5 v jäi yksin junalaiturille

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen liikkunut kolmen alle kouluikäisen kanssa aika paljon, ja kokemusta on esimerkiksi Lontoon metrosta, tosin siellä oli mukana myös perheen toinen aikuinen.

Nykyään lapseni ovat jo isoja, joten tässä on pieni jälkiviisauden maku. Mutta voin sanoa käsi sydämellä, ettei noin olisi päässyt meillä käymään.

Ensinnäkin rattaista on useimmiten reissussa enemmän haittaa kuin hyötyä, itse olen suosinut kantoreppua vauvalle ja rinkkaa itselleni. Näin jää kaksi kättä kahta lasta varten.

Ja toiseksi: ihan yksinkertainen nyrkkisääntö. Lapsi menee aina ensin sisään ja viimeisenä ulos. Jos on vaara, että ovet sulkeutuvat, mamma tunkee oman ahterinsa väliin.

Itse olisin tuossa tilanteessa jäänyt junaan koko porukan kanssa. En olisi varmaankaan saanut ainakaan saman tien taksikyytiä seuraavalta asemalta VR:n piikkiin, eikä minusta olisi tehty lehtijuttua. Mutta kiukkuista asiakaspalautetta olisin antanut.

Silloin lapsesi olisi jäänyt yksin junaan. En sitten tiedä olisiko se ollut parempi vaihtoehto mielestäsi, sitten lapsi yksin taksilla takaisin niinkö?

No tietysti parempi on lapsi yksin junassa kuin lapsi yksin ratapihalla. Sinustako toisinpäin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juuri tästä syystä en pidä julkisilla kulkemisesta lapsen kanssa.

Jos on yhtään mitään ekstraa mukana, kaikesta tulee TODELLA hankalaa. Ja sitä tavaraahan on aina pakko olla. Pitää olla rattaat, koska lapsi ei välttämättä jaksa itse kävellä, mutta se lapsi ei tietenkänä suostu rattaisiin jos jaksaakin. Siinäpä raahaat sitten rattaita, kasseja, reppuja, vaihtovaatteita, sateenvarjoja ja tietysti vielä lapsen lempipehmolelua, jota ilman ei mistään tule mitään mutta joka kuitenkin putoaa kädestä vähän väliä.

Tosi kiva yrittää roudata liikkuvassa ajoneuvossa koko tuota kasaa ajoissa ovelle, koska jos siellä ollaan liian ajoissa, lapsi kyllästyy ja rupeaa leikkimään ja vaikka juoksemaan huvikseen karkuun. Tai jos lapsi ei haluaisikaan vielä pois junasta, joutuu kantamaan kainalossa kirkuvan ja potkivan lapsen samaan aikaan kun sen koko tavaravuoren.

Matkustan kolmen lapsen kanssa junassa paljon, eipä ole kertaakaan ollut tuommoista, eikä meillä tarvita sateenvarjoa yhdelläkään matkalla. Ja meillä on lapset OPETETTU kuinka toimitaan. Rattaissa istutaan silloin kun minä niin sanon, kertaakaan ei ole huutoa kuulunut, meidän lapsillakin on aivot ja ymmärrys, liekö perineet vanhemmiltaan.

Vau, omakehu haisee niin pitkälle, että huhhuh. On se kumma kun anonyymeilla palstamammojen lapsilla ei koskaan ole nälkä, väsy, kiukku, uhma tai mitään muutakaan normaalia lapsen käytöstä. Marssivat hiljaa rivissä kokovalkoisissa vaatteissa eivätkä sanaa sano, ellei mamma käske.

Tohelo äiti

"Äiti ja kaksi alle kouluikäistä lasta matkustivat Pendolino-junalla numero 469 Tampereelta Kokemäelle.

Junan pysähtyessä Kokemäen asemalla, matkustajat huomasivat, ettei vaunun ovi auennut. Matkustajat joutuivat kiireessä siirtymään vaunun toisessa päässä olevalle ovelle. Toinen lapsista ehti poistua junan toimivasta ovesta, mutta rattaita ja matkalaukkuja kantava äiti nuoremman lapsensa kanssa eivät ehtineet, vaan ovet sulkeutuivat juuri heidän edestä. He jäivät junaan sisälle, kun taas viisivuotias jäi yksin Kokemäen laiturille."

