Lue keskustelun säännöt.
Mummo tuo joka vierailulla vaatteita lapselle
02.08.2022 |
En halua loukata ja olen kiitollinen kun on tuonut hyviäkin vaatteita. Mun mielestä nyt vaan menee liiallisuuksiin. Joka ikisellä käynnillä tulee lisää vaatteita, ja käy siis ainakin pari kolme kertaa kuussa. Miten ottaisin puheeksi loukkaamatta, vai laitanko mitään sanomatta eteenpäin? Säilytystilatkin on rajalliset.
Kommentit (265)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vain sanoo mummolle että on hienoa että hän haluaa ostaa vaatteita lapsenlapselleen mutta että nyt voitaisiin pitää muutaman kuukauden tauko koska kaapit ovat nyt täynnä vaatteita ja harmihan se on jos ei ehdi edes kaikkia käyttää ennenkuin menevät pieniksi, eikä isompiakaan vaateita voi nyt ostaa 'säästöön' kun ei ole enää paikkaa missä niitä säilyttäisi. (jos hänellä on tapana ostaa niitä joissa on 'kasvun varaa' ) Vielä siihen päälle että ilmoitat kyllä kun on taas aika uusia vaatevarasto. On se kuitenkin parempi ottaa asia ystävällisesti esille niin ei mummokaan tuhlaa rahojansa vaatteisiin jotka ehkä vain suoraa laitetaan kierrätykseen.
No kun se mummu ei kuuntele. Ihan turha sanoa mitään. Parempi vaan vetää ovi nenän edestä kiinni ja pistää se vaatekasa tuojan mukana takaisin.
Muistapa sanasi kun olet joskus mummi.
Minä jättäisin tuommoisen lapsen/miniän kokonaan sivuun, perintöä, joululahjoja ja hoiva-apua olisi turha odottaa.No ainakaan en tule viemään turhaa tavaraa lapseni kotiin, enkä kohtele miniääni kynnysmattona. Anoppi kyllä olisi omien puheiden mukaan innokas hoitaja, mutta en uskalla jättää hänelle lapsiani edes kauppareissun ajaksi. On saanut mahdollisuuden, mutta mokasi pahasti. Lasten jättö yksin pinnasänkyyn jotta saa rauhassa inventoida meidän kaapit ja juoruta puhelimessa ei ole mielestäni kovin hyvää lasten hoitoa. Jättäisitkö sinä pienten lasten äitinä lasta hoitoon tuollaiselle ihmiselle?
Sivusta totean, että sinä olet sairas.
Ei muuta.Kerrotko vielä diagnoosin?
Minä kerron.
Narsisti.
😂😂😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat, jotka eivät halua lapsillern lahjoja, vaatteita yms. Isovanhemmilta, sukulaisilta ja kummeilta, se pitäisi kertoa myös lapselle, miksi tähän ratkaisuun on päädytty, ettei lapsi tunne myöhemmin eriarvoisuutta ja hylkäämistä isovanhempien ja muihen sukulaisten taholta, jos muille serkuille lahjat kelpaavat, myös vanhemmille.
Veljeni perheessä on aina ollut kielto vaatteille ja lahjoille ja ne kerrat mitä lapset ovat saaneet ovat olleet vääriä ja hirveä show.
Kesällä sain todistaa, kuinka veljeni 18v lapsi purki tuntojaan ja kertoi, kuinka häntä on kohdeltu eriarvoisesti, eikä koskaan isovanhemmat ja suku ole tukenut tai ostanut mitään, siinä missä muut serkut olivat saaneet villasukia, käytettyjä pyöriä ja mopoja, huppareita, leluja jne. Joka on ollut nimenomaan vanhempien toive, ei lapsen.
Tasapuolinen voi olla silti. Eli antaa sitten rahana sen mitä toiselle krääsänä.
Haloo, ei isovanhemmatkaan tai kummit ole mitään lahja-automaatteja keiltä voi pyytää/olettaa mitä tahansa. Kyllä lahjanantajalla on oikeus päättää itse mitä haluaa antaa. Ostin itse tuliaisena erittäin kalliin dirndl-mekon siskoni esikoiselle tänä kesänä, mutta se ei tarkoita, että olisin ollut valmis laittamaan yhtä ison summan a) mihin tahansa, b) antamaan automaattisesti saman summan rahaa muille sisarusteni lapsille.
Lapsiaan pitää kohdella tasapuolisesti.
