Lue keskustelun säännöt.
HS jutussa sanotaan, että suuret ikäluokat ovat ovat päässeet nauttimaan
05.08.2022 |
HS jutussa sanotaan, että suuret ikäluokat ovat ovat päässeet nauttimaan. Tämä on väärä asenne. Ikäänkuin ns suuret ikäluokat ja vähän sen jälkeenkin syntyneet olisivat vain löhöilleet sikarit hampaissa ja konjakkia siemaillen katselleet vierestä, kun omaisuus kasvaa itsestään. Totuus on se, että sen omaisuuden eteen on tehty lujasti töitä. Kaikki tietävät, että into työhön on laskemaan päin ja nuorten arvot ovat erilaiset. Harva nuori nykyään painaa esim koko kesäloman töitä ja tämähän aivan viime uutisten mukaan selittää osaltaan sairaaloiden sijaispulaa. https://www.hs.fi/talous/art-2000008972636.html
Kommentit (989)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kaikkeen nykypaskaan syynä on suuret ikäluokat, niin olisi syytä palauttaa kaikki edutkin samaksi kuin mitä heillä oli.
Ei tarvittaisi jättimäistä Kelaa pyörittämään lapsilisiä ja ilmaista kouluruokaa kansakoulussa.
Ei olisi työttömyyskorvauksia, ilmaista terveydenhuoltoa, ei asumistukia. Sossusta olisi turha mennä vinkumaan avustusta.
Eikä olisi opintorahaa, pitkiä vanhempainvapaita, kotihoidon tukea ja subjektiivitåsta oikeutta päivähoitoon.
Jotka nekin kaikki tämän päivän työssäkäyvät maksavat. Suurten ikäluokkien kohtuuttomien eläkkeiden lisäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turha kadehtia sodan aikainen ja sodanjälkeinen sukupolvi raivasi teidänkin, milloin mistäkin asiasta mielensä pahoittavat ja masentuivat, tulevan polun tähän kaikkea ja kaikkia holhoavaan yhteiskuntaan, jota ette edes osaa arvostaa. Mulle kaikki heti -ajatus ei kanna pitkälle, mikä teidän nyt vaan pitää kestää. (Tuon lauseen varmaan tunnistattekin!) Jos olisitte vähänkin kunnioittaneet ja edes vähän oppineet edellisiltä sukupolvilta, tilanne olisi siedettävämpi. Seuraava kysymys?
Tätä voisi käyttää esimerkkinä siinä asenteessa, josta nuorempi sukupolvi yrittää kommunikoida. Sä et tiedä mitään, isäs joutunut ei sotimaan...
Tämä. Meiltä penää kunnioitusta sukupolvi joka joka vaiheessa on irvimässä ja kampittamassa. Me opimme edellisiltä sukupolvilta kyllä. Lähinnä toimimaan täysin eri tavalla.
Eli kunnioitatte ja arvostatte edellisiä sukupolvia päinvastoin kuin he? Nuo vanhempansa hylänneet ja sotaveteraaneja halveksineet ikäpolvet.................
En ole koskaan kuullut milleniaalin väheksyvän veteraaneja tai muita sota-aikaan asioita hoitaneita. En myöskään ole kuullut kuin naljailua gen x:n olkatoppauksista ja permiksistä. Enkä gen z:n mollaamista. Toki kiusaajia kukaan ei siedä.
Milleniaalien vanhemmat eivät ole veteraaneja. Tuskin vanhempasi ovat milleniaalejakaan ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä ihmiset ovat kateellisia vanhuksille. Todella outoa. Mitä jos keskittyisitte omaan elämäänne jatkuvan vertailun sijaan?
Eläkeikä takaisin 63/65-vuoteen ja eläkemaksut max. 5% palkasta, kuten oli suurten ikäluokkien aikana, niin nurinat loppuvat. On vaan sellainen tunne, että tuon jälkeen alkaa nurina suurissa ikäluokissa...
Tässäpä ehdotus. Mutta sitten tosiaan alkaa kauhea parku kun eläkkeet tippuu.
Mutta kun elämä on niin vaikeaaaa!!
huom! typo
Eläkeläiset elävät ihan rauhallista elämäänsä vaatimattomasti pienillä eläkkeillään. Suuria eläkkeitä nauttiva harvalukuinen joukko on täysin vaiti ;)
Ainoat räyhääjät ja valittajat ovat näitä keski-ikäisiä, perinnöttömäksi jääviä, katkeria ja kateellisia "osattomia".