Tässä vielä kerran se alkuperäisen uutisen teksti, teille, jotka syyttävät äitiä puheimen tuijottelusta tms.

Vierailija kirjoitti:

Siis luetteko te nälvijät ollenkaan uutisia, vai oksennatteko vaan pahaa oloa muiden niskaan hyvin vuoksi?

Tässä rautalankaversio alkuperäisestä uutisesta:

1. Äiti ja lapset ja tavarat odottivat valmiina ovella.

2. Juna pysähtyy, ovi onkin rikki eikä aukea.

3. Koko sirkus lähtee kiireessä siirtymään junavaunun läpi seuraavalle ovelle.

4. Isompi lapsi ehtii ulos, ovi menee kiinni, äiti ja toinen lapsi ja tavarat jäi sisäpuolelle.

Ei puhelimen tuijottelua, ei haahuilua paikalla liian myöhään. Ainoastaan VR:n rikkinäinen ovi ja liian lyhyet pysähtymisajat.

Jos ovi on rikki ja tuommoinen määrä on omaisuutta mukana ja kaksi lasta, niin vain täydellinen pöljäke lähtee siirtymään toiselle ovelle kun pysähdysaikaa on minuutti.

Herrasiunaa käyttäkää aivojanne. Entäpä jos se lapsi olisi juossut raiteille ja juna olisi pyyhältänyt yli? Mikään kustannus ei ole niin iso, että lapseni tuommoiseen vaaraan asettaisin. Olisin jäänyt junaan ja poistunut turvallisesti seuraavalla asemalla.

Tsiisus teidän kanssanne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juuri tästä syystä en pidä julkisilla kulkemisesta lapsen kanssa.

Jos on yhtään mitään ekstraa mukana, kaikesta tulee TODELLA hankalaa. Ja sitä tavaraahan on aina pakko olla. Pitää olla rattaat, koska lapsi ei välttämättä jaksa itse kävellä, mutta se lapsi ei tietenkänä suostu rattaisiin jos jaksaakin. Siinäpä raahaat sitten rattaita, kasseja, reppuja, vaihtovaatteita, sateenvarjoja ja tietysti vielä lapsen lempipehmolelua, jota ilman ei mistään tule mitään mutta joka kuitenkin putoaa kädestä vähän väliä.

Tosi kiva yrittää roudata liikkuvassa ajoneuvossa koko tuota kasaa ajoissa ovelle, koska jos siellä ollaan liian ajoissa, lapsi kyllästyy ja rupeaa leikkimään ja vaikka juoksemaan huvikseen karkuun. Tai jos lapsi ei haluaisikaan vielä pois junasta, joutuu kantamaan kainalossa kirkuvan ja potkivan lapsen samaan aikaan kun sen koko tavaravuoren.

Matkustan kolmen lapsen kanssa junassa paljon, eipä ole kertaakaan ollut tuommoista, eikä meillä tarvita sateenvarjoa yhdelläkään matkalla. Ja meillä on lapset OPETETTU kuinka toimitaan. Rattaissa istutaan silloin kun minä niin sanon, kertaakaan ei ole huutoa kuulunut, meidän lapsillakin on aivot ja ymmärrys, liekö perineet vanhemmiltaan.

Vau, omakehu haisee niin pitkälle, että huhhuh. On se kumma kun anonyymeilla palstamammojen lapsilla ei koskaan ole nälkä, väsy, kiukku, uhma tai mitään muutakaan normaalia lapsen käytöstä. Marssivat hiljaa rivissä kokovalkoisissa vaatteissa eivätkä sanaa sano, ellei mamma käske.

Niinkö tuossa luki?

Mikä sinua vaivaa, rauhoitu tuon kateutesi ja vihasi kanssa.

Voi luoja!

Ohis

Vierailija kirjoitti:

Ripeästi siinä on toimittu ja lapsella oli varmasti kaikki ihan hyvin koko ajan. Ainut mikä mua ihmetyttää on se että miksi tästäkin piti taas lehtijuttu tehdä.

Tämä todistaa stressin jokapäiväisessä eämässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juuri tästä syystä en pidä julkisilla kulkemisesta lapsen kanssa.

