Lue keskustelun säännöt.
HS jutussa sanotaan, että suuret ikäluokat ovat ovat päässeet nauttimaan
05.08.2022 |
HS jutussa sanotaan, että suuret ikäluokat ovat ovat päässeet nauttimaan. Tämä on väärä asenne. Ikäänkuin ns suuret ikäluokat ja vähän sen jälkeenkin syntyneet olisivat vain löhöilleet sikarit hampaissa ja konjakkia siemaillen katselleet vierestä, kun omaisuus kasvaa itsestään. Totuus on se, että sen omaisuuden eteen on tehty lujasti töitä. Kaikki tietävät, että into työhön on laskemaan päin ja nuorten arvot ovat erilaiset. Harva nuori nykyään painaa esim koko kesäloman töitä ja tämähän aivan viime uutisten mukaan selittää osaltaan sairaaloiden sijaispulaa. https://www.hs.fi/talous/art-2000008972636.html
Kommentit (989)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä seurasin vierestä, kun vanhemmat rakensivat omakotitalon. Ostivat nk.rakennuspuut pystyyn, kaatoivat, karsivat ja vuokrasivat sahan, jolla sahattiin laudat. Kaikki tehtiin itse, muurari kävi ja sähkömies, mutta kaikki muu itse. Me lapset oltiin illat ja viikonloput rakennuksella mukana. Ja sama juttu oli koko kadunpätkällä. Into oli kova, vuokratonteille rakennettiin. Puhun 1970-luvun alkuvuosista.
Nyt talo on myynnissä hp.78.000. Pikkukaupunki. Ei ole kyselijöitä näkynyt.
Työikäisiä on vähemmän kuin eläkeläisiä eikä 2400 brutto tuloilla saa asuntolainaa ilman säästöjä. Asuntolainaa ei saa myöskään palkkatukitöillä, osa-aikatöillä, nolla-sopimuksilla, työkokeiluilla eikä kuntouttavalla työtoiminnalla.
Me asumme vuokralla, mutta puoliso ainoa lapsi ja hänen vanhemmilla omakotitalo ja mökki. Myös minun vanhemmilla omakotitalo ja 2 mökkiä.
Joko pankki on tutkinut miten perinnöt menevät?
Ei käy kateeksi, jos talot ja mökit ei ole suosituilla alueilla. Verot pitää maksaa, mutta kiinteää omaisuutta ei saa realisoitua. Tämä on monilla edessä.
Meillä onneksi on suosituilla alueilla.
Ensi talvena tulee paljon irtisanottuja eikä asuntoa saa myytyä. Kukaan ei halua sähkölämmitteistä asuntoa. Toimeentulotukea ei välttämättä saa, vaikka tilillä 0 euroa ja lapsia, lainat ei ole laskuja eikä saa omistaa kesämökkiä.
Taas tätä samaa... Voisitko edes pistää terminologian kuntoon? "Lainat ei ole laskuja" - tällaista väitettä Kela ei esitä. "Lainanlyhennyksiä ei oteta menoina huomioon toimeentulotukilaskelmassa" on oikea tapa ilmaista asia.
Itse olen kyllä saanut toimeentulotukea, vaikka olenkin kesämökin omistanut. Että se siitäkin väitteestä sitten.
Toimeentulotukea ei saa jos on mökki. Lopeta provoilu. Meidän kaupungissa on 2 työtöntä vanhempaa, eivätkä saaneet toimeentulotukea, koska perinnöksi tuli sähkötön kuivan maan mökki.
Ja vuonna 2019 tiukennettiin toimeentulotukea, yhtiölaina ei ole lasku eikä kaupunki saa antaa harkinnanvaraista tilalle. Säännöt tehtiin yhteneväiseksi koko maassa.
Monella on tulossa kamala talvi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä seurasin vierestä, kun vanhemmat rakensivat omakotitalon. Ostivat nk.rakennuspuut pystyyn, kaatoivat, karsivat ja vuokrasivat sahan, jolla sahattiin laudat. Kaikki tehtiin itse, muurari kävi ja sähkömies, mutta kaikki muu itse. Me lapset oltiin illat ja viikonloput rakennuksella mukana. Ja sama juttu oli koko kadunpätkällä. Into oli kova, vuokratonteille rakennettiin. Puhun 1970-luvun alkuvuosista.
