Murteela

Meinaan akkukäyttöstä varretonta roskaimurii. Käin liikkeessä ja ne on tosi kevyitä ja tutustun niihe. Siivotessa ja autoo puhistaissa  sopis pien ja kevyt käsi-imuri. Ei ne kovi kalliita oo, mut nurkkii seisomaa en hankkis. Paremp ois jatkuvassa käytössä oleva näppärä.

Täs on hin taseuranta ja Kär cher CVH 3 Plus (1.198-350.0), rikkaimuri. Näitä on olt pöyvvän puhistammissee jo kauvvan. Tehikkaalla sais vaik ikkunan kolot imuroituu. Tavalline perässä veettävä on , montakii erilaista. Mittää ropottii ei meil voi hankkii, se tuskin suostuis mei huushollissa toimimaa.

Kaunis runo!

Luulen, et osa ryhmäläisistä on lopettant koko netin käytön ja saattaa olla huonommassa kunnossa kuin aikanaa. Elämää tää on ja elettävä hyvät ajat ja sit vähemmä hyvät ajat. Mie oisin tuuliajolla jos isäntä ei kykenis tekemää ja teknisii asjoita hoitamaa. Elläissäin iha yksinää vastuussa olemista kaikista asjoista  en oo millokaa joutunt kokemaa.

Mite työ ootta pärjänneet yksinää, tai kahestaa? Usseimmilla on kuitekii lapsii ja jälkipolvee, meil ei sellasta  oo ollenkaa. Kahestaa vaa männää joskus paremmi joskus huonommi.

T. Saiko

Hei

Meillon Saiko tuommonen ja soon ollu hyvä. Siinon se hyvä puoli, että voi käyttää varren kans tai iliman. En tosin tarkistanu sarjanumerua enkä kattonu tuon tehomerkintöjä, mutta aika lailla tuon näkönen on meilläki ja Makita, mutta makso sillon kauan sitte tarjouksessa 119 eurua. - tuo onki palijo halavempi

https://www.k-rauta.fi/tuote/akkuimuri-makita-dcl180zb-18v-runko/883818…

Meillon ollu aikonaan myös usiampi iliman vartta oleva, mutta ollaan aiemmin ostettu liian huonotehonen, nii on jääny käyttämättä.

Just sain imuroitua talon ja sitä ennen käytiin kaupasa. Nyt lähen tiskaamaan ja sitte suihkuun. Yritän huomenissa kirjotella lissää. Ois ihana, jos muutki kävis kirjottamasa meijän kahen lisäksi, mutta voimiesa ja innostuksesa mukkaan saamme kukanenki kirjottaa toki.

Lepposaa syysillanjatkua. Taijetaan kattua Maajussille morsian. :) Sofia

https://www.hyvantuulenpuoti.fi/images/products/Kynttila_19215625.jpg

Google karttakuvassa on street view kuvvii ja kiertelin maapalloo katsellen kaupunkeja ja katuja ja varsinkii millasta talonrakennusta eri puolilla maalimaa on nähtävissä.  Aika kulluu sillee oikei hyvi.

Kiitos Sofia imurikuvasta ja ohjeista. Täytyy hankkii kunnolline laite, ei ne oo kalliita, mut jos huonon ostaa ni jääp käyttämättä.

Meilläkii ol kauppapäivä tännää - kaikkee tuoretta puuttu. Saan olla rauhassa muutaman päivän ostoksien suhteen. En tee millokaa kauppalappuu, ku kuljen värien ja tuoreuden mukkaa ja lopuks leipäpuoli. Toisinaa on kaik valkone pääasiassa ja sitä mukkaa vihreät ja punaset jne.

T. Saiko

Iltaa!

Tännää meilloli pihalla puuhapäivä. Pari peräkärryllistä pitäs jonnain päivänä viiä puutarhajätteet. Paikka on yli 20 km pääsä. Aika palijo ois vielä pensaitten ja puittenki leikkaamista, ku ovat kasvaneet niin isoksi, mutta haaste on siinä, että sais leikata vasta sitte, ku lehet ovat puonneet, ja sama homma pensaitten siirroon kans. Tiiättäkö te, onko se vakavaki virhe, jos nuo hommat tekkee vielä lehtien ollesa kiinni kasvisa?