Jos on yhtään mitään ekstraa mukana, kaikesta tulee TODELLA hankalaa. Ja sitä tavaraahan on aina pakko olla. Pitää olla rattaat, koska lapsi ei välttämättä jaksa itse kävellä, mutta se lapsi ei tietenkänä suostu rattaisiin jos jaksaakin. Siinäpä raahaat sitten rattaita, kasseja, reppuja, vaihtovaatteita, sateenvarjoja ja tietysti vielä lapsen lempipehmolelua, jota ilman ei mistään tule mitään mutta joka kuitenkin putoaa kädestä vähän väliä.

Tosi kiva yrittää roudata liikkuvassa ajoneuvossa koko tuota kasaa ajoissa ovelle, koska jos siellä ollaan liian ajoissa, lapsi kyllästyy ja rupeaa leikkimään ja vaikka juoksemaan huvikseen karkuun. Tai jos lapsi ei haluaisikaan vielä pois junasta, joutuu kantamaan kainalossa kirkuvan ja potkivan lapsen samaan aikaan kun sen koko tavaravuoren.

Matkustan kolmen lapsen kanssa junassa paljon, eipä ole kertaakaan ollut tuommoista, eikä meillä tarvita sateenvarjoa yhdelläkään matkalla. Ja meillä on lapset OPETETTU kuinka toimitaan. Rattaissa istutaan silloin kun minä niin sanon, kertaakaan ei ole huutoa kuulunut, meidän lapsillakin on aivot ja ymmärrys, liekö perineet vanhemmiltaan.

Vau, omakehu haisee niin pitkälle, että huhhuh. On se kumma kun anonyymeilla palstamammojen lapsilla ei koskaan ole nälkä, väsy, kiukku, uhma tai mitään muutakaan normaalia lapsen käytöstä. Marssivat hiljaa rivissä kokovalkoisissa vaatteissa eivätkä sanaa sano, ellei mamma käske.

Niinkö tuossa luki?

Mikä sinua vaivaa, rauhoitu tuon kateutesi ja vihasi kanssa.

Voi luoja!

Ohis

Samaa mietin. Mamma tunsi piston omassatunnossani ja raivoksihan se repesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis luetteko te nälvijät ollenkaan uutisia, vai oksennatteko vaan pahaa oloa muiden niskaan hyvin vuoksi?

Tässä rautalankaversio alkuperäisestä uutisesta:

1. Äiti ja lapset ja tavarat odottivat valmiina ovella.

2. Juna pysähtyy, ovi onkin rikki eikä aukea.

3. Koko sirkus lähtee kiireessä siirtymään junavaunun läpi seuraavalle ovelle.

4. Isompi lapsi ehtii ulos, ovi menee kiinni, äiti ja toinen lapsi ja tavarat jäi sisäpuolelle.

Ei puhelimen tuijottelua, ei haahuilua paikalla liian myöhään. Ainoastaan VR:n rikkinäinen ovi ja liian lyhyet pysähtymisajat.

Jos ovi on rikki ja tuommoinen määrä on omaisuutta mukana ja kaksi lasta, niin vain täydellinen pöljäke lähtee siirtymään toiselle ovelle kun pysähdysaikaa on minuutti.

Herrasiunaa käyttäkää aivojanne. Entäpä jos se lapsi olisi juossut raiteille ja juna olisi pyyhältänyt yli? Mikään kustannus ei ole niin iso, että lapseni tuommoiseen vaaraan asettaisin. Olisin jäänyt junaan ja poistunut turvallisesti seuraavalla asemalla.

Tsiisus teidän kanssanne.

Kokemäen asemalla on vain yksi raide😅

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juuri tästä syystä en pidä julkisilla kulkemisesta lapsen kanssa.

Jos on yhtään mitään ekstraa mukana, kaikesta tulee TODELLA hankalaa. Ja sitä tavaraahan on aina pakko olla. Pitää olla rattaat, koska lapsi ei välttämättä jaksa itse kävellä, mutta se lapsi ei tietenkänä suostu rattaisiin jos jaksaakin. Siinäpä raahaat sitten rattaita, kasseja, reppuja, vaihtovaatteita, sateenvarjoja ja tietysti vielä lapsen lempipehmolelua, jota ilman ei mistään tule mitään mutta joka kuitenkin putoaa kädestä vähän väliä.

