Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

HS jutussa sanotaan, että suuret ikäluokat ovat ovat päässeet nauttimaan

Vierailija
05.08.2022 |

HS jutussa sanotaan, että suuret ikäluokat ovat ovat päässeet nauttimaan. Tämä on väärä asenne. Ikäänkuin ns suuret ikäluokat ja vähän sen jälkeenkin syntyneet olisivat vain löhöilleet sikarit hampaissa ja konjakkia siemaillen katselleet vierestä, kun omaisuus kasvaa itsestään. Totuus on se, että sen omaisuuden eteen on tehty lujasti töitä. Kaikki tietävät, että into työhön on laskemaan päin ja nuorten arvot ovat erilaiset. Harva nuori nykyään painaa esim koko kesäloman töitä ja tämähän aivan viime uutisten mukaan selittää osaltaan sairaaloiden sijaispulaa. https://www.hs.fi/talous/art-2000008972636.html

Kommentit (989)

Vierailija
601/989 |
06.08.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä olen ihmetellyt, että minun ja puolisoni isovanhemmat (syntyneet ennen sotia) ovat käyneet ehkä juuri kansakoulun ja tehneet töitä pienipalkkaisissa duunariammateissa, mutta silti he ovat rakentaneet itse omakotitalot ja mökit järven rannoille. Lainat maksettu nopeasti pois. Varmasti köyhääkin on ollut ja elintaso pienempi, mutta se on voinut siihen aikaan olla sitä tavallista elintasoa, sillä ei ollut kaikkea sitä, mitä nykyään ja nykyajan vaatimuksia.

Sitten taas vanhempamme (50-60-luvuilla syntyneet) ovat vain menneet töihin, tosin duunaritehtäviin ja omistustalot/-asunnot ostettu tai peritty. Lainan maksamiseen on kuitenkin mennyt jo kauemmin.

Me taas olemme yliopistokoulutettuja ja tuntuu mahdottomalta ostaa ikinä (perhe)asuntoa. Ainakaan nykyisestä kotikunnastamme. Mutta olemmehan kuitenkin päätyneet työelämään paljon vanhempina kuin vanhempamme ja isovanhempamme. Ja palkkamme tulee olemaan isompi kuin vanhemmillamme.

No, mutta ei mua nyt ihan hirveästi haittaa, että mulla ei ole mahdollisuutta saada sitä kaikkea, mitä heillä on ollut tai ainakaan yhtä nopeasti. Se on kuitenkin vain rahaa ja materiaa.

Näin se on. Mielestäni on ihan aiheellista ihmetellä, miten ennen duunarit pystyi siihen, mihin nyt ei pysty edes akateemiset. Mikä muuttui ja miksi? Voiko asialle tehdä jotain? Se ei kuitenkaan kannusta yrittämään kun tuntuu että se yrittäminen ei johda mihinkään.

Tehdään pienempiä ja vaatimattomia asuntoja. Rakennusmateriaalina käytetään halpoja materiaaleja, lastulevyä, muovia jne.

Ennen oli Arava-asunnot, joiden mteriaalien käyttöä säännösteltiin ja valvottiin.

Vielä tuonne 90-luvulle saakka talopaketit olivat vaatimattomia ja pinta-ala 70-80m2 yleensä 3h +k, nyt myydyt talopaketit ovat laitanaan yli 135m2 ja vielä useampi wc, autokatokset, varastot jne.

Vähän ontuu. 1970-luvulla rakennetut kerrostaloasunnot ovat isoja ja järkevän mallisia. Kolmio 62-68 neliötä. Kunnon keittiö.

Uudet taas pikku kopperoita. Pinta-ala 45neliötä. Hyvä kun sinne makuuhuoneisiin mahtuu edes sänky. Keittiö on olohuoneen yhteydessä ja tila niin pieni että pitää valita haluaako sohvan vai ruokapöydän. Hp kumminkin 300 000e.

Kaikki 70-luvulla rakennetut kolmiot, jotka tiedän ovat tyypillisesti 73-78m2

Vanhempani asuvat nyt eläkkeellä 70-luvulla valmistuneessa 63m2 kaksiossa.

Kaikki ei ole kaikki.

Esim stadissa missä elin 21 ensimmäistä vuottani saattoi yksiö olla 16-32m2, kaksio 30-45m2 ja kolmiot lähti 52 neliöstä! Kukaan tuntemani perhe lapsilukumäärästä riippumatta ei asunut kolmiota isommassa. Tuossa 16m2 yksiössäkin asui 3 henkeä, yhteisvessa oli rappukäytävässä

Sellaisessa 3h/52m2 asuin teini-ikäni.

Etuovi.comin haulla löytyy tällä hetkellä 1354 vuosina 1970-1979 rakennettua kerrostalo-kolmiota.

Niistä 20 eli noin 1.5% on 60m2 tai sen alle.

Vielä 80-luvulle saakka rakennustuotantoa ja materiaalien käyttöä sääteli Arava-lainsäädäntö, jota suurin osa oli rajennustuotannossa.

3h ja keittiö 70-75m2 oli oikeutettu 2-3 lapsen lapsiperhe, jos oli vain yksi lapsi, neliömäärä pieneni huomattavasti ja ilman lapsia neliöt paljon vähemmän.

