Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Hoitajaopiskelija ei osannut mitatat verenpainetta näyttökokeessa ja sai hylätyn. Opettaja irtisanottiin
05.08.2022 |
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/233bebfa-4c53-48f4-8899-d0b928fd0103
Eikö verenpaineen mittaamisen pitäisi olla yksi hoitajan perustaidoista? Ihan aiheellinen oli tuo opiskelijan hylätty arvosana.
Vai onko oikeasti niin ettei nykyisiltä hoitajaopiskelijoilta voi vaatia osaamista?
Kommentit (463)
Vierailija kirjoitti:
Miten nopeasti hylätyn näyttökokeen voi uusia. Olisihan noloa, jos valmistuminen jää jostakin pienestä kovin pitkälle, koska hoitajia tarvitaan.
Mitä hyötyä ajattelet olevan hoitajasta, joka ei hallitse edes perustehtäviä alallaan?
Kyllähän tämä kyseenalaistaa kaikkien xamkista valmistuneiden hoitajien ammattitaidon kun ovat heikompaa ainesta kuin muualla ja päästetään armosta läpi jotta koulu saa rahoitusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iltalehden perusteella ei ole mitenkään selvää, että kyseinen hylätty opiskelija olisi varsinaisesti valittanut opettajasta. Hänhän on voinut esimerkiksi tiedustella uusimismahdollisuuksia tai korvaavuuksia, jotta voisi mennä harjoittelupaikkaansa, johon tuon kurssin suoritus ilmeisesti tarvittiin. Ei opiskelija ole välttämättä esittänyt mitään vaatimuksia. Hän on varmasti tiennyt, ettei ollut paikalla kun kyseinen asia on opetettu, eikä ole välttämättä edes kyseenalaistanut hylkyään mitenkään, vaikka olisikin koittanut järjestellä asioita niin, että pääsisi harjoitteluunsa. Tällainen tapaus on kuitenkin sopinut työnantajan edustajalle, joka on selvästikin halunnut opettajasta eroon, ja niinpä esihenkilö on tuonut asian opettajalle siten, että taas on tullut palautetta. Opettajahan ei saanut missään vaiheessa mitään yksilöityä tietoa näistä palautteista, joiden perusteella varoituksiakin oli annettu, eli on ihan perusteltua kyseenalaistaa niiden riittävyys irtisanomiseen. Ja vaikka kyseinen opiskelija olisikin valittanut opettajasta, irtisanominen sen takia on aika kohtuuton veto, kuten oikeudessa todettiinkin. Uutisen valossa näyttää kuitenkin siltä, että esihenkilö on käyttänyt tämän opiskelijan tilannetta kylmästi hyväkseen, vaikka todellisuudessa annettu palaute on voinut olla mitä tahansa harmistuneen puuskahduksen ja itkupotkuraivarien väliltä.
Opetettava asia oli opetussuunnitelmassa. Sitä ei laadi yksittäinen opettaja, vaan vaatimukset ovat osin koulukohtaisia, osin valtakunnallisia. Kaiken lisäksi suoritusta oli hylkäämässä toinenkin opettaja, mutta vain tälle yhdelle tuli asiasta seuraamuksia. Keskustelu siitä, millaisella mittarilla kukin mittaa, on siis aika sivuseikka, jos se manuaalimittarin hallinta oli kuitenkin tämän kurssin suorittamisen edellytys. Häkellyttävää on, että esihenkilö on selvästi asiaan perehtymättä syyttänyt opettajaa joistakin omista erityisvaatimuksista, vaikka vaatimukset olivat suoraan opetussuunnitelmasta. Sen noudattaminen on opettajalle velvollisuus! Irtisanomista voi, ja pitääkin, harkita pikemminkin silloin, kun sitä ei noudateta. Opettaja on selvästi ollut hankala tapaus, ei välttämättä koko työyhteisölle eikä edes opiskelijoille, mutta ainakin esihenkilölle. Hyvällä johtamisella tähänkin olisi voinut puuttua muilla tavoilla kuin jakelemalla epämääräisiä varoituksia ja äkkinäisellä irtisanomisella. Toivon, että hänen työtään valvoja johtoporras käsittelee asiaa riittävällä vakavuudella, jotta jatkossa tällaiset mielivaltaisuudet eivät toistu.
Artikkelissa kerrottiin, että opiskelijat halusivat tehdä valituksen kyseisestä opettajasta nimettömänä koska pelkäsivät valituksen vaikuttavan opintomenestykseen. Oppilaitos noudatti kantelijoiden toivetta.
Nimettömyys sinällään ei ole ongelma, vaan se että opettaja sai varoituksia negatiivisten palautteiden takia, mutta ei saanut varsinaista tietoa palautteiden sisällöstä eikä sen myötä myöskään ohjausta työn muuttamiseen. Oikeuden päätöksen mukaan negatiiviset palautteet eivät suinkaan olleet enemmistön mielipide, joten niiden käyttö varoitusten tai irtisanomisen perusteena ei ollut lainmukaista. On myös iso ero siinä, tekeekö opiskelija valituksen vai antaako palautetta. Opiskelijapalaute on tavanomainen käytäntö, jota oppilaitoksissa käytetään kaikista opettajista ja opintokokonaiuuksista rutiinomaisin kyselyin, kun taas valituksen tekeminen on ihan muuta. Se on jonkinlainen aktiivinen teko yksittäistä henkilöä kohtaan. Tässä tapauksessa kyse oli opiskelijapalautteesta.
"Kielteiset palautteet olivat käräjäoikeuden mukaan melko vähäinen osa lehtorin saamasta kokonaispalautteesta. Lisäksi ne ovat opiskelijoiden subjektiivisesti kokemia asioita. Osa opiskelijoista oli pitänyt lehtoria erittäin hyvänä opettajana."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iltalehden perusteella ei ole mitenkään selvää, että kyseinen hylätty opiskelija olisi varsinaisesti valittanut opettajasta. Hänhän on voinut esimerkiksi tiedustella uusimismahdollisuuksia tai korvaavuuksia, jotta voisi mennä harjoittelupaikkaansa, johon tuon kurssin suoritus ilmeisesti tarvittiin. Ei opiskelija ole välttämättä esittänyt mitään vaatimuksia. Hän on varmasti tiennyt, ettei ollut paikalla kun kyseinen asia on opetettu, eikä ole välttämättä edes kyseenalaistanut hylkyään mitenkään, vaikka olisikin koittanut järjestellä asioita niin, että pääsisi harjoitteluunsa. Tällainen tapaus on kuitenkin sopinut työnantajan edustajalle, joka on selvästikin halunnut opettajasta eroon, ja niinpä esihenkilö on tuonut asian opettajalle siten, että taas on tullut palautetta. Opettajahan ei saanut missään vaiheessa mitään yksilöityä tietoa näistä palautteista, joiden perusteella varoituksiakin oli annettu, eli on ihan perusteltua kyseenalaistaa niiden riittävyys irtisanomiseen. Ja vaikka kyseinen opiskelija olisikin valittanut opettajasta, irtisanominen sen takia on aika kohtuuton veto, kuten oikeudessa todettiinkin. Uutisen valossa näyttää kuitenkin siltä, että esihenkilö on käyttänyt tämän opiskelijan tilannetta kylmästi hyväkseen, vaikka todellisuudessa annettu palaute on voinut olla mitä tahansa harmistuneen puuskahduksen ja itkupotkuraivarien väliltä.
Opetettava asia oli opetussuunnitelmassa. Sitä ei laadi yksittäinen opettaja, vaan vaatimukset ovat osin koulukohtaisia, osin valtakunnallisia. Kaiken lisäksi suoritusta oli hylkäämässä toinenkin opettaja, mutta vain tälle yhdelle tuli asiasta seuraamuksia. Keskustelu siitä, millaisella mittarilla kukin mittaa, on siis aika sivuseikka, jos se manuaalimittarin hallinta oli kuitenkin tämän kurssin suorittamisen edellytys. Häkellyttävää on, että esihenkilö on selvästi asiaan perehtymättä syyttänyt opettajaa joistakin omista erityisvaatimuksista, vaikka vaatimukset olivat suoraan opetussuunnitelmasta. Sen noudattaminen on opettajalle velvollisuus! Irtisanomista voi, ja pitääkin, harkita pikemminkin silloin, kun sitä ei noudateta. Opettaja on selvästi ollut hankala tapaus, ei välttämättä koko työyhteisölle eikä edes opiskelijoille, mutta ainakin esihenkilölle. Hyvällä johtamisella tähänkin olisi voinut puuttua muilla tavoilla kuin jakelemalla epämääräisiä varoituksia ja äkkinäisellä irtisanomisella. Toivon, että hänen työtään valvoja johtoporras käsittelee asiaa riittävällä vakavuudella, jotta jatkossa tällaiset mielivaltaisuudet eivät toistu.