Minoon kans suorastaan riippuvainen mieheni teknisestä ossaamisesta monesa asiasa, niinku Saiko sinäki taijat vähä olla. Kalliiksi tulis, jos pitäs joka asiaan tilata joku muu tekninen ossaaja. Mun lapset ovat kiireisiä omien elämiesä ja perheittesä kans. Yksi  heistä assuu kauempana ja häntä on välillä kovaki ikävä, ku nähhään vaan suunnilleen kerran vuojesa. Onneksi muut lapset ovat lähempänä ja yksi enkelilapseni on siellä taivasmaaliman puolella. Lapsista on ollu palijo ilua, mutta myös ainanen huoli tietyllä tavalla. Sitä kestää varmaan niin kauan kuin elinpäiviäki, että lapsista aina vähä huolehtii mielessään ja välillä muutenki. Jos meillei ois lapsia, niin muutettas varmaan ihan eri paikkakunnalle.

Viime aikoina oon kovasti miettiny, miten jotku ihimiset ovat niin rohkeita ja minoon ite semmone arkajalaka. Haluaisin tehä jonku elämänmuutoksen, mutten ossaa. Jotku ovat niin impulsiivisia ja saattavat löytää kivanki harrastuksen, uuven kojin tms. ku uskaltavat lähtä rohkiasti johonki uuteen. Oon ilone heijän puolesta. Mua pelottaa, että joskus vielä kadun sitä, ettoon teheny liikaa työtä ja suonu itelleni niin vähä mittään mukavaa. Elämäsä vois tehä niin monenlaista, ku vaan ossais. Tilo on esimerkiksi matkustellu palijo, ja kai Saiko sinäki. Almastiinalla on ollu  monenlaisia harrastuksia. Mitähän Miina on elämäsä puuhaillu, entä te muut? Onko niitä menemisiä ja tekemisiä on kiva myöhemmin muistella?

Mitä te ootta nuista aatoksista mieltä ja oottako te olleet rohkeita muutoksentekijöitä?

Nyt lähen laittamaan jonku nettipelin tillaukseen. Mullon vaan se yhen euron lotto ollu vetämäsä ylleesä ja yli 10 vuojen aikana oon voittanu yhteesä alle 15 euroa. :) Oon ehkä kerran vuojesa ostanu muun pelin ja siihenki laitan vaan sen euron tai kaks. Haluaisin saaha rahhaa, jotta voitas ostaa toinen koti ensin ja muuttaa siihen rauhasa ja sitte myytäs tämä.

Ilua ja valua kaikille! https://ilonpolku.fi/wp-content/uploads/2022/01/iloa-ja-valoa-sinulle-k… :) Sofia

Saiko, tuo oli hyvä matkusteluvinkki - Google maps. :)

Voisikkohan tarkentaa, miten käyt kaupasa värit apunasi?

:) Sofia

Hämäräistä illansuuta Miinalan tuvasta!

Elän ja hengitän, vaikka elonmerkkejä en ole saanut aikaan. Kesä on ollut kiireinen ja kiire jatkuu edelleen säilömishommissa. Ne omenat! Olen lukenut usein kirjoituksianne ja niistä inspiroituneena "jutellut" kanssanne omassa hiljaisuudessani. Kirjoittamisen kynnys on muuttunut korkeammaksi. Ihan sama tilanne on, jos ei ole pitkiin pitänyt yhteyttä johonkin tuttavaan niin hiljaisuuden jälkeen on entistä vaikeampaa soittaa tai kirjoittaa. 

Kiireen tunne tulee siitä, että leikkausaika (joskus kai mainitsin olevani leikkausjonossa) lähenee. Pitää hoitaa monta asiaa ennen sitä. Lämmin kesä joudutti marjat ja pihan muun sadon melkein yhtä aikaa. Asiat hoituivat rivakammin silloin kun meitä oli kaksi. Saan kyllä apua jälkikasvulta, mutta eivät he ehdi joka käänteessä tänne työvoimaksi. Yritän itse pärjäillä mahdollisimman pitkään olematta riesana kenellekään. Kyllä suomalainen nainen venyy pakon edessä moneen suuntaan vielä vanhanakin. :D

Syksy tulla rymistelee viikonvaihteen jälkeen. Kunpa pitkä tulisi pitkä lauha syksy ja vähäluminen talvi. Sofia mietiskeli pihlajanmarjoja ja lumitaakkaa. Nyt on paljon marjoja pihlajissa, ei siis pitäisi tulla lunta pihlajien hartioille  taakaksi asti. Jää nähtäväksi.