Se onkin ollut ihan järkevä systeemi. Nyt isot perheasunnot on kiven alla, koska ne alkuperäiset omistajat ei henno luopua niistä ja uusia ei rakenneta.

Vierailija
602/989 |
06.08.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Qwerty111 kirjoitti:

Unohdit mainita että ennen sai kaikki halvemmalla ja nyt saa nauttia suurista voitoista. Itse en todennäköisesti pääse nauttimaan edes eläkkeestä, koska joudun tekemään niin vanhaksi töitä. Ainoa eläke mistä pääsen nauttimaan on todennäköisesti sairaseläke!

Ennen myös palkat olivat paljon pienemmät ja rahaa oli vähemmän. Ostovoima on kasvanut huikeasti ja jatkuvasti sitten suurten ikäluokkien nuoruuden.

"Ennen palkast olivat pienemmät" <- unohtui mainita, että silloisella pienemmällä palkalla sai paljon enemmän kuin nykyään.

No miten sen ottaa. Tavallinen televisio saattoi maksaa 1-2 kuukauden palkan. Nyt sellaisen saa 1-2 viikon palkalla.

Auton sai kuukauden palkalla ja nykyään auton ostamiseen tarvitaan noin vuoden palkka.

Elektroniikan hinnat on kovin huono esimerkki ostovoimasta, koska kehityksen nyötä niiden arvo ei ole enää yhtä korkea kuin aiemmin.

Melkoinen kehäpäätelmä, että jos jotain saa nyt halvemmslla se ei enää ole enää yhtä arvokasta kuin ennen. Kuitenkin sen käyttöarvo on jopa isompi kuin ennen ja silti sen saa halvemmalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
603/989 |
06.08.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli katkerana boomereita kadehtii se, jonka rahkeet ei riitä opiskeluun. Nyt kaikki voivat opiskella niin pitkälle kuin haluavat, jos motivaatio ja äly riittää. Kaikkein helpoimmat työt poistuu automatisoitumisen myötä.

Nykyään työttömillä on tutkinto. Koulutus ei auta nykypäivänä.

Tämä! Puolisolla on 2-3 tutkintoa, mutta eipä vain ole töitä saanut. Tässä sitä kituutetaan yksillä tuloilla.

Suomessa on vallalla edelleen jämähtäminen paikoilleen. Ei osata eikä ainakaan haluta muuttaa työn perässä mihinkään. 

Tarkoitatko, että minun pitäisi luopua työstäni, jotta voisimme muuttaa, jonka jälkeen saisimme etsiä MOLEMMAT töitä?

Siks toisekseen en haluaisi muuttaa kauaksi ikääntyvistä vanhemmistani, koska he tulevat tarvitsemaan apuani jatkossa entistä enemmän.

Jos muualta molemmille töitä löytyy, hyvin voitte muuttaa. Ei kaikilla vanhuksilla edes ole lapsia, joten yhteiskunta auttaa. Puolisosi voi hakea myös muita kuin oman alansa töitä, jos oikeasti haluaa töissä käydä. Tiedän parikin töissä käyvää vaimoa, jotka haluaisivat olla kotirouvia. Se voi olla oikeasti puolisosikin unelma. Jos puolisosi olisi yh-äiti, hän työllistyisi, sillä hän olisi valmis ottamaan vastaan mitä vain töitä ja perhe olisi pakko elättää.

Vierailija
604/989 |
06.08.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Qwerty111 kirjoitti:

Unohdit mainita että ennen sai kaikki halvemmalla ja nyt saa nauttia suurista voitoista. Itse en todennäköisesti pääse nauttimaan edes eläkkeestä, koska joudun tekemään niin vanhaksi töitä. Ainoa eläke mistä pääsen nauttimaan on todennäköisesti sairaseläke!

Ennen myös palkat olivat paljon pienemmät ja rahaa oli vähemmän. Ostovoima on kasvanut huikeasti ja jatkuvasti sitten suurten ikäluokkien nuoruuden.

"Ennen palkast olivat pienemmät" <- unohtui mainita, että silloisella pienemmällä palkalla sai paljon enemmän kuin nykyään.

No miten sen ottaa. Tavallinen televisio saattoi maksaa 1-2 kuukauden palkan. Nyt sellaisen saa 1-2 viikon palkalla.

Auton sai kuukauden palkalla ja nykyään auton ostamiseen tarvitaan noin vuoden palkka.

Elektroniikan hinnat on kovin huono esimerkki ostovoimasta, koska kehityksen nyötä niiden arvo ei ole enää yhtä korkea kuin aiemmin.

Melkoinen kehäpäätelmä, että jos jotain saa nyt halvemmslla se ei enää ole enää yhtä arvokasta kuin ennen. Kuitenkin sen käyttöarvo on jopa isompi kuin ennen ja silti sen saa halvemmalla.

Sen saa halvemmalla, koska sen valmistaminen on halvempaa. Tekniikka on kehittynyt myös ja etenkin tehtaissa. Toki siellä tehtaassa on nyt vähemmän porukkaa töissä

Vierailija
605/989 |
06.08.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään eletään kädestä suuhun ja isolla velkarahalla, kun boomereiden aikana piti säästää ja kituuttaen elää. Nyt hoetaan vain, että YOLO, eikä huolta huomisesta.