Tosi kiva yrittää roudata liikkuvassa ajoneuvossa koko tuota kasaa ajoissa ovelle, koska jos siellä ollaan liian ajoissa, lapsi kyllästyy ja rupeaa leikkimään ja vaikka juoksemaan huvikseen karkuun. Tai jos lapsi ei haluaisikaan vielä pois junasta, joutuu kantamaan kainalossa kirkuvan ja potkivan lapsen samaan aikaan kun sen koko tavaravuoren.

Matkustan kolmen lapsen kanssa junassa paljon, eipä ole kertaakaan ollut tuommoista, eikä meillä tarvita sateenvarjoa yhdelläkään matkalla. Ja meillä on lapset OPETETTU kuinka toimitaan. Rattaissa istutaan silloin kun minä niin sanon, kertaakaan ei ole huutoa kuulunut, meidän lapsillakin on aivot ja ymmärrys, liekö perineet vanhemmiltaan.

Vau, omakehu haisee niin pitkälle, että huhhuh. On se kumma kun anonyymeilla palstamammojen lapsilla ei koskaan ole nälkä, väsy, kiukku, uhma tai mitään muutakaan normaalia lapsen käytöstä. Marssivat hiljaa rivissä kokovalkoisissa vaatteissa eivätkä sanaa sano, ellei mamma käske.

Niinkö tuossa luki?

Mikä sinua vaivaa, rauhoitu tuon kateutesi ja vihasi kanssa.

Voi luoja!

Ohis

Juu kyllä😘

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä syystä aivan kaikki on mukana ja junan ovelle mennään ajoissa odottamaan lasten ja tavaroiden kanssa. Vaikka se sitten miten ottaa muita päähän. Se on ainoa keino selviytyä yksin pois junasta pienten lasten kanssa.

Toki jutussa ei käy ilmi paljonko tavaraa oli, mutta tuskin paljoa jos junaan on kuitenkin selvitty. Miksi sitä piti sieltä vaunusta lähteä hakemaan? Miksei pienempi lapsi ja tavarat olleet jo mukana kun ovelle mentiin?

On se kumma kun ensimmäisenä tulee selittämään joku täydellinen, jolle ei koskaan tapahdu mitään.

Riepoo.

Ei täydellinen,vaan sellainen jolla on aivot ja osaa niitä käyttää. Jättäkää se saattanan puhelin laukkuun ja eläkää kerrankin reaalielämässä.

Ohis

Ohis, et taidakkaan tietää, että se on rakennettu ihmisen psyykkeeseen, se että kuvitellaan, ettei minulle voisi sattua tuollaista tilannetta. Rauhoitetaan itseä tukalissta tilanteista. Sinä olet siis samanlainen kuin viittattu henkilö ketjun alussa. Onnettomuuksia on sattunut jo ennen puhelimia, joten huomautuksesi on naiivi.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ei uskalleta pyytää apua, jos on paljon kannettavaa ja yksin lasten kanssa? Varmasti saa apua, kun pyytää. Tuli mieleen tapaus, kun aikoinaan olin Stadin rautatieasemalla ja siinä äiti seisoi junan vieressä lastenrattaiden ja tavaroiden kanssa ja ihmisiä vilisi ohi. Pysähdyin ja kysyin tarvitseeko apua? Sanoi, että kyllä kiitos! Onpa ihanaa, kun joku auttaa ja kukaan muu ei ollut tarjonnut apua. Tuli vain mieleen, että olisiko itse voinut KYSYÄ apua eikä vain odottaa jonkun toisen aloitetta.

Joo, tätä mäkin mietin (lukematta juttua). Mutta jos kyse paikallisjunasta jossain Kokemäellä ja hiljaisesta asemasta, ei vaunussa tai laiturilla välttämättä ole edes ollut muita. En tiedä oliko tässä miten, mutta yleisesti pohdiskelen.

Mutta joo, apua saisi pyytää ja tarjota herkemmin. En ollenkaan tykkää, että meidän kulttuuri on mennyt sellaiseksi, ettei kukaan uskalla puhua sanaakaan tuntemattomille.

Itse olin joskus nuorena vaihto-opiskelijana palaamassa Suomeen jättimäisten laukkujen kanssa ja Kölnin rautatieasemalla lentokentälle menevän junan raide vaihtui viime tingassa. Olin ikionnellinen, kun pukuun sonnustautunut bisnesmies, jolla itsellään oli vain pieni läppärilaukku, tarjoutui kantamaan mun toisen laukun oikealle raiteelle (arveli, että olin tulossa samaan lentokenttäjunaan). Herrasmiesmäisyys kunniaan, eikä vedota mihinkään Me too:hon!