Nyt talo on myynnissä hp.78.000. Pikkukaupunki. Ei ole kyselijöitä näkynyt.
Työikäisiä on vähemmän kuin eläkeläisiä eikä 2400 brutto tuloilla saa asuntolainaa ilman säästöjä. Asuntolainaa ei saa myöskään palkkatukitöillä, osa-aikatöillä, nolla-sopimuksilla, työkokeiluilla eikä kuntouttavalla työtoiminnalla.
Me asumme vuokralla, mutta puoliso ainoa lapsi ja hänen vanhemmilla omakotitalo ja mökki. Myös minun vanhemmilla omakotitalo ja 2 mökkiä.
Joko pankki on tutkinut miten perinnöt menevät?
Suomen asuntomarkkinat menevät täysin sekaisin 10 vuoden sisällä. Eläkeläisiä on miljoona kuusisataa tuhatta ja perintöjä menee niin vuokralaisille kuin jo omistusasunnon ostaneille.
Monelle jää väkisin perintöasunto toiseksi asunnoksi.
Muuttotappio kaupungeissa ei riitä vuokralaisia kerrostaloihin. Lehdessä oli, että vuokralaista ei voi valita. Liikaa asuntoja ja liian vähän vuokralaisia.
Nykyään ollaan kateellisia sellaisista asunnoista, joita ei edes itse haluta kun ovat niin surkeita ja väärällä alueella.
Ensin vingutaan, että nuo saivat asuntonsa halvalla, mutta eivät halua niitä halvalla saatuja kadehdittuja asuntoja edes ilmaiseksi kun ne eivät ole Helsingin keskustassa.
Eivät ne asunnot alunperinkään olisi halpoja olleet jos olisivat Helsingin keskustassa.
No silloin kun ne on ostettu, niissä kylissä oli töitä. Kyllä joku Salossa tai Kemiössä oleva talo oli lottovoitto silloin 1970-luvulla, kun siellä oli töitä. Nyt ei ole töitä, eli ei ole ostajiakaan. Eikä sinne samaisesta syystä voi itsekään muuttaa.
jotkut saa suurilta ikäluokilta hyvät perinnöt
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juttu väittää, että nnen oli omaisuus halpaa hankkia. Mutta niin oli palkatkin. Pienestä palkasta vuosikymmeniä silti kesti sen asunnon maksaminen. Ja lainoilla oli kyllä reaalikorot. Me sotien jälkeen syntyneet emme olleet tottuneet saamaan mitään valmiina, koko kansa silloin raatoi ja jälleenrakensi. Tehtiin näköjään virhe siinä, että synnytettiin seuraava sukupolvi ja lellittiin se pilalle, jotta lapsilla olis helpompaa. Keppi unohtui.
Mitä jauhat? Mun isä maksoi meidän omakotitalon 5 vuodessa, kun äiti oli kotona hoitamassa meitä. Talo maksoi tuolloin 50000 markkaa. Nyt se myytiin 3v sitten ja siitä sai 250000e. Älä helisemässä jos et tiedä mistä puhut.
Sama meillä. Äiti kotiäitinä ja niin vaan duunari-isä pystyi ostamaan ison omakotitalon. Vuosi - 80.
Ja meillä. Rakensivat kaksi omakotitaloa, toisen 70- ja toisen 80-luvulla. Vain isä kävi töissä ja äiti oli kotiäiti. Kymmenessä vuodessa maksoivat talot pois. Onnistuuko nykyään? 🧐
Jepjep. Kuinka usein wolttasitte, reissasitte, hankitte uusia kännyjä/nettipalveluja/macbookeja? Meekkivaatteita, -laukkuja, -lenkkareita? Gore-texejä, uusia sohvia, aurinkokuivattuja tomaatteja tai pienpanimo-oluita?