No ei millään ole mitään väliä. Nauti sinäkin elämästä ja löysää pipoa.

Nykypolvet jättää kaiken yhteiskunnan maksettavaksi, kun boomerit elää omilla rahoillaan.

Eläkkeitä maksetaan 25 miljardia nyt eläkkeelle oleville nyt työssäkäyvien palkoista. Nyt eläkkeellä olevat maksoivat eläkemaksua vain 5 % palkasta, kun nyt se on 25% palkasta.

 

No ei ole sitten paljon eläkemaksu noussut jos ennen oli 5% ja nyt on 7,15-8.65% palkasta. Miksi yrität väittää että olisi 25% palkasta? Työnantaja suurimman potin maksaa. 

"Yksityisalojen eläkemaksusta työntekijän osuus on alle 53-vuotiailla ja 63 vuotta täyttäneillä työntekijöillä 7,15 prosenttia ja 53–62-vuotiailla 8,65 prosenttia. Työnantajan maksuosuus on keskimäärin 16,95 prosenttia."(Lähde YLE).

Eli yhteensä 25%, kun ennen oli 5 % ja tuota 5% maksoi työnantaja.

Tuo 5% eläkevak.maksu oli 60-luvulla, kun eläkelaki tuli voimaan ja suuri määrä jäi kerralla työeläkkeelle, joiden eläke rahoitettiin verovaroista, kun ei ollut rahastoja.

Työntekijän eläkevak. maksu on ollut jo vuosikymmeniä vakaa ja maksua peritty 22-25% maksetuista palkoista.

Työntekijän palkasta perittävä eläkevak. on tulonsiirto työnantajalle, joka hyvitetään verotuksessa, eikä se myöskään kerrytä eläkettä.

Tässä tilasto eläkevak. maksuista alkaen 60-luvulta, tähän päivään asti.

https://www.tyoelakelakipalvelu.fi/telp-publishing/vepa/document.faces?…

Vierailija
606/989 |
06.08.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Qwerty111 kirjoitti:

Unohdit mainita että ennen sai kaikki halvemmalla ja nyt saa nauttia suurista voitoista. Itse en todennäköisesti pääse nauttimaan edes eläkkeestä, koska joudun tekemään niin vanhaksi töitä. Ainoa eläke mistä pääsen nauttimaan on todennäköisesti sairaseläke!

Ennen myös palkat olivat paljon pienemmät ja rahaa oli vähemmän. Ostovoima on kasvanut huikeasti ja jatkuvasti sitten suurten ikäluokkien nuoruuden.

"Ennen palkast olivat pienemmät" <- unohtui mainita, että silloisella pienemmällä palkalla sai paljon enemmän kuin nykyään.

No miten sen ottaa. Tavallinen televisio saattoi maksaa 1-2 kuukauden palkan. Nyt sellaisen saa 1-2 viikon palkalla.

Auton sai kuukauden palkalla ja nykyään auton ostamiseen tarvitaan noin vuoden palkka.

Elektroniikan hinnat on kovin huono esimerkki ostovoimasta, koska kehityksen nyötä niiden arvo ei ole enää yhtä korkea kuin aiemmin.

Vai sai auton kuukauden palkalla?

No ei ainakaan uutta autoa.

Jopa Lada maksoi 70-80-lukujen taitteessa lähes 30000mk

Duunarin palkat oli ehkä 1/10 tai vähän enemmän tuosta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
607/989 |
06.08.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli katkerana boomereita kadehtii se, jonka rahkeet ei riitä opiskeluun. Nyt kaikki voivat opiskella niin pitkälle kuin haluavat, jos motivaatio ja äly riittää. Kaikkein helpoimmat työt poistuu automatisoitumisen myötä.

Nykyään työttömillä on tutkinto. Koulutus ei auta nykypäivänä.

Tämä! Puolisolla on 2-3 tutkintoa, mutta eipä vain ole töitä saanut. Tässä sitä kituutetaan yksillä tuloilla.

Suomessa on vallalla edelleen jämähtäminen paikoilleen. Ei osata eikä ainakaan haluta muuttaa työn perässä mihinkään. 

Tarkoitatko, että minun pitäisi luopua työstäni, jotta voisimme muuttaa, jonka jälkeen saisimme etsiä MOLEMMAT töitä?

Siks toisekseen en haluaisi muuttaa kauaksi ikääntyvistä vanhemmistani, koska he tulevat tarvitsemaan apuani jatkossa entistä enemmän.

Jos muualta molemmille töitä löytyy, hyvin voitte muuttaa. Ei kaikilla vanhuksilla edes ole lapsia, joten yhteiskunta auttaa. Puolisosi voi hakea myös muita kuin oman alansa töitä, jos oikeasti haluaa töissä käydä. Tiedän parikin töissä käyvää vaimoa, jotka haluaisivat olla kotirouvia. Se voi olla oikeasti puolisosikin unelma. Jos puolisosi olisi yh-äiti, hän työllistyisi, sillä hän olisi valmis ottamaan vastaan mitä vain töitä ja perhe olisi pakko elättää.