Tasapuolisuutta on myös ns.kristillinen tasa-arvo, ts. annetaan sille, joka tarvitseee kipeämmin enemmän kuin sille, joka ei tarvitse. Tässä tapauksessa myös sille, joka haluaa ja arvostaa enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat, jotka eivät halua lapsillern lahjoja, vaatteita yms. Isovanhemmilta, sukulaisilta ja kummeilta, se pitäisi kertoa myös lapselle, miksi tähän ratkaisuun on päädytty, ettei lapsi tunne myöhemmin eriarvoisuutta ja hylkäämistä isovanhempien ja muihen sukulaisten taholta, jos muille serkuille lahjat kelpaavat, myös vanhemmille.
Veljeni perheessä on aina ollut kielto vaatteille ja lahjoille ja ne kerrat mitä lapset ovat saaneet ovat olleet vääriä ja hirveä show.
Kesällä sain todistaa, kuinka veljeni 18v lapsi purki tuntojaan ja kertoi, kuinka häntä on kohdeltu eriarvoisesti, eikä koskaan isovanhemmat ja suku ole tukenut tai ostanut mitään, siinä missä muut serkut olivat saaneet villasukia, käytettyjä pyöriä ja mopoja, huppareita, leluja jne. Joka on ollut nimenomaan vanhempien toive, ei lapsen.
Tasapuolinen voi olla silti. Eli antaa sitten rahana sen mitä toiselle krääsänä.
Haloo, ei isovanhemmatkaan tai kummit ole mitään lahja-automaatteja keiltä voi pyytää/olettaa mitä tahansa. Kyllä lahjanantajalla on oikeus päättää itse mitä haluaa antaa. Ostin itse tuliaisena erittäin kalliin dirndl-mekon siskoni esikoiselle tänä kesänä, mutta se ei tarkoita, että olisin ollut valmis laittamaan yhtä ison summan a) mihin tahansa, b) antamaan automaattisesti saman summan rahaa muille sisarusteni lapsille.
Lapsiaan pitää kohdella tasapuolisesti.
Tasapuolisuutta on myös ns.kristillinen tasa-arvo, ts. annetaan sille, joka tarvitseee kipeämmin enemmän kuin sille, joka ei tarvitse. Tässä tapauksessa myös sille, joka haluaa ja arvostaa enemmän.
Ei se ole tasapuolisuutta vaan sitä että suosit luusereita jotka pysyy vaikutuspiirissäsi paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olin ikionnellinen kun mun vanhemmat osti minun tytölle toppapuvun talvella. Ei ollut itselle tullut mieleenkään ostaa uutta kun entinen oli ok. Ja ostivat vielä tumman värisen joka näytti tosi hyvältä kun itse olisin tod näköisesti ostanut taas punaisen. Mut ei kaikille kaikki kelpaa, silloin pitää vaan sanoa suoraan ei kiitos tai kärsiä.
Entä kun ei kiitos kaikuu kuuroille korville? Tai kun niitä haalareita tulee kolme? Yksi ihan liian iso, toinen ei mennyt edes päälle ja kolmas oli ehkä vuodelta 1992 ja peffa ja polvet ihan puhki. Olisitko noistakin onnellinen? Vastaa rehellisesti. Miten toimisit, kun mummu siinä silmät ilkeästi kiiluen odottaa vuolaita kiitoksia, ja näet jo otsallasi, että yksikään haalareista ei tule kertaakaan olemaan lapsesi päällä. Ja kun tämä sama tapahtuu jo ties monennenko kerran.
Kai tässä ketjussa saa muitakin näkökulmia tuoda esille.
Saa. Mutta vastaa, ilahtuisitko sinä siitä, ja vielä kiittäisit, kun joku toisi toistuvasti roskaa ja pskaa sun kotiin?
Jännä, missä asuvat nämä roskan ja paskan tuojat? Kukaan ystävistäni ei ole koskaan puhunut, että tuodaan roskaa ja paskaa.
En minä kaikkia äitini ja anoppini tuomia olisi itse ostanut, mutta hyviä uusia vaatteita, ei siihen maailma kaadu jos minä en just siitä väristä tykkää.
Tärkeämpää minulle on katsoa kuinka lapseni nauttivat isovanhempiensa seurasta ja hoivasta.Tämä minun painajaiseni asuu Etelä-Pohjanmaalla. En kerro tarkemmin, sen verran pieni paikkakunta kyseessä, että joku vielä tunnistaa.