Nuoret ei ymmärrä, kuinka nykyisin arkiset asiat olivat todellista luksusta aikanaan, ja elettiin paljon vaatimattomammin. Totta on, että asuntojen ja muun omaisuuden arvo on noussut, mutta ei elintasokaan ollut samalla tasolla läheskään. Nykyään halutaan kaikki heti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä seurasin vierestä, kun vanhemmat rakensivat omakotitalon. Ostivat nk.rakennuspuut pystyyn, kaatoivat, karsivat ja vuokrasivat sahan, jolla sahattiin laudat. Kaikki tehtiin itse, muurari kävi ja sähkömies, mutta kaikki muu itse. Me lapset oltiin illat ja viikonloput rakennuksella mukana. Ja sama juttu oli koko kadunpätkällä. Into oli kova, vuokratonteille rakennettiin. Puhun 1970-luvun alkuvuosista.
Nyt talo on myynnissä hp.78.000. Pikkukaupunki. Ei ole kyselijöitä näkynyt.
Työikäisiä on vähemmän kuin eläkeläisiä eikä 2400 brutto tuloilla saa asuntolainaa ilman säästöjä. Asuntolainaa ei saa myöskään palkkatukitöillä, osa-aikatöillä, nolla-sopimuksilla, työkokeiluilla eikä kuntouttavalla työtoiminnalla.
Me asumme vuokralla, mutta puoliso ainoa lapsi ja hänen vanhemmilla omakotitalo ja mökki. Myös minun vanhemmilla omakotitalo ja 2 mökkiä.
Joko pankki on tutkinut miten perinnöt menevät?
Ei käy kateeksi, jos talot ja mökit ei ole suosituilla alueilla. Verot pitää maksaa, mutta kiinteää omaisuutta ei saa realisoitua. Tämä on monilla edessä.
Meillä onneksi on suosituilla alueilla.
Ensi talvena tulee paljon irtisanottuja eikä asuntoa saa myytyä. Kukaan ei halua sähkölämmitteistä asuntoa. Toimeentulotukea ei välttämättä saa, vaikka tilillä 0 euroa ja lapsia, lainat ei ole laskuja eikä saa omistaa kesämökkiä.
Taas tätä samaa... Voisitko edes pistää terminologian kuntoon? "Lainat ei ole laskuja" - tällaista väitettä Kela ei esitä. "Lainanlyhennyksiä ei oteta menoina huomioon toimeentulotukilaskelmassa" on oikea tapa ilmaista asia.
Itse olen kyllä saanut toimeentulotukea, vaikka olenkin kesämökin omistanut. Että se siitäkin väitteestä sitten.
Toimeentulotukea ei saa jos on mökki. Lopeta provoilu. Meidän kaupungissa on 2 työtöntä vanhempaa, eivätkä saaneet toimeentulotukea, koska perinnöksi tuli sähkötön kuivan maan mökki.
Ja vuonna 2019 tiukennettiin toimeentulotukea, yhtiölaina ei ole lasku eikä kaupunki saa antaa harkinnanvaraista tilalle. Säännöt tehtiin yhteneväiseksi koko maassa.
"Yhtiölaina ei ole lasku"
Miksi puhut mitä sattuu? Lyön vetoa, että monellakin yhtiölainan lyhennys on laskun muodossa maksettavana. Vaikea sitä on muuten maksaakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suuret ikäluokat söi kuin heinäsirkkaparvet elinmahdollisuudet nuoremmilta. Vuosikausia odotin, että "kun ne pääsee eläkkeelle, niin paljon työpaikkoja vapautuu" -unelmaa. Se ei toteutunut koskaan. Tuli uudet nuoremmat, jotka vei ne vähät työpaikat mitä oli.
Työpaikkoja on hävinnyt valtava määrä ihan muistakin syistä. Teknologia on kehittynyt/kehittänyt ja tehostanut kaikkea mitä vain voi ja kaikkea supistetaan mitä vain voidaan maksimoiden yritysjohtajien/omistajien voitot.
Yhteiskunnan palveluita alasajetaan säästösyistä, vaikka tarve olisi suurempi kuin koskaan. Tämä on ikävä kyllä nyt Suomen meno, paluuta vanhaan ei ole, eikä se ole boomereitten syytä.
