että tässä olisi kyseessä tyhmä oppilas, ehkä hänelle ei ole opetettu manuaalista verenpaineen mittausta...

Muuten, koneistajillekaan ei välttämättä opeteta enää manuaalisorvausta.

Tuo vertailu ei oikein toimi.

Se CNC sorvi käyttää ihan samoja teriä ja se leikkuutapahtuma on samanlainen kuin manuaalisorvissakin. Jos ymmärtää valita työstöarvot CNC-sorville, osaa kyllä käyttää samoja työstöarvoja siinä manuaalillakin. Tässä tarkoitan leikkuunopeutta (m/min), lastun paksuutta, ja terässä rinta/päästö/asetus/sivuasetus-kulmia. Täysin sama juttu itse asiassa on myös jyrsimessä, poraamisessa yms. missä leikkuutapahtuma on samanlainen ja terän geometria vastaava, eli kun kerran ymmärrät tuon, se pätee kaikkeen leikkaavaan työstöön. Vaikka puukolla puuta vuolet, niin tuo sama periaate on siinä.

Sama myös verenpaineen mittauksessa. Ymmärrät korotkovin äänet ja periaatteen, mihin verenpaineen mittaus perustuu, niin et voi olla osaamatta mitata manuaalimittarilla. Se on oikeasti totaalisen triviaali, jos sen suonen aluksi stetoskoopilla löytää ja sieltä sydänäänet kuulee. Sitten kiristää mansettia, kunnes tulee täysin hiljaista. Laskee painetta pois, kunnes 1. korotkovin ääni alkaa kuulua (yläpaine), ja sitten laskee painetta pois kunnes korotkovin äänet poistuvat (alapaine) ja kuuluu vain sydämen syke. Siinä se oli. Jokainen tavallinen ihminen osaa tuolla ohjeella mitata verenpaineen manuaalimittarilla. Oleellista on ymmärtää, että sydämen syke ja korotkovin äänet ovat ERI äänet. Korotkovin äänet tulevat veren virtauksen muuttuessa turbulentiksi, kun suonia mansetilla puristetaan kasaan ja virtausnopeus suonessa paikallisesti nousee (ja virtaus muuttuu laminaarisesta turbulentiksi). Sydämen syke on eri ääni.

Ja joo, osaan sekä sorvata, että mitata sen verenpaineen.

Asian ydin on miten työnantaja XAMK toimii. Lehtori sai laittomat potkut eikä varoituksillekkaan ollut perusteita.  Mitä muita tapauksia Xamkissa on ollut? tuskin on ainoa. Ymmärtääkö edes hävetä ja erota kyseiset vastuuhenkilöt vai jatkuuko sama ylimielinen laiton toiminta. Tämän jälkeen XAMKin on vähän vaikea enää jaella laittomia "nimettömiä" varoituksia.

Vierailija kirjoitti:

Asian ydin on miten työnantaja XAMK toimii. Lehtori sai laittomat potkut eikä varoituksillekkaan ollut perusteita.  Mitä muita tapauksia Xamkissa on ollut? tuskin on ainoa. Ymmärtääkö edes hävetä ja erota kyseiset vastuuhenkilöt vai jatkuuko sama ylimielinen laiton toiminta. Tämän jälkeen XAMKin on vähän vaikea enää jaella laittomia "nimettömiä" varoituksia.

Päinvastoin. Tuohan on esimerkkitapaus, että jos et päästä läpi, kun käsketään, saat potkut. Tuolla voi uhkailla seuraavia.

Tuo oikeuden päätös on epäoleellinen. Summa on pieni ja opettaja on edelleen erotettu, ja hänen on todennäköisesti vaikea enää työllistyä alallaan. Toimii pelotteena muille opettajille. Samoin kestää 2 vuotta saada edes oikeuden päätös, ja jotain 5-10 vuotta, jos olisi mennyt hoviin/KKO. Tuon ajan opettaja on löyhässä hirressä. Eihän tuosta tapauksesta tullut kenellekään mitään oikeita seuraamuksia, vähän rahaa vaan koulu maksaa. Koulu todennäköisesti jää voitolle, kun tuosta peloissaan opettajat päästävät läpi kursseista ja koulu saa rahaa valmistuneista. Koulu EI menettänyt rikoshyötyä tuossa, se on tärkeää huomata, eli valmistuneesta saamaansa tuloa.