No Höpöhöpö. Menee molempien kalliit koulutukset hukkaan ja vanhemmat viruu yksinään vanhainkodissa koska lapset on jossain hevonkuusessa. Mutta ainakin päästään sitten pöyristelemään kun vanhempien luona ei kukaan koskaan käy.

Vierailija
608/989 |
06.08.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mahtaako "kovaa työtä" tekevät nyt ruikuttavat maisterit edes tietää, mikä in kellokalle? Miten se hyvä palkka määräytyi?

Totta on että tehdasduunari urakalla hankki paremmin kuin se keskikoulun käynyt pyntätty typykkä toimistossa touhuillessaan kalkkeeripapereiden kanssa.

Suurissa ikäluokissa löytyy kaikkia, ministereistä kartanonherroihin, pohjois- karjalasta lähteneisiin duunareihin. Kuka kehittyi hyväpalkkaiseksi duunariksi, joku väsäsi aputöissä huonolla palkalla ikänsä kun ei Ollut kädentaitoja muttei lapsuudenkodissa annettu muitakaan mahdollisuuksia, vaikkapa koulunkäyntiin.

Moni maaltamuuttanut sortui alkoholiin eikä lapsensa pääse kehumaan kun isä talon rakensi, se helpolla päässyt boomeri.

Kellokortit on nykyisinkin käytössä melkein joka paikassa. Lisäksi monissa työpaikoissa menee viikossa ainakin yksi työtunti siihen saamarin työaikaseurannan kirjaamiseen. Eli siis kyllä tiedetään. Se tehdään vain nykyisin itse. Kellokorttiin maistereilla riittää sentään vain sisään ulos. Lounaskin olisi leimavaihtoehto, mutta monet viettää sen lounasajankin töitä tehden. Muuten päivä venyy pitkälle iltaan. Ja se taas ei toimi, koska lapset on haettava viideltä päiväkodista.

Jos jotain jää kesken, niin onneksi koneen voi ottaa kotiin ja jatkaa sitten kotona sitä työpäivää.

Eli nykyihminen ei tiedä mikä "kellokalle" on. Se ei tosiaankaan ole sama kuin "kellokortti"

Noita kellokalleja oli lähinnä sellaisissa työpaikoissa, joissa palkka kasvoi tuloksen mukaan. Esimerkiksi ompelimoissa, joissa työnopeuden lisääntyessä kellokalle kävi aina uudelleen kellottamassa työhön kuluvan ajan etteivät urakkapalkat nousseet liian korkeiksi. Nykyään tämä työ on hyvin usein siirretty halvempien palkkojen maihin.

Eräs nykyaikainen muoto "kellotetusta työstä" on siivous, jossa käsketään tekemään neljän tunnin työmäärä parin tunnin palkalla.

Vanhan kansan työmäärästä kertoo parhaiten se, että suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle odotettiin vapautuvia työpaikkoja. Työpaikkoja ei tullut, koska suurten ikäluokkien työtehtävät siirrettiin  jäljelle jääville työntekijöille. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
609/989 |
06.08.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä seurasin vierestä, kun vanhemmat rakensivat omakotitalon. Ostivat nk.rakennuspuut pystyyn, kaatoivat, karsivat ja vuokrasivat sahan, jolla sahattiin laudat. Kaikki tehtiin itse, muurari kävi ja sähkömies, mutta kaikki muu itse. Me lapset oltiin illat ja viikonloput rakennuksella mukana. Ja sama juttu oli koko kadunpätkällä. Into oli kova, vuokratonteille rakennettiin. Puhun 1970-luvun alkuvuosista.

Nyt talo on myynnissä hp.78.000. Pikkukaupunki. Ei ole kyselijöitä näkynyt.

Näin on. Hartiapankilla monet rakensivat, sillä se oli ainoa mahdollisuus saada oma koti. Ei ole nykyihmisestä sellaiseen urakkaan.

Jos tuo hartiapankkirakrntaminen olisi ollut ainoa keino saada oma koti, niin miksi suuri osa omistusasunnoista oli ja on kerrostaloissa? Kerrostaloa kun aika harva rakentaa hartiapankilla.

Kyllä nekin rakennettiin ihan itse. Tulevat omistajat oli aina viikonloppuisin aamusta yöhön työssä. Lapset kantoi tavaroita ja vaimot keitteli kahvia ja soppaa retkikeittimillä tulevan grillikatoksen paikalla. Eikä valitettu.

Että sellainen iltasatu keskellä oäivää.

Älä tietämättömänä höpötä saduista. Olen synt. 1950 ja veljeni 1952. Siinä 60-65luvulla olimme me ja muutkin sukulaisten ja tuttavien lapset jatkuvasti jonkun talonrakennustalkoissa. Siellä oli juuri noin kun ed. kirjoittaja kertoi. Jotkut sukulaiset ja tuttavat ostivat aravalainan turvin kerrostalosta osakkeen, yleensä kaksion tuolloin, vaikka lapsiakin oli. Aivan normaalia, että kaikki kynnelle kykenevät lapset olivat mukana talkoissa ja tekivät kevyempää hommaa nk. hanslankarin hommaa "vie mennessäs ja tuo tullessas"-tyyliin. 

Luetun ymmärtäminen?

Oliko kyse KERROSTALON rakentamisesta?