Eivät he ole tuota valheellista unelma-höttöä vapautuvista työpaikoista nuorille hokeneet vaan päättäjät.
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä ihmiset ovat kateellisia vanhuksille. Todella outoa. Mitä jos keskittyisitte omaan elämäänne jatkuvan vertailun sijaan?
Eläkeikä takaisin 63/65-vuoteen ja eläkemaksut max. 5% palkasta, kuten oli suurten ikäluokkien aikana, niin nurinat loppuvat. On vaan sellainen tunne, että tuon jälkeen alkaa nurina suurissa ikäluokissa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
20 prosenttia heistä jotka s.1947 joutui lähtemään Ruotsiin töihin .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Qwerty111 kirjoitti:
Unohdit mainita että ennen sai kaikki halvemmalla ja nyt saa nauttia suurista voitoista. Itse en todennäköisesti pääse nauttimaan edes eläkkeestä, koska joudun tekemään niin vanhaksi töitä. Ainoa eläke mistä pääsen nauttimaan on todennäköisesti sairaseläke!
Ennen myös palkat olivat paljon pienemmät ja rahaa oli vähemmän. Ostovoima on kasvanut huikeasti ja jatkuvasti sitten suurten ikäluokkien nuoruuden.
Tämä on aivan totta.
Hyväosaisilla oli varmasti mahdollisuus nauttia. Lomamatkallakin jotkut tosirikkaat kävivät joka vuosi. Enemmistö eli kuitenkin köyhää elämää.Olen itse syntynyt 70-luvulla ja lapsuudesta ja nuoruudesta muistan köyhyyden.
Kumpikin vanhemmista kävi töissä, mutta eivät olleet millään juppialoilla, emmekä päässeet nauttimaan rikkauksista.Ainoa "rikkaus" oli vanha -talo, joka ostettiin velkarahalla. Sitten meillä vasta köyhää olikin. Tarkkaan laskettiin ruoatkin, kuinka paljon voi syödä mitäkin ruokaa että riittää muillekin päiville.
Puhelinta meillä ei edes ollut, ei sellaisia köyhiin perheisiin ollut varaa hankkia. Muutaman varakkaamman kaverin kotona oli puhelin ja yhden kaverin mummolla.
Käytiin kuitenkin kesälomamatkoilla. Yövyttiin vanhassa pienessä paikatussa teltassa ja ruoat valmistettiin leirintäalueella. Se oli hyvin edullista matkailua ja siihen oli vara kun muuten elettiin säästeliäästi.
Nykyään näitä duunareiden ostamia omia taloja kadehditaan. "Kun silloin sai duunarikin ostettua oman talon." Kadehtijat eivät itse edes suostuisi asumaan vastaavissa taloissa.
Tuntuu karulta kun nykyään lehtien palstoja myöten puhutaan siitä miten ennen nautittiin ja oltiin jotenkin rikkaita. Seuraavassa jutussa saatetaan sitten esitellä köyhäilyvinkkejä, jotka ovat kuin paluu 80-luvulle. 70-luvulle ei palata edes köyhäilyvinkeissä. Se olisi varmaan liian ankeaa.
Minäkin olin lapsi 70- l ja kaikilla oli kyllä puhelin kotona. Leirintäaleilla yövyttiin mekin, jos oltiin reissussa ja ruoka oli köyhää. Elämä oli ihan hyvää ja kouluttamattomat vanhempani pääsivät kiinni omaan aduntoon jo 20-vuotiaina. Äiti oli kotona yli 10 vuotta ja kun meni töihin ostivat omakotitalon 80-l alussa.
Olitte siis hyväosaisia.
Ei tuommoiseen köyhällä perheellä ollut varaa. Eivät he voineet jäädä kotiin hoitamaan lapsia. Äitiysloma oli muutaman viikko ja sitten piti palata töihin.
Varakkaammilla oli silloin moni asia paremmin kuin köyhemmillä. Ihan samalla tavalla kuin nykyäänkin.
Elintasoeroja on ollut aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
20 prosenttia heistä jotka s.1947 joutui lähtemään Ruotsiin töihin .
