Mies kiukuttelee kun en halunnut mökkiviikonloppuna seksiä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli parisuhteessa on pakko tehdä kaikki mitä toinen käskee?

Kuka on sanonut, että on pakko?

Ai kuka? Tuossahan tuo on tullut pitkä litania viestejä, joissa selitetään että on pakko tai muuten pitää kumppania epämiellyttävänä.

Kukaan ei ole sanonut noin. Vääristelet nyt kommentteja aika rankalla kädellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli parisuhteessa on pakko tehdä kaikki mitä toinen käskee?

Kuka on sanonut, että on pakko?

Ai kuka? Tuossahan tuo on tullut pitkä litania viestejä, joissa selitetään että on pakko tai muuten pitää kumppania epämiellyttävänä.

Jos toistuvasti ja pitkäkestoisesti torjuu kumppanin lähestymiset ilman muuta syytä kuin se ettei huvita, niin kyllä on tosiaan olemassa se riski, että jossain vaiheessa kumppani alkaa epäillä tunteiden viilenemistä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä että olisi pakko tehdä yhtään mitään. Vaan sitä, että kumppanille annetut viestit vastaanotetaan. Jos viesti on toistuvasti "et kelpaa ja kroppasi on ällö", niin näin se kumppani asian tulkitsee. Mutta minä puhun siis toistuvasta, pitkään jatkuvasta tilanteesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä41945 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi olla parisuhteessa jos siinä ei ole seksiä?

Ymmärrän jos olisi jokin sairaus tai muu este, mutta torjunta ilman kunnollista syytä on väärin.

Herranjumala jos ei tee mieli seksiä niin ei tee mieli, ei sitä silloin tarvitse toiselle antaa. Ei parisuhde tarkoita sitä että tarvitsisi kokoajan olla valmis harrastamaan seksiä, aina ei vaan tahdo.  Vielä vähemmän tekee mieli jos mies käyttäytyy kuin pikkulapsi niinkuin tässä aloittajan tarinassa.

Kyllähän rakkaus on pohjimmiltaan juuri sitä että halutaan antaa sille toiselle sitä mistä toinen pitää ja mistä toinen saa nautintoa. Jos tämä halu loppuu niin sitten voi alkaa miettiä että mitä se oma rakkaus toista kohtaan oikein käytännössä tarkoittaa. Onko se vain sanoja vai haluaako sitä ihan oikeasti että toisella on hyvä olla?

Ja tämä ei sitten tarkoita sitä että pitäisi hampaat irvessä antaa vaan sitä että jos ei enää juurikaan halua ihan omasta halustaan tuottaa toiselle nautintoa niin kannattaa miettiä että miksi näin on.

Ei seksi ole mikään pelkkä nautinto toiselle joka annetaan rakastetulle armolahjana. Seksi jos mikä on kahdenkeskistä. Masturbointi on eri asia.

Et ilmeisesti oikein ymmärtänyt mitä tarkoitin. Se mitä yritin sanoa on että rakkaus antaa nimenomaan sen oman aidon halun tuottaa toiselle naitintoa. Silloin se on kahdenkeskistä ja molemminpuolista eikä mikään "armolahja". Jos parisuhteesta hiipuu aito pyyteetön halu tuottaa toiselle nautintoa ja hyvää niin siitä rakkaudesta on silloin kadonnut aika paljon.

Minusta on surullista miten moni tuntuu ajattelevan että parisuhtessa ja rakkaudessa on kaikki kunnossa vaikka toisen huomioiminen myös rakkauden teoin tuntuu ihan pakkopullalta ja sitä tehdään vain kun siitä hyödytään mahdollisimman paljon itse eli kun itseä haluttaa kamalasti.

Tuputat seksiä osoituksena rakkaudestasi? Jos toinen ei halua sitä sinun huomiota? Joskus kannattaa myös uskoa, kun toinen sanoo jotain.

En. Et edelleenkään ymmärrä tai halua ymmärtää. Seksi ei ole mikään osoitus rakkaudesta vaan asia jota haluaa aidosti antaa toiselle kun rakastaa. Jos tiedät kumppanisi tarvitsevan jotain ollakseen onnellinen ja hyvinvoiva niin rakkaudesta sinä tietenkin tuon asian sille kumppanillesi suot. Rakastava ihminen haluaa rakkaansa olevan onnellinen kaikin puolin. Ja sen toteuttaminen tuo myös sille toteuttajalle iloa.