Nuoret ovat vielä hämmentyneitä mille kannalle asettua.
Justiinhan täällä valitetaan näistä boomereista, jotka ovat päässeet helpolla ja halvalla kiinni omaisuuteensa. Heidän lapsensa ovat nyt näitä keski-ikäisiä, perinnöttömäksi jääviä, katkeria ja kateellisia, joten?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuret ikäluokat eli 1945-1949 syntyneet eli nuoruuden ja kasvatti perheet 60-70-luvulla ja kyllähän sillon oli köyhempää ku nykyään.
Ei ollut taulutelkkareita, tietokoneita, niin paljoa ulkomaanmatkoja jne.
Kyllä me reissattiin Italian rantakohteissa ja vanhemmat Rivieralla ihan yhtälailla. Isä pääsi lukion papereilla yliopistoon ja valmistui parissa vuodessa ekonomiksi - ei ollut alempia ja ylempiä tutkintoja. Vastavalmistuneena nimitettiin johtajaksi pankkiin ja sai hulppean työsuhdeasunnon Helsingin keskustasta. Ehkä maalla oli toisenlaista.
Meillä matkustettiin kasarilla myös noin viisi kertaa vuodessa. Intia, Bali, Meksiko, Etelä-Afrikka ja perus kanariat tuli koettua jo silloin vain isän käydessä töissä.
Oliko isä ministeri.
Laajasta tuttavapiiristäni pari kävi Kanarialla 80- luvulla ja vasta 90-2000-luvuilla kellään oli varaa kaulomatkoille.
Useimmilla keskiasteen tutkinto/korkeakoulututkinto.
Ilmeisesti olemme jotain slummiköyhällistöä.
Asuntolainoja kaikki maksoivat lähes 50- vuotiaiksi. Ei autojakaan ollut jokaisella.Googleta sanalla Keihäsmatkat, ja saat mm. Wikipedian artikkelin, jossa kerrotaan, että:
Keihäsmatkat toimivat vuosina 1965 - 1974 ja tuona aikana lähes 100 000 suomalaista matkusti Espanjan ja Kanarian lämpöön vuosittain. Kyseessä oli vain yksi matkatoimisto.
Tuohon aikaan myös idänmatkailu kukoisti. Sotsin aurinkorannoilla käytiin vuosittain.
Kai se on silloinkin johtunut myös siitä, kiinnostaako ulkomaille matkustaminen vai ei. Mm. Suomi-Amerikka-yhdistyksen kautta tuttu perhe sai edullisen lomamatkan Yhdysvaltoihin 1972.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuret ikäluokat eli 1945-1949 syntyneet eli nuoruuden ja kasvatti perheet 60-70-luvulla ja kyllähän sillon oli köyhempää ku nykyään.
Ei ollut taulutelkkareita, tietokoneita, niin paljoa ulkomaanmatkoja jne.
Kyllä me reissattiin Italian rantakohteissa ja vanhemmat Rivieralla ihan yhtälailla. Isä pääsi lukion papereilla yliopistoon ja valmistui parissa vuodessa ekonomiksi - ei ollut alempia ja ylempiä tutkintoja. Vastavalmistuneena nimitettiin johtajaksi pankkiin ja sai hulppean työsuhdeasunnon Helsingin keskustasta. Ehkä maalla oli toisenlaista.
Meillä matkustettiin kasarilla myös noin viisi kertaa vuodessa. Intia, Bali, Meksiko, Etelä-Afrikka ja perus kanariat tuli koettua jo silloin vain isän käydessä töissä.
Oliko isä ministeri.
Laajasta tuttavapiiristäni pari kävi Kanarialla 80- luvulla ja vasta 90-2000-luvuilla kellään oli varaa kaulomatkoille.
Useimmilla keskiasteen tutkinto/korkeakoulututkinto.
Ilmeisesti olemme jotain slummiköyhällistöä.
Asuntolainoja kaikki maksoivat lähes 50- vuotiaiksi. Ei autojakaan ollut jokaisella.Googleta sanalla Keihäsmatkat, ja saat mm. Wikipedian artikkelin, jossa kerrotaan, että:
Keihäsmatkat toimivat vuosina 1965 - 1974 ja tuona aikana lähes 100 000 suomalaista matkusti Espanjan ja Kanarian lämpöön vuosittain. Kyseessä oli vain yksi matkatoimisto.
Tuohon aikaan myös idänmatkailu kukoisti. Sotsin aurinkorannoilla käytiin vuosittain.