Mukavaa loppuiltaa.

Kehottiit ammattifirmassa (käytii paikan päällä) hankkimaa justii tuota mallii mitä teilläkii on varrelline tehokas imuri ja yhdistetty käsikäyttöinen. Ajattelin parisattaa laittaa siihe laitteesee. On taas etsimine ja tutkiminen eessä - isäntä taas meinaa, et entisillä pärjään, mut kaik kuntuut nii painavilta.

Nii miustakii on mukava välillä rentoutua katselemalla millasii rakennuksii muissa maissa on. Juskus näyttäät upeita asuntoja sisältä, siis taidokkaita.

Nii, miu valkoset ostokset ovat kananmunat, maitotuotteet, jauhot, sokeri jne, ne mie oon ohjelmoint tänne miu harvaan päähäin. Punasen väriset  hedelmät, vihannekset ja hillot sekä säilykkeet.  Tummat ja vaaleat makkarat, lihat, sipuli, perunat. Vihreät tuoreet ja lisäks siihe pakasteet. Leivät ja pullat on oma alue. Tään epäjärjestyksen oon opetelt ja hyvi se toimii.

Leikkasin alppiruusut uuvvestaa sähkösahalla elokuussa maata myöte ja kaik loput leikattavat  pensaat elokuussa. Osa leikattii  jo heinäkuun alussa ja alkoit jo tekemää oksista uutta alkuu - täällä etelämmässä voip olla usseempaa pensaslaatuu ja puita. Ollaa kuitekii pitkän matkaa Sofian korkeudelta. Tuijat leikkasin jo elokuun alussa kapeammiksi. Ei olt linnuilla pessii missää puussa tai pensaassa. Jossain on varoteltu omenapuihen leikkaamisesta, mut mei on pakko leikata kesällä oksii, ku kasvaat talon seinään. Sama on luumupuilla. Tuntuu, et kaik kasvaa tehokkaammi  leikkaamisen jälkeen jos ei iha mahlan aikaan leikata. En nii perusta siitä, mitä isoille pensaille tapahtuu leikkaamisen jälkeen. Istutan uutta tilalle. Tosin se juurien kaivaminen on työlästä.

Tässäpä tätä illan aikaan ajatuksissa.

T. Saiko

Myöhäisiltaa,

"Ajalla on siivet" luki jossakin oppikirjassa ja niinpä taitaa ollakin.

Täällä on keskusteltu monista arjen asioista imureista lähtien. Meillä on yksi tavallinen Miele, jolla on pärjätty. Eipä ole enää tassukkaita nelijalkaisiakaan tepsuttelemassa.

Muutenkin asiat ovat siinä järjestyksessä, ettei tarvitse suunnitella muuttoa mihinkään, niin kauan kuin kotona pystytään asumaan. Ne muutot tehtiin nuorina isommin epäröimättä maakunnasta toiseen peräti kolme kertaa. Niinpä sitten vähän yli kolmekymppisenä minäkin asetuin tähän paikkaan, jossa viime kuussa taloyhtiö juhli 50-vuotispäiviään. Isännän kanssa olemme ainoat alkuperäiset asukkaat, että hyvin on viihdytty. Toki paljon asuttiin maalla kesäpaikassa niin kauan kuin se meillä oli.

Olen minäkin laittanut omenista silppua pakkaseen, lingonnut mehua ja tehnyt satsin sosetta. Samaten pakastanut puolukoita survottuna ja kokonaisina. Nehän säilyisivät pakastamattakin, mutta jääkaapissa on muutakin pitämistä, kun kylmäkellaria ei enää ole. Nykyisin lienee "muotia" hävittää kerrostaloista kylmäkellarit, joita kuulemma ei enää tarvita.