Artikkelissa kerrottiin, että opiskelijat halusivat tehdä valituksen kyseisestä opettajasta nimettömänä koska pelkäsivät valituksen vaikuttavan opintomenestykseen. Oppilaitos noudatti kantelijoiden toivetta.
Opiskelijat saavat yleensä antaa palautetta ja opintojaksojen kehittämisehdotuksia nimettömänäkin pelkäämättä että heitä siitä rangaistaisiin, se kuuluu normaaleihin koulutuskäytäntöihin. Mutta nykyisin amkit saavat rahoitusta mm. valmistuvien määrän ja heidän antamansa palautteen perusteella. Tämä johtaa helposti vääränlaiseen opiskelijoiden miellyttämiseen rahoituksen maksimoimiseksi osamisen kustannuksella. Tutkintotavoitteiden ja hyvän opiskelijapalautteen varmistamiseksi kaikki läpäisevät. Jotkut vaativat itselleen yksilöllisiä aikatauluja, suorituspolkuja ja jopa haluamansa arvosanan. Jos opettaja ei tähän taivu, arvatkaapa kenet johto syyllistä? Opiskelijat ovat oppineet käyttämään systeemiä hyväkseen ja valitukset lähtevät yleensä suoraan opettajien esimiehille ilman että ao, opettajaa edes ensin lähestytään. Huono arvosana koetaan henkilökohtaisena loukkauksena tai nöyryytyksenä eikä arviointina sen hetkisestä osaamisesta. Järjestelmä ihan itsessään tuottaa tätä, siksi sitä tulisi muuttaa.
Kun antaa aiheesta opetuksesta, kursseista ja ohjaajista / opettajista palautetta niin sen voi tehdä perustellusti ja ihan nimellään. Tässä valittaja kokeili kostaa opettajalle anonyymisti koska ei halunnut joutua selvittelemään asiaa henkilökohtaisesti. Jos valitus johtaa potkuihin niin kyllä asia täytyy ihan nimellä ja naamalla olla valmis käsittelemään läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iltalehden perusteella ei ole mitenkään selvää, että kyseinen hylätty opiskelija olisi varsinaisesti valittanut opettajasta. Hänhän on voinut esimerkiksi tiedustella uusimismahdollisuuksia tai korvaavuuksia, jotta voisi mennä harjoittelupaikkaansa, johon tuon kurssin suoritus ilmeisesti tarvittiin. Ei opiskelija ole välttämättä esittänyt mitään vaatimuksia. Hän on varmasti tiennyt, ettei ollut paikalla kun kyseinen asia on opetettu, eikä ole välttämättä edes kyseenalaistanut hylkyään mitenkään, vaikka olisikin koittanut järjestellä asioita niin, että pääsisi harjoitteluunsa. Tällainen tapaus on kuitenkin sopinut työnantajan edustajalle, joka on selvästikin halunnut opettajasta eroon, ja niinpä esihenkilö on tuonut asian opettajalle siten, että taas on tullut palautetta. Opettajahan ei saanut missään vaiheessa mitään yksilöityä tietoa näistä palautteista, joiden perusteella varoituksiakin oli annettu, eli on ihan perusteltua kyseenalaistaa niiden riittävyys irtisanomiseen. Ja vaikka kyseinen opiskelija olisikin valittanut opettajasta, irtisanominen sen takia on aika kohtuuton veto, kuten oikeudessa todettiinkin. Uutisen valossa näyttää kuitenkin siltä, että esihenkilö on käyttänyt tämän opiskelijan tilannetta kylmästi hyväkseen, vaikka todellisuudessa annettu palaute on voinut olla mitä tahansa harmistuneen puuskahduksen ja itkupotkuraivarien väliltä.
Opetettava asia oli opetussuunnitelmassa. Sitä ei laadi yksittäinen opettaja, vaan vaatimukset ovat osin koulukohtaisia, osin valtakunnallisia. Kaiken lisäksi suoritusta oli hylkäämässä toinenkin opettaja, mutta vain tälle yhdelle tuli asiasta seuraamuksia. Keskustelu siitä, millaisella mittarilla kukin mittaa, on siis aika sivuseikka, jos se manuaalimittarin hallinta oli kuitenkin tämän kurssin suorittamisen edellytys. Häkellyttävää on, että esihenkilö on selvästi asiaan perehtymättä syyttänyt opettajaa joistakin omista erityisvaatimuksista, vaikka vaatimukset olivat suoraan opetussuunnitelmasta. Sen noudattaminen on opettajalle velvollisuus! Irtisanomista voi, ja pitääkin, harkita pikemminkin silloin, kun sitä ei noudateta. Opettaja on selvästi ollut hankala tapaus, ei välttämättä koko työyhteisölle eikä edes opiskelijoille, mutta ainakin esihenkilölle. Hyvällä johtamisella tähänkin olisi voinut puuttua muilla tavoilla kuin jakelemalla epämääräisiä varoituksia ja äkkinäisellä irtisanomisella. Toivon, että hänen työtään valvoja johtoporras käsittelee asiaa riittävällä vakavuudella, jotta jatkossa tällaiset mielivaltaisuudet eivät toistu.
Artikkelissa kerrottiin, että opiskelijat halusivat tehdä valituksen kyseisestä opettajasta nimettömänä koska pelkäsivät valituksen vaikuttavan opintomenestykseen. Oppilaitos noudatti kantelijoiden toivetta.
Ei kerrottu. Opettajasta ei kanneltu eikä valitettu, vaan hän sai kielteistä palautetta. Kielteinen palaute oli tosin vain vähäinen osa kaikesta palautteesta. Mistään opintomenestykseen vaikuttamisesta tai opiskelijoiden pelkäämisestä artikkelissa ei sanottu mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iltalehden perusteella ei ole mitenkään selvää, että kyseinen hylätty opiskelija olisi varsinaisesti valittanut opettajasta. Hänhän on voinut esimerkiksi tiedustella uusimismahdollisuuksia tai korvaavuuksia, jotta voisi mennä harjoittelupaikkaansa, johon tuon kurssin suoritus ilmeisesti tarvittiin. Ei opiskelija ole välttämättä esittänyt mitään vaatimuksia. Hän on varmasti tiennyt, ettei ollut paikalla kun kyseinen asia on opetettu, eikä ole välttämättä edes kyseenalaistanut hylkyään mitenkään, vaikka olisikin koittanut järjestellä asioita niin, että pääsisi harjoitteluunsa. Tällainen tapaus on kuitenkin sopinut työnantajan edustajalle, joka on selvästikin halunnut opettajasta eroon, ja niinpä esihenkilö on tuonut asian opettajalle siten, että taas on tullut palautetta. Opettajahan ei saanut missään vaiheessa mitään yksilöityä tietoa näistä palautteista, joiden perusteella varoituksiakin oli annettu, eli on ihan perusteltua kyseenalaistaa niiden riittävyys irtisanomiseen. Ja vaikka kyseinen opiskelija olisikin valittanut opettajasta, irtisanominen sen takia on aika kohtuuton veto, kuten oikeudessa todettiinkin. Uutisen valossa näyttää kuitenkin siltä, että esihenkilö on käyttänyt tämän opiskelijan tilannetta kylmästi hyväkseen, vaikka todellisuudessa annettu palaute on voinut olla mitä tahansa harmistuneen puuskahduksen ja itkupotkuraivarien väliltä.