Hih
Vuonna 2019 suomalaiset tekivät ulkomaille 8,1 miljoonaa vapaa-ajanmatkaa
https://tilastokeskus.fi/til/smat/2019/smat_2019_2020-06-11_kat_001_fi…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kaikkeen nykypaskaan syynä on suuret ikäluokat, niin olisi syytä palauttaa kaikki edutkin samaksi kuin mitä heillä oli.
Ei tarvittaisi jättimäistä Kelaa pyörittämään lapsilisiä ja ilmaista kouluruokaa kansakoulussa.
Ei olisi työttömyyskorvauksia, ilmaista terveydenhuoltoa, ei asumistukia. Sossusta olisi turha mennä vinkumaan avustusta.
Eikä olisi opintorahaa, pitkiä vanhempainvapaita, kotihoidon tukea ja subjektiivitåsta oikeutta päivähoitoon.
Jotka nekin kaikki tämän päivän työssäkäyvät maksavat. Suurten ikäluokkien kohtuuttomien eläkkeiden lisäksi.
Suomessa on 1.8 miljoonaa ihmistä töissä yksityisellä sektorilla. Tämä tarkoittaa sitä, että 1,8 miljoonaa ihmistä (3/4 työntekijöistä) huolehtii siitä, että koko lähes 6 miljoonainen kansa pysyy leivän syrjässä kiinni.
Yksi yksityisen puolen työntekijä elättää itsensä, 0.75 eläkeläistä, 0.25 julkisen sektorin työntekijää ja reilu puolikkaan lapsen. Samat tyypit maksavat terveyskeskukset, joissa suurin osa kävijöistä on ikäihmisiä. Vanhainkodit, joiden kaikki käyttäjät ovat ikäihmisiä. Eläkeläiset loisii aika reilusti työntekijöiden lompakoilla. Ottaen huomioon ettei nämä työntekijät pääse itse välttämättä eläkkeelle ollenkaan. Itse olisin eläkeläisenä melko hissun kissun nuoremmista ikäluokista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Popsikaa nyt vaan säännöllisesti ne pillerinne, että kestätte tilanteen. Sitä kylvää, mitä niittää puolin ja toisin. Sorry, boomeritkaan ei voi, eikä halua enää auttaa teitä kiittämättömiä narisijoita. Joten, olkaapa hyvä, ohjakset ovat nyt teillä, antakaa mennä. Onhan teillä hyvä boomereita halveksiva johto apunanne.
Ehdotan takautuvaa eläkemaksua boomereiden poskettomien eläkkeiden maksamiseksi. Pidätetään nykyeläkkeistä. Ai ei sovi vai?
Kyllä sopiu lapsilulta, mutta sinun verosi nousevat, kun minunnpitää mennä toimeentuloluukulle.
T.mummeli bruttoeläke 1000 eLienet jo tuolla eläkkeellä oikeutettu toimeentulotukeen. Vuokran jälkeen pitäisi mummelilla olla vielä 500+ euroa peruselämiseen. Sen saa Kelasta, jos vain viitsii täyttää kaavakkeet.
Ei kai vaan mummelilla ole omistusasuntoa, jota säästetään lastenlapsille siinä sivussa kituuttaen? Siinä tapauksessa on turha kitistä.
Tai 100 000e makaamassa säästötilillä, mikä aina unohtuu kun pitää valittaa eläkkeen pienuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oikeudenmukaisuutta ja kohtuullisuutta tämä aika kaipaisi enemmän, ahneutta ja itsekkyyttä vähemmän.
Keinoja estää kansan kiihtyvä kahtiajako varallisuuden mukaan olisi esimerkiksi:
1. Ns miljonäärivero. Eli kun reaalivarallisuutesi (asunto, osakkeet, tili säästöt, muut kiinteistöt yms) arvo ylittää 1 miljoonaa euroa, maksat vuosittain pienen lisäveron
2. Perintöverotuksen porrastaminen ja kiristäminen isoimmissa perinnöissä. Tämä on se, mikä lopulta eniten kasvattaa kansan pitkän aikavälin varallisuuseroja ja kasvattaa sellaista varallisuutta, minkä eteen henkilö ei itse ole tehnyt yhtään mitään. Perintöverotus voitaisiin porrastaa (per perinnön saaja) esimerkiksi niin, että alle 50teur perinnöstä ei makseta veroja, 50-100 teur perinnöistä vero 5%, 100-500teur perinnöistä vero 15%, 500-1000 teur perinnöistä vero 25%, yli miljoonan perinnöistä vero 50%.