Suomen ongelma on, että mikä vaan oikeusjuttu kestää vuosia. Se on pitkä aika. Uhkaamalla oikeusjutulla saa ihmiset tekemään, mitä haluaa, koska se 2-10 vuotta pois elämästä oikeusjutun takia on pitkä aika, ja aina voi hävitä (jolloin kulut ovat kymmeniä tuhansia). Tarvii olla TOSI vakava juttu, että kannattaa mennä oikeuteen, vaikka tietää olevansa oikeassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iltalehden perusteella ei ole mitenkään selvää, että kyseinen hylätty opiskelija olisi varsinaisesti valittanut opettajasta. Hänhän on voinut esimerkiksi tiedustella uusimismahdollisuuksia tai korvaavuuksia, jotta voisi mennä harjoittelupaikkaansa, johon tuon kurssin suoritus ilmeisesti tarvittiin. Ei opiskelija ole välttämättä esittänyt mitään vaatimuksia. Hän on varmasti tiennyt, ettei ollut paikalla kun kyseinen asia on opetettu, eikä ole välttämättä edes kyseenalaistanut hylkyään mitenkään, vaikka olisikin koittanut järjestellä asioita niin, että pääsisi harjoitteluunsa. Tällainen tapaus on kuitenkin sopinut työnantajan edustajalle, joka on selvästikin halunnut opettajasta eroon, ja niinpä esihenkilö on tuonut asian opettajalle siten, että taas on tullut palautetta. Opettajahan ei saanut missään vaiheessa mitään yksilöityä tietoa näistä palautteista, joiden perusteella varoituksiakin oli annettu, eli on ihan perusteltua kyseenalaistaa niiden riittävyys irtisanomiseen. Ja vaikka kyseinen opiskelija olisikin valittanut opettajasta, irtisanominen sen takia on aika kohtuuton veto, kuten oikeudessa todettiinkin. Uutisen valossa näyttää kuitenkin siltä, että esihenkilö on käyttänyt tämän opiskelijan tilannetta kylmästi hyväkseen, vaikka todellisuudessa annettu palaute on voinut olla mitä tahansa harmistuneen puuskahduksen ja itkupotkuraivarien väliltä.

Opetettava asia oli opetussuunnitelmassa. Sitä ei laadi yksittäinen opettaja, vaan vaatimukset ovat osin koulukohtaisia, osin valtakunnallisia. Kaiken lisäksi suoritusta oli hylkäämässä toinenkin opettaja, mutta vain tälle yhdelle tuli asiasta seuraamuksia. Keskustelu siitä, millaisella mittarilla kukin mittaa, on siis aika sivuseikka, jos se manuaalimittarin hallinta oli kuitenkin tämän kurssin suorittamisen edellytys. Häkellyttävää on, että esihenkilö on selvästi asiaan perehtymättä syyttänyt opettajaa joistakin omista erityisvaatimuksista, vaikka vaatimukset olivat suoraan opetussuunnitelmasta. Sen noudattaminen on opettajalle velvollisuus! Irtisanomista voi, ja pitääkin, harkita pikemminkin silloin, kun sitä ei noudateta. Opettaja on selvästi ollut hankala tapaus, ei välttämättä koko työyhteisölle eikä edes opiskelijoille, mutta ainakin esihenkilölle. Hyvällä johtamisella tähänkin olisi voinut puuttua muilla tavoilla kuin jakelemalla epämääräisiä varoituksia ja äkkinäisellä irtisanomisella. Toivon, että hänen työtään valvoja johtoporras käsittelee asiaa riittävällä vakavuudella, jotta jatkossa tällaiset mielivaltaisuudet eivät toistu.