Ruotsissa ei ole töitä. Eikä Australiassa. Eikä missään muuallakaan mihin kielivalikoiman puolesta voisi muuttaa. Kas kun tämä ilmiö on sama kaikissa länsimaissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä ihmiset ovat kateellisia vanhuksille. Todella outoa. Mitä jos keskittyisitte omaan elämäänne jatkuvan vertailun sijaan?
Eläkeikä takaisin 63/65-vuoteen ja eläkemaksut max. 5% palkasta, kuten oli suurten ikäluokkien aikana, niin nurinat loppuvat. On vaan sellainen tunne, että tuon jälkeen alkaa nurina suurissa ikäluokissa...
Tässäpä ehdotus. Mutta sitten tosiaan alkaa kauhea parku kun eläkkeet tippuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuossa aiemmassa viestissä jollakin oli hyvä pointti, että lehtien säästövinkit ovat kuin paluu 80-luvulle. Itse asiassa korjaisin sitä: ne ovat useimmiten paluu 2000-luvun alkuun. Ihmisten elämäntyyli on muuttunut ihan valtavasti jo pelkästään viimeisen 20 vuoden aikana.
Sekin on hyvä pointti, että nykypäivänä kadehditaan sellaisia menneiden vuosikymmenien omistusasuntoja, joita kadehtijat itse eivät välttämättä huolisi edes ilmaiseksi.
Jotkut asiat olivat ennen helpompia ja ennen paremmin. Mutta on myös valtavat määrät mukavuuksia ja elämäntapamuutoksia, joista on tullut "välttämättömiä" ja joille olemme tulleet sokeiksi. Siksi on mielestäni hedelmätöntä verrata nykypäivään sitä, mitä edelliset sukupolvet ovat kenties saaneet helpommin ja halvemmalla kuin nykyään. Joidenkin asioiden arvo nousee vuosien aikana, joidenkin laskee. Prioriteetit ovat erilaiset.
Kenelläkään ei 80-luvulla ollut älypuhelimia, nyt sellainen pitää olla koko perheellä. Itse puhelimet (ja niiden uusiminen parin vuoden välein) maksavat ja liittymät maksavat. Niihinkin menevän rahan VOISI laittaa säästöön tai sijoituksiin, mutta olisiko elämä ilman älypuhelimia niihin tottuneiden kantilta hyvää elämää? Ja tuo nyt on vain yksi pieni esimerkki lukemattomien joukossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä seurasin vierestä, kun vanhemmat rakensivat omakotitalon. Ostivat nk.rakennuspuut pystyyn, kaatoivat, karsivat ja vuokrasivat sahan, jolla sahattiin laudat. Kaikki tehtiin itse, muurari kävi ja sähkömies, mutta kaikki muu itse. Me lapset oltiin illat ja viikonloput rakennuksella mukana. Ja sama juttu oli koko kadunpätkällä. Into oli kova, vuokratonteille rakennettiin. Puhun 1970-luvun alkuvuosista.
Nyt talo on myynnissä hp.78.000. Pikkukaupunki. Ei ole kyselijöitä näkynyt.
Työikäisiä on vähemmän kuin eläkeläisiä eikä 2400 brutto tuloilla saa asuntolainaa ilman säästöjä. Asuntolainaa ei saa myöskään palkkatukitöillä, osa-aikatöillä, nolla-sopimuksilla, työkokeiluilla eikä kuntouttavalla työtoiminnalla.
Me asumme vuokralla, mutta puoliso ainoa lapsi ja hänen vanhemmilla omakotitalo ja mökki. Myös minun vanhemmilla omakotitalo ja 2 mökkiä.
Joko pankki on tutkinut miten perinnöt menevät?
Ei käy kateeksi, jos talot ja mökit ei ole suosituilla alueilla. Verot pitää maksaa, mutta kiinteää omaisuutta ei saa realisoitua. Tämä on monilla edessä.
Meillä onneksi on suosituilla alueilla.