Ja ei se maailma kaadu yhteen rumaan paitaan, eikä kahteenkaan. Ensimmäinen kerta kun raivasin anopin hienoja löytöjä pelkästään leluja oli kolme ikeakassillista. siinä ei ollut mukana kolmea lasten kokoa olevaa ruuvipenkkiä eikä jonkun ihan itse nikkaroimaa keittiötä, josta sai tikkuja sormiinsa
Ja sinä valitsi miehesi tuommoisesta suvusta.
Minä olisin kiertänyt kaukaa. Tyhmästä päästä kärsii, se on nyt todistettu.
Miehenäsi on lapanen joka ei saa äitiään kuriin.
Hyi, ja sinä makaat sellaisen lapanen kanssa.
🤢
Ohis
Tavaran hankkiminen muuta kuin synttäri-/joululahjaksi on täysin turhaa materialismia ja ainoastaan sen isovanhemman shoppailuhalun tyydyttämistä. Muutenkin on ihan kiva ajatella sitä, että lapsellakin on usein oma vaatemaku, ja parasta on valita hankittavat vaatteet yhdessä lapsen kanssa.
Isovanhemmat ovat tärkeitä, jos antavat aikaansa ja lämpöä pienille ihmisille. Turhan tavaran kärrääminen taas ei ole minkään arvoista. Jos perheellä on pulaa rahasta, sitten voidaan yhdessä sopia mikä olisi paras tapa olla avuksi. Sikäli mikäli isovanhempi siis rahallisesti haluaa avuksi olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat, jotka eivät halua lapsillern lahjoja, vaatteita yms. Isovanhemmilta, sukulaisilta ja kummeilta, se pitäisi kertoa myös lapselle, miksi tähän ratkaisuun on päädytty, ettei lapsi tunne myöhemmin eriarvoisuutta ja hylkäämistä isovanhempien ja muihen sukulaisten taholta, jos muille serkuille lahjat kelpaavat, myös vanhemmille.
Veljeni perheessä on aina ollut kielto vaatteille ja lahjoille ja ne kerrat mitä lapset ovat saaneet ovat olleet vääriä ja hirveä show.
Kesällä sain todistaa, kuinka veljeni 18v lapsi purki tuntojaan ja kertoi, kuinka häntä on kohdeltu eriarvoisesti, eikä koskaan isovanhemmat ja suku ole tukenut tai ostanut mitään, siinä missä muut serkut olivat saaneet villasukia, käytettyjä pyöriä ja mopoja, huppareita, leluja jne. Joka on ollut nimenomaan vanhempien toive, ei lapsen.
Tasapuolinen voi olla silti. Eli antaa sitten rahana sen mitä toiselle krääsänä.
Haloo, ei isovanhemmatkaan tai kummit ole mitään lahja-automaatteja keiltä voi pyytää/olettaa mitä tahansa. Kyllä lahjanantajalla on oikeus päättää itse mitä haluaa antaa. Ostin itse tuliaisena erittäin kalliin dirndl-mekon siskoni esikoiselle tänä kesänä, mutta se ei tarkoita, että olisin ollut valmis laittamaan yhtä ison summan a) mihin tahansa, b) antamaan automaattisesti saman summan rahaa muille sisarusteni lapsille.
Lapsiaan pitää kohdella tasapuolisesti.
Tasapuolisuutta on myös ns.kristillinen tasa-arvo, ts. annetaan sille, joka tarvitseee kipeämmin enemmän kuin sille, joka ei tarvitse. Tässä tapauksessa myös sille, joka haluaa ja arvostaa enemmän.
Ei se ole tasapuolisuutta vaan sitä että suosit luusereita jotka pysyy vaikutuspiirissäsi paremmin.
Sinustako on luuseri sellainen joka auttaa vanhempia ihmisiä, ottaa huomioon heidän tunteensa jne.
Lapsiasi käy sääliksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vain sanoo mummolle että on hienoa että hän haluaa ostaa vaatteita lapsenlapselleen mutta että nyt voitaisiin pitää muutaman kuukauden tauko koska kaapit ovat nyt täynnä vaatteita ja harmihan se on jos ei ehdi edes kaikkia käyttää ennenkuin menevät pieniksi, eikä isompiakaan vaateita voi nyt ostaa 'säästöön' kun ei ole enää paikkaa missä niitä säilyttäisi. (jos hänellä on tapana ostaa niitä joissa on 'kasvun varaa' ) Vielä siihen päälle että ilmoitat kyllä kun on taas aika uusia vaatevarasto. On se kuitenkin parempi ottaa asia ystävällisesti esille niin ei mummokaan tuhlaa rahojansa vaatteisiin jotka ehkä vain suoraa laitetaan kierrätykseen.