Opetettava asia oli opetussuunnitelmassa. Sitä ei laadi yksittäinen opettaja, vaan vaatimukset ovat osin koulukohtaisia, osin valtakunnallisia. Kaiken lisäksi suoritusta oli hylkäämässä toinenkin opettaja, mutta vain tälle yhdelle tuli asiasta seuraamuksia. Keskustelu siitä, millaisella mittarilla kukin mittaa, on siis aika sivuseikka, jos se manuaalimittarin hallinta oli kuitenkin tämän kurssin suorittamisen edellytys. Häkellyttävää on, että esihenkilö on selvästi asiaan perehtymättä syyttänyt opettajaa joistakin omista erityisvaatimuksista, vaikka vaatimukset olivat suoraan opetussuunnitelmasta. Sen noudattaminen on opettajalle velvollisuus! Irtisanomista voi, ja pitääkin, harkita pikemminkin silloin, kun sitä ei noudateta. Opettaja on selvästi ollut hankala tapaus, ei välttämättä koko työyhteisölle eikä edes opiskelijoille, mutta ainakin esihenkilölle. Hyvällä johtamisella tähänkin olisi voinut puuttua muilla tavoilla kuin jakelemalla epämääräisiä varoituksia ja äkkinäisellä irtisanomisella. Toivon, että hänen työtään valvoja johtoporras käsittelee asiaa riittävällä vakavuudella, jotta jatkossa tällaiset mielivaltaisuudet eivät toistu.
Artikkelissa kerrottiin, että opiskelijat halusivat tehdä valituksen kyseisestä opettajasta nimettömänä koska pelkäsivät valituksen vaikuttavan opintomenestykseen. Oppilaitos noudatti kantelijoiden toivetta.
Nimettömyys sinällään ei ole ongelma, vaan se että opettaja sai varoituksia negatiivisten palautteiden takia, mutta ei saanut varsinaista tietoa palautteiden sisällöstä eikä sen myötä myöskään ohjausta työn muuttamiseen. Oikeuden päätöksen mukaan negatiiviset palautteet eivät suinkaan olleet enemmistön mielipide, joten niiden käyttö varoitusten tai irtisanomisen perusteena ei ollut lainmukaista. On myös iso ero siinä, tekeekö opiskelija valituksen vai antaako palautetta. Opiskelijapalaute on tavanomainen käytäntö, jota oppilaitoksissa käytetään kaikista opettajista ja opintokokonaiuuksista rutiinomaisin kyselyin, kun taas valituksen tekeminen on ihan muuta. Se on jonkinlainen aktiivinen teko yksittäistä henkilöä kohtaan. Tässä tapauksessa kyse oli opiskelijapalautteesta.
"Kielteiset palautteet olivat käräjäoikeuden mukaan melko vähäinen osa lehtorin saamasta kokonaispalautteesta. Lisäksi ne ovat opiskelijoiden subjektiivisesti kokemia asioita. Osa opiskelijoista oli pitänyt lehtoria erittäin hyvänä opettajana."
Siinä onkin aihetta negatiiviseen palautteeseen kun opettaja noudattaa opetussuunnitelmaa ja vaati että suunnitelmassa määritellyt asiat osataan .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisiko myös alkaa antamaan palautetta opiskelijoille, jos huomataan, että aines heikkenee. Ajoissa opiskelijoiden tietoon, että nyt on parannettava tulosta?
Vai muutetaanko jatkossa työelämän vaatimukset vastaamaan osaamista. Koskee kaikkia aloja.
Kyseinen XAMKin esimies on halunnut 20 v palvelleesta lehtorista eroon johtoportaan hyväksymänä. Ottaen huomioon että irtisanominen oli laiton tulisi sekä esimies, että XAMKin johtoportaan päättäjät asettaa tutkinnan alle, onko muitakin samankaltaisia laittomia tapauksia Xamkissa? Jo varoitusten antaminen, tämän tapauksen mukaan heppoisin laittomin perustein kuulostaa pikemminkin talon tavalta toimia kuin yksittäiseltä tapaukselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iltalehden perusteella ei ole mitenkään selvää, että kyseinen hylätty opiskelija olisi varsinaisesti valittanut opettajasta. Hänhän on voinut esimerkiksi tiedustella uusimismahdollisuuksia tai korvaavuuksia, jotta voisi mennä harjoittelupaikkaansa, johon tuon kurssin suoritus ilmeisesti tarvittiin. Ei opiskelija ole välttämättä esittänyt mitään vaatimuksia. Hän on varmasti tiennyt, ettei ollut paikalla kun kyseinen asia on opetettu, eikä ole välttämättä edes kyseenalaistanut hylkyään mitenkään, vaikka olisikin koittanut järjestellä asioita niin, että pääsisi harjoitteluunsa. Tällainen tapaus on kuitenkin sopinut työnantajan edustajalle, joka on selvästikin halunnut opettajasta eroon, ja niinpä esihenkilö on tuonut asian opettajalle siten, että taas on tullut palautetta. Opettajahan ei saanut missään vaiheessa mitään yksilöityä tietoa näistä palautteista, joiden perusteella varoituksiakin oli annettu, eli on ihan perusteltua kyseenalaistaa niiden riittävyys irtisanomiseen. Ja vaikka kyseinen opiskelija olisikin valittanut opettajasta, irtisanominen sen takia on aika kohtuuton veto, kuten oikeudessa todettiinkin. Uutisen valossa näyttää kuitenkin siltä, että esihenkilö on käyttänyt tämän opiskelijan tilannetta kylmästi hyväkseen, vaikka todellisuudessa annettu palaute on voinut olla mitä tahansa harmistuneen puuskahduksen ja itkupotkuraivarien väliltä.
Opetettava asia oli opetussuunnitelmassa. Sitä ei laadi yksittäinen opettaja, vaan vaatimukset ovat osin koulukohtaisia, osin valtakunnallisia. Kaiken lisäksi suoritusta oli hylkäämässä toinenkin opettaja, mutta vain tälle yhdelle tuli asiasta seuraamuksia. Keskustelu siitä, millaisella mittarilla kukin mittaa, on siis aika sivuseikka, jos se manuaalimittarin hallinta oli kuitenkin tämän kurssin suorittamisen edellytys. Häkellyttävää on, että esihenkilö on selvästi asiaan perehtymättä syyttänyt opettajaa joistakin omista erityisvaatimuksista, vaikka vaatimukset olivat suoraan opetussuunnitelmasta. Sen noudattaminen on opettajalle velvollisuus! Irtisanomista voi, ja pitääkin, harkita pikemminkin silloin, kun sitä ei noudateta. Opettaja on selvästi ollut hankala tapaus, ei välttämättä koko työyhteisölle eikä edes opiskelijoille, mutta ainakin esihenkilölle. Hyvällä johtamisella tähänkin olisi voinut puuttua muilla tavoilla kuin jakelemalla epämääräisiä varoituksia ja äkkinäisellä irtisanomisella. Toivon, että hänen työtään valvoja johtoporras käsittelee asiaa riittävällä vakavuudella, jotta jatkossa tällaiset mielivaltaisuudet eivät toistu.
Artikkelissa kerrottiin, että opiskelijat halusivat tehdä valituksen kyseisestä opettajasta nimettömänä koska pelkäsivät valituksen vaikuttavan opintomenestykseen. Oppilaitos noudatti kantelijoiden toivetta.
Ei kerrottu. Opettajasta ei kanneltu eikä valitettu, vaan hän sai kielteistä palautetta. Kielteinen palaute oli tosin vain vähäinen osa kaikesta palautteesta. Mistään opintomenestykseen vaikuttamisesta tai opiskelijoiden pelkäämisestä artikkelissa ei sanottu mitään.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008983683.html
Käräjäoikeus piti kumpaakin lehtorin saamaa varoitusta aiheettomana. Jälkimmäisen varoituksen osalta oikeus kiinnitti huomionsa siihen, ettei lehtorille kerrottu varoituksen antamisen yhteydessä pidetyssä kuulemistilaisuudessa opiskelijoiden nimiä eikä ongelmatilanteita yksilöity.