Artikkelissa kerrottiin, että opiskelijat halusivat tehdä valituksen kyseisestä opettajasta nimettömänä koska pelkäsivät valituksen vaikuttavan opintomenestykseen. Oppilaitos noudatti kantelijoiden toivetta.

Ei kerrottu. Opettajasta ei kanneltu eikä valitettu, vaan hän sai kielteistä palautetta. Kielteinen palaute oli tosin vain vähäinen osa kaikesta palautteesta. Mistään opintomenestykseen vaikuttamisesta tai opiskelijoiden pelkäämisestä artikkelissa ei sanottu mitään.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008983683.html

Käräjäoikeus piti kumpaakin lehtorin saamaa varoitusta aiheettomana. Jälkimmäisen varoituksen osalta oikeus kiinnitti huomionsa siihen, ettei lehtorille kerrottu varoituksen antamisen yhteydessä pidetyssä kuulemistilaisuudessa opiskelijoiden nimiä eikä ongelmatilanteita yksilöity.

Työnantaja vetosi siihen, etteivät opiskelijat halunneet nimiensä tulevan lehtorin tietoon. Opiskelijat kantoivat huolta opintomenestyksensä puolesta.

"Oikeudessa todistajana kuultu pääluottamusmies kertoi, etteivät hän ja lehtori olleet saaneet selville, minkä tyyppisestä ei-hyväksyttävästä käyttäytymisestä olisi ollut kyse."

Opettaja ei siis yrittänyt kysellä kenenkään nimiä vaan palautteen sisältöä, joka tietenkin olisi pitänyt käydä jo varoitusprosessissa läpi. Tuo työnantajan vetoaminen perustuu siihen, että opiskelijapalaute on lähtökohtaisesti anonyymiä eikä esihenkilöllekään nimet tule tietoon. Sitä nimettömyyttä ei kuitenkaan tarvitse erikseen pyytää, vaan se on täysin normaali käytäntö, vaikka tässä ehkä yritetäänkin spinnata asia niin, että epätoivoiset nuoret ovat oikein anelleet ettei nimiä paljasteta. Oikeuden mukaan näköjään ne nimetkin olisi voinut antaa, mutta heillä on tietenkin tieto siitä palautteen luonteesta ja sisällöstä. Tässä tapauksessa työnantaja päätti käyttää näitä palautteita opettajan savustamiseen ulos, mutta toimi kuitenkin itse väärin.

Pointti palautteissa on joka tapauksessa se, että niiden perusteella työtä on mahdollista kehittää. Tässä tapauksessa esihenkilö kaiveli ehdoin tahdoin negatiiviset palautteet, joiden perusteella antoi varoituksia, mutta ei täsmentänyt syitä eikä antanut mitään mahdollisuuksia työn muuttamiseen. Esihenkilö jatkoi samalla linjalla potkuihin saakka, ja vasta tässä vaiheessa opettaja sai oikeutta.

Pelkän huonon palautteen perusteella ei siis voi irtisanoa. Jos taas erottaa työntekijän varoituksiin perustuen, varoitusten pitää olla perusteltuja ja niihin täytyy aina liittyä mahdollisuus muuttaa jotakin. Siksi se on sananmukaisesti varoitus: jos jatkat näin, et voi jatkaa työssäsi. Opettaja ei siis saanut selvyyttä siitä mitä olisi pitänyt muuttaa, koska palautteiden sisällöstä ei annettu tietoa. Tämä on työnantajan virhe jo sellaisenaan. Toinen virhe on sitten se, joka oikeudessa punnittiin, eli nämä kyseiset palautteet eivät edes olisi olleet riittävä syy varoituksiin, ja siksi koko irtisanominen oli laiton.