No kun se mummu ei kuuntele. Ihan turha sanoa mitään. Parempi vaan vetää ovi nenän edestä kiinni ja pistää se vaatekasa tuojan mukana takaisin.
Muistapa sanasi kun olet joskus mummi.
Minä jättäisin tuommoisen lapsen/miniän kokonaan sivuun, perintöä, joululahjoja ja hoiva-apua olisi turha odottaa.Niin, niin ne rajattomat narsistit tekee.
Sieltähän ne kaksi taikasanat tulivat, 'rajaton' ja 'narsisti'.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun omalla mummolla on vähän tuommoista ostelutaipumusta, ja se tavara mitä ostaa ei todellakaan ole mitään fiksua ja järkevää. En tiedä onko se sitten joku sukupolvijuttu (on +80v), vai liittyykö siihen että on elänyt niukasti ja toisaalta ei kehtaa olla ostamatta vaikkapa torimyyjiltä, tai osaa jättää ostamatta jos saa halvalla. Ei tosin lapsilleen, lapsenlapsilleen ja lapsenlapsenlapsilleen ostele kovinkaan paljon, joten se ei ole mikään ongelma jos joskus tulee jotain vähän turhaa, mutta se tavarapaljous hänen kotonaan on melkoinen. Lasten mummot on sitten ihan normaaleita, eivät ostele kysymättä ja ne mitä tulee ovat fiksuja juttuja. Ovat nuorempia alle kuusikymppisiä mummoja.
Olisit onnellinen ja kiitollinen. Mä olisin ikionnellinen, jos joku toisi jotain mun lapsille. Tai et joku edes tulisi käymään ja haluaisi viettää aikaa minun ja lasteni kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tavaran hankkiminen muuta kuin synttäri-/joululahjaksi on täysin turhaa materialismia ja ainoastaan sen isovanhemman shoppailuhalun tyydyttämistä. Muutenkin on ihan kiva ajatella sitä, että lapsellakin on usein oma vaatemaku, ja parasta on valita hankittavat vaatteet yhdessä lapsen kanssa.
Isovanhemmat ovat tärkeitä, jos antavat aikaansa ja lämpöä pienille ihmisille. Turhan tavaran kärrääminen taas ei ole minkään arvoista. Jos perheellä on pulaa rahasta, sitten voidaan yhdessä sopia mikä olisi paras tapa olla avuksi. Sikäli mikäli isovanhempi siis rahallisesti haluaa avuksi olla.
Puhu vain omasta puolestasi.
Meillä tykätään kun mummut ostaa. On just muutettu uuteen taloon ja kaikki apu on tervetullutta. Kiitollisena on otettu vastaan kaikki vaatteet, lasten sänkyjen lakanat jne. Jopa sängyt saimme sukulaisilta, käytettyinä, mutta hyväkuntoisina.
Ihanaa kun isovanhemmat auttaa. Huonenna tukevat taas, saamme tehdä pihatöitä, tänään satoi niin sovittiin huomisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat, jotka eivät halua lapsillern lahjoja, vaatteita yms. Isovanhemmilta, sukulaisilta ja kummeilta, se pitäisi kertoa myös lapselle, miksi tähän ratkaisuun on päädytty, ettei lapsi tunne myöhemmin eriarvoisuutta ja hylkäämistä isovanhempien ja muihen sukulaisten taholta, jos muille serkuille lahjat kelpaavat, myös vanhemmille.
Veljeni perheessä on aina ollut kielto vaatteille ja lahjoille ja ne kerrat mitä lapset ovat saaneet ovat olleet vääriä ja hirveä show.
Kesällä sain todistaa, kuinka veljeni 18v lapsi purki tuntojaan ja kertoi, kuinka häntä on kohdeltu eriarvoisesti, eikä koskaan isovanhemmat ja suku ole tukenut tai ostanut mitään, siinä missä muut serkut olivat saaneet villasukia, käytettyjä pyöriä ja mopoja, huppareita, leluja jne. Joka on ollut nimenomaan vanhempien toive, ei lapsen.
Tasapuolinen voi olla silti. Eli antaa sitten rahana sen mitä toiselle krääsänä.