Vierailija
610/989 |
06.08.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli katkerana boomereita kadehtii se, jonka rahkeet ei riitä opiskeluun. Nyt kaikki voivat opiskella niin pitkälle kuin haluavat, jos motivaatio ja äly riittää. Kaikkein helpoimmat työt poistuu automatisoitumisen myötä.

Nykyään työttömillä on tutkinto. Koulutus ei auta nykypäivänä.

Tämä! Puolisolla on 2-3 tutkintoa, mutta eipä vain ole töitä saanut. Tässä sitä kituutetaan yksillä tuloilla.

Jos haluaa omalle alalleen työllistyä, on hakualueena koko maa.

Jos haluaa pysyä puolison kyljessä ja työllistyä, hakee muitakin kuin oman alan töitä. Henkilökohtaiseksi avustajaksi pääsee ilman koulutusta ja töitä on.

Eipä ole löytynyt miltään alalta.

Jotkut eivät näköjään mitenkään ymmärrä, että jos työpaikkoja on x ja työttömiä 10x niin kaikki eivät voi mitenkään työllistyä.

Sitten vielä kun työnantajat palkkaavat mieluummin työpaikan vaihtajan kuin

työttömän, niin edes se 10% työttömistä ei työllisty.

Onko se puoliso marssinut tehtaan ovista sisään kysymään? Se on paras tapa ollut aina.

Toi on toiminut viimeksi joskus yli 40 vuotta sitten,

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
611/989 |
06.08.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mahtaako "kovaa työtä" tekevät nyt ruikuttavat maisterit edes tietää, mikä in kellokalle? Miten se hyvä palkka määräytyi?

Totta on että tehdasduunari urakalla hankki paremmin kuin se keskikoulun käynyt pyntätty typykkä toimistossa touhuillessaan kalkkeeripapereiden kanssa.

Suurissa ikäluokissa löytyy kaikkia, ministereistä kartanonherroihin, pohjois- karjalasta lähteneisiin duunareihin. Kuka kehittyi hyväpalkkaiseksi duunariksi, joku väsäsi aputöissä huonolla palkalla ikänsä kun ei Ollut kädentaitoja muttei lapsuudenkodissa annettu muitakaan mahdollisuuksia, vaikkapa koulunkäyntiin.

Moni maaltamuuttanut sortui alkoholiin eikä lapsensa pääse kehumaan kun isä talon rakensi, se helpolla päässyt boomeri.

Kellokortit on nykyisinkin käytössä melkein joka paikassa. Lisäksi monissa työpaikoissa menee viikossa ainakin yksi työtunti siihen saamarin työaikaseurannan kirjaamiseen. Eli siis kyllä tiedetään. Se tehdään vain nykyisin itse. Kellokorttiin maistereilla riittää sentään vain sisään ulos. Lounaskin olisi leimavaihtoehto, mutta monet viettää sen lounasajankin töitä tehden. Muuten päivä venyy pitkälle iltaan. Ja se taas ei toimi, koska lapset on haettava viideltä päiväkodista.

Jos jotain jää kesken, niin onneksi koneen voi ottaa kotiin ja jatkaa sitten kotona sitä työpäivää.

Eli nykyihminen ei tiedä mikä "kellokalle" on. Se ei tosiaankaan ole sama kuin "kellokortti"

Noita kellokalleja oli lähinnä sellaisissa työpaikoissa, joissa palkka kasvoi tuloksen mukaan. Esimerkiksi ompelimoissa, joissa työnopeuden lisääntyessä kellokalle kävi aina uudelleen kellottamassa työhön kuluvan ajan etteivät urakkapalkat nousseet liian korkeiksi. Nykyään tämä työ on hyvin usein siirretty halvempien palkkojen maihin.

Eräs nykyaikainen muoto "kellotetusta työstä" on siivous, jossa käsketään tekemään neljän tunnin työmäärä parin tunnin palkalla.

Vanhan kansan työmäärästä kertoo parhaiten se, että suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle odotettiin vapautuvia työpaikkoja. Työpaikkoja ei tullut, koska suurten ikäluokkien työtehtävät siirrettiin  jäljelle jääville työntekijöille. 

Hyvä havainto. Ja edelleen tätä tapahtuu, kun viimeiset supjatyöpaikkalaiset eläköityy. Ne vähät työtehtävät jaetaan muille.

Boomerit varmasti kävi töissä, mutta ei siellä sen rankempaa ollut kuin nykyisin. Voi olla jopa päinvastoin.

Vierailija
612/989 |
06.08.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Helpompaa oli siinä mielessä, että työttömyyttä ei juuri ollut, jokaiselle löytyi vakituinen työpaikka. Asuntolainojakin myönnettiin ilman suuria käsirahoja ja lisävakuuden lisävakuuksia.

Nykypäivänä sekä työpaikan, että asuntolainan saaminen on hankalaa. Itse kituutan pätkätöissä ja juuri mitään en saa säästöön, kun vuokraan menee suurin osa tuloista.