Työnantaja vetosi siihen, etteivät opiskelijat halunneet nimiensä tulevan lehtorin tietoon. Opiskelijat kantoivat huolta opintomenestyksensä puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iltalehden perusteella ei ole mitenkään selvää, että kyseinen hylätty opiskelija olisi varsinaisesti valittanut opettajasta. Hänhän on voinut esimerkiksi tiedustella uusimismahdollisuuksia tai korvaavuuksia, jotta voisi mennä harjoittelupaikkaansa, johon tuon kurssin suoritus ilmeisesti tarvittiin. Ei opiskelija ole välttämättä esittänyt mitään vaatimuksia. Hän on varmasti tiennyt, ettei ollut paikalla kun kyseinen asia on opetettu, eikä ole välttämättä edes kyseenalaistanut hylkyään mitenkään, vaikka olisikin koittanut järjestellä asioita niin, että pääsisi harjoitteluunsa. Tällainen tapaus on kuitenkin sopinut työnantajan edustajalle, joka on selvästikin halunnut opettajasta eroon, ja niinpä esihenkilö on tuonut asian opettajalle siten, että taas on tullut palautetta. Opettajahan ei saanut missään vaiheessa mitään yksilöityä tietoa näistä palautteista, joiden perusteella varoituksiakin oli annettu, eli on ihan perusteltua kyseenalaistaa niiden riittävyys irtisanomiseen. Ja vaikka kyseinen opiskelija olisikin valittanut opettajasta, irtisanominen sen takia on aika kohtuuton veto, kuten oikeudessa todettiinkin. Uutisen valossa näyttää kuitenkin siltä, että esihenkilö on käyttänyt tämän opiskelijan tilannetta kylmästi hyväkseen, vaikka todellisuudessa annettu palaute on voinut olla mitä tahansa harmistuneen puuskahduksen ja itkupotkuraivarien väliltä.
Opetettava asia oli opetussuunnitelmassa. Sitä ei laadi yksittäinen opettaja, vaan vaatimukset ovat osin koulukohtaisia, osin valtakunnallisia. Kaiken lisäksi suoritusta oli hylkäämässä toinenkin opettaja, mutta vain tälle yhdelle tuli asiasta seuraamuksia. Keskustelu siitä, millaisella mittarilla kukin mittaa, on siis aika sivuseikka, jos se manuaalimittarin hallinta oli kuitenkin tämän kurssin suorittamisen edellytys. Häkellyttävää on, että esihenkilö on selvästi asiaan perehtymättä syyttänyt opettajaa joistakin omista erityisvaatimuksista, vaikka vaatimukset olivat suoraan opetussuunnitelmasta. Sen noudattaminen on opettajalle velvollisuus! Irtisanomista voi, ja pitääkin, harkita pikemminkin silloin, kun sitä ei noudateta. Opettaja on selvästi ollut hankala tapaus, ei välttämättä koko työyhteisölle eikä edes opiskelijoille, mutta ainakin esihenkilölle. Hyvällä johtamisella tähänkin olisi voinut puuttua muilla tavoilla kuin jakelemalla epämääräisiä varoituksia ja äkkinäisellä irtisanomisella. Toivon, että hänen työtään valvoja johtoporras käsittelee asiaa riittävällä vakavuudella, jotta jatkossa tällaiset mielivaltaisuudet eivät toistu.
Artikkelissa kerrottiin, että opiskelijat halusivat tehdä valituksen kyseisestä opettajasta nimettömänä koska pelkäsivät valituksen vaikuttavan opintomenestykseen. Oppilaitos noudatti kantelijoiden toivetta.
Ei kerrottu. Opettajasta ei kanneltu eikä valitettu, vaan hän sai kielteistä palautetta. Kielteinen palaute oli tosin vain vähäinen osa kaikesta palautteesta. Mistään opintomenestykseen vaikuttamisesta tai opiskelijoiden pelkäämisestä artikkelissa ei sanottu mitään.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008983683.html
Käräjäoikeus piti kumpaakin lehtorin saamaa varoitusta aiheettomana. Jälkimmäisen varoituksen osalta oikeus kiinnitti huomionsa siihen, ettei lehtorille kerrottu varoituksen antamisen yhteydessä pidetyssä kuulemistilaisuudessa opiskelijoiden nimiä eikä ongelmatilanteita yksilöity.
Työnantaja vetosi siihen, etteivät opiskelijat halunneet nimiensä tulevan lehtorin tietoon. Opiskelijat kantoivat huolta opintomenestyksensä puolesta.
Parasta olisi, jos kantaisivat huolta opintomenestyksestään ahkeroimalla enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iltalehden perusteella ei ole mitenkään selvää, että kyseinen hylätty opiskelija olisi varsinaisesti valittanut opettajasta. Hänhän on voinut esimerkiksi tiedustella uusimismahdollisuuksia tai korvaavuuksia, jotta voisi mennä harjoittelupaikkaansa, johon tuon kurssin suoritus ilmeisesti tarvittiin. Ei opiskelija ole välttämättä esittänyt mitään vaatimuksia. Hän on varmasti tiennyt, ettei ollut paikalla kun kyseinen asia on opetettu, eikä ole välttämättä edes kyseenalaistanut hylkyään mitenkään, vaikka olisikin koittanut järjestellä asioita niin, että pääsisi harjoitteluunsa. Tällainen tapaus on kuitenkin sopinut työnantajan edustajalle, joka on selvästikin halunnut opettajasta eroon, ja niinpä esihenkilö on tuonut asian opettajalle siten, että taas on tullut palautetta. Opettajahan ei saanut missään vaiheessa mitään yksilöityä tietoa näistä palautteista, joiden perusteella varoituksiakin oli annettu, eli on ihan perusteltua kyseenalaistaa niiden riittävyys irtisanomiseen. Ja vaikka kyseinen opiskelija olisikin valittanut opettajasta, irtisanominen sen takia on aika kohtuuton veto, kuten oikeudessa todettiinkin. Uutisen valossa näyttää kuitenkin siltä, että esihenkilö on käyttänyt tämän opiskelijan tilannetta kylmästi hyväkseen, vaikka todellisuudessa annettu palaute on voinut olla mitä tahansa harmistuneen puuskahduksen ja itkupotkuraivarien väliltä.
Opetettava asia oli opetussuunnitelmassa. Sitä ei laadi yksittäinen opettaja, vaan vaatimukset ovat osin koulukohtaisia, osin valtakunnallisia. Kaiken lisäksi suoritusta oli hylkäämässä toinenkin opettaja, mutta vain tälle yhdelle tuli asiasta seuraamuksia. Keskustelu siitä, millaisella mittarilla kukin mittaa, on siis aika sivuseikka, jos se manuaalimittarin hallinta oli kuitenkin tämän kurssin suorittamisen edellytys. Häkellyttävää on, että esihenkilö on selvästi asiaan perehtymättä syyttänyt opettajaa joistakin omista erityisvaatimuksista, vaikka vaatimukset olivat suoraan opetussuunnitelmasta. Sen noudattaminen on opettajalle velvollisuus! Irtisanomista voi, ja pitääkin, harkita pikemminkin silloin, kun sitä ei noudateta. Opettaja on selvästi ollut hankala tapaus, ei välttämättä koko työyhteisölle eikä edes opiskelijoille, mutta ainakin esihenkilölle. Hyvällä johtamisella tähänkin olisi voinut puuttua muilla tavoilla kuin jakelemalla epämääräisiä varoituksia ja äkkinäisellä irtisanomisella. Toivon, että hänen työtään valvoja johtoporras käsittelee asiaa riittävällä vakavuudella, jotta jatkossa tällaiset mielivaltaisuudet eivät toistu.
Artikkelissa kerrottiin, että opiskelijat halusivat tehdä valituksen kyseisestä opettajasta nimettömänä koska pelkäsivät valituksen vaikuttavan opintomenestykseen. Oppilaitos noudatti kantelijoiden toivetta.
Opiskelijat saavat yleensä antaa palautetta ja opintojaksojen kehittämisehdotuksia nimettömänäkin pelkäämättä että heitä siitä rangaistaisiin, se kuuluu normaaleihin koulutuskäytäntöihin. Mutta nykyisin amkit saavat rahoitusta mm. valmistuvien määrän ja heidän antamansa palautteen perusteella. Tämä johtaa helposti vääränlaiseen opiskelijoiden miellyttämiseen rahoituksen maksimoimiseksi osamisen kustannuksella. Tutkintotavoitteiden ja hyvän opiskelijapalautteen varmistamiseksi kaikki läpäisevät. Jotkut vaativat itselleen yksilöllisiä aikatauluja, suorituspolkuja ja jopa haluamansa arvosanan. Jos opettaja ei tähän taivu, arvatkaapa kenet johto syyllistä? Opiskelijat ovat oppineet käyttämään systeemiä hyväkseen ja valitukset lähtevät yleensä suoraan opettajien esimiehille ilman että ao, opettajaa edes ensin lähestytään. Huono arvosana koetaan henkilökohtaisena loukkauksena tai nöyryytyksenä eikä arviointina sen hetkisestä osaamisesta. Järjestelmä ihan itsessään tuottaa tätä, siksi sitä tulisi muuttaa.