Opiskelijoita ei tästä voi syyttää. He voivat antaa juuri sellaista palautetta kuin haluavat, mutta he eivät tehneet päätöstä sen kummemmin varoituksista, niiden sisällön panttaamisesta kuin irtisanomisestakaan. Tässä tapauksessa hyvää palautetta tuli enemmän kuin huonoa. Tämä oli ihan tasan tarkkaan esihenkilön omaa turhautumista ja ankea juoni päästä opettajasta eroon.

ja kuitenkin opiskellajat kiristivät oppilaitosta uhkaamalla vaihtaa koulua.

No, kouluja vaihdetaan monenlaisista syistä. Vaihto ei tosin ole aina ihan yksiselitteinen, vaan joskus pitää mennä jopa pääsykokeen kautta. Muutenhan ei olisi mitään väliä aloituspisteillä ja -paikalla, kun jostain peräseinäjoelta pääsisi siirtymään ihan vaan ilmoitusluontoisesti isompien kaupunkien halutumpiin oppilaitoksiin. Eli aika köyhä kiristysyritys. En ole esihenkilö, mutta keksin kyllä monenlaisia vastauksia tällaiseen "kiristykseen" ilman että alkaisin viritellä salaperäisiä varoituksia, joiden perusteella voisin sitten irtisanoa. Johan tuollaiseen prosessiin kuluu vuosia ja ne kiristäjät ehtivät siinä välissä siirtyä niihin muihin oppilaitoksiin tai jopa valmistua! Ihan ensimmäinen askel olisi tietenkin keskustelu kyseisen opettajan kanssa, mielellään kiihkottomasti, eikä siten kuin luottamushenkilö asiaa oikeudessa kuvasi, että työnantajan edustaja on raivonnut ja esittänyt virheellisiä väittämiä opettajan vaatimuksista. Tämä tapahtui virallisessa kuulemistilaisuudessa, mutta jos pystyy keskustelemaan alaistensa kanssa asiallisesti, ei välttämättä tarvitse sellaiseen asti edetäkään, vaan asioihin saadaan toivotunlaista muutosta ihan tavanomaisella esihenkilön ohjauksella. Tuskin ne kiristäjätkään ovat vaatineet, että opettajalle pitää antaa potkut ilman että itse asiasta saisi mitään puhua, mutta jos ovat, olisi heille ollut syytä avata hiukan työntekijän oikeuksia. Opettajalle olisi voinut tarjota joko koulutusta tai työnohjausta riippuen siitä, millaisia ongelmia hänellä on.

Olisin myös saattanut ohjata nämä kiristäjäopiskelijat opintoneuvojan puheille, jossa olisi sitten annettu ohjausta oppilaitoksen vaihtamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asian ydin on miten työnantaja XAMK toimii. Lehtori sai laittomat potkut eikä varoituksillekkaan ollut perusteita.  Mitä muita tapauksia Xamkissa on ollut? tuskin on ainoa. Ymmärtääkö edes hävetä ja erota kyseiset vastuuhenkilöt vai jatkuuko sama ylimielinen laiton toiminta. Tämän jälkeen XAMKin on vähän vaikea enää jaella laittomia "nimettömiä" varoituksia.

Päinvastoin. Tuohan on esimerkkitapaus, että jos et päästä läpi, kun käsketään, saat potkut. Tuolla voi uhkailla seuraavia.

Tuo oikeuden päätös on epäoleellinen. Summa on pieni ja opettaja on edelleen erotettu, ja hänen on todennäköisesti vaikea enää työllistyä alallaan. Toimii pelotteena muille opettajille. Samoin kestää 2 vuotta saada edes oikeuden päätös, ja jotain 5-10 vuotta, jos olisi mennyt hoviin/KKO. Tuon ajan opettaja on löyhässä hirressä. Eihän tuosta tapauksesta tullut kenellekään mitään oikeita seuraamuksia, vähän rahaa vaan koulu maksaa. Koulu todennäköisesti jää voitolle, kun tuosta peloissaan opettajat päästävät läpi kursseista ja koulu saa rahaa valmistuneista. Koulu EI menettänyt rikoshyötyä tuossa, se on tärkeää huomata, eli valmistuneesta saamaansa tuloa.