Ihan kuten jos annat lapselle joululahjan jota hän on kovasti toivonut niin myös antaja kokee iloa ja onnea kun voi täyttää toisen toiveen ja tehdä toisen onnelliseksi.

Jos sinä tiedät että kumppanisi tarvitsevan jotain ollakseen onnellinen, niin sinä tietenkin sen hänelle suot. Olethan rakastava ihminen. Tämän toteuttaminen tuo mysös sinulle iloa, eli et vaadi seksiä.

Jokaiselle ihmisellä on tietyt perustarpeet joita hän tarvitsee voidakseen olla täysin onnellinen. Noista asioista ei voi luopua tai ei ole enää onnellinen. Rakastava ihminen ei vaadi toista luopumaan perustarpeistaan eikä sellaista voi rakkauden nimissä edellyttää.

Monille ihmiselle edes kohtuullinen seksielämä on yksi perustarve. 

Toki jos tarpeiteni tyydyttäminen olisi toiselle niin vastenmielistä että hän ei kerta kaikkiaan siihen pystyisi niin silloin en sitä häneltä vaatisi. Mutta silloin rakkaus vaatisi myös luopumaan koko parisuhteesta koska siinä molemminpuolinen rakkaus ei voisi enää toteutua.

Olen samaa mieltä. Ihmisen perustarve on olla harrastamatta vastentahtoista seksiä. Jos toinen haluaa sivuuttaa tämän perustarpeen, niin hän ei enää rakasta.

Kun tuossa tilanteessa rakkaus on selvästikin molemmin puolin loppu niin on parempi lopettaa koko suhde. Ongelmahan onkin siinä että niin moni ajattelee että on ihan ok vaatia toista osapuolta louumaan seksielämästä mutta siltä odotetaan että se parisuhde jatkuisi kuin mitään ei olisi tapahtunut. Mutta ei se niin toimi. 

Edelleen, jos halu harrastaa seksiä loppuu täysin ja kokee toisen vain vastenmieliseksi niin se ei ole mikään perustarve vaan osoitus siitä että suhteessa on paljon pielessä eikä se rakkauskaan enää niin kukoista.

Tässä ketjussa miehet ovat toitottaneet, että aivan vähintään joka toinen päivä on oltava seksiä tai liitto on ohi. Naisen toivoma 1-2 kertaa viikossa on jostain syystä väärin, miehen tahtoma määrä oikein. Millä perusteella?

Tuolla joku nainen kirjoitti, että hänen miehensä haluaa vain kerran viikossa, nainen itse vähintään joka toinen päivä. Tässä miehet kyllä olivat liikuttavan yksimielisiä siitä, että ei miestä voi pakottaa jos se pysty ja haluu.

Aika jännää ajattelua

En tiedä kuka uhkasi liiton päättämisellä. Itse en niin tekisi, vaikka mainitsinkin aiemmin odottavani rakastelua vaimoni kanssa normaalina osana avioliittoa ja sen tapahtuvan usein, vähintään joka toinen päivä. Ei siinä mitään väärää olisi, jos vaimoni toivoisi 1-2 krt/vko, mutta on tärkeää, että kumpikaan ei ole puutteessa, joten jos vaimoni minua rakastaa, hän varmasti halua tulla vastaan tässä. Itselleni on jo vastaantulo se, jos ollaan "vain" joka toinen päivä. Useamminkin kelpaisi, mutta tuo on OK. 

Enkä tunnista myöskään mainitsemaasi miesten liikuttavaa yksimielisyyttä tilanteessa, jossa mies ei "pysty ja haluu". Jos vaimoni haluaa minun hellivän häntä, on velvollisuuteni "pitää häntä hyvänä". Eikä ainoastaan velvollisuus, vaan ilo, omasta rakkaastahan on kyse, joten totta kai haluan hänen nauttivan.

 

Minua hieman häiritsee tuo sana helliä, ja pitää hyvänä. Tarkoitatko tyydyttämistä muuten kuin yhdynnällä? Vai tarkoitatko hierontaa ilman happy endingiä, suukottelua, halailua, kainalossa pitämistä? Minulle naisena helliminen ja hyvänä pito on jotakin missä ei ole mitään seksuaalista. Minun mieheni helli minua kun äitini kuoli ja surin, se oli lohduttavaa. Koskettelua ilman seksuaalista virettä. Ja kuitenkin paljon läheisempää kuin minkään tyttökaverin tai sisaruksen kanssa.