Kun antaa aiheesta opetuksesta, kursseista ja ohjaajista / opettajista palautetta niin sen voi tehdä perustellusti ja ihan nimellään. Tässä valittaja kokeili kostaa opettajalle anonyymisti koska ei halunnut joutua selvittelemään asiaa henkilökohtaisesti. Jos valitus johtaa potkuihin niin kyllä asia täytyy ihan nimellä ja naamalla olla valmis käsittelemään läpi.
Eihän tässä sellaisesta ole kyse ollenkaan! Tässä ei ole ollut valituksia, vaan opiskelijapalautetta, joka usein annetaan ihan lähtökohtaisesti nimettömänä. Opiskelijat eivät hankkineet potkuja, vaan esihenkilö käytti palautetta omiin tarkoitusperiinsä. Oikeudessahan se juuri punnittiin ja todettiin, ettei kielteinen palaute ollut laadultaan eikä määrältään sellainen, että irtisanomista olisi voinut niillä perustella. Tämän viimeisenkään hylätyn opiskelijan palautteen sisällöstä ei ole mitään tietoa. Jos se olisi ollut ratkaisevaa, häntä olisi mahdollisesti kuultu oikeudessa, oikeus olisi ottanut siihen päätöksessään kantaa ja siitä olisi taatusti lehdessäkin kirjoitettu. Siksi on ihan aiheellista arvella että esihenkilö on käyttänyt tätä "palautetta" mielivaltaisesti, vaikka on jopa todennäköistä että hylätty opiskelija on ainoastaan tiedustellut mahdollisuuksistaan osallistua harjoitteluun, vaikka näyttö hylättiinkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinänsä oikein että opettaja saa korvauksena. Mutta voidaan kysyä, onko nykyaikana tarpeen osata käyttää kivikautisia työvälineitä, joita opiskelija tuskin enää edes näkee työelämässä.
Sitä kivikautista työvälinettä on todellakin tarpeellista osata käyttää, sillä voi tulla tilanne jossa se on ainoa käytettävissä oleva väline. Aina ei olla sairaalaolosuhteissa tai asianmukaisesti cvarustetulla vastaanotolla tms.
On todellakin tullut eteen hätätilanteita joissa nämä kivikautiset välineet ovat pelastaneet. Miten olisi käynyt jos auttajalla olisi mennyt sormi suuhun? Esim hätätilanteessa on jouduttu avaamaan henkitorvi potilaan pelastamiseksi varsin kekseliäin keinoin kun intubaatiovälineitä ei ole ollut saatavilla.
Toivottavasti et ole hoitaja joka ei kykene autttamaan vaativissa olosuhteissa.
Toisaalta sairaanhoitajan ammatti on sellainen ,että töitä pääsee tekemään missäpäin maailmaa tahansa kunkin maan vaatimien laillistamisprosessien jälkeen. Läheskään kaikkialla ei ole käytössä uusimpia automaattisia laitteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iltalehden perusteella ei ole mitenkään selvää, että kyseinen hylätty opiskelija olisi varsinaisesti valittanut opettajasta. Hänhän on voinut esimerkiksi tiedustella uusimismahdollisuuksia tai korvaavuuksia, jotta voisi mennä harjoittelupaikkaansa, johon tuon kurssin suoritus ilmeisesti tarvittiin. Ei opiskelija ole välttämättä esittänyt mitään vaatimuksia. Hän on varmasti tiennyt, ettei ollut paikalla kun kyseinen asia on opetettu, eikä ole välttämättä edes kyseenalaistanut hylkyään mitenkään, vaikka olisikin koittanut järjestellä asioita niin, että pääsisi harjoitteluunsa. Tällainen tapaus on kuitenkin sopinut työnantajan edustajalle, joka on selvästikin halunnut opettajasta eroon, ja niinpä esihenkilö on tuonut asian opettajalle siten, että taas on tullut palautetta. Opettajahan ei saanut missään vaiheessa mitään yksilöityä tietoa näistä palautteista, joiden perusteella varoituksiakin oli annettu, eli on ihan perusteltua kyseenalaistaa niiden riittävyys irtisanomiseen. Ja vaikka kyseinen opiskelija olisikin valittanut opettajasta, irtisanominen sen takia on aika kohtuuton veto, kuten oikeudessa todettiinkin. Uutisen valossa näyttää kuitenkin siltä, että esihenkilö on käyttänyt tämän opiskelijan tilannetta kylmästi hyväkseen, vaikka todellisuudessa annettu palaute on voinut olla mitä tahansa harmistuneen puuskahduksen ja itkupotkuraivarien väliltä.
Opetettava asia oli opetussuunnitelmassa. Sitä ei laadi yksittäinen opettaja, vaan vaatimukset ovat osin koulukohtaisia, osin valtakunnallisia. Kaiken lisäksi suoritusta oli hylkäämässä toinenkin opettaja, mutta vain tälle yhdelle tuli asiasta seuraamuksia. Keskustelu siitä, millaisella mittarilla kukin mittaa, on siis aika sivuseikka, jos se manuaalimittarin hallinta oli kuitenkin tämän kurssin suorittamisen edellytys. Häkellyttävää on, että esihenkilö on selvästi asiaan perehtymättä syyttänyt opettajaa joistakin omista erityisvaatimuksista, vaikka vaatimukset olivat suoraan opetussuunnitelmasta. Sen noudattaminen on opettajalle velvollisuus! Irtisanomista voi, ja pitääkin, harkita pikemminkin silloin, kun sitä ei noudateta. Opettaja on selvästi ollut hankala tapaus, ei välttämättä koko työyhteisölle eikä edes opiskelijoille, mutta ainakin esihenkilölle. Hyvällä johtamisella tähänkin olisi voinut puuttua muilla tavoilla kuin jakelemalla epämääräisiä varoituksia ja äkkinäisellä irtisanomisella. Toivon, että hänen työtään valvoja johtoporras käsittelee asiaa riittävällä vakavuudella, jotta jatkossa tällaiset mielivaltaisuudet eivät toistu.
Artikkelissa kerrottiin, että opiskelijat halusivat tehdä valituksen kyseisestä opettajasta nimettömänä koska pelkäsivät valituksen vaikuttavan opintomenestykseen. Oppilaitos noudatti kantelijoiden toivetta.
Opiskelijat saavat yleensä antaa palautetta ja opintojaksojen kehittämisehdotuksia nimettömänäkin pelkäämättä että heitä siitä rangaistaisiin, se kuuluu normaaleihin koulutuskäytäntöihin. Mutta nykyisin amkit saavat rahoitusta mm. valmistuvien määrän ja heidän antamansa palautteen perusteella. Tämä johtaa helposti vääränlaiseen opiskelijoiden miellyttämiseen rahoituksen maksimoimiseksi osamisen kustannuksella. Tutkintotavoitteiden ja hyvän opiskelijapalautteen varmistamiseksi kaikki läpäisevät. Jotkut vaativat itselleen yksilöllisiä aikatauluja, suorituspolkuja ja jopa haluamansa arvosanan. Jos opettaja ei tähän taivu, arvatkaapa kenet johto syyllistä? Opiskelijat ovat oppineet käyttämään systeemiä hyväkseen ja valitukset lähtevät yleensä suoraan opettajien esimiehille ilman että ao, opettajaa edes ensin lähestytään. Huono arvosana koetaan henkilökohtaisena loukkauksena tai nöyryytyksenä eikä arviointina sen hetkisestä osaamisesta. Järjestelmä ihan itsessään tuottaa tätä, siksi sitä tulisi muuttaa.
Kun antaa aiheesta opetuksesta, kursseista ja ohjaajista / opettajista palautetta niin sen voi tehdä perustellusti ja ihan nimellään. Tässä valittaja kokeili kostaa opettajalle anonyymisti koska ei halunnut joutua selvittelemään asiaa henkilökohtaisesti. Jos valitus johtaa potkuihin niin kyllä asia täytyy ihan nimellä ja naamalla olla valmis käsittelemään läpi.