Suomen ongelma on, että mikä vaan oikeusjuttu kestää vuosia. Se on pitkä aika. Uhkaamalla oikeusjutulla saa ihmiset tekemään, mitä haluaa, koska se 2-10 vuotta pois elämästä oikeusjutun takia on pitkä aika, ja aina voi hävitä (jolloin kulut ovat kymmeniä tuhansia). Tarvii olla TOSI vakava juttu, että kannattaa mennä oikeuteen, vaikka tietää olevansa oikeassa.

Lisäksi tuo oli käräjäoikeuden päätös, joka ei ole ennakkopäätös.

Jos olisi mennyt hoviin, tuosta olisi tullut ennakkopäätös. Nyt se on vain yksittäinen päätös, jolla ei ole mitään relevanssia muihin vastaaviin tapauksiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokunen vuosi sitten TAMKissa oli opettajana tyyppi, joka oli vastuuopettajana erään terveysalan tutkinnon tietyn vuoden ryhmästä. Ryhmässä aloitti 26 opiskelijaa, mutta valmistui 12. Opettaja oli aivan hirveä, ja joillekin opiskelijoille jäi jopa elinikäiset traumat, mutta sielläpä tuo taitaa vieläkin 'opettaa'.

Nykytilannetta ajatellen on vain hyvä, ettei jokainen tumpelo saa hoitajan papereita. Kyllä se koulutus pitää pystyä läpäisemään.

Pointti oli se, että 'vaativa' opettaja karkotti opiskelijat, jotka muiden opetuksessa oppivat asiat oikein hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokunen vuosi sitten TAMKissa oli opettajana tyyppi, joka oli vastuuopettajana erään terveysalan tutkinnon tietyn vuoden ryhmästä. Ryhmässä aloitti 26 opiskelijaa, mutta valmistui 12. Opettaja oli aivan hirveä, ja joillekin opiskelijoille jäi jopa elinikäiset traumat, mutta sielläpä tuo taitaa vieläkin 'opettaa'.

Nykytilannetta ajatellen on vain hyvä, ettei jokainen tumpelo saa hoitajan papereita. Kyllä se koulutus pitää pystyä läpäisemään.

Pointti oli se, että 'vaativa' opettaja karkotti opiskelijat, jotka muiden opetuksessa oppivat asiat oikein hyvin.

Muut vaan päästivät läpi, vaikka opiskelijat eivät osanneet?

Nämä Xamkin esihenkilöt ovat nousseet oman alansa opettajakunnasta esimies tehtäviin. Se että on oman alansa osaaja ei vielä tarkoita onnistumista esimiehenä, kuten alaisten kanssa asiallista keskustelua, työnohjausta tai opettajan tukemista työssään. Tällaisia laittomia ylilyöntejä syntyy, kun niitä esimiestaitoja puuttuu. Heikko esimies turvautuu ’varoituksiin’ ts. pelottelee alaistaan ja luo työyhteisöön huonon ilmapiirin, joka taas heijastuu opettajien kautta opiskelijoihin. 

Siis jos opiskelija yrittää kiristää koulua sillä että vaihtaa muualle, on kyllä pahasti alakynnessä. Vaikka valmistuvista saadaankin rahaa, heikot opiskelijat ja ne toistuvia uusintoja ja poikkeuksia vaativat opiskelijat ovat yleensä jonkin tason riesa. Tosi hyvä (tai edes tavanomainen) opiskelija ei tule kiristämään lähdöllään, vaan valitsee tietysti itselleen sopivimman oppilaitoksen, ja monestihan tällaista käykin kun elämäntilanne muuttuu. Jos nyt kuitenkin olet se tyyppi, joka ei saa kursseja läpi, et kyllä tosta vaan hakeudu mihinkään toiseen oppilaitokseenkaan. Siirtohakujen yksi olennainen valintaperuste on nimittäin opintomenestys, ja ylipäänsä suoritusten määrä, jos siirtohakijoita edes otetaan. Tämä on kaikille amk-esihenkilöille ihan selvää pässinlihaa, koska jokainen heistä käsittelee työssään siirtohakuihin liittyviä kriteereitä.