Kyllähän tässä vanhuus painaa päälle, sanottakoon mitä tahansa. Onneksi on tunne, ettei elämä ole jäänyt elämättä. Olen saanut huseerata työelämässäkin yli oman tarpeen. Usein oli liikaakin valtuuksia ja vastuuta samalla. Ei käynyt aika pitkäksi. Totta sekin, että matkusteltiin miltei joka vuosi ainakin kerran jos ei kahdesti. Vielä muistan hyvin, mitä kaikkea tuli koetuksi. Jos muisti alkaa pettää, aika monella matkalla kirjoitin päiväkirjaa. Ne ovat tallella. Huvittaa ajatella, miten pärjäsin irtokoirien kanssa. Niistä oli kyllä varoiteltu, vaan eipä nuo olleet vihaisia, kun juotin vettä tai tarjosin purtavaa vaikkapa Pompejissa. Siellä koirat voivat hyvin turistien ansiosta. Talveksi ne kuulemma muuttavat rauniokaupungista asutuille alueille turistien loppuessa. 

Nyt taitaa kirjoitusaika lähestyä loppua. Nautitaan vielä lämpimistä päivistä! Jaksellaan!

T. Tilo

Huomenia,

Oon ollu jo viis tuntia herreillä. Lähen kohta taas yrittään, jos pääsin unneen. Kuukausia oon jo heränny aamuyöstä. Alakaa jo rasittaa nämä huonot unet.

Ihana, kun kävitte Miina ja Tilo myös kirjottamassa. Luen teijän viestit vielä myöhemmin uuestaan ja taijan kommenttiaki laittaa. Kiitos myös Saikolle, ku selevensit kaupasakäyntiä värien avulla. Soon jännä tapa. :) Jospa Vuapukka ja Almastiinaki jossain vaiheessa innostuu kirjottaan.

Mukavaa päivää kaikille! :) Sofia

https://pixnio.com/free-images/2024/07/20/2024-07-20-17-47-49-768x1152…

Tuosta aiheestaki - taidemaalauksesta - taijan ens kerralla kirjottaa. :) Sofia

Ehtoota.

Soon Miina ihana tietää, että sinä elät ja hengität. Eikä haittaa, vaikket ookkaan ehtiny ja jaksanu tänne kirjottaa, sillä ei tästä kannata ottaa paineita. En tiiä, oonko huonomuistine, mutten muista lukeneeni, että oisit leikkaukseen menosa. Onko se lokakuusa? Onnea toivotan leikkaukseen ja sitte pikaista ja heleppua toipumista.

Ja soon kyllä totta, että kynnys nousee, jos ei oo saanu kirjotettua tai soitettua vaikkapa jollekki kaverille pitkiin aikoihin.

Tehän ootte monet tämän ketjun kirjottajat jotenkin luovia ja käteviä käsistännä. Onko teillä kellään ollu kuvataiteen tekemisen historiaa tai nykysyyttä, eli oottako maalanneet tai piirtäneet tauluja tai teheneet vaikka savitöitä tms. Ite aiemmin joskus maalasin tauluja ja tein lyijykynätöitäki, mutta noon jääny jo vuosikymmeniä sitte. Tykkäsin käyä myös taidenäyttelyisä. Välillä kaipaan sitä tunnetta, ku alakaa maalata tai piirtää, nii kaikki huolet unohtuu siinä keskittyesä kuvataiteen tekemisseen. Saas nähä alotanko sit koskaan. Lisäksi haluaisin ees kerran elämäsä tehä yhen kanavatyön? Oottako niitä teheneet?

Jatkuu... :) Sofia

Kirjotin pitkästi, mutta teksti katos ennen ku ehin sen kopsata. Kirjoitan toisena päivänä.

Hyvvää yötä ja kauniita unia kaikille! :) Sofia328

https://www.tunturisusi.com/angels/suojelusenkeli.htm

Unettomuus ja oikiast krooninen unettomuus on miun vaiva. Raskaita olliit töissä käynnin ajat. Heräsin aamuyöstä ja nukuin liika lyhyvii unia. Vast eläkkeellä lääkär totes krooniseks. Sain reseptilääkettä, niitä on usseempaa sorttii ja hyvä kokkeilla mikä on parasta. En tosiaa tarvitse aina, mutta varalla on.