En ole se jolle vastasit, mutta tässä yhteydessä epäilen hellimisen tarkoittavan seksiä ilman yhdyntää. Esimerkiksi käsihoitoa. Osa ihmisistä varmaan ajattelee, että seksiä on mahdollista harrastaa niin, että kosketus on toisen puolelta seksuaalista ja toisen puolelta pelkkää hellyyttä. Ajatellaan, että jos sinä käytät kättä ja minä sukuelintä, niin eikö se ole silloin sinulle silittelyä ja minulle seksiä? Molemmat saa mitä haluaa? Eikä siinä, joillain pareilla se kai oikeasti toimiikin näin. Toisia taas tuntuu ällöttävän kaikki seksiin liittyväkin silloin kun ei itse ole halukas, ja silloin ei tietenkään tämäkään toimi.

Toki ihmiset saa tyydyttää toisiaan ihan niin paljon ja niillä tavoilla kuin heille sopii. Eli siis seksuaalinen tyydyttäminen muutenkin kuin yhdynnällä on tietenkin ihan ok ja normaalia, ja on ihanaa jos puolisot haluaa toisilleen näilläkin tavoin nautintoa tuottaa. Mun korvissa vaan sana helliminen on harhaanjohtava tähän toimintaan. Jos mun mies sanoisi että hän haluaa helliä mua, en todellakaan odottaisi seksuaalisia tekoja. Ja jos kaipaan hellimistä ja toinen lähtisi ujuttamaan kättä housuihin, niin hermot menisi rankasti. Ongelmaahan ei tietenkään ole jos molemmilla on sama ajatus siitä, mitä ilmaisulla tarkoitetaan. Keskustelun selkeyden takia vain halusin varmistaa mistä tässä nyt tarkalleen ottaen puhutaan.

Minusta haluttomuuskeskusteluissa on aika yleinen ilmiö, että halukkaammat osapuolet puhuvat seksistä enemmän läheisyyteen viittaavilla termeillä, hämärtävät puheissaan seksin ja muun läheisyyden välistä rajaa ja korostavat seksuaalisuuden merkitystä osana rakkautta. Haluttomat taas saattavat puhua seksistä hyvin rumasti, puhutaan mm. panopuista ja runkkupatjoista jne. Ei toki aina. Varmaan erot kuvastavat osittain sitä miten ihminen näkee seksin ja seksuaalisuuden.

Minä olen välillä ollut haluton ja näen seksin hyvin positiivisena asiana. On sekin yksi läheisyyden muoto, vaikkakin hyvin intiimi. Tai siis sen KUULUISI olla läheisyyden muoto, eikä mitään kylmää ja teknistä elinten kilkattelua yhteen. Se, että joku tietäisi minun olevan haluton ja haluaisi silti harrastaa seksiä kanssani, ei todellakaan tuntuisi rakastavalta läheisyyden osoitukselta, vaan siltä että rakastelun sijaan kaivataan patjaa. Ei kiitos.

No, siinä varmaan yksi näkemysero. Itse en ole ikinä kokenut seksiä rakkaan ihmisen kanssa vastenmielisenä, laimeimmillaankin se on sellaista mukavaa hellyyttä. Minun olisi varmaankin hyvin vaikea käsitellä tilannetta, jossa kumppani kokisi ajatuksen seksistä kanssani niin kauheana, että vertaisi sitä patjana olemiseen.

Ymmärsit väärin. Patjaahan siinä nimenomaan halutaan, jos aletaan vaatimaan halutonta harrastamaan "seksiä", eihän se silloin mitään rakastelua ole vaan omien tarpeiden tyydyttämistä elävään ihmiseen.

Täysin eri asia tottakai kysyä vaikkapa, että kokeillaanko saadaanko halusi heräämään. Mutta millainen ihminen haluaa "seksiä", jos toinen ei halua ja väittää rakastavansa tätä toista ihmistä? Tuohan on suorastaan yököttävä asenne. Vaikea kuvitella että olisi kummallekaan kovin hyvä kokemus. Jos ei sitten nimenomaan ole itsekäs luonne, joka haluaa omat tarpeensa tyydyttää toiseen. Hyi.

