Hei te 50/60/70-vuotiaat!!! Miten ihmiset ovat muuttuneet siitä minkälaisia ihmiset olivat "ennen"???? Siis olivatko ihmiset ennen oikeasti ...

Ihmiset ovat lihavampia, myös nuoret. Lihava nuori oli 70-80-luvulla harvinaisuus.

Ennen vanhemmat kysyivät neuvoa miten pitää toimia, ettei kasvata lapsestaan koulukiusaajaa. Nykyään kysytään neuvoa miten pitää toimia, ettei kasvata lapsestaan koulukiusattua.

Sukupuolia oli ennen kaksi. Nykyistä lukumäärää en tiedä.

Tunsin ennen lapsena koko kylän asukkaat ja he tunsivat minut. Nykyään en tunne edes naapureitani.

Olivatko kivempia tai älykkäämpiä tai fiksumpia?

Vierailija kirjoitti:

Ainakin rehellisyys on vähentynyt. Ei omassa lapsuudessani tarvinnut kantaa polkupyöriä sisälle saakka, kyllä ne yleensä säilyivät lukittuna ihan omassa pihassakin. Ulko-ovet eivät olleet lukossa päiväsaikaan jne. Nykyisin varastetaan kaikki, mikä irti lähtee.

Tuo on totta. Kerrostalojen ulko-ovet eivät päivällä olleet lukittuna kotiseudulla. Nyt ne ovat olleet jo monta vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ulkoisesti ihmiset oli hoikempia, sekä miehet että naiset. Perhe oli automaattikuvio jonka jokaisen edellytettiin hankkivan ja yhteen mentiin parinkympin pinnassa viimeistään.

Matalan ruokalautasen koko on muuttunut 17-19 sentin läpimitasta 26-32 senttiin. Onko se mikään ihme jos ihmiset lihovat? Sille vanhanaikaiselle lautaselle ei pystynyt ottamaan kuin kaksi jauhelihapihviä, 3-4 perunaa ja puolsi desiä ruskeaa kastiketta ja lautanen oli kukkuroillaan. Nyt sama ruokamäärä nykyaikaisella lautasella näyttää laihduttajan annokselta.

Ruokapöydässä miehille varattiin maukkaimmat palat. Yleensä miehiä pidettiin rahantuojina perheissä ja siksi he saivat ottaa parhaat palat. Asia oli itsestäänselvyys sen kerran jälkeen kun mummoni selitti sen minulle mummolassa.

Nykyäänhän naisetkin ovat työelämässä ja tuovat rahaa kotiin. Tuskinpa arkailevat parhaimpien palojen lautaselleen nappaamisessa ainakaan sen jälkeen kun kuherrusvaihe on ohi?

En muista, että meillä olisi koskaan kukaan varannut maukkaimpia paloja miehille. Kyllä pöytään käytiin yhtä aikaa ja kaikille piti riittää ruokaa. Näin siis oli ainakin jo 60-luvulla.

Vierailija kirjoitti:

Ennen matkapuhelimia asiat meni niin, että kun jotain sovittiin niin siitä pidettiin kiinni ja oli pakko pitää, kun ei voinujt millään tekstiviestillä perua tai muuttaa tai ilmoittaa ja jos ei ollut kotona, ei voinut tavoittaa puhelimella tai millään muullakaan.

Kun matkapuhelimet ja tekstarit tulivat, ihmiset muuttuivat paljon, alettiin lupailemaan vaikka mitä ja sitten vain peruttiin tekstiviestillä, tämän jälkeen myös naiset akoivat harrastamaan paljon pettämistä, tämä loi jotenkin sellaiset ihan uudenlaiset mahdollisuudet epärehelliselle toiminnalle.

Entisaikaankin kyllä tehtiin ohareita. Se olikin ikävämpää, jos ei voinut edes soittamalla ilmoittaa, etten tulekaan.

Ja odota sitten sitä kaveria tuulessa tai tuiskussa tietämättä, missä vaiheessa hän on, onko ehkä bussi myöhässä tai jättääkö tulematta kokonaan.

Vierailija kirjoitti:

Te vanhemmat ihmiset, oletteko huomanneet tällaista kehitystä (huomiohakuisuutta, ei käytöstapoja, epärehellisyyttä) myös omanikäisissä?

Minä olen huomannut näitä ominaisuuksia esimerkiksi omissa vanhemmissani, jotka ovat noin 60-vuotiaita. Toinen tiuskii jatkuvasti asiakaspalvelijoille ja toinen suorastaan suuttuu, jos en vastaa Facebookissa minuutissa.

Se voi johtua iästä. Osa voi olla katkeroitunut kuusikymppisenä. Joillakin on siinä iässä jo kuulo heikentynyt, toisilla näkö. Havaintokykykin voi joillakin olla jo heikompi.

Ihminen voi näyttää olevan ihan kunnossa, vaikka pää ei enää toimi kuten nuorempana.

Toiset taas ovat yhtä skarppeja kuin nuorenakin.

Nimi. "Kokemusta on"

Ei mun mummoni harrastaneet liikuntaa, meikanneet, käyneet kampaajalla tai tehneet ylipäätään mitään itsensä hyväksi. Kotiäitinä piti palvella miestä vähän kuin nykyäänkin. Paitsi tosiaan että unohtivat itsensä. Kun vertaan itseä mummoon samanikäisenä voisin olla hänen lapsi, niin paljon vanhemmalta näytti.