Haloo, ei isovanhemmatkaan tai kummit ole mitään lahja-automaatteja keiltä voi pyytää/olettaa mitä tahansa. Kyllä lahjanantajalla on oikeus päättää itse mitä haluaa antaa. Ostin itse tuliaisena erittäin kalliin dirndl-mekon siskoni esikoiselle tänä kesänä, mutta se ei tarkoita, että olisin ollut valmis laittamaan yhtä ison summan a) mihin tahansa, b) antamaan automaattisesti saman summan rahaa muille sisarusteni lapsille.
Lapsiaan pitää kohdella tasapuolisesti.
Tasapuolisuutta on myös ns.kristillinen tasa-arvo, ts. annetaan sille, joka tarvitseee kipeämmin enemmän kuin sille, joka ei tarvitse. Tässä tapauksessa myös sille, joka haluaa ja arvostaa enemmän.
Ei se ole tasapuolisuutta vaan sitä että suosit luusereita jotka pysyy vaikutuspiirissäsi paremmin.
Olet mahdoton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat, jotka eivät halua lapsillern lahjoja, vaatteita yms. Isovanhemmilta, sukulaisilta ja kummeilta, se pitäisi kertoa myös lapselle, miksi tähän ratkaisuun on päädytty, ettei lapsi tunne myöhemmin eriarvoisuutta ja hylkäämistä isovanhempien ja muihen sukulaisten taholta, jos muille serkuille lahjat kelpaavat, myös vanhemmille.
Veljeni perheessä on aina ollut kielto vaatteille ja lahjoille ja ne kerrat mitä lapset ovat saaneet ovat olleet vääriä ja hirveä show.
Kesällä sain todistaa, kuinka veljeni 18v lapsi purki tuntojaan ja kertoi, kuinka häntä on kohdeltu eriarvoisesti, eikä koskaan isovanhemmat ja suku ole tukenut tai ostanut mitään, siinä missä muut serkut olivat saaneet villasukia, käytettyjä pyöriä ja mopoja, huppareita, leluja jne. Joka on ollut nimenomaan vanhempien toive, ei lapsen.
Tasapuolinen voi olla silti. Eli antaa sitten rahana sen mitä toiselle krääsänä.
Haloo, ei isovanhemmatkaan tai kummit ole mitään lahja-automaatteja keiltä voi pyytää/olettaa mitä tahansa. Kyllä lahjanantajalla on oikeus päättää itse mitä haluaa antaa. Ostin itse tuliaisena erittäin kalliin dirndl-mekon siskoni esikoiselle tänä kesänä, mutta se ei tarkoita, että olisin ollut valmis laittamaan yhtä ison summan a) mihin tahansa, b) antamaan automaattisesti saman summan rahaa muille sisarusteni lapsille.
Lapsiaan pitää kohdella tasapuolisesti.
Mitä epätasapuolisuutta on se, että mummo esimerkiksi neuloo kaikille lapsenlapsilleen paidat, mutta osa lasten vanhemmista kieltäytyy vaatteista? Ei lahjanantaminen ole mikään automaatio, että koska käytit nyt 30€ villapaidan lankoihin (mistä kieltäydyin) on lapsellani nyt oikeus samaan rahasummaan mikä pitää laittaa heti hänen tililleen.
Se on juuri tasapuolisuutta. Toiset saa langat ja toiset jotain muuta, sellaista mitä haluavat.
Mummon rakkauden pitää olla ehdotonta. Ei se saa olla siitä kiinni että joku tekee just niin kuin mummo haluaa. Eihän se ole sitten rakkautta vaan rajatonta manipulointia.
Ai, lasten on aina saatava mitä haluavat ja mummojen ja suvun on se kustannettava.
Toki sitten sinäkin huolehdit kaikki yhtäkkisesti anoppilaan kuin omille vanhemmillesi. Jis anoppi haluaa joululahjat rahana, annat samanarvoisen summan, jos peset äitisi ikkuna tpeset anoppisi ikkunat myös. Vietätte anoppilassa minuutilleen saman ajan kuin vanhemmillasi jne.Ei tarvitse lapsille tuoda kaikkea, mitä he haluavat mitta miksi ostaa lahjaksi jotain, mikä ei varmasti ilahduta tai hyödytä lasta.
Kysyn aina lapselta, ovat jo niin isoja, että osaavat sanoa. Lapsi haluaa vaikkapa paidan, äitinsä haluaa lapselle kalliin merkkipaidan, ostan paidan, en kallista. Siinä on eroa.