Ensi talvena tulee paljon irtisanottuja eikä asuntoa saa myytyä. Kukaan ei halua sähkölämmitteistä asuntoa. Toimeentulotukea ei välttämättä saa, vaikka tilillä 0 euroa ja lapsia, lainat ei ole laskuja eikä saa omistaa kesämökkiä.
Taas tätä samaa... Voisitko edes pistää terminologian kuntoon? "Lainat ei ole laskuja" - tällaista väitettä Kela ei esitä. "Lainanlyhennyksiä ei oteta menoina huomioon toimeentulotukilaskelmassa" on oikea tapa ilmaista asia.
Itse olen kyllä saanut toimeentulotukea, vaikka olenkin kesämökin omistanut. Että se siitäkin väitteestä sitten.
Toimeentulotukea ei saa jos on mökki. Lopeta provoilu. Meidän kaupungissa on 2 työtöntä vanhempaa, eivätkä saaneet toimeentulotukea, koska perinnöksi tuli sähkötön kuivan maan mökki.
Hih
HÖNÖn logiikkaa
2 työtöntä Hönön kaupungissa Porvoossa ei saa tt-tukea, en usko
Hönö on varmasti lukenut lehdestä ;DDDDDDDDDDD
Influencer nauraa ensi talvena, kun osa lapsista ei saa ruokaa. EU ruokakassien jakokin loppui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä ihmiset ovat kateellisia vanhuksille. Todella outoa. Mitä jos keskittyisitte omaan elämäänne jatkuvan vertailun sijaan?
Eläkeikä takaisin 63/65-vuoteen ja eläkemaksut max. 5% palkasta, kuten oli suurten ikäluokkien aikana, niin nurinat loppuvat. On vaan sellainen tunne, että tuon jälkeen alkaa nurina suurissa ikäluokissa...
Tässäpä ehdotus. Mutta sitten tosiaan alkaa kauhea parku kun eläkkeet tippuu.
Mutta kun elämä oli niin vaikeaaaa!!
Vierailija kirjoitti:
Tuossa aiemmassa viestissä jollakin oli hyvä pointti, että lehtien säästövinkit ovat kuin paluu 80-luvulle. Itse asiassa korjaisin sitä: ne ovat useimmiten paluu 2000-luvun alkuun. Ihmisten elämäntyyli on muuttunut ihan valtavasti jo pelkästään viimeisen 20 vuoden aikana.
Sekin on hyvä pointti, että nykypäivänä kadehditaan sellaisia menneiden vuosikymmenien omistusasuntoja, joita kadehtijat itse eivät välttämättä huolisi edes ilmaiseksi.
Jotkut asiat olivat ennen helpompia ja ennen paremmin. Mutta on myös valtavat määrät mukavuuksia ja elämäntapamuutoksia, joista on tullut "välttämättömiä" ja joille olemme tulleet sokeiksi. Siksi on mielestäni hedelmätöntä verrata nykypäivään sitä, mitä edelliset sukupolvet ovat kenties saaneet helpommin ja halvemmalla kuin nykyään. Joidenkin asioiden arvo nousee vuosien aikana, joidenkin laskee. Prioriteetit ovat erilaiset.
Kenelläkään ei 80-luvulla ollut älypuhelimia, nyt sellainen pitää olla koko perheellä. Itse puhelimet (ja niiden uusiminen parin vuoden välein) maksavat ja liittymät maksavat. Niihinkin menevän rahan VOISI laittaa säästöön tai sijoituksiin, mutta olisiko elämä ilman älypuhelimia niihin tottuneiden kantilta hyvää elämää? Ja tuo nyt on vain yksi pieni esimerkki lukemattomien joukossa.
Ala-asteen 4 luokalla on jo WhatsApp ryhmä johon kuuluu koko luokka ja myös lapsilla on oma Wilma, johon opettaja laittaa viestejä.
Työhaastatteluita on Teamsilla kotona, yksi haastattelu oli 2 tunnin varoitusajalla.
Vierailija kirjoitti:
Tuossa aiemmassa viestissä jollakin oli hyvä pointti, että lehtien säästövinkit ovat kuin paluu 80-luvulle. Itse asiassa korjaisin sitä: ne ovat useimmiten paluu 2000-luvun alkuun. Ihmisten elämäntyyli on muuttunut ihan valtavasti jo pelkästään viimeisen 20 vuoden aikana.