Mielestäni on lähinnä irvokasta, että meillä on sukuja, joissa on satoja vuosia sitten (monesti kyseenalaisesti, eli ns saatu kuninkaalta kiinteistöjä, maita ja metsiä yms) tehty omaisuus, jota sijoitustoiminnalla vuosi vuodelta kasvatetaan. Kukaan suvusta ei välttämättä ole tehnyt mitään varsinaista työtä tämän alkuperäisen pääoman kasvattamiseksi (sijoittamista lukuunottamatta) vuosikymmeniin-tai satoihin, silti omaisuus paisuu kuin pullataikina vuosi vuodelta.
3. Suurien maa-ja metsäomaisuuksien (+50ha) nykyistä kovempi kiinteistövero. Rikkaathan sijoittavat paljon rahojaan metsiin / vuokra peltoihin.
4. Julkisen sektorin yläpään (+7000/kk) palkkojen leikkaus kautta linjan - 25%. Tämä merkitsisi esimerkiksi 10 000/kk palkan tippumista 7500/kk palkaksi.
5. Pääomatulojen verotuksen nykyistä voimaakkampi porrastaminen. Valtaosa pääomatuloja saavista saa niitä 1000-20 000/vuosi. Pääomatuloverotus voisi pysyä nykytasolla tuohon rajaan (20 000) saakka, mutta sitä isompia pääomatuloja verotettaisiin nykyistä ankarammin.
Kaikenkaikkiaan verotusta tulisi laskea.
Jos verotusta kiristetään, ei se suinkaan tee köyhistä rikkaita, vaan byrokratian ja veroasteen johdosta sysää entistä suuremman joukon ihmisiä kyöhyysloukkuun.
Suurilla ikäluokilla ei ollut ongelmia työllistymisen kanssa. Huonommallakin koulutuksella sai töitä ja työnantaja opetti sitten lisää. Ei vaadittu valmista, kuten nykyään. Pankkilainaa sai helposti ja käytännössä inflaatio söi sen eli asunnon omistajaksi (=kaikki maksettu) pääsi huomattavasti nopeammin kuin nyt. Aviopuolisoilla oli yhteisverotus, joten toisen oleminen työmarkkinoiden ulkopuolella ei haitannut niin paljoa. Talous ei kärsinyt huomattavasti, vaikka toisella olisi ollut työttömyysjaksoja tai olisi kotirouvana. Lisäksi he maksimoivat oman sukupolvensa eläke-edut, kaikilla seuraavilla sukupolvilla on hankalampaa kaikissa mainitsemissani asioissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olet niin oikeassa ap. Täällä sitä vaan nautiskellaan luxus kakkoskodissa järvenrannalla ja se toinen koti odottaa mettä palaamme syksyn tullen sinne vakituiseen merenrantakotiin.
Töitä on saatu tehdä yli 40 vuotta. Ihan maan korvesta suurilapsisesta perheeltä on lähdetty.Saatiin perinnöksi metsiä ja rantoja. Omat markat/eurot on riittäneet joten perinnnöt ujutetaan lapselle jo pikku hilaa tässä vaiheessa.
Elämä on ollut täyteläistä ja antoisaa kaikkine iloineen ja murheineen. Niiltähän ei kukaan välty , jos niin kuvittelee.
Maailmaa on nähty riittävästi ja kartalla ollaan kaikesta , kun käsissämme on moderneimmat digilaitteet .Että semmosta,,, oli muuten se työn tekokin ihan kivaa, kun opiskelin minulle sopivaan ammattiin.
Tuostapa vois nykynuoretkin ottaa mallia. Ei tarvitse syntyä kultalusikka suussa , että voi olla iäkkäänä tyytyväinen ja onnellinen. Ahkeruus on ilomme, vai miten se olikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä ihmiset ovat kateellisia vanhuksille. Todella outoa. Mitä jos keskittyisitte omaan elämäänne jatkuvan vertailun sijaan?
Eläkeikä takaisin 63/65-vuoteen ja eläkemaksut max. 5% palkasta, kuten oli suurten ikäluokkien aikana, niin nurinat loppuvat. On vaan sellainen tunne, että tuon jälkeen alkaa nurina suurissa ikäluokissa...
Tässäpä ehdotus. Mutta sitten tosiaan alkaa kauhea parku kun eläkkeet tippuu.