On siis täysin epäuskottavaa, että kyseinen esihenkilö olisi joutunut minkään opiskelijakiristyksen paineessa tekemään työtään noin heikosti. On oppilaitoksen johdon häpeä, ettei edes luottamusmiehen osallistuminen ole aiemmin kilkattanut kenenkään hälytyskelloja, vaan irtisanomisperusteet on pitänyt käydä oikeudessa asti toteamassa laittomiksi. Toisaalta koululle tuli suhteellisen halvaksi päästä eroon hankalasta henkilöstä, mutta ei se niin halpaa ole, että ihan tavaksi kannattaisi ottaa. Ehkä jatkossa käyttöön kuitenkin niitä yleisesti hyväksyttyjä keinoja, joilla työyhteisöä normaalistikin johdetaan.

Rimaa alemmaksi vaan, sitähän on tehty jo vuosia

Omat luokkakaverini valittivat monesta asiasta että ei tämmöistä ikinä missään tarvii. No esim. ne fysiikan labran lämpölaajenimisten testit on sellaisia, mitä omassa työssäni todellakin tarvitsen. T. insinööri. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko myös alkaa antamaan palautetta opiskelijoille, jos huomataan, että aines heikkenee. Ajoissa opiskelijoiden tietoon, että nyt on parannettava tulosta?

Vai muutetaanko jatkossa työelämän vaatimukset vastaamaan osaamista. Koskee kaikkia aloja.

Sitähän juuri kyseinen opettaja tainnut yrittää tehdä? Tulos: opiskelija vetää herneen nenään ja hankkii opettajalle potkut sen sijaan että kävisi kurssin uudelleen/harjoittelisi ja kehittäisi osaamistaan.

Opiskelijat eivät hankkineet potkuja! Esihenkilö tekaisi syitä varoituksille ja irtisanomiselle! Tässähän oikeus juuri totesi, ettei opiskelijoiden antama palaute ollut sellaista, jonka takia edes varoitusta olisi pitänyt antaa eikä todellakaan irtisanoa. Se on ollut täysin esihenkilön oma valinta, ja siinä asemassa on kyllä pystytyttävä selvittämään milloin varoitus on paikallaan ja miten sen kanssa kuuluu toimia.

Ilta-Sanomien mukaan hankkivat. Ilmoittivat vaihtavansa koulua mikäli opettajaa ei saada pois. Eivät halunneet käsitellä asiaa kyseisen opettajan kanssa nimellään ja naamallaan.

Johtaja mainitsi opiskelijoilta tulleen kommenttia, että vaihtavat opiskelupaikkaa, mikäli tilanne ei muutu. Tämän jälkeen johtoportaassa päädyttiin lehtorin irtisanomiseen.. Toisessa yhteydessä sanotaan ettei opiskella jat halunneet mikään opettajan tietoon koska pelkäsivät opiskelumenestyksensä puolesta.

Lähde Iltasanomien juttu, joka kertoo asiasta hieman toisin kuin Iltalehti.

En muista minkä lehden juttua luin mutta näytti siltä että siinä tämä irtisanottu (tjsp) opettaja sai julki hyvin tehokkaasti joka vaiheessa oman kantansa asiaan ja vastapuolelta kommentit oli hyvin minimaaliset ja yleisellä tasolla. Eli mietin vaan miten objektiivinen kuvaus tapahtumista tääkin sitten mahtoi olla. 