Ei varmasti ollut asuntolainan saaminen helpompaa 60 - 70-luvulla! Piti olla omarahoitusta parikymmentä prosentti ja laina-ajat olivat todella lyhyitä, 5 - 8 vuotta. Asuntovelallisilla oli tiukkaa, syötiin yksinkertaisia ruokia (paljon perunaa, halpaa makkara, porsaanlihakastike pyhinä, ei vihanneksia, juustoja ym). Matkustelu rajoittui kotimaan leirintäalueille tai sukulaisiin eväinä purkkihernekeitto ja lenkkimakkarat. sukulaisissa tehtiin sitten heinätöitä, "te kun nyt lomalla joudatte".

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
613/989 |
06.08.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Isovanhempani ostivat rantatontin 60 luvulla, nykyrahassa arvo olisi 4000 €. Nykyään jos haluaa läheltä rantatontin, hinta on yli 100 000€. Tästä alueesta on tullut suosittu ja siksi hintataso on noussut. Pointti on se, että heillä on käynyt tuuri kauppojen suhteen.

Vierailija
614/989 |
06.08.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

En kuulu suuriin ikäluokkiin, mutta näköjään jokaisella sukupolvella pitää olla oma halveksunnan ja haukkumisen kohde, jota voi syyllistää omista epäonnistumistaan.

Nyt ne ovat suuret ikäluokat, kun vielä 80-luvulle saakka ne oli sotaveteraanit - miksi lähtivät sotimaa?

Suuret ikäluokat, tuskin ovat voineet itse päättää syntymästään, vaan se on täysin poliittinen tavoite ja päätös.

Suomi menetti sodassa paljon nuoria miehiä, naisia ja lapsia, monet menettivät henkensä ja monen työkyky meni kokonaan, vaikka jäi henkiin. Tarvittiin ylimääräinen sukupolvi.

Suomen jälkeenrakentaminen ja elinkeinoelämä tarvitsi kipeästi työvoimaa, samoi omaishoitajia ja lapsille sijaisperheitä, kun orpoja oli paljon.

Suurien ikäluokkien vanhemmat painostettiin synnyttämään, syntyi suuret ikäluokat, jokainen isänmaalinen ja kunniallinen nainen synnytti perheeseen vähintäin 5-15 lasta, jota tuettiin rahallisesti ja yhteiskunnan arvomaailma pohjautui isoon lapsimäärään. Vielä 2000-luvulle saakka vuosittain presidentin myöntämät kunniamerkit menivät yli 10 lasten äideille. Eikä ollut nainen eikä mikään, jos ei ollut synnyttänyt 10lasta.

Ei ole reilua, syyllistää nykyisiä olosuhteista pelkästään suuria ikäluokkia, sillä aivan muut ovat päättäneet heidän kohtalostaan.

Ja mitä tulee nykyiseen työllisyyteen, syy löytyy teknologiasta, joka on vienyt työpaikkoja ja on yleismaailmallinen ilmiö.

Samoin asumisen suhteen, vaatimustaso on kasvanut. Kuka tämän päivän nuoripari tyytyisi rintamiestalon yläkertaan tai hellahuoneeseen.

Asun rintamiestalossa ja asutaan tässä yhdessä miehen kanssa, mutta vielä 70-luvulle saakka tässä on asunut kolme perhettä. Pihan perillä ulkohuussi ja pihasauna, jota oli lämmitetty kerran viikossa.

Suuret ikälukat ovat niitä äänestäjiä, joiden äänillä ja äänenpainolla pättäjät ovat päättäneet, että nykynuorisolle ei tarvitse työpanoksen vastineeksi maksaa palkkaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
615/989 |
06.08.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli katkerana boomereita kadehtii se, jonka rahkeet ei riitä opiskeluun. Nyt kaikki voivat opiskella niin pitkälle kuin haluavat, jos motivaatio ja äly riittää. Kaikkein helpoimmat työt poistuu automatisoitumisen myötä.

Nykyään työttömillä on tutkinto. Koulutus ei auta nykypäivänä.

Tämä! Puolisolla on 2-3 tutkintoa, mutta eipä vain ole töitä saanut. Tässä sitä kituutetaan yksillä tuloilla.

Jos haluaa omalle alalleen työllistyä, on hakualueena koko maa.

Jos haluaa pysyä puolison kyljessä ja työllistyä, hakee muitakin kuin oman alan töitä. Henkilökohtaiseksi avustajaksi pääsee ilman koulutusta ja töitä on.

Eipä ole löytynyt miltään alalta.

Jotkut eivät näköjään mitenkään ymmärrä, että jos työpaikkoja on x ja työttömiä 10x niin kaikki eivät voi mitenkään työllistyä.

Sitten vielä kun työnantajat palkkaavat mieluummin työpaikan vaihtajan kuin

työttömän, niin edes se 10% työttömistä ei työllisty.

Onko se puoliso marssinut tehtaan ovista sisään kysymään? Se on paras tapa ollut aina.

Toi on toiminut viimeksi joskus yli 40 vuotta sitten,

Niinpä. Olen itse ollut työikäinen 15v ja koko aikana jos olisin mennyt tuolla tavalla kyselemään olisi naurettu pihalle. Joku ystävällinen hr-ihminen olisi ehkä pyytänyt täyttämään netistä löytyvän avoimen hakemuksen, joka sitten olisi haudattu sinne mappi ö:hön mihin ne muidenkin avoimet hakemukset on haudattu.