Mutta kun elämä on niin vaikeaaaa!!
huom! typo
Eläkeläiset elävät ihan rauhallista elämäänsä vaatimattomasti pienillä eläkkeillään. Suuria eläkkeitä nauttiva harvalukuinen joukko on täysin vaiti ;)
Ainoat räyhääjät ja valittajat ovat näitä keski-ikäisiä, perinnöttömäksi jääviä, katkeria ja kateellisia "osattomia".
Nuoret ovat vielä hämmentyneitä mille kannalle asettua.
Justiinhan täällä valitetaan näistä boomereista, jotka ovat päässeet helpolla ja halvalla kiinni omaisuuteensa. Heidän lapsensa ovat nyt näitä keski-ikäisiä, perinnöttömäksi jääviä, katkeria ja kateellisia, joten?
No ne on justi niitä joilla on vaikeaa, ja jotka valittavat. Eivät boomerit täällä ole valittamassa miten oli vaikeaa! Ainoastaan nuo muutamat kusetetut valittavat jatkuvasti boomerien valittamisesta. Nuo osattomaksi jääneet, vähäväkiset yleistäjät!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeudenmukaisuutta ja kohtuullisuutta tämä aika kaipaisi enemmän, ahneutta ja itsekkyyttä vähemmän.
Keinoja estää kansan kiihtyvä kahtiajako varallisuuden mukaan olisi esimerkiksi:
1. Ns miljonäärivero. Eli kun reaalivarallisuutesi (asunto, osakkeet, tili säästöt, muut kiinteistöt yms) arvo ylittää 1 miljoonaa euroa, maksat vuosittain pienen lisäveron
2. Perintöverotuksen porrastaminen ja kiristäminen isoimmissa perinnöissä. Tämä on se, mikä lopulta eniten kasvattaa kansan pitkän aikavälin varallisuuseroja ja kasvattaa sellaista varallisuutta, minkä eteen henkilö ei itse ole tehnyt yhtään mitään. Perintöverotus voitaisiin porrastaa (per perinnön saaja) esimerkiksi niin, että alle 50teur perinnöstä ei makseta veroja, 50-100 teur perinnöistä vero 5%, 100-500teur perinnöistä vero 15%, 500-1000 teur perinnöistä vero 25%, yli miljoonan perinnöistä vero 50%.
Mielestäni on lähinnä irvokasta, että meillä on sukuja, joissa on satoja vuosia sitten (monesti kyseenalaisesti, eli ns saatu kuninkaalta kiinteistöjä, maita ja metsiä yms) tehty omaisuus, jota sijoitustoiminnalla vuosi vuodelta kasvatetaan. Kukaan suvusta ei välttämättä ole tehnyt mitään varsinaista työtä tämän alkuperäisen pääoman kasvattamiseksi (sijoittamista lukuunottamatta) vuosikymmeniin-tai satoihin, silti omaisuus paisuu kuin pullataikina vuosi vuodelta.
3. Suurien maa-ja metsäomaisuuksien (+50ha) nykyistä kovempi kiinteistövero. Rikkaathan sijoittavat paljon rahojaan metsiin / vuokra peltoihin.
4. Julkisen sektorin yläpään (+7000/kk) palkkojen leikkaus kautta linjan - 25%. Tämä merkitsisi esimerkiksi 10 000/kk palkan tippumista 7500/kk palkaksi.
5. Pääomatulojen verotuksen nykyistä voimaakkampi porrastaminen. Valtaosa pääomatuloja saavista saa niitä 1000-20 000/vuosi. Pääomatuloverotus voisi pysyä nykytasolla tuohon rajaan (20 000) saakka, mutta sitä isompia pääomatuloja verotettaisiin nykyistä ankarammin.
Kaikenkaikkiaan verotusta tulisi laskea.
Jos verotusta kiristetään, ei se suinkaan tee köyhistä rikkaita, vaan byrokratian ja veroasteen johdosta sysää entistä suuremman joukon ihmisiä kyöhyysloukkuun.
Ehkä köyhyys ei ole niin kurjaa, jos kaikki on köyhiä.
Demareiden Osku Pajamäki kirjoitti kirjan Ahne sukupolvi juuri tuosta pullamössöporukasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuret ikäluokat eli 1945-1949 syntyneet eli nuoruuden ja kasvatti perheet 60-70-luvulla ja kyllähän sillon oli köyhempää ku nykyään.
Ei ollut taulutelkkareita, tietokoneita, niin paljoa ulkomaanmatkoja jne.