Miksi 5v saatetaan erikseen ja sitten palataan hakemaan vaunuja/tavaroita??

Meidän perrheessä kulkee kaikki samaan aikaan ovesta ekä erikseen ryntäillä edes takas

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko luetunymmärtämisessä vikaa vai ilkeilettekö ihan huvikseen? Selvästi lukee, että osottivat oven kohdalla, mutta ovi ei auennut. Juoksivat toiselle ovelle tarkistamaan toimiiko, jolloin 5v jäi siihen ja äiti hiki hatussa juoksi takaisin rikkinäiselle ovelle hakemaan tavaroita.

Missä noin lukee? Ei ainakaa tuossa ap:n linkkaamassa jutussa. Ja ne junan ovet menevät lukkoon ennen kuin se juna lähtee liikkeelle. Joten kyllä se vika oli jossain muualla kuin siinä ovessa. 

Jos ovi ei toimi, niin silloin vika on juuri siinä - kirjaimellisesti viallisessa ovessa.

Käytän junia päivittäin työmatkalla ja harva se päivä ovet jumittaa eikä toimi, etenkin pitkän matkan junissa.

Sama homma. Kerran olen yksin matkustavana aikuisenakin melkein jäänyt junaan jumiin kun kolme ovea ei toiminut. Tuli kiire juosta vielä neljännelle, etenkin kun siirä yhdestä toimivasta ovesta jo tulvi lisää matkustajia sisään.

Oletko nyt varma, että vain kolme ovea ei toiminut, vai etkö etkö kehdannut enempää valehdella? Olisit nyt saman tien satuillut, että kymmenen ovea ei toiminut, mutta yhdestoista toimi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis luetteko te nälvijät ollenkaan uutisia, vai oksennatteko vaan pahaa oloa muiden niskaan hyvin vuoksi?

Tässä rautalankaversio alkuperäisestä uutisesta:

1. Äiti ja lapset ja tavarat odottivat valmiina ovella.

2. Juna pysähtyy, ovi onkin rikki eikä aukea.

3. Koko sirkus lähtee kiireessä siirtymään junavaunun läpi seuraavalle ovelle.

4. Isompi lapsi ehtii ulos, ovi menee kiinni, äiti ja toinen lapsi ja tavarat jäi sisäpuolelle.

Ei puhelimen tuijottelua, ei haahuilua paikalla liian myöhään. Ainoastaan VR:n rikkinäinen ovi ja liian lyhyet pysähtymisajat.

Jos ovi on rikki ja tuommoinen määrä on omaisuutta mukana ja kaksi lasta, niin vain täydellinen pöljäke lähtee siirtymään toiselle ovelle kun pysähdysaikaa on minuutti.

Herrasiunaa käyttäkää aivojanne. Entäpä jos se lapsi olisi juossut raiteille ja juna olisi pyyhältänyt yli? Mikään kustannus ei ole niin iso, että lapseni tuommoiseen vaaraan asettaisin. Olisin jäänyt junaan ja poistunut turvallisesti seuraavalla asemalla.

Tsiisus teidän kanssanne.

Kokemäen asemalla on vain yksi raide😅

Peipohjassa ("Kokemäellä") on useampi raide, mutta vain yhdellä on laituri. Muut raiteet ovat ohittavaa junaliikennettä ym. varten.

Luonnoton äiti!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis luetteko te nälvijät ollenkaan uutisia, vai oksennatteko vaan pahaa oloa muiden niskaan hyvin vuoksi?

Tässä rautalankaversio alkuperäisestä uutisesta:

1. Äiti ja lapset ja tavarat odottivat valmiina ovella.

2. Juna pysähtyy, ovi onkin rikki eikä aukea.

3. Koko sirkus lähtee kiireessä siirtymään junavaunun läpi seuraavalle ovelle.

4. Isompi lapsi ehtii ulos, ovi menee kiinni, äiti ja toinen lapsi ja tavarat jäi sisäpuolelle.

Ei puhelimen tuijottelua, ei haahuilua paikalla liian myöhään. Ainoastaan VR:n rikkinäinen ovi ja liian lyhyet pysähtymisajat.