Eihän tässä sellaisesta ole kyse ollenkaan! Tässä ei ole ollut valituksia, vaan opiskelijapalautetta, joka usein annetaan ihan lähtökohtaisesti nimettömänä. Opiskelijat eivät hankkineet potkuja, vaan esihenkilö käytti palautetta omiin tarkoitusperiinsä. Oikeudessahan se juuri punnittiin ja todettiin, ettei kielteinen palaute ollut laadultaan eikä määrältään sellainen, että irtisanomista olisi voinut niillä perustella. Tämän viimeisenkään hylätyn opiskelijan palautteen sisällöstä ei ole mitään tietoa. Jos se olisi ollut ratkaisevaa, häntä olisi mahdollisesti kuultu oikeudessa, oikeus olisi ottanut siihen päätöksessään kantaa ja siitä olisi taatusti lehdessäkin kirjoitettu. Siksi on ihan aiheellista arvella että esihenkilö on käyttänyt tätä "palautetta" mielivaltaisesti, vaikka on jopa todennäköistä että hylätty opiskelija on ainoastaan tiedustellut mahdollisuuksistaan osallistua harjoitteluun, vaikka näyttö hylättiinkin.
Ehkä näinkin. Silti moni ei ymmärrä, miksi ihmeessä opiskelija valitti! Ei ollut aihetta valittaa edes nimettömänä.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko myös alkaa antamaan palautetta opiskelijoille, jos huomataan, että aines heikkenee. Ajoissa opiskelijoiden tietoon, että nyt on parannettava tulosta?
Vai muutetaanko jatkossa työelämän vaatimukset vastaamaan osaamista. Koskee kaikkia aloja.
Sitähän juuri kyseinen opettaja tainnut yrittää tehdä? Tulos: opiskelija vetää herneen nenään ja hankkii opettajalle potkut sen sijaan että kävisi kurssin uudelleen/harjoittelisi ja kehittäisi osaamistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iltalehden perusteella ei ole mitenkään selvää, että kyseinen hylätty opiskelija olisi varsinaisesti valittanut opettajasta. Hänhän on voinut esimerkiksi tiedustella uusimismahdollisuuksia tai korvaavuuksia, jotta voisi mennä harjoittelupaikkaansa, johon tuon kurssin suoritus ilmeisesti tarvittiin. Ei opiskelija ole välttämättä esittänyt mitään vaatimuksia. Hän on varmasti tiennyt, ettei ollut paikalla kun kyseinen asia on opetettu, eikä ole välttämättä edes kyseenalaistanut hylkyään mitenkään, vaikka olisikin koittanut järjestellä asioita niin, että pääsisi harjoitteluunsa. Tällainen tapaus on kuitenkin sopinut työnantajan edustajalle, joka on selvästikin halunnut opettajasta eroon, ja niinpä esihenkilö on tuonut asian opettajalle siten, että taas on tullut palautetta. Opettajahan ei saanut missään vaiheessa mitään yksilöityä tietoa näistä palautteista, joiden perusteella varoituksiakin oli annettu, eli on ihan perusteltua kyseenalaistaa niiden riittävyys irtisanomiseen. Ja vaikka kyseinen opiskelija olisikin valittanut opettajasta, irtisanominen sen takia on aika kohtuuton veto, kuten oikeudessa todettiinkin. Uutisen valossa näyttää kuitenkin siltä, että esihenkilö on käyttänyt tämän opiskelijan tilannetta kylmästi hyväkseen, vaikka todellisuudessa annettu palaute on voinut olla mitä tahansa harmistuneen puuskahduksen ja itkupotkuraivarien väliltä.
Opetettava asia oli opetussuunnitelmassa. Sitä ei laadi yksittäinen opettaja, vaan vaatimukset ovat osin koulukohtaisia, osin valtakunnallisia. Kaiken lisäksi suoritusta oli hylkäämässä toinenkin opettaja, mutta vain tälle yhdelle tuli asiasta seuraamuksia. Keskustelu siitä, millaisella mittarilla kukin mittaa, on siis aika sivuseikka, jos se manuaalimittarin hallinta oli kuitenkin tämän kurssin suorittamisen edellytys. Häkellyttävää on, että esihenkilö on selvästi asiaan perehtymättä syyttänyt opettajaa joistakin omista erityisvaatimuksista, vaikka vaatimukset olivat suoraan opetussuunnitelmasta. Sen noudattaminen on opettajalle velvollisuus! Irtisanomista voi, ja pitääkin, harkita pikemminkin silloin, kun sitä ei noudateta. Opettaja on selvästi ollut hankala tapaus, ei välttämättä koko työyhteisölle eikä edes opiskelijoille, mutta ainakin esihenkilölle. Hyvällä johtamisella tähänkin olisi voinut puuttua muilla tavoilla kuin jakelemalla epämääräisiä varoituksia ja äkkinäisellä irtisanomisella. Toivon, että hänen työtään valvoja johtoporras käsittelee asiaa riittävällä vakavuudella, jotta jatkossa tällaiset mielivaltaisuudet eivät toistu.
Artikkelissa kerrottiin, että opiskelijat halusivat tehdä valituksen kyseisestä opettajasta nimettömänä koska pelkäsivät valituksen vaikuttavan opintomenestykseen. Oppilaitos noudatti kantelijoiden toivetta.
Opiskelijat saavat yleensä antaa palautetta ja opintojaksojen kehittämisehdotuksia nimettömänäkin pelkäämättä että heitä siitä rangaistaisiin, se kuuluu normaaleihin koulutuskäytäntöihin. Mutta nykyisin amkit saavat rahoitusta mm. valmistuvien määrän ja heidän antamansa palautteen perusteella. Tämä johtaa helposti vääränlaiseen opiskelijoiden miellyttämiseen rahoituksen maksimoimiseksi osamisen kustannuksella. Tutkintotavoitteiden ja hyvän opiskelijapalautteen varmistamiseksi kaikki läpäisevät. Jotkut vaativat itselleen yksilöllisiä aikatauluja, suorituspolkuja ja jopa haluamansa arvosanan. Jos opettaja ei tähän taivu, arvatkaapa kenet johto syyllistä? Opiskelijat ovat oppineet käyttämään systeemiä hyväkseen ja valitukset lähtevät yleensä suoraan opettajien esimiehille ilman että ao, opettajaa edes ensin lähestytään. Huono arvosana koetaan henkilökohtaisena loukkauksena tai nöyryytyksenä eikä arviointina sen hetkisestä osaamisesta. Järjestelmä ihan itsessään tuottaa tätä, siksi sitä tulisi muuttaa.
Kun antaa aiheesta opetuksesta, kursseista ja ohjaajista / opettajista palautetta niin sen voi tehdä perustellusti ja ihan nimellään. Tässä valittaja kokeili kostaa opettajalle anonyymisti koska ei halunnut joutua selvittelemään asiaa henkilökohtaisesti. Jos valitus johtaa potkuihin niin kyllä asia täytyy ihan nimellä ja naamalla olla valmis käsittelemään läpi.
Eihän tässä sellaisesta ole kyse ollenkaan! Tässä ei ole ollut valituksia, vaan opiskelijapalautetta, joka usein annetaan ihan lähtökohtaisesti nimettömänä. Opiskelijat eivät hankkineet potkuja, vaan esihenkilö käytti palautetta omiin tarkoitusperiinsä. Oikeudessahan se juuri punnittiin ja todettiin, ettei kielteinen palaute ollut laadultaan eikä määrältään sellainen, että irtisanomista olisi voinut niillä perustella. Tämän viimeisenkään hylätyn opiskelijan palautteen sisällöstä ei ole mitään tietoa. Jos se olisi ollut ratkaisevaa, häntä olisi mahdollisesti kuultu oikeudessa, oikeus olisi ottanut siihen päätöksessään kantaa ja siitä olisi taatusti lehdessäkin kirjoitettu. Siksi on ihan aiheellista arvella että esihenkilö on käyttänyt tätä "palautetta" mielivaltaisesti, vaikka on jopa todennäköistä että hylätty opiskelija on ainoastaan tiedustellut mahdollisuuksistaan osallistua harjoitteluun, vaikka näyttö hylättiinkin.
Ehkä näinkin. Silti moni ei ymmärrä, miksi ihmeessä opiskelija valitti! Ei ollut aihetta valittaa edes nimettömänä.