Kyllä me reissattiin Italian rantakohteissa ja vanhemmat Rivieralla ihan yhtälailla. Isä pääsi lukion papereilla yliopistoon ja valmistui parissa vuodessa ekonomiksi - ei ollut alempia ja ylempiä tutkintoja. Vastavalmistuneena nimitettiin johtajaksi pankkiin ja sai hulppean työsuhdeasunnon Helsingin keskustasta. Ehkä maalla oli toisenlaista.
Meillä matkustettiin kasarilla myös noin viisi kertaa vuodessa. Intia, Bali, Meksiko, Etelä-Afrikka ja perus kanariat tuli koettua jo silloin vain isän käydessä töissä.
Oliko isä ministeri.
Laajasta tuttavapiiristäni pari kävi Kanarialla 80- luvulla ja vasta 90-2000-luvuilla kellään oli varaa kaulomatkoille.
Useimmilla keskiasteen tutkinto/korkeakoulututkinto.
Ilmeisesti olemme jotain slummiköyhällistöä.
Asuntolainoja kaikki maksoivat lähes 50- vuotiaiksi. Ei autojakaan ollut jokaisella.Googleta sanalla Keihäsmatkat, ja saat mm. Wikipedian artikkelin, jossa kerrotaan, että:
Keihäsmatkat toimivat vuosina 1965 - 1974 ja tuona aikana lähes 100 000 suomalaista matkusti Espanjan ja Kanarian lämpöön vuosittain. Kyseessä oli vain yksi matkatoimisto.
Tuohon aikaan myös idänmatkailu kukoisti. Sotsin aurinkorannoilla käytiin vuosittain.
Kai se on silloinkin johtunut myös siitä, kiinnostaako ulkomaille matkustaminen vai ei. Mm. Suomi-Amerikka-yhdistyksen kautta tuttu perhe sai edullisen lomamatkan Yhdysvaltoihin 1972.
Kyllä se todellisuus maaseudulla 70-luvun alkupuolella oli ihan muuta. Ja suuri osa kansasta silloin asui maaseudulla ja pienissä kirkonkylissä. Se oli suuri ihme, jos joku oli käynyt ulkomailla, ihan epsanjassa asti!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä olen ihmetellyt, että minun ja puolisoni isovanhemmat (syntyneet ennen sotia) ovat käyneet ehkä juuri kansakoulun ja tehneet töitä pienipalkkaisissa duunariammateissa, mutta silti he ovat rakentaneet itse omakotitalot ja mökit järven rannoille. Lainat maksettu nopeasti pois. Varmasti köyhääkin on ollut ja elintaso pienempi, mutta se on voinut siihen aikaan olla sitä tavallista elintasoa, sillä ei ollut kaikkea sitä, mitä nykyään ja nykyajan vaatimuksia.
Sitten taas vanhempamme (50-60-luvuilla syntyneet) ovat vain menneet töihin, tosin duunaritehtäviin ja omistustalot/-asunnot ostettu tai peritty. Lainan maksamiseen on kuitenkin mennyt jo kauemmin.
Me taas olemme yliopistokoulutettuja ja tuntuu mahdottomalta ostaa ikinä (perhe)asuntoa. Ainakaan nykyisestä kotikunnastamme. Mutta olemmehan kuitenkin päätyneet työelämään paljon vanhempina kuin vanhempamme ja isovanhempamme. Ja palkkamme tulee olemaan isompi kuin vanhemmillamme.
No, mutta ei mua nyt ihan hirveästi haittaa, että mulla ei ole mahdollisuutta saada sitä kaikkea, mitä heillä on ollut tai ainakaan yhtä nopeasti. Se on kuitenkin vain rahaa ja materiaa.
Näin se on. Mielestäni on ihan aiheellista ihmetellä, miten ennen duunarit pystyi siihen, mihin nyt ei pysty edes akateemiset. Mikä muuttui ja miksi? Voiko asialle tehdä jotain? Se ei kuitenkaan kannusta yrittämään kun tuntuu että se yrittäminen ei johda mihinkään.
Tehdään pienempiä ja vaatimattomia asuntoja. Rakennusmateriaalina käytetään halpoja materiaaleja, lastulevyä, muovia jne.
Ennen oli Arava-asunnot, joiden mteriaalien käyttöä säännösteltiin ja valvottiin.