Oon mitant verenpainetta aina illalla ja joskus on turhan korkiat arvot, ku jotekii alkaat asjat painamaa kierroksilla. Sain verenpainelääkettä ja se auttaa minnuu tassaantummaa, en jatkuvast, ku muute ei oo hankaluutta paineihe kanssa.

Miusta lääkärit eivät välitä unettomuuspotilaasta riittäväst. Pelottelloot pienistäkin määristä jo. Jotkut on saaneet melatoniinista appuu.

En mitekää jaksais nukkumatta. Tosin meen puolelta yöltä nukkumaa ja tahtosin aamulla nukkuu pitempää, ku ei oo kiirettä.

Toine asja on säryt, jotka kai  kulumista aiheutuut. Kyllä mie särkylääkettä käytän, muute en saksais mitekää. En jaksa kiusata itsiäin kääntelemällä ja sopivaa kivutonta kohtaa etsien petissä. Näin mie suon itsellein ees vähä rauhallista unta. Luen illalla itsein unneen ja sit herrään kahe aikaan nykyää ja sit käyn pienen murun tsopikloonii tai muuta vastaavaa ottamassa. En oo mitekää kuvitelt olevain riippuvaine. Säryt ovat toisaalta pahimmat kiusat.

Nö täs miu ommaa olemista.

T. Saiko

Tykkään laittaa kahaviin maitua. 

Nah

Ehtoota kirpakasta syysillasta.

Päivällä oli hyvinki kesäne sää. On luvattu, että viikonloppuna sää muuttus viliposammaksi ja ois tuulistaki.

Yritän muistaa, mitä eilen kirjotin ennen tekstini katuamista.

Tilo, oon ilone teijän puolesta, että ootta aikonaan löytäneet kojin, jossa ootta jo viihtyneet usiampia vuosikymmeniä. Se varmasti tuntuu kojilta. Tämä nykynen on mun 17. koti. Jää nähtäväksi, monesako vielä ehin asua, ennen ku taivaan kottiin muutan. Soon varmaan paras koti.

Siitäki oon Tilo ilone, että koet eläneesi siten, ettei elämä oo jääny elämättä. Tätä elämää voi ellää niin monella tavalla. Jotku matkustellee palijo, jotku o kotikissoja ja jotku jottain siltä väliltä. Jotku ottaa isoja riskejä, jotku ellää hyvinki varovaisesti. Jotku vaihtaa monta kertaa ammattia - soon nykyää  ylleisempää ku enne. Jotku harvat - luulen - ovat nuoresta eläkkeelle asti samasa työpaikasa. Tärkeintä on, että ihimine on tyytyväinen siihen, miten on elämäsä eläny. Haasteekki tosin kohtelevat ihimisiä hyvin eri tavvoin. Jotkut ovat saaneet niitä ihan liikaa, jotku onnekkaat ovat selevinneet vähemmillä haasteilla.

Tännään oli siivouspäivä. Oon nyt ihan poikki, mutta vielä pitäs lähtä tiskaamaan. Viikonloppuna saattaa tulla yksi lapsosistani käymään perheineen. Sei oo vielä varmaa, pääsevätkö.

Nyt haluaisin vaan mennä suoraan saunaan ja syyä sen jäläkeen takkamakkaran salaatilla, mutta kumpikaan nuista ei totteuvu tännään eikä se haittaa. Taijan mennä aikasin nukkumaan. Mee Saiko sinäki, jotta saat varmasti riittävästi unta. Luin, että jos mennee nukkumaan keskiyön jäläkeen, niin tutkimusten mukkaan soon yhtä haitallista terveyelle ku ylipaino. Soli uutta tietua mulle.

En muista, mitä kaikkia eilen kirjotin tai kyselin, mutta ei sekkään haittaa.