Sekin on hyvä pointti, että nykypäivänä kadehditaan sellaisia menneiden vuosikymmenien omistusasuntoja, joita kadehtijat itse eivät välttämättä huolisi edes ilmaiseksi.
Jotkut asiat olivat ennen helpompia ja ennen paremmin. Mutta on myös valtavat määrät mukavuuksia ja elämäntapamuutoksia, joista on tullut "välttämättömiä" ja joille olemme tulleet sokeiksi. Siksi on mielestäni hedelmätöntä verrata nykypäivään sitä, mitä edelliset sukupolvet ovat kenties saaneet helpommin ja halvemmalla kuin nykyään. Joidenkin asioiden arvo nousee vuosien aikana, joidenkin laskee. Prioriteetit ovat erilaiset.
Kenelläkään ei 80-luvulla ollut älypuhelimia, nyt sellainen pitää olla koko perheellä. Itse puhelimet (ja niiden uusiminen parin vuoden välein) maksavat ja liittymät maksavat. Niihinkin menevän rahan VOISI laittaa säästöön tai sijoituksiin, mutta olisiko elämä ilman älypuhelimia niihin tottuneiden kantilta hyvää elämää? Ja tuo nyt on vain yksi pieni esimerkki lukemattomien joukossa.
Millä elät ilman älypuhelinta, kun kaikki on ollut pakko tunkea sinne puhelimeen. Pankki toimii puhelimella ja esim lasten harrastuksissa kaikki viestintä tapahtuu whatsappissa. Kouluhommatkin hoituu whatsappissa. Yllättävän moni kortti on nykyisin vain puhelimessa jne. Siitä puhelimesta on tullut ihan tarvekalu, ei vain hupilaite. Ja parin vuoden välein siitä loppuu päivitykset eikä sitä voi käyttää, niin uusittava on. Tähänhän on onneksi eu:n päätöksellä tulemassa muutos.
Ja moni muu asia myös on tuollainen. Tietokone esim. Laskut maksetaan nykyisin netissä ja sillä sipuli. Kone on pakko olla. Lasten päivähoito hoidetaan netissä, koulun viestintä hoidetaan netissä....
Melkein kaikki pitää hoitaa sähköisesti nykyisin. Ja se ei ole pelkästään hyvää kehitystä. Mielestäni 2000-luku oli hienoa aikaa. Oli monia mukavuuksia, mutta monessa asiassa myös järki tallella. Viimeiset 20v on harrastettu sitä, että ensin keksitään ratkaisu ja sitten vasta ongelma. Ja siihen palaa hirveästi rahaa sekä yhteisön että yksilön tasolla.
Vierailija kirjoitti:
Tuossa aiemmassa viestissä jollakin oli hyvä pointti, että lehtien säästövinkit ovat kuin paluu 80-luvulle. Itse asiassa korjaisin sitä: ne ovat useimmiten paluu 2000-luvun alkuun. Ihmisten elämäntyyli on muuttunut ihan valtavasti jo pelkästään viimeisen 20 vuoden aikana.
Sekin on hyvä pointti, että nykypäivänä kadehditaan sellaisia menneiden vuosikymmenien omistusasuntoja, joita kadehtijat itse eivät välttämättä huolisi edes ilmaiseksi.
Jotkut asiat olivat ennen helpompia ja ennen paremmin. Mutta on myös valtavat määrät mukavuuksia ja elämäntapamuutoksia, joista on tullut "välttämättömiä" ja joille olemme tulleet sokeiksi. Siksi on mielestäni hedelmätöntä verrata nykypäivään sitä, mitä edelliset sukupolvet ovat kenties saaneet helpommin ja halvemmalla kuin nykyään. Joidenkin asioiden arvo nousee vuosien aikana, joidenkin laskee. Prioriteetit ovat erilaiset.