Hoitotyön opettajana on pakko sanoa, että onneksi iso osa opiskelijoista on opiskeluun sitoutuneita, oppimishaluisia ja lopulta ammattitaitoisia. Valitettavan paljon mukana on kuitenkin myös niitä, jotka ovat mukana vain pakollisessa opetuksessa ja tulevat esim. harjoitustunneille täysin tai minimaalisesti valmistautuneina. Tämä porukka on kokemukseni mukaan se kovaäänisin palautteen antaja ja heillä on myös runsaasti omia ajatuksia siitä, että miten opetusta (joho he eivät ole edes osallistuneet) pitäisi kehittää ja millaiset kriteerit esim. tenteistä läpipääsylle pitäisi olla.

Vierailija kirjoitti:

Omat luokkakaverini valittivat monesta asiasta että ei tämmöistä ikinä missään tarvii. No esim. ne fysiikan labran lämpölaajenimisten testit on sellaisia, mitä omassa työssäni todellakin tarvitsen. T. insinööri. 

Insinööri joutuu tosiaan joskus uransa alussa tai myöhemminkin kertailemaan joitain perusjuttuja. Se kuuluu työn luonteeseen eli insinööri ei ole valmis saatuaan paperit kouraansa vaan opiskelu jatkuu koko uran kun menetelmät muuttuu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuossa hiljattain jouduin hylkäämään lähihoitajaopiskelijan näytön. Näyttö hylättiin mm. seuraavista syistä:

1. Opiskeilija ei osaa ( tai ei huomioi) aseptista työjärjestystä. (Oli kyllä näytetty moneen kertaan, miten pitää toimia, joten kyse oli enemmänkin opiskelijan välinpitämättömyydestä työtä kohtaan, kuin osaamattomuudesta.) 

2. Opiskelija ei osaa käyttää alan keskeisimpiä työvälineitä (esim. seisomanostin.) Tässä sama homma, eli oli kyllä näytetty, miten nosturi toimii, mutta opiskelija haki ensin väärän nosturin, ja sitten kun lopulta haki oikean, ei osannut käyttää sitä kunnolla. Tai sitten ei vaan ollut kiinnostunut käyttämään sitä kunnolla. 

3. Opiskelija teki lääkkeiden jako virheen, mikä vaaransi asiakkaan turvallisuuden. (Suomennettuna siis opiskelija olisi tehnyt näytössä asiakkaan turvallisuutta vaarantavan lääkkeiden jako virheen, mutta näytön arvioija tietenkin keskeytti hänet.) Tässä tilanteessa opiskelija oli poissaolevan oloinen, kuin jossakin "unessa". Sanoin haluaako hän lähteä kotiin, ja pitää vapaapäivän, ja että jatkettaisiin seuraavana päivänä näyttöä. Opiskelija ei halunnut kotiin, vaan halusi jatkaa näyttöä. 

Opiskelija oli sanonut, jo ensimmäisenä harjoittelupäivänä, että hän aikoo tulla kesätöihin kyseiseen palvelutaloon, missä oli suorittamassa näyttöä. Osastonhoitaja ja vastaava sairaanhoitaja olivat kuulemma luvanneet hänelle kesätöitä. Kävin sanomassa osastonhoitajalle, että kyseistä opiskelijaa ei voi ottaa kesätöihin, koska hän on asiakasturvallisuus riski, eikä selviä itsenäisesti työstään. Osastonhoitaja sanoi hymyssä suin, että ei ole sovittukaan mitään sellaista, että opiskelija otettaisiin kesätöihin. Huokaisin helpotuksesta, että no, huh, huh, hyvä!!!

Seuraavalla viikolla tulivat kesän työvuorolistat. Järkytyin näkemästäni. Siihen oli merkitty tämä kyseinen opiskelija ja otettu mukaan henkilökuntamitoitukseen, eli vastaamaan yhtä lähihoitajaa. Eli otettu siis ihan oikeasti töihin. Ajattelin, että voi asiakas parat. Kyllä käy mummoja ja pappoja sääliksi, kun tuollaiset tulevat hoitamaan. Tämä opiskelija kun ei ollut ainoa tapaus. Oli palkattu monta samanlaista. Ei osastonhoitaja tyhmä ole. Hänkin varmasti tietää tilanteen. Mutta kun on pakko ottaa töihin ihan periaatteessa kuka tahansa vaan suostuu tulemaan. On pakko, kun ketään muita ei ole. Kohta varmaan palkataan randomisti tuntemattomia kadulta, että voitteko tulla hoitamaan. Eipä hyvältä näytä.