Tuskin johto mitään olisi tehnyt, ellei opiskelija olisi valittanut. Olisiko johto edes tiennyt asiasta elle opiskelija olisi kertonut? Mene ja tiedä....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iltalehden perusteella ei ole mitenkään selvää, että kyseinen hylätty opiskelija olisi varsinaisesti valittanut opettajasta. Hänhän on voinut esimerkiksi tiedustella uusimismahdollisuuksia tai korvaavuuksia, jotta voisi mennä harjoittelupaikkaansa, johon tuon kurssin suoritus ilmeisesti tarvittiin. Ei opiskelija ole välttämättä esittänyt mitään vaatimuksia. Hän on varmasti tiennyt, ettei ollut paikalla kun kyseinen asia on opetettu, eikä ole välttämättä edes kyseenalaistanut hylkyään mitenkään, vaikka olisikin koittanut järjestellä asioita niin, että pääsisi harjoitteluunsa. Tällainen tapaus on kuitenkin sopinut työnantajan edustajalle, joka on selvästikin halunnut opettajasta eroon, ja niinpä esihenkilö on tuonut asian opettajalle siten, että taas on tullut palautetta. Opettajahan ei saanut missään vaiheessa mitään yksilöityä tietoa näistä palautteista, joiden perusteella varoituksiakin oli annettu, eli on ihan perusteltua kyseenalaistaa niiden riittävyys irtisanomiseen. Ja vaikka kyseinen opiskelija olisikin valittanut opettajasta, irtisanominen sen takia on aika kohtuuton veto, kuten oikeudessa todettiinkin. Uutisen valossa näyttää kuitenkin siltä, että esihenkilö on käyttänyt tämän opiskelijan tilannetta kylmästi hyväkseen, vaikka todellisuudessa annettu palaute on voinut olla mitä tahansa harmistuneen puuskahduksen ja itkupotkuraivarien väliltä.
Opetettava asia oli opetussuunnitelmassa. Sitä ei laadi yksittäinen opettaja, vaan vaatimukset ovat osin koulukohtaisia, osin valtakunnallisia. Kaiken lisäksi suoritusta oli hylkäämässä toinenkin opettaja, mutta vain tälle yhdelle tuli asiasta seuraamuksia. Keskustelu siitä, millaisella mittarilla kukin mittaa, on siis aika sivuseikka, jos se manuaalimittarin hallinta oli kuitenkin tämän kurssin suorittamisen edellytys. Häkellyttävää on, että esihenkilö on selvästi asiaan perehtymättä syyttänyt opettajaa joistakin omista erityisvaatimuksista, vaikka vaatimukset olivat suoraan opetussuunnitelmasta. Sen noudattaminen on opettajalle velvollisuus! Irtisanomista voi, ja pitääkin, harkita pikemminkin silloin, kun sitä ei noudateta. Opettaja on selvästi ollut hankala tapaus, ei välttämättä koko työyhteisölle eikä edes opiskelijoille, mutta ainakin esihenkilölle. Hyvällä johtamisella tähänkin olisi voinut puuttua muilla tavoilla kuin jakelemalla epämääräisiä varoituksia ja äkkinäisellä irtisanomisella. Toivon, että hänen työtään valvoja johtoporras käsittelee asiaa riittävällä vakavuudella, jotta jatkossa tällaiset mielivaltaisuudet eivät toistu.
Artikkelissa kerrottiin, että opiskelijat halusivat tehdä valituksen kyseisestä opettajasta nimettömänä koska pelkäsivät valituksen vaikuttavan opintomenestykseen. Oppilaitos noudatti kantelijoiden toivetta.
Opiskelijat saavat yleensä antaa palautetta ja opintojaksojen kehittämisehdotuksia nimettömänäkin pelkäämättä että heitä siitä rangaistaisiin, se kuuluu normaaleihin koulutuskäytäntöihin. Mutta nykyisin amkit saavat rahoitusta mm. valmistuvien määrän ja heidän antamansa palautteen perusteella. Tämä johtaa helposti vääränlaiseen opiskelijoiden miellyttämiseen rahoituksen maksimoimiseksi osamisen kustannuksella. Tutkintotavoitteiden ja hyvän opiskelijapalautteen varmistamiseksi kaikki läpäisevät. Jotkut vaativat itselleen yksilöllisiä aikatauluja, suorituspolkuja ja jopa haluamansa arvosanan. Jos opettaja ei tähän taivu, arvatkaapa kenet johto syyllistä? Opiskelijat ovat oppineet käyttämään systeemiä hyväkseen ja valitukset lähtevät yleensä suoraan opettajien esimiehille ilman että ao, opettajaa edes ensin lähestytään. Huono arvosana koetaan henkilökohtaisena loukkauksena tai nöyryytyksenä eikä arviointina sen hetkisestä osaamisesta. Järjestelmä ihan itsessään tuottaa tätä, siksi sitä tulisi muuttaa.
Kun antaa aiheesta opetuksesta, kursseista ja ohjaajista / opettajista palautetta niin sen voi tehdä perustellusti ja ihan nimellään. Tässä valittaja kokeili kostaa opettajalle anonyymisti koska ei halunnut joutua selvittelemään asiaa henkilökohtaisesti. Jos valitus johtaa potkuihin niin kyllä asia täytyy ihan nimellä ja naamalla olla valmis käsittelemään läpi.
Eihän tässä sellaisesta ole kyse ollenkaan! Tässä ei ole ollut valituksia, vaan opiskelijapalautetta, joka usein annetaan ihan lähtökohtaisesti nimettömänä. Opiskelijat eivät hankkineet potkuja, vaan esihenkilö käytti palautetta omiin tarkoitusperiinsä. Oikeudessahan se juuri punnittiin ja todettiin, ettei kielteinen palaute ollut laadultaan eikä määrältään sellainen, että irtisanomista olisi voinut niillä perustella. Tämän viimeisenkään hylätyn opiskelijan palautteen sisällöstä ei ole mitään tietoa. Jos se olisi ollut ratkaisevaa, häntä olisi mahdollisesti kuultu oikeudessa, oikeus olisi ottanut siihen päätöksessään kantaa ja siitä olisi taatusti lehdessäkin kirjoitettu. Siksi on ihan aiheellista arvella että esihenkilö on käyttänyt tätä "palautetta" mielivaltaisesti, vaikka on jopa todennäköistä että hylätty opiskelija on ainoastaan tiedustellut mahdollisuuksistaan osallistua harjoitteluun, vaikka näyttö hylättiinkin.
Todistajana esiintynyt kampuksen rehtori kertoi, että ammattikorkeakoulu-uudistuksen myötä rahoitus muuttui ja piti saada opiskelijoita. Rehtori myönsi aineksen olevan hänen kampuksellaan ehkä heikompaa kuin muualla, mutta kriteerit eivät voi kuitenkaan olla alempia.
Rehtorin mielestä lehtori oli napakka, vaativa, asiallinen ja oppilaiden tavoitettavissa oleva.
Kampuksen yksikön johtaja totesi osan opiskelijoista pitäneen lehtoria huippuhyvänä ja osa koki tulleensa nolatuksi. Johtaja mainitsi opiskelijoilta tulleen kommenttia, että vaihtavat opiskelupaikkaa, mikäli tilanne ei muutu. Tämän jälkeen johtoportaassa päädyttiin lehtorin irtisanomiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko myös alkaa antamaan palautetta opiskelijoille, jos huomataan, että aines heikkenee. Ajoissa opiskelijoiden tietoon, että nyt on parannettava tulosta?
Vai muutetaanko jatkossa työelämän vaatimukset vastaamaan osaamista. Koskee kaikkia aloja.Sitähän juuri kyseinen opettaja tainnut yrittää tehdä? Tulos: opiskelija vetää herneen nenään ja hankkii opettajalle potkut sen sijaan että kävisi kurssin uudelleen/harjoittelisi ja kehittäisi osaamistaan.