Vielä tuonne 90-luvulle saakka talopaketit olivat vaatimattomia ja pinta-ala 70-80m2 yleensä 3h +k, nyt myydyt talopaketit ovat laitanaan yli 135m2 ja vielä useampi wc, autokatokset, varastot jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuret ikäluokat eli 1945-1949 syntyneet eli nuoruuden ja kasvatti perheet 60-70-luvulla ja kyllähän sillon oli köyhempää ku nykyään.
Ei ollut taulutelkkareita, tietokoneita, niin paljoa ulkomaanmatkoja jne.
Kyllä me reissattiin Italian rantakohteissa ja vanhemmat Rivieralla ihan yhtälailla. Isä pääsi lukion papereilla yliopistoon ja valmistui parissa vuodessa ekonomiksi - ei ollut alempia ja ylempiä tutkintoja. Vastavalmistuneena nimitettiin johtajaksi pankkiin ja sai hulppean työsuhdeasunnon Helsingin keskustasta. Ehkä maalla oli toisenlaista.
Meillä matkustettiin kasarilla myös noin viisi kertaa vuodessa. Intia, Bali, Meksiko, Etelä-Afrikka ja perus kanariat tuli koettua jo silloin vain isän käydessä töissä.
Oliko isä ministeri.
Laajasta tuttavapiiristäni pari kävi Kanarialla 80- luvulla ja vasta 90-2000-luvuilla kellään oli varaa kaulomatkoille.
Useimmilla keskiasteen tutkinto/korkeakoulututkinto.
Ilmeisesti olemme jotain slummiköyhällistöä.
Asuntolainoja kaikki maksoivat lähes 50- vuotiaiksi. Ei autojakaan ollut jokaisella.Googleta sanalla Keihäsmatkat, ja saat mm. Wikipedian artikkelin, jossa kerrotaan, että:
Keihäsmatkat toimivat vuosina 1965 - 1974 ja tuona aikana lähes 100 000 suomalaista matkusti Espanjan ja Kanarian lämpöön vuosittain. Kyseessä oli vain yksi matkatoimisto.
Tuohon aikaan myös idänmatkailu kukoisti. Sotsin aurinkorannoilla käytiin vuosittain.
Hih
Vuonna 2019 suomalaiset tekivät ulkomaille 8,1 miljoonaa vapaa-ajanmatkaa
https://tilastokeskus.fi/til/smat/2019/smat_2019_2020-06-11_kat_001_fi…
Hih itsellesi. Jospa ensin lukisit, mitä alkuperäinen kirjoittaja väitti. Vain ministerit matkustivat... kuule, ihan matkustivat duunaritkin. Aika yleisesti suurten ikäluokkien vanhoista valokuva-albumeista löytyy lomakuvia ulkomailta. Ei ehkä vuosittain, mutta kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Demareiden Osku Pajamäki kirjoitti kirjan Ahne sukupolvi juuri tuosta pullamössöporukasta.
Juu, sinä Osku nyt olet ideologiaasi julistanut pulla suussa mössöttäen täällä jo vuosia.
Vaan samapa tuo, et pidemmälle julistuksissasi tule pääsemäänkään. Pysytpähän poissa pahanteosta ;p
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä olen ihmetellyt, että minun ja puolisoni isovanhemmat (syntyneet ennen sotia) ovat käyneet ehkä juuri kansakoulun ja tehneet töitä pienipalkkaisissa duunariammateissa, mutta silti he ovat rakentaneet itse omakotitalot ja mökit järven rannoille. Lainat maksettu nopeasti pois. Varmasti köyhääkin on ollut ja elintaso pienempi, mutta se on voinut siihen aikaan olla sitä tavallista elintasoa, sillä ei ollut kaikkea sitä, mitä nykyään ja nykyajan vaatimuksia.
Sitten taas vanhempamme (50-60-luvuilla syntyneet) ovat vain menneet töihin, tosin duunaritehtäviin ja omistustalot/-asunnot ostettu tai peritty. Lainan maksamiseen on kuitenkin mennyt jo kauemmin.
Me taas olemme yliopistokoulutettuja ja tuntuu mahdottomalta ostaa ikinä (perhe)asuntoa. Ainakaan nykyisestä kotikunnastamme. Mutta olemmehan kuitenkin päätyneet työelämään paljon vanhempina kuin vanhempamme ja isovanhempamme. Ja palkkamme tulee olemaan isompi kuin vanhemmillamme.
No, mutta ei mua nyt ihan hirveästi haittaa, että mulla ei ole mahdollisuutta saada sitä kaikkea, mitä heillä on ollut tai ainakaan yhtä nopeasti. Se on kuitenkin vain rahaa ja materiaa.