Vierailija
616/989 |
06.08.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli katkerana boomereita kadehtii se, jonka rahkeet ei riitä opiskeluun. Nyt kaikki voivat opiskella niin pitkälle kuin haluavat, jos motivaatio ja äly riittää. Kaikkein helpoimmat työt poistuu automatisoitumisen myötä.

Nykyään työttömillä on tutkinto. Koulutus ei auta nykypäivänä.

Tämä! Puolisolla on 2-3 tutkintoa, mutta eipä vain ole töitä saanut. Tässä sitä kituutetaan yksillä tuloilla.

Suomessa on vallalla edelleen jämähtäminen paikoilleen. Ei osata eikä ainakaan haluta muuttaa työn perässä mihinkään. 

Tarkoitatko, että minun pitäisi luopua työstäni, jotta voisimme muuttaa, jonka jälkeen saisimme etsiä MOLEMMAT töitä?

Siks toisekseen en haluaisi muuttaa kauaksi ikääntyvistä vanhemmistani, koska he tulevat tarvitsemaan apuani jatkossa entistä enemmän.

Jos muualta molemmille töitä löytyy, hyvin voitte muuttaa. Ei kaikilla vanhuksilla edes ole lapsia, joten yhteiskunta auttaa. Puolisosi voi hakea myös muita kuin oman alansa töitä, jos oikeasti haluaa töissä käydä. Tiedän parikin töissä käyvää vaimoa, jotka haluaisivat olla kotirouvia. Se voi olla oikeasti puolisosikin unelma. Jos puolisosi olisi yh-äiti, hän työllistyisi, sillä hän olisi valmis ottamaan vastaan mitä vain töitä ja perhe olisi pakko elättää.

No Höpöhöpö. Menee molempien kalliit koulutukset hukkaan ja vanhemmat viruu yksinään vanhainkodissa koska lapset on jossain hevonkuusessa. Mutta ainakin päästään sitten pöyristelemään kun vanhempien luona ei kukaan koskaan käy.

Seli, seli...

Haluat, että puolisosi on sinusta riippuvainen. Jos hänellä olisi työ, hän voisi erota sinusta. Nelikymppisenä työllistyä yksi kotiäiti, erosi ja osti asunnon.

Vierailija
617/989 |
06.08.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli katkerana boomereita kadehtii se, jonka rahkeet ei riitä opiskeluun. Nyt kaikki voivat opiskella niin pitkälle kuin haluavat, jos motivaatio ja äly riittää. Kaikkein helpoimmat työt poistuu automatisoitumisen myötä.

Nykyään työttömillä on tutkinto. Koulutus ei auta nykypäivänä.

Tämä! Puolisolla on 2-3 tutkintoa, mutta eipä vain ole töitä saanut. Tässä sitä kituutetaan yksillä tuloilla.

Jos haluaa omalle alalleen työllistyä, on hakualueena koko maa.

Jos haluaa pysyä puolison kyljessä ja työllistyä, hakee muitakin kuin oman alan töitä. Henkilökohtaiseksi avustajaksi pääsee ilman koulutusta ja töitä on.

Eipä ole löytynyt miltään alalta.

Jotkut eivät näköjään mitenkään ymmärrä, että jos työpaikkoja on x ja työttömiä 10x niin kaikki eivät voi mitenkään työllistyä.

Sitten vielä kun työnantajat palkkaavat mieluummin työpaikan vaihtajan kuin

työttömän, niin edes se 10% työttömistä ei työllisty.

Onko se puoliso marssinut tehtaan ovista sisään kysymään? Se on paras tapa ollut aina.

Toi on toiminut viimeksi joskus yli 40 vuotta sitten,

Niinpä. Olen itse ollut työikäinen 15v ja koko aikana jos olisin mennyt tuolla tavalla kyselemään olisi naurettu pihalle. Joku ystävällinen hr-ihminen olisi ehkä pyytänyt täyttämään netistä löytyvän avoimen hakemuksen, joka sitten olisi haudattu sinne mappi ö:hön mihin ne muidenkin avoimet hakemukset on haudattu.

Meidän suvussaxei ole yhtään työtöntä. Jos oma ala ei työllistä, tehdään muita töitä. Toiset tekee, toiset selittää.

Vierailija
618/989 |
06.08.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kuulu suuriin ikäluokkiin, mutta näköjään jokaisella sukupolvella pitää olla oma halveksunnan ja haukkumisen kohde, jota voi syyllistää omista epäonnistumistaan.

Nyt ne ovat suuret ikäluokat, kun vielä 80-luvulle saakka ne oli sotaveteraanit - miksi lähtivät sotimaa?

Suuret ikäluokat, tuskin ovat voineet itse päättää syntymästään, vaan se on täysin poliittinen tavoite ja päätös.

Suomi menetti sodassa paljon nuoria miehiä, naisia ja lapsia, monet menettivät henkensä ja monen työkyky meni kokonaan, vaikka jäi henkiin. Tarvittiin ylimääräinen sukupolvi.

Suomen jälkeenrakentaminen ja elinkeinoelämä tarvitsi kipeästi työvoimaa, samoi omaishoitajia ja lapsille sijaisperheitä, kun orpoja oli paljon.