Hyvvää yötä ja kauniita unia kaikille sitte ku nukkumatti teitä kuttuu. :) Sofia

https://vuodatus.net/media/cache/normal/blog_content_image/normal/59ab9…

Hyvvää ja rauhallista unta toivotan. Kestää pari tuntii ennenkuin miulla alkaa uni tulemaa. Lukemine kyl saattaa kutsuu ja siit on aikaa unen tulemissee. Saatan nukkuu kunnon unet tänä yönä. Oon olt pihatöissä, ne ku ei lopu mitekää. Huomenna voin tehhä omenamehhuu, se meille maistuu.

Sunnuntaina männää tutuille kyllään ja siel on omenakakkuu, mut jotekii uuvvella tavalla tehty. Meil on teemana vanhat keittokirjat kun tavataan heillä. Niitä meil  on usseita, isännälläkkii on keittokirjoja. Mei tutulla on myös eri maista ruokakirjoja. Katsotaa jos löytäisin vanhoista kunnon keittokirjoista uutta reseptii. Tuttavan miniä on kovast innosunt vanhoista resepteistä.

Teettäks leipomukset uusiin ohjeitten mukkaa vai vanhojen hyvien aikojen mukkaan? Onkos ne retro reseptejä?

Ja kysyn viel, et mihi aikaa käyttä nukkumaa ja mihi aikaa tavallisest herräättä? Meil aamut vennyyt ihmetellessä hyvi pitkään. No mite aamust ollaa herreillä on viel arvoitus.

T. Saiko

Iltapäivää.

Kovasti on tuulinen päivä, mutta ihanasti aurinko paistaa. Pihahommia riittää meilläki, mutta niisä hommisa tullee mukavasti liikuntaa, joten hyvä näin.

En oo oikein koskaan oppinu käyttään keitto- tai leivontakirjoja, vaikka niiton mullaki lähes 10 kpl. Anopilla niitä oli liiottelematta yli 50 kpl erilaisia. Lahajotimma ne pois. Lähes käyttämättömiä olivat neki. Itelläni on semmonen vihko, joson kaikki ne reseptit, mitä käytän, mutta osasa on semmosia aineksia, jotkei mulle ennää käy, joten niiten oo teheny vuosiin. Pitäs kirjottaa ajantasanen reseptivihko kokkailuun ja leivontaan. Usseimmat reseptit muistan ulukua. On kyllä kiva kylläilyaihe tuommone reseptiteema.

Me mennään sänkyyn siinä 22-23 huiteilla ja sitte luen vähä aikaa. Mies ylleesä nukahtaa mua ennen. Ite oottelen unta 30 min - tunnin.  Herätään ussein molemmat aamuyöstä, mutta jos joskus saahaan nukuttua pitempään ja sillon herätään siinä 7:30-8:30.

Oon tainnu usiamman kerran kysyä nuista kanavatöistä. Ookko sinä Saiko niitä koskaan teheny? Ovatko mukavia ja heleppoja tehä? Mummini teki niitä palijo, ja luulin yhen niistä jäävän mulleki perintönä, mutta se katosi isältäni. Soli ihana maisemakuva, josa oli auringonlasku ja joki. Tuoson vähä erilainen https://napparanappi.fi/wp-content/uploads/2020/10/linnut-kanva-30x40-s…

Niistä marjakanervista kans kyselin, että oisko kellään kokemusta niistä, ku ovat aika pieniä ja kalliita, että kannattaako niitä hauoille ostaa, jos eivät kestäkään nättinä?

Viime viikolla siirrettiin yks iso pensas ja huomasin jäläkeenpäin, että se tuli väärään paikkaan. Isäntä ei sitä ala ennää uuvestaan siirtään, joten pittää pärjätä itekseen. Haastetta piisaa, että saan sen sieltä kuopasta nostettua ja siirrettyä uuteen kuoppaan, jonka ensin kaivan ja laitan sinne uuvet mullat, joita pitäs käyä ensin ostamasa. Sain hyvän opetuksen, ettei kannata kiireellä päättää pensaan paikkaa, mutta ku en tienny, millon voisin seuraavan kerran siihen apua saaha, niin tuli hätiköityä. Nyt meinaa harmittaa.