Entä jos lapsi haluaa sen kalliin merkkipaidan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olin ikionnellinen kun mun vanhemmat osti minun tytölle toppapuvun talvella. Ei ollut itselle tullut mieleenkään ostaa uutta kun entinen oli ok. Ja ostivat vielä tumman värisen joka näytti tosi hyvältä kun itse olisin tod näköisesti ostanut taas punaisen. Mut ei kaikille kaikki kelpaa, silloin pitää vaan sanoa suoraan ei kiitos tai kärsiä.
Entä kun ei kiitos kaikuu kuuroille korville? Tai kun niitä haalareita tulee kolme? Yksi ihan liian iso, toinen ei mennyt edes päälle ja kolmas oli ehkä vuodelta 1992 ja peffa ja polvet ihan puhki. Olisitko noistakin onnellinen? Vastaa rehellisesti. Miten toimisit, kun mummu siinä silmät ilkeästi kiiluen odottaa vuolaita kiitoksia, ja näet jo otsallasi, että yksikään haalareista ei tule kertaakaan olemaan lapsesi päällä. Ja kun tämä sama tapahtuu jo ties monennenko kerran.
Kai tässä ketjussa saa muitakin näkökulmia tuoda esille.
Saa. Mutta vastaa, ilahtuisitko sinä siitä, ja vielä kiittäisit, kun joku toisi toistuvasti roskaa ja pskaa sun kotiin?
Jännä, missä asuvat nämä roskan ja paskan tuojat? Kukaan ystävistäni ei ole koskaan puhunut, että tuodaan roskaa ja paskaa.
En minä kaikkia äitini ja anoppini tuomia olisi itse ostanut, mutta hyviä uusia vaatteita, ei siihen maailma kaadu jos minä en just siitä väristä tykkää.
Tärkeämpää minulle on katsoa kuinka lapseni nauttivat isovanhempiensa seurasta ja hoivasta.Tämä minun painajaiseni asuu Etelä-Pohjanmaalla. En kerro tarkemmin, sen verran pieni paikkakunta kyseessä, että joku vielä tunnistaa.
Ja ei se maailma kaadu yhteen rumaan paitaan, eikä kahteenkaan. Ensimmäinen kerta kun raivasin anopin hienoja löytöjä pelkästään leluja oli kolme ikeakassillista. siinä ei ollut mukana kolmea lasten kokoa olevaa ruuvipenkkiä eikä jonkun ihan itse nikkaroimaa keittiötä, josta sai tikkuja sormiinsa
Ja sinä valitsi miehesi tuommoisesta suvusta.
Minä olisin kiertänyt kaukaa. Tyhmästä päästä kärsii, se on nyt todistettu.
Miehenäsi on lapanen joka ei saa äitiään kuriin.
Hyi, ja sinä makaat sellaisen lapanen kanssa.
🤢
Ohis
Juuri näin.
Inhottaisi jos mieheni ei osaisi tuommoista asiaa hoitaa.
Kyllä minä puhun äitini kanssa ja mies omilleen.
Ja äitini kyllä sanoo myös suoraan jos meidän vaatimukset ovat itsekkäitä. Samoin anoppi, ja se on oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyi olkoon, oma äitinikin oli tuollainen. Saattoi ostaa ennen jouluakin kassikaupalla vaatetta ja leluja lapsille, kiva siinä opettaa kohtuutta ja edes jollain tapaa ekologisia arvoja lapsille. Halusi myös kiitoksia tuomisistaan "eikös mummon tuliaiset olekin ihanampia kuin äidin lahjat...".
No, tämä oli toki vain yksi hänen keinonsa manipuloida ja emme ole olleet väleissä yli kymmeneen vuoteen, lapsetkin jo melkein aikuisia.
Meille ei voi ostaa enää kun on niin kranttuja. Tavallaan sääli kun tuollaisista tulee taloudellista apua tavallaan. Pienenä helpompaa. Kyseli vaan koot ja sillä selvä.
"Tarvitseeko Minttu talvitakin" "Joo, mut jos annat rahana, niin valitsemme mieleisen.." ei oikein kehtaa noin.
Mutta monesti jos huomaa tai luulee, että puuttuu jotain, ostaa sen kysymättä tai pyytämättä. Vaatteista olen sanonut suoraan, ei kannata enää. Joku kaunis takki jäänyt lapselta käyttämättä enkä ole onnistunut pakottamaan käyttämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat, jotka eivät halua lapsillern lahjoja, vaatteita yms. Isovanhemmilta, sukulaisilta ja kummeilta, se pitäisi kertoa myös lapselle, miksi tähän ratkaisuun on päädytty, ettei lapsi tunne myöhemmin eriarvoisuutta ja hylkäämistä isovanhempien ja muihen sukulaisten taholta, jos muille serkuille lahjat kelpaavat, myös vanhemmille.