Suurien ikäluokkien vanhemmat painostettiin synnyttämään, syntyi suuret ikäluokat, jokainen isänmaalinen ja kunniallinen nainen synnytti perheeseen vähintäin 5-15 lasta, jota tuettiin rahallisesti ja yhteiskunnan arvomaailma pohjautui isoon lapsimäärään. Vielä 2000-luvulle saakka vuosittain presidentin myöntämät kunniamerkit menivät yli 10 lasten äideille. Eikä ollut nainen eikä mikään, jos ei ollut synnyttänyt 10lasta.

Ei ole reilua, syyllistää nykyisiä olosuhteista pelkästään suuria ikäluokkia, sillä aivan muut ovat päättäneet heidän kohtalostaan.

Ja mitä tulee nykyiseen työllisyyteen, syy löytyy teknologiasta, joka on vienyt työpaikkoja ja on yleismaailmallinen ilmiö.

Samoin asumisen suhteen, vaatimustaso on kasvanut. Kuka tämän päivän nuoripari tyytyisi rintamiestalon yläkertaan tai hellahuoneeseen.

Asun rintamiestalossa ja asutaan tässä yhdessä miehen kanssa, mutta vielä 70-luvulle saakka tässä on asunut kolme perhettä. Pihan perillä ulkohuussi ja pihasauna, jota oli lämmitetty kerran viikossa.

Suuret ikälukat ovat niitä äänestäjiä, joiden äänillä ja äänenpainolla pättäjät ovat päättäneet, että nykynuorisolle ei tarvitse työpanoksen vastineeksi maksaa palkkaa.

Jep. 9e orjatyö on ihan peruskauraa. Niinkuin pätkät. Ne onnekkaat jotka ovat vakitöissä saavat kustannuksiin nähden onnetonta palkkaa, josta vielä louhaistaan kauhea osa veroihin ja veroluonteisiin maksuihin jotta kaikki tukien saajat työttömistä eläkeläisiin voi haukkua ja vaatia vielä lisää koko ajan.

Vierailija
619/989 |
06.08.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä seurasin vierestä, kun vanhemmat rakensivat omakotitalon. Ostivat nk.rakennuspuut pystyyn, kaatoivat, karsivat ja vuokrasivat sahan, jolla sahattiin laudat. Kaikki tehtiin itse, muurari kävi ja sähkömies, mutta kaikki muu itse. Me lapset oltiin illat ja viikonloput rakennuksella mukana. Ja sama juttu oli koko kadunpätkällä. Into oli kova, vuokratonteille rakennettiin. Puhun 1970-luvun alkuvuosista.

Nyt talo on myynnissä hp.78.000. Pikkukaupunki. Ei ole kyselijöitä näkynyt.

Näin on. Hartiapankilla monet rakensivat, sillä se oli ainoa mahdollisuus saada oma koti. Ei ole nykyihmisestä sellaiseen urakkaan.

Jos tuo hartiapankkirakrntaminen olisi ollut ainoa keino saada oma koti, niin miksi suuri osa omistusasunnoista oli ja on kerrostaloissa? Kerrostaloa kun aika harva rakentaa hartiapankilla.

Etkö ole ikinä kuullut aravalainasta :"Järjestelmän avulla on rahoitettu vuosina 1949–2005 kaikkiaan 727 000 asunnon rakentaminen, eli 47 % Suomen noina vuosina rakennetusta asuntokannasta. Vuokra-asuntoja tästä määrästä on 55 %."

Hartiapankkirakentaminen = tehdään kaikki mahdollinen itse eli ei makseta työstä vaan pelkästään materiaaleista.

Ei siis liity mitenkään aravalainoihin.

Etkö osaa lukea? Aravalainalla rahoitettiin niitä kerrostaloasuntoja. Tiedän aikalaisena oikein hyvin eron hartiapakki/aravalaine. Ok-taloja rakennettiin hartiapankilla ja kerrostaloon mentiin arvalainalla. Ed. kirjoittaja sanoo "kerrostaloa kun aika harva rakentaa hartiapankilla". Tuohon vastasin. Eli mitä hellevattia tarkoitat?

Sitä edellinen väitti, että hartiapankkirakentaminen oli ainoa keino saada omistusasunto.

Minä huomautin, että iso osa omistusasunnoista on kerrostaloissa, joita ei rakenneta hartiapankeilla, joten se ei siis ole ainoa keino.

Sitten sinä aloit sekoilla aravalainojesi kanssa, jotka eivät liittyneet tähän mitenkään.

Lue siis iudestaan, että ymmärrät itsekin, mihin otit kantaa.

Vierailija
620/989 |
06.08.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Isovanhempani ostivat rantatontin 60 luvulla, nykyrahassa arvo olisi 4000 €. Nykyään jos haluaa läheltä rantatontin, hinta on yli 100 000€. Tästä alueesta on tullut suosittu ja siksi hintataso on noussut. Pointti on se, että heillä on käynyt tuuri kauppojen suhteen.

Isovanhempani ostivat saaren ja siinä on kilometri rantaviivaa. Olisi saanut 5 tonttia. Tuli rantojensuojeluohjelma ja jäi 1 rakennuspaikka. Ei jäänyt paljon arvoa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi kolme kolme