Lähenpä nauttimaan klo 15:30 teen. Miina taitaa pittää teetauon n. klo 17 - jos oikein muistan. :) Sofia https://napparanappi.fi/wp-content/uploads/2020/10/perhoset-niitylla-ka…

Kanavataulut olliit niin muotii sillo ku olin nuoremp. Mahottoma kärsivällisest tein niitä ja kaik laitettii kauniisii kehyksii. Musta-valkosii ja kukkia montaa laatuu siihe aikaa. Nää olliit kaik puoli ristipistolla tehtyjä valmiille pohjalle.

Muodin mukkaa mentii ja lanka ja kangas oheniit ja mukana ol millimetripaperille tehty malli. Näitä ois mukava yhä kokkeilla. Saattaa olla jossakii viel mallikirjoja miulla tallessa. Ain tullee hätä, et oonks mie taas heittänt jotakii tärkiää pois.

Erilaisii sarjoja kuten kesä-syksy tai taloja ja ruusupihoja. Näitä tein myös ja ne ovat miust ajattommii ja rauhallissii väreiltään. Siis ristipistolla ja ohuesta langasta malli ol oikei mallikirjasta. On nii kauniita mallikirjoja, kai niitä viel on saatavana. Näissä tausta jätettii täyttämättä.

Mukava on vaihella tauluja ja laittaa taas uutta vanhaa tilalle. Oikei kauniita ovat taulut ohuest langast oikialla ristipistolla tehtynä. Miun tuttu on oikein ahkera olta tekemää. Heillä on kauniitaristipistotauluja seinillä. Mie niitä aina ihhailen ja taas huomenna tilaisuus.

Ajattelitko tehhä suuremman kanavatyön? Rauhottavvaa se tekemine ainakii on. Ajatus pysähtyy ja mieli leppää. Sie oot hyvi tarkka ja kärsivälline kaikessa. Alota vaa tekemine, sitä voip aina jatkaa millo tahtoo. Saattaisin miekii  innostuu ristipistotyöstä jos löyvvän iha vaa pienen mallin. Siitä kirjonta on hyvä harrastus, että voip tehhä pientä ja suurta.

Eikä kannata ahdistuu ku kierrätyksestä löytyy keskeneräisiä ja valmiita tauluja ja iha pilkkahintaan. Arvostan ommi tekemiini tauluja yhä.

T. Saiko

Kanavatyömalleja en ossaa laittaa viitteinä. Sofia laittanet sinnuu kiinnostavvii malleja oikei kuvan kanssa - on nii kauniita malleja. Mite en oo huomant kirjottaa näi kiinnostavasta aiheesta. Netissä näkkyy olevan oikei käestpittäin ohjeita youtubeessä. On nyt helpottunt uuvven opettelemine. Nuor sukulaine alko opettelemmaa miu vanhalla neulekonneella ompelua ja on kyllä "elävii" ohjeita riittäväst.

Kumma ku tuo kasvi on nimeltään marjakanerva.  Sen marjat ainakii pakkasessa ja muutekii ajan mittaa alkaat litistyy ja kuivuu pois. Sellasilta näyttäät  karpalon tummuneet marjat. Ajan mittaan ovat miun marjakanervat ränsistynneet. Kovist pakkasista ne ei ainakaa tykkää. Tää on vaa miun käsitys.

No, mutta nyt ajattelen, et tuskin se pensas iha vikkaa on mänt. Jos isäntä kerra ison kuopan sai kaivettuu, ni tyydy vaa siihe. Ens vuonna oot unohtant ja ehkä pensas kiittää sinnuu kauniilla tavalla. On nii raskasta saaha onnistummaa kuoppii kovvaan maahan ja sellasee, missä on paljo juuria. Meil on lähinnä kasvit, pensaat ja hyötypensaat sellasissa paikoissa mihi on saant tehtyy kuopan.

Voisi olla hyvä pittää jonkinlaista säännöllistä aikameininkiä. Tuntuu, et meillä  säännöllisyyttä on vaikia toteuttaa. Ruoka-ajat on myös hyvi vaihtelevii.

Eile (no tätä päivää) taisin nukahtaa 23 minuttii yli puolenyön ja heräsin kerran ja luin kirjaa, lopullisest sit 9.00, isäntä ol jo enne minnuu ylhäällä. Oliko Sofia nukkumine yhtäjaksoista?

T. Saiko