Jos ovi on rikki ja tuommoinen määrä on omaisuutta mukana ja kaksi lasta, niin vain täydellinen pöljäke lähtee siirtymään toiselle ovelle kun pysähdysaikaa on minuutti.

Herrasiunaa käyttäkää aivojanne. Entäpä jos se lapsi olisi juossut raiteille ja juna olisi pyyhältänyt yli? Mikään kustannus ei ole niin iso, että lapseni tuommoiseen vaaraan asettaisin. Olisin jäänyt junaan ja poistunut turvallisesti seuraavalla asemalla.

Tsiisus teidän kanssanne.

Kokemäen asemalla on vain yksi raide😅

Näistä kommenteista tosiaan huomaa, että ajatellaan asioista vähän kokemäkeläisesti - eikä ole tarkoitus ivata paikkakuntalaisia, Kokemäen tilalle voi laittaa minkä tahansa pikkupaikkakunnan.

Jos liikkuu pienen lapsen kanssa isommissa suurkaupungeissa, on syytä oppia, että junaan mennessä ja junasta tullessa pitää koko ajan kiinni lapsestaan. Ruuhkassa lapsi katoaa helposti, ja suurkaupungeissa voi olla muitakin uhkia kuin se viereisen raiteen juna.

Itse olen lukenut varmaan Anna Kareninan liian nuorena, mutta en tykkäisi ajatuksena siitä, että viisivuotiaani palloilee paniikissa lähtevän junan vieressä, vaikka se olisi ratapihan ainoa juna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi kaikki on nyt OK ! On helppo arvostella tapahtumaa täältä käsin ja leimata äiti.Entä jos olisi tapahtunut leimajille itselleen asia?

"Kokemäen asemalla toinen lapsista ehti poistua junasta, mutta muu perhe ei päässyt junasta. Vaunun ovet menivät kiinni, äiti ja pienempi lapsi jäivät junaan sisälle."

Kyllä ne ovet ihan normaalisti aukesivat. Tämä äiti vaan vetkutteli niin kauan ja antoi ovien sulkeutua, että enää ei päässyt ulos. Jos olisi itse ollut välissä, ovi ei olisi sulkeutunut. Älkää jaksako valehdella näissä symppaus.-tuohtumuskommenteissanne.

Mistä sinä voit tietää, että ovet avautuivat normaalisti? Olitko paikalla? Uskon Satakunnan Kansa-lehteä enemmän kuin sinua ja mututuntumaasi, jotta saisit taas nälviä muita.

Miten lapsen saa ulos junasta, jos ovi muka avautui "normaalisti"?

Voi huoh tätä älyn puuttumista. Ovi 1 ei auennut, joten he siirtyivät ovelle 2, jolloin ensimmäinen lapsi ehti pihalle, sitten ovet menivät äidin nenän edestä kiinni ja juna jatkoi matkaa. Ellet ole junalla ennen matkustanut, niin junassa on katsos monta ovea. Joskus jotkut niistä ei toimi. Lisäksi jos ovi alkaa "piippaamaan" ja sulkeutumaan, se ei enää aukea vaikka kuinka tunkisi itseään väliin.

No eihän se ovi aukea, jos mamma on niin älyrajoittunut, ettei osaa vihreästä napista painaa. Oma moka.

Miksi tämä maa on näin vaikea perheille, ja niin perhevihamielinen, Perhe on kaiken perusta. Muistakaa myös kohdella perheistä ja lapsia aina hyvin.

Kaikki sympatia äidille, kamala tilanne ollut varmasti!

Tästä ketjusta hyvin taas näkee, miten vähän jotkut ihmiset äitejä arvostavat. Haukutaan, vaikkei edes tiedetä faktoja. Itsekin lasten kanssa olen paljon junalla matkustanut ja saanut aikoinaan mm. pitkät haukut eräältä vanhemmalta rouvalta koko junavaunun kuullen, kuinka huono äiti olen kun selasin puhelinta vauvan NUKKUESSA vaunuissa. Onneksi yksi mies sentään sanoi rouvalle vastaan, kiitos hänelle näin vuosien jälkeen vielä.

Joku sanoi aiemmin, että varmasti saa apua tavaroiden kanssa kun pyytää ja yleensä saakin, mutta ei aina. En ole joskus saanut apua rattaiden nostamiseen korkeaan lähijunaan, vaikka olen pyytänyt.