Ei kai ihmiset ole miksikään muuttuneet, mutta hampaissa on iso ero. Olen 58 v ja minun ikäluokka on ensimmäisten joukossa niistä, joilla oli esikoulusta asti hammashoito ja jotka ei enää pyrkineet oppikouluun, vaan käytiin peruskoulu.

Vanhempieni sukupolvessa on paljon niitä, jotka saivat rippikoululahjaksi tekohampaat. Heissä on myös paljon niitä, joiden koulunkäynti jäi kansakouluun, koska heidän vanhemmilla ei ollut rahaa tai ymmärrystä kouluttaa pitemmälle. 

Ainakin se on muuttunut että ne jotka haluaa olla mahdollisimman kyr...ä mahdollisimman monelle ihmiselle voi toteuttaa paremmin haaveitaan kun kaikki on online. Parasta on, että yleensä tuota voi tehdä ilman mitään seurauksia ja jatkaa vaikka loputtomiin kunhan pääsee sopivaan asemaan jossa on valta tehdä oikeanlaisia tekoja.

Näytin lapsenlapsille valokuvaa mieheni mummosta. Hän oli siinä säman ikäinen kuin

minä nyt. Siis 72 v.

Lapset nauroivat kippurassa ja ihmettelivät, kun luulivat mummon olevan yli 90.

Olenitse ihan tavllisen omaikäiseni näköinen, mutta kampaus ja vaatteet ja koko habitus. Oli niin erilaista tuolloin.

Jos mummo eläisi hän olisi jo 120 v.

Vierailija kirjoitti:

Ei kai ihmiset ole miksikään muuttuneet, mutta hampaissa on iso ero. Olen 58 v ja minun ikäluokka on ensimmäisten joukossa niistä, joilla oli esikoulusta asti hammashoito ja jotka ei enää pyrkineet oppikouluun, vaan käytiin peruskoulu.

Vanhempieni sukupolvessa on paljon niitä, jotka saivat rippikoululahjaksi tekohampaat. Heissä on myös paljon niitä, joiden koulunkäynti jäi kansakouluun, koska heidän vanhemmilla ei ollut rahaa tai ymmärrystä kouluttaa pitemmälle. 

Olen vanhemoiesi sukupolvea ja meillä oli ekasta luokasta lähtien kouluhammaslääkäri.

En tunne ketään omaikäistäni, jolla olisi tekohampaat. Nuorempia jokusen.

Sotasukupolvilla monella oli tekohamapaat.

Mitään eskareita ei silloin toki ollutkaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen otettiin toiset paremmin huomioon, auttavaisempia, talkoohenkisiä, ei oltu näin pinnallisia. Väkivaltaa vähemmän.

Tilastollisesti väkivalta on vähentynyt huomattavasti jo hyvin pitkään, vuosikymmeniä.

Nyt ollaan taas menossa kohti keskiaikaa.

Ennen kuin tuli palstat ja netti, en uskonut, että ihmiset haukkuvat niin paljon muita, viattomiakin ja syyllistävät köyhiä. Empatia puuttuu. Lisäksi yllättävän paljon alkoholismia ja naisia satuttavia miehiä. Voiko maapallo olla parempi paikka?

Naisten asema huonontunut. Ennen 50v nainen oli miesten mieleen. Nyt nuoretkin leikkelee itseään ja etsivät ryppyjä jo nuorina.

Työntekoa korostettiin:  joku kehui menneensä töihin jo 14-vuotiaana, siihen kommentti: minäpä lähdin jo 13-v.  Heti koulun päätyttyä, vain kassi nurkkaan ja töihin.  Tämä 50-luvulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asia on juuri näin. Itse olen syntynyt 50-luvun puolivälissä; minut on siis kasvattanut sodan kokenut sukupolvi. Enkä puhu pelkästään omista vanhemmistani, vaan myös esimerkiksi opettajista. 50- ja 60-luvuilla lasten tärkein ominaisuus oli, että he eivät olleet vaivaksi aikuisille. En tiedä yhtään ikätoveriani, joka ei olisi saanut selkäänsä kotona. Tosin, koska lasten ruumiillinen kuritus oli sosiaalisesti hyväksyttyä, se, että itse sai joskus remmistä, ei ollut erityisen traumatisoivaa, koska niin saivat muutkin.

Tämähän on käännetty nykyään ihan päälaelleen ja nyt vanhempien tärkein ominaisuus on, etteivät aiheuta mitään vaivaa lapsilleen vaan antavat heidän rauhassa toteuttaa itseään ja palvella kuuliaisesti.

Se on ihan vaan oikeus ja kohtuus, saada vuorostaan maistaa sitä omaa lääkettään.

Suuri enemmistö suomalaisista oli ennen työväenluokkaisia ihmisiä.

Toisen ihmisen koulutustason kommentointi oli ennen täysi tabu. Huonoa käytöstä.

Tästä näkökulmasta hivenen pöyristyttää nykyaika setää.

Vierailija kirjoitti:

Lapsia kehutaan mikä on näille vahingoksi. Tulee ylimielisiä itsestään liikoja luulevia kakaroita.

Totta. Nykyään ihmiset on ylimielisiä. Ennen alimielisiä. Ennen kasvatettiin lytistämällä ja nujertamalla. Ei kasvatettu normaaliksi ja tavalliseksi, vaan rikottiin ja tuhottiin.