Veljeni perheessä on aina ollut kielto vaatteille ja lahjoille ja ne kerrat mitä lapset ovat saaneet ovat olleet vääriä ja hirveä show.
Kesällä sain todistaa, kuinka veljeni 18v lapsi purki tuntojaan ja kertoi, kuinka häntä on kohdeltu eriarvoisesti, eikä koskaan isovanhemmat ja suku ole tukenut tai ostanut mitään, siinä missä muut serkut olivat saaneet villasukia, käytettyjä pyöriä ja mopoja, huppareita, leluja jne. Joka on ollut nimenomaan vanhempien toive, ei lapsen.
Tasapuolinen voi olla silti. Eli antaa sitten rahana sen mitä toiselle krääsänä.
Haloo, ei isovanhemmatkaan tai kummit ole mitään lahja-automaatteja keiltä voi pyytää/olettaa mitä tahansa. Kyllä lahjanantajalla on oikeus päättää itse mitä haluaa antaa. Ostin itse tuliaisena erittäin kalliin dirndl-mekon siskoni esikoiselle tänä kesänä, mutta se ei tarkoita, että olisin ollut valmis laittamaan yhtä ison summan a) mihin tahansa, b) antamaan automaattisesti saman summan rahaa muille sisarusteni lapsille.
Lapsiaan pitää kohdella tasapuolisesti.
Mitä epätasapuolisuutta on se, että mummo esimerkiksi neuloo kaikille lapsenlapsilleen paidat, mutta osa lasten vanhemmista kieltäytyy vaatteista? Ei lahjanantaminen ole mikään automaatio, että koska käytit nyt 30€ villapaidan lankoihin (mistä kieltäydyin) on lapsellani nyt oikeus samaan rahasummaan mikä pitää laittaa heti hänen tililleen.
Se on juuri tasapuolisuutta. Toiset saa langat ja toiset jotain muuta, sellaista mitä haluavat.
Mummon rakkauden pitää olla ehdotonta. Ei se saa olla siitä kiinni että joku tekee just niin kuin mummo haluaa. Eihän se ole sitten rakkautta vaan rajatonta manipulointia.
Ai, lasten on aina saatava mitä haluavat ja mummojen ja suvun on se kustannettava.
Toki sitten sinäkin huolehdit kaikki yhtäkkisesti anoppilaan kuin omille vanhemmillesi. Jis anoppi haluaa joululahjat rahana, annat samanarvoisen summan, jos peset äitisi ikkuna tpeset anoppisi ikkunat myös. Vietätte anoppilassa minuutilleen saman ajan kuin vanhemmillasi jne.Ei tarvitse lapsille tuoda kaikkea, mitä he haluavat mitta miksi ostaa lahjaksi jotain, mikä ei varmasti ilahduta tai hyödytä lasta.
Kysyn aina lapselta, ovat jo niin isoja, että osaavat sanoa. Lapsi haluaa vaikkapa paidan, äitinsä haluaa lapselle kalliin merkkipaidan, ostan paidan, en kallista. Siinä on eroa.
Entä jos lapsi haluaa sen kalliin merkkipaidan?
Vanhemmathan sen ostavat, ei herranähköön se ole minusta meidän mummun tehtävä.
Meillä myös lapset (ja aikuiset) joutuvat oppimaan ettei kaikkea haluamaansa elämässä yleensä saa. Emme opeta lapsille, että elämä on vain vaatimuksia ja oikeuksia, elämään kuuluu myös velvollisuudet hj ansaitseminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavaran hankkiminen muuta kuin synttäri-/joululahjaksi on täysin turhaa materialismia ja ainoastaan sen isovanhemman shoppailuhalun tyydyttämistä. Muutenkin on ihan kiva ajatella sitä, että lapsellakin on usein oma vaatemaku, ja parasta on valita hankittavat vaatteet yhdessä lapsen kanssa.
Isovanhemmat ovat tärkeitä, jos antavat aikaansa ja lämpöä pienille ihmisille. Turhan tavaran kärrääminen taas ei ole minkään arvoista. Jos perheellä on pulaa rahasta, sitten voidaan yhdessä sopia mikä olisi paras tapa olla avuksi. Sikäli mikäli isovanhempi siis rahallisesti haluaa avuksi olla.
Puhu vain omasta puolestasi.