Jos opiskelija ei osaa perusasioita, on myös ohjaajan syytä katsoa peiliin.

- lähihoitaja, ohjaaja

Niin, moni näyttää unohtavan tosiaan ketjussa ettei oppiminen ole kiinni pelkästään opiskelijasta vaan myös opettajasta. Jotkut tuntuu kuvittelevan että sen opettamisen vaivan voi laskea opettajan osalta minimiin ja se opiskelija tekee itse tarvittavan lisätyön ja opiskelee asiat itsekseen.

Hoitotyössä tuollainen on vaan huono periaate koska itsekseen oppii kaikenlaisia huonoja käytäntöjä ja olisi opettajan vastuulla varmistaa että ne asiat harjoitellaan oikein ja myös opitaan. 

Olen opiskelu-urallani nähnyt loistavia ja innostavia opettajia, ja pari jotka teki oppimisesta omalta osaltaan todella raskasta tervanjuontia ja itsekseen puurtamista.

Tyyliin tentistä noin puolelle opiskelijoista nolla, lopuista 80% sai ykkösen ja loput harvat sitten niitä normaalinumeroita 2-5. Tuossa kohtaa opettaja voi katsoa peiliin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko myös alkaa antamaan palautetta opiskelijoille, jos huomataan, että aines heikkenee. Ajoissa opiskelijoiden tietoon, että nyt on parannettava tulosta?

Vai muutetaanko jatkossa työelämän vaatimukset vastaamaan osaamista. Koskee kaikkia aloja.

Sitähän juuri kyseinen opettaja tainnut yrittää tehdä? Tulos: opiskelija vetää herneen nenään ja hankkii opettajalle potkut sen sijaan että kävisi kurssin uudelleen/harjoittelisi ja kehittäisi osaamistaan.

Opiskelijat eivät hankkineet potkuja! Esihenkilö tekaisi syitä varoituksille ja irtisanomiselle! Tässähän oikeus juuri totesi, ettei opiskelijoiden antama palaute ollut sellaista, jonka takia edes varoitusta olisi pitänyt antaa eikä todellakaan irtisanoa. Se on ollut täysin esihenkilön oma valinta, ja siinä asemassa on kyllä pystytyttävä selvittämään milloin varoitus on paikallaan ja miten sen kanssa kuuluu toimia.

Ilta-Sanomien mukaan hankkivat. Ilmoittivat vaihtavansa koulua mikäli opettajaa ei saada pois. Eivät halunneet käsitellä asiaa kyseisen opettajan kanssa nimellään ja naamallaan.

Johtaja mainitsi opiskelijoilta tulleen kommenttia, että vaihtavat opiskelupaikkaa, mikäli tilanne ei muutu. Tämän jälkeen johtoportaassa päädyttiin lehtorin irtisanomiseen.. Toisessa yhteydessä sanotaan ettei opiskella jat halunneet mikään opettajan tietoon koska pelkäsivät opiskelumenestyksensä puolesta.

Lähde Iltasanomien juttu, joka kertoo asiasta hieman toisin kuin Iltalehti.

En muista minkä lehden juttua luin mutta näytti siltä että siinä tämä irtisanottu (tjsp) opettaja sai julki hyvin tehokkaasti joka vaiheessa oman kantansa asiaan ja vastapuolelta kommentit oli hyvin minimaaliset ja yleisellä tasolla. Eli mietin vaan miten objektiivinen kuvaus tapahtumista tääkin sitten mahtoi olla. 

No, voitti kuitenkin oikeudessa. Eikö siellä sitten osattu asiaa tulkita oikein?