Näin se on. Mielestäni on ihan aiheellista ihmetellä, miten ennen duunarit pystyi siihen, mihin nyt ei pysty edes akateemiset. Mikä muuttui ja miksi? Voiko asialle tehdä jotain? Se ei kuitenkaan kannusta yrittämään kun tuntuu että se yrittäminen ei johda mihinkään.
Tehdään pienempiä ja vaatimattomia asuntoja. Rakennusmateriaalina käytetään halpoja materiaaleja, lastulevyä, muovia jne.
Ennen oli Arava-asunnot, joiden mteriaalien käyttöä säännösteltiin ja valvottiin.Vielä tuonne 90-luvulle saakka talopaketit olivat vaatimattomia ja pinta-ala 70-80m2 yleensä 3h +k, nyt myydyt talopaketit ovat laitanaan yli 135m2 ja vielä useampi wc, autokatokset, varastot jne.
Vähän ontuu. 1970-luvulla rakennetut kerrostaloasunnot ovat isoja ja järkevän mallisia. Kolmio 62-68 neliötä. Kunnon keittiö.
Uudet taas pikku kopperoita. Pinta-ala 45neliötä. Hyvä kun sinne makuuhuoneisiin mahtuu edes sänky. Keittiö on olohuoneen yhteydessä ja tila niin pieni että pitää valita haluaako sohvan vai ruokapöydän. Hp kumminkin 300 000e.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuret ikäluokat eli 1945-1949 syntyneet eli nuoruuden ja kasvatti perheet 60-70-luvulla ja kyllähän sillon oli köyhempää ku nykyään.
Ei ollut taulutelkkareita, tietokoneita, niin paljoa ulkomaanmatkoja jne.
Kyllä me reissattiin Italian rantakohteissa ja vanhemmat Rivieralla ihan yhtälailla. Isä pääsi lukion papereilla yliopistoon ja valmistui parissa vuodessa ekonomiksi - ei ollut alempia ja ylempiä tutkintoja. Vastavalmistuneena nimitettiin johtajaksi pankkiin ja sai hulppean työsuhdeasunnon Helsingin keskustasta. Ehkä maalla oli toisenlaista.
Meillä matkustettiin kasarilla myös noin viisi kertaa vuodessa. Intia, Bali, Meksiko, Etelä-Afrikka ja perus kanariat tuli koettua jo silloin vain isän käydessä töissä.
Oliko isä ministeri.
Laajasta tuttavapiiristäni pari kävi Kanarialla 80- luvulla ja vasta 90-2000-luvuilla kellään oli varaa kaulomatkoille.
Useimmilla keskiasteen tutkinto/korkeakoulututkinto.
Ilmeisesti olemme jotain slummiköyhällistöä.
Asuntolainoja kaikki maksoivat lähes 50- vuotiaiksi. Ei autojakaan ollut jokaisella.Googleta sanalla Keihäsmatkat, ja saat mm. Wikipedian artikkelin, jossa kerrotaan, että:
Keihäsmatkat toimivat vuosina 1965 - 1974 ja tuona aikana lähes 100 000 suomalaista matkusti Espanjan ja Kanarian lämpöön vuosittain. Kyseessä oli vain yksi matkatoimisto.
Tuohon aikaan myös idänmatkailu kukoisti. Sotsin aurinkorannoilla käytiin vuosittain.
Hih
Vuonna 2019 suomalaiset tekivät ulkomaille 8,1 miljoonaa vapaa-ajanmatkaa
https://tilastokeskus.fi/til/smat/2019/smat_2019_2020-06-11_kat_001_fi…
Hih itsellesi. Jospa ensin lukisit, mitä alkuperäinen kirjoittaja väitti. Vain ministerit matkustivat... kuule, ihan matkustivat duunaritkin. Aika yleisesti suurten ikäluokkien vanhoista valokuva-albumeista löytyy lomakuvia ulkomailta. Ei ehkä vuosittain, mutta kuitenkin.
Heh, enpä muuta väittänytkään. Vertailun vuoksi vaan.
Lienet jo tuolla eläkkeellä oikeutettu toimeentulotukeen. Vuokran jälkeen pitäisi mummelilla olla vielä 500+ euroa peruselämiseen. Sen saa Kelasta, jos vain viitsii täyttää kaavakkeet.
Ei kai vaan mummelilla ole omistusasuntoa, jota säästetään lastenlapsille siinä sivussa kituuttaen? Siinä tapauksessa on turha kitistä.