Näitä ns. tuloksia on varmasti muuallakin!
miksei hoijaja liitot puutu tähän epäkohtaan juuri tästä osaamattomuudesta teitä arvostellaan mutta taitaa olla niin että juuri valittajan kaltaiset osaamattomat laiskat narsistit hakeutuvat liittojen toimijoiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iltalehden perusteella ei ole mitenkään selvää, että kyseinen hylätty opiskelija olisi varsinaisesti valittanut opettajasta. Hänhän on voinut esimerkiksi tiedustella uusimismahdollisuuksia tai korvaavuuksia, jotta voisi mennä harjoittelupaikkaansa, johon tuon kurssin suoritus ilmeisesti tarvittiin. Ei opiskelija ole välttämättä esittänyt mitään vaatimuksia. Hän on varmasti tiennyt, ettei ollut paikalla kun kyseinen asia on opetettu, eikä ole välttämättä edes kyseenalaistanut hylkyään mitenkään, vaikka olisikin koittanut järjestellä asioita niin, että pääsisi harjoitteluunsa. Tällainen tapaus on kuitenkin sopinut työnantajan edustajalle, joka on selvästikin halunnut opettajasta eroon, ja niinpä esihenkilö on tuonut asian opettajalle siten, että taas on tullut palautetta. Opettajahan ei saanut missään vaiheessa mitään yksilöityä tietoa näistä palautteista, joiden perusteella varoituksiakin oli annettu, eli on ihan perusteltua kyseenalaistaa niiden riittävyys irtisanomiseen. Ja vaikka kyseinen opiskelija olisikin valittanut opettajasta, irtisanominen sen takia on aika kohtuuton veto, kuten oikeudessa todettiinkin. Uutisen valossa näyttää kuitenkin siltä, että esihenkilö on käyttänyt tämän opiskelijan tilannetta kylmästi hyväkseen, vaikka todellisuudessa annettu palaute on voinut olla mitä tahansa harmistuneen puuskahduksen ja itkupotkuraivarien väliltä.
Opetettava asia oli opetussuunnitelmassa. Sitä ei laadi yksittäinen opettaja, vaan vaatimukset ovat osin koulukohtaisia, osin valtakunnallisia. Kaiken lisäksi suoritusta oli hylkäämässä toinenkin opettaja, mutta vain tälle yhdelle tuli asiasta seuraamuksia. Keskustelu siitä, millaisella mittarilla kukin mittaa, on siis aika sivuseikka, jos se manuaalimittarin hallinta oli kuitenkin tämän kurssin suorittamisen edellytys. Häkellyttävää on, että esihenkilö on selvästi asiaan perehtymättä syyttänyt opettajaa joistakin omista erityisvaatimuksista, vaikka vaatimukset olivat suoraan opetussuunnitelmasta. Sen noudattaminen on opettajalle velvollisuus! Irtisanomista voi, ja pitääkin, harkita pikemminkin silloin, kun sitä ei noudateta. Opettaja on selvästi ollut hankala tapaus, ei välttämättä koko työyhteisölle eikä edes opiskelijoille, mutta ainakin esihenkilölle. Hyvällä johtamisella tähänkin olisi voinut puuttua muilla tavoilla kuin jakelemalla epämääräisiä varoituksia ja äkkinäisellä irtisanomisella. Toivon, että hänen työtään valvoja johtoporras käsittelee asiaa riittävällä vakavuudella, jotta jatkossa tällaiset mielivaltaisuudet eivät toistu.
Artikkelissa kerrottiin, että opiskelijat halusivat tehdä valituksen kyseisestä opettajasta nimettömänä koska pelkäsivät valituksen vaikuttavan opintomenestykseen. Oppilaitos noudatti kantelijoiden toivetta.
Opiskelijat saavat yleensä antaa palautetta ja opintojaksojen kehittämisehdotuksia nimettömänäkin pelkäämättä että heitä siitä rangaistaisiin, se kuuluu normaaleihin koulutuskäytäntöihin. Mutta nykyisin amkit saavat rahoitusta mm. valmistuvien määrän ja heidän antamansa palautteen perusteella. Tämä johtaa helposti vääränlaiseen opiskelijoiden miellyttämiseen rahoituksen maksimoimiseksi osamisen kustannuksella. Tutkintotavoitteiden ja hyvän opiskelijapalautteen varmistamiseksi kaikki läpäisevät. Jotkut vaativat itselleen yksilöllisiä aikatauluja, suorituspolkuja ja jopa haluamansa arvosanan. Jos opettaja ei tähän taivu, arvatkaapa kenet johto syyllistä? Opiskelijat ovat oppineet käyttämään systeemiä hyväkseen ja valitukset lähtevät yleensä suoraan opettajien esimiehille ilman että ao, opettajaa edes ensin lähestytään. Huono arvosana koetaan henkilökohtaisena loukkauksena tai nöyryytyksenä eikä arviointina sen hetkisestä osaamisesta. Järjestelmä ihan itsessään tuottaa tätä, siksi sitä tulisi muuttaa.
Kun antaa aiheesta opetuksesta, kursseista ja ohjaajista / opettajista palautetta niin sen voi tehdä perustellusti ja ihan nimellään. Tässä valittaja kokeili kostaa opettajalle anonyymisti koska ei halunnut joutua selvittelemään asiaa henkilökohtaisesti. Jos valitus johtaa potkuihin niin kyllä asia täytyy ihan nimellä ja naamalla olla valmis käsittelemään läpi.
Eihän tässä sellaisesta ole kyse ollenkaan! Tässä ei ole ollut valituksia, vaan opiskelijapalautetta, joka usein annetaan ihan lähtökohtaisesti nimettömänä. Opiskelijat eivät hankkineet potkuja, vaan esihenkilö käytti palautetta omiin tarkoitusperiinsä. Oikeudessahan se juuri punnittiin ja todettiin, ettei kielteinen palaute ollut laadultaan eikä määrältään sellainen, että irtisanomista olisi voinut niillä perustella. Tämän viimeisenkään hylätyn opiskelijan palautteen sisällöstä ei ole mitään tietoa. Jos se olisi ollut ratkaisevaa, häntä olisi mahdollisesti kuultu oikeudessa, oikeus olisi ottanut siihen päätöksessään kantaa ja siitä olisi taatusti lehdessäkin kirjoitettu. Siksi on ihan aiheellista arvella että esihenkilö on käyttänyt tätä "palautetta" mielivaltaisesti, vaikka on jopa todennäköistä että hylätty opiskelija on ainoastaan tiedustellut mahdollisuuksistaan osallistua harjoitteluun, vaikka näyttö hylättiinkin.
Todistajana esiintynyt kampuksen rehtori kertoi, että ammattikorkeakoulu-uudistuksen myötä rahoitus muuttui ja piti saada opiskelijoita. Rehtori myönsi aineksen olevan hänen kampuksellaan ehkä heikompaa kuin muualla, mutta kriteerit eivät voi kuitenkaan olla alempia.
Rehtorin mielestä lehtori oli napakka, vaativa, asiallinen ja oppilaiden tavoitettavissa oleva.
Kampuksen yksikön johtaja totesi osan opiskelijoista pitäneen lehtoria huippuhyvänä ja osa koki tulleensa nolatuksi. Johtaja mainitsi opiskelijoilta tulleen kommenttia, että vaihtavat opiskelupaikkaa, mikäli tilanne ei muutu. Tämän jälkeen johtoportaassa päädyttiin lehtorin irtisanomiseen.
Lähde edelliseen oli siis edellen tämä
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mutta olen luokkani parhaimpia kiitettävin arvosanoin, mutta tuo manuaalinen mittaaminen on silti itselle tosi vaikeaa!
Vähän sivusta siis, mutta joku kuitenkin hymähtää että hoitajat ovat tyhmiä saappaita.
Manuaallisen verenpainemittarin käyttö on simppeliä, tarvitaan ainoastaan hyvä kuulo, et kuulee ne heikoimmatkin sydänäänet, ei siinä muuta haastavaa olekkaan.
Alue: Aihe vapaa
Opiskelijat saavat yleensä antaa palautetta ja opintojaksojen kehittämisehdotuksia nimettömänäkin pelkäämättä että heitä siitä rangaistaisiin, se kuuluu normaaleihin koulutuskäytäntöihin. Mutta nykyisin amkit saavat rahoitusta mm. valmistuvien määrän ja heidän antamansa palautteen perusteella. Tämä johtaa helposti vääränlaiseen opiskelijoiden miellyttämiseen rahoituksen maksimoimiseksi osamisen kustannuksella. Tutkintotavoitteiden ja hyvän opiskelijapalautteen varmistamiseksi kaikki läpäisevät. Jotkut vaativat itselleen yksilöllisiä aikatauluja, suorituspolkuja ja jopa haluamansa arvosanan. Jos opettaja ei tähän taivu, arvatkaapa kenet johto syyllistä? Opiskelijat ovat oppineet käyttämään systeemiä hyväkseen ja valitukset lähtevät yleensä suoraan opettajien esimiehille ilman että ao, opettajaa edes ensin lähestytään. Huono arvosana koetaan henkilökohtaisena loukkauksena tai nöyryytyksenä eikä arviointina sen hetkisestä osaamisesta. Järjestelmä ihan itsessään tuottaa tätä, siksi sitä tulisi muuttaa.