Meillä tykätään kun mummut ostaa. On just muutettu uuteen taloon ja kaikki apu on tervetullutta. Kiitollisena on otettu vastaan kaikki vaatteet, lasten sänkyjen lakanat jne. Jopa sängyt saimme sukulaisilta, käytettyinä, mutta hyväkuntoisina.
Ihanaa kun isovanhemmat auttaa. Huonenna tukevat taas, saamme tehdä pihatöitä, tänään satoi niin sovittiin huomisesta.
Teille on tuotu tarpeellista ja käyttökelpoista tavaraa. Kyllä mullekin kelpaisi. Turha roska, jota pitäisi vielä hautoa ikuisesti nurkissa, on ihan eri asia.
Vierailija kirjoitti:
Tavaran hankkiminen muuta kuin synttäri-/joululahjaksi on täysin turhaa materialismia ja ainoastaan sen isovanhemman shoppailuhalun tyydyttämistä. Muutenkin on ihan kiva ajatella sitä, että lapsellakin on usein oma vaatemaku, ja parasta on valita hankittavat vaatteet yhdessä lapsen kanssa.
Isovanhemmat ovat tärkeitä, jos antavat aikaansa ja lämpöä pienille ihmisille. Turhan tavaran kärrääminen taas ei ole minkään arvoista. Jos perheellä on pulaa rahasta, sitten voidaan yhdessä sopia mikä olisi paras tapa olla avuksi. Sikäli mikäli isovanhempi siis rahallisesti haluaa avuksi olla.
Siis just näin! Mikä siinä on vaikea tajuta että ei nykypäivänä yleensä ole mistään tavarasta pula, sitä on maailma täynnä ja useimmilla ongelmana on päinvastoin liika tavaramäärä pienissä tiloissa. Ei ole mikään rakkauden osoitus ostella tavaroita pyytämättä/sopimatta, omaa tarvetta siinä täytetään. Se aika olisi paljon olennaisempaa, ei niitten lastenlasten rakkautta voi ostaa tavaralla, ei oikeasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat, jotka eivät halua lapsillern lahjoja, vaatteita yms. Isovanhemmilta, sukulaisilta ja kummeilta, se pitäisi kertoa myös lapselle, miksi tähän ratkaisuun on päädytty, ettei lapsi tunne myöhemmin eriarvoisuutta ja hylkäämistä isovanhempien ja muihen sukulaisten taholta, jos muille serkuille lahjat kelpaavat, myös vanhemmille.
Veljeni perheessä on aina ollut kielto vaatteille ja lahjoille ja ne kerrat mitä lapset ovat saaneet ovat olleet vääriä ja hirveä show.
Kesällä sain todistaa, kuinka veljeni 18v lapsi purki tuntojaan ja kertoi, kuinka häntä on kohdeltu eriarvoisesti, eikä koskaan isovanhemmat ja suku ole tukenut tai ostanut mitään, siinä missä muut serkut olivat saaneet villasukia, käytettyjä pyöriä ja mopoja, huppareita, leluja jne. Joka on ollut nimenomaan vanhempien toive, ei lapsen.
Tasapuolinen voi olla silti. Eli antaa sitten rahana sen mitä toiselle krääsänä.
Haloo, ei isovanhemmatkaan tai kummit ole mitään lahja-automaatteja keiltä voi pyytää/olettaa mitä tahansa. Kyllä lahjanantajalla on oikeus päättää itse mitä haluaa antaa. Ostin itse tuliaisena erittäin kalliin dirndl-mekon siskoni esikoiselle tänä kesänä, mutta se ei tarkoita, että olisin ollut valmis laittamaan yhtä ison summan a) mihin tahansa, b) antamaan automaattisesti saman summan rahaa muille sisarusteni lapsille.
Lapsiaan pitää kohdella tasapuolisesti.
Tasapuolisuutta on myös ns.kristillinen tasa-arvo, ts. annetaan sille, joka tarvitseee kipeämmin enemmän kuin sille, joka ei tarvitse. Tässä tapauksessa myös sille, joka haluaa ja arvostaa enemmän.
Ei se ole tasapuolisuutta vaan sitä että suosit luusereita jotka pysyy vaikutuspiirissäsi paremmin.
Sinustako on luuseri sellainen joka auttaa vanhempia ihmisiä, ottaa huomioon heidän tunteensa jne.
Lapsiasi käy sääliksi.
Se on sitten taas perseennuolija.
Minulla ei ole lapsia, mistä sellaista sait päähäsi, pöljä. Rauhoitu tuon vihasi kanssa, mene hoitoon.