Kenelläkään ei 80-luvulla ollut älypuhelimia, nyt sellainen pitää olla koko perheellä. Itse puhelimet (ja niiden uusiminen parin vuoden välein) maksavat ja liittymät maksavat. Niihinkin menevän rahan VOISI laittaa säästöön tai sijoituksiin, mutta olisiko elämä ilman älypuhelimia niihin tottuneiden kantilta hyvää elämää? Ja tuo nyt on vain yksi pieni esimerkki lukemattomien joukossa.
En käyttäisi teknologisia vimpaimia esimerkkinä elintasosta tai luksuksesta. Sulla voi olla giga tallennustilaa pilvipalvelussa ja suoritin ikivanhassa halpiskoneessa, joka olisi käynyt supertietokoneesta 80-luvulla, mutta siitä huolimatta rahaa ei riitä kuun lopussa ruokaan, tai hädintuskin vuokraan. Eikä sitä suoritinta syödä eikä sitä myymällä saa edes yhtä mäkkärin hampparia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa aiemmassa viestissä jollakin oli hyvä pointti, että lehtien säästövinkit ovat kuin paluu 80-luvulle. Itse asiassa korjaisin sitä: ne ovat useimmiten paluu 2000-luvun alkuun. Ihmisten elämäntyyli on muuttunut ihan valtavasti jo pelkästään viimeisen 20 vuoden aikana.
Sekin on hyvä pointti, että nykypäivänä kadehditaan sellaisia menneiden vuosikymmenien omistusasuntoja, joita kadehtijat itse eivät välttämättä huolisi edes ilmaiseksi.
Jotkut asiat olivat ennen helpompia ja ennen paremmin. Mutta on myös valtavat määrät mukavuuksia ja elämäntapamuutoksia, joista on tullut "välttämättömiä" ja joille olemme tulleet sokeiksi. Siksi on mielestäni hedelmätöntä verrata nykypäivään sitä, mitä edelliset sukupolvet ovat kenties saaneet helpommin ja halvemmalla kuin nykyään. Joidenkin asioiden arvo nousee vuosien aikana, joidenkin laskee. Prioriteetit ovat erilaiset.
Kenelläkään ei 80-luvulla ollut älypuhelimia, nyt sellainen pitää olla koko perheellä. Itse puhelimet (ja niiden uusiminen parin vuoden välein) maksavat ja liittymät maksavat. Niihinkin menevän rahan VOISI laittaa säästöön tai sijoituksiin, mutta olisiko elämä ilman älypuhelimia niihin tottuneiden kantilta hyvää elämää? Ja tuo nyt on vain yksi pieni esimerkki lukemattomien joukossa.
En käyttäisi teknologisia vimpaimia esimerkkinä elintasosta tai luksuksesta. Sulla voi olla giga tallennustilaa pilvipalvelussa ja suoritin ikivanhassa halpiskoneessa, joka olisi käynyt supertietokoneesta 80-luvulla, mutta siitä huolimatta rahaa ei riitä kuun lopussa ruokaan, tai hädintuskin vuokraan. Eikä sitä suoritinta syödä eikä sitä myymällä saa edes yhtä mäkkärin hampparia.
En minäkään. Puhelin on pakko olla. Netti on pakko olla. Ei nykyisin saa hoidettua asioita muuten. Ja ne on oltava lapsillakin jo melko pienestä pitäen, koska niitä käytetään koulussa esimerkiksi. Niin tyhmää kun se onkin.
Ihan sama kuin kysyisi miksi 1922 joku viljelijä käytti rahansa hevoseen, kun se on kallis. No siksi kun oli pakko.
Autatteko sitten niiden lasten kanssa, kun palkat ei riitä ja samaan aikaan pitää olla sekä töissä että lapsen kanssa kotona?
Kyllä mä tekisin mielelläni vielä pari lisää, mutta ei ole varaa. Ei meidän nykyiseen asuntoon mahdu eikä kyllä pystyttäisi lisäsuita enää ruokkimaan. Töissäkään ei hyvällä katsota jos aikoo lomailla. Ei edes lyhyttä lomaa, koska sitten on vaikea löytää sijaista.
Tarvitaan lisää joustoa työelämään ja ihan konkreettista tukea, että työssäkäyvä pystyy hankkimaan suurperheen.