Sen on katsos merkki siitä, että vaimo rakastaa, kun antataa seksiä aina kun mies haluaa. Ja se taas merkki siitä ettei rakasta, jos joskus kieltäytyy ilman miehen mielestä hyvää syytä. Se ei kuulemma ole hyvä syy, ettei sillä kertaa nyt huvita, ei jaksa, on päänsärky, stressi painaa tms. Ne on tekosyitä. Hyväksyttävää syytä ei kukaan mies ole vielä osannut nimetä. Tai ehkä sen, että nainen on kuolemansairas. Mutta silloinkin voi toki ainakin ottaa suihin tai antaa edes käsihoitoa.

No näin ei ole kukaan täällä kyllä sanonut.

On olemassa niitäkin "miehiä", jotka esim ihmettelee jossei nainen synnytyksen jälkeen pysty/jaksa seksiä, miksei voisi ottaa suihin. :( 

Joko ap:n mies on lähtenyt antavan Annelin mukaan vai kävikö se vain tyhjentämässä pallit tussu-Tuulan luona ja palasi nalkuttavan pihtari-Pirkon luo leikkimään kotista ja uneksimaan seksi-Susannasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä41945 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi olla parisuhteessa jos siinä ei ole seksiä?

Ymmärrän jos olisi jokin sairaus tai muu este, mutta torjunta ilman kunnollista syytä on väärin.

Herranjumala jos ei tee mieli seksiä niin ei tee mieli, ei sitä silloin tarvitse toiselle antaa. Ei parisuhde tarkoita sitä että tarvitsisi kokoajan olla valmis harrastamaan seksiä, aina ei vaan tahdo.  Vielä vähemmän tekee mieli jos mies käyttäytyy kuin pikkulapsi niinkuin tässä aloittajan tarinassa.

Kyllähän rakkaus on pohjimmiltaan juuri sitä että halutaan antaa sille toiselle sitä mistä toinen pitää ja mistä toinen saa nautintoa. Jos tämä halu loppuu niin sitten voi alkaa miettiä että mitä se oma rakkaus toista kohtaan oikein käytännössä tarkoittaa. Onko se vain sanoja vai haluaako sitä ihan oikeasti että toisella on hyvä olla?

Ja tämä ei sitten tarkoita sitä että pitäisi hampaat irvessä antaa vaan sitä että jos ei enää juurikaan halua ihan omasta halustaan tuottaa toiselle nautintoa niin kannattaa miettiä että miksi näin on.

Ei seksi ole mikään pelkkä nautinto toiselle joka annetaan rakastetulle armolahjana. Seksi jos mikä on kahdenkeskistä. Masturbointi on eri asia.

Et ilmeisesti oikein ymmärtänyt mitä tarkoitin. Se mitä yritin sanoa on että rakkaus antaa nimenomaan sen oman aidon halun tuottaa toiselle naitintoa. Silloin se on kahdenkeskistä ja molemminpuolista eikä mikään "armolahja". Jos parisuhteesta hiipuu aito pyyteetön halu tuottaa toiselle nautintoa ja hyvää niin siitä rakkaudesta on silloin kadonnut aika paljon.

Minusta on surullista miten moni tuntuu ajattelevan että parisuhtessa ja rakkaudessa on kaikki kunnossa vaikka toisen huomioiminen myös rakkauden teoin tuntuu ihan pakkopullalta ja sitä tehdään vain kun siitä hyödytään mahdollisimman paljon itse eli kun itseä haluttaa kamalasti.

Tuputat seksiä osoituksena rakkaudestasi? Jos toinen ei halua sitä sinun huomiota? Joskus kannattaa myös uskoa, kun toinen sanoo jotain.

En. Et edelleenkään ymmärrä tai halua ymmärtää. Seksi ei ole mikään osoitus rakkaudesta vaan asia jota haluaa aidosti antaa toiselle kun rakastaa. Jos tiedät kumppanisi tarvitsevan jotain ollakseen onnellinen ja hyvinvoiva niin rakkaudesta sinä tietenkin tuon asian sille kumppanillesi suot. Rakastava ihminen haluaa rakkaansa olevan onnellinen kaikin puolin. Ja sen toteuttaminen tuo myös sille toteuttajalle iloa.

Ihan kuten jos annat lapselle joululahjan jota hän on kovasti toivonut niin myös antaja kokee iloa ja onnea kun voi täyttää toisen toiveen ja tehdä toisen onnelliseksi.

Jos sinä tiedät että kumppanisi tarvitsevan jotain ollakseen onnellinen, niin sinä tietenkin sen hänelle suot. Olethan rakastava ihminen. Tämän toteuttaminen tuo mysös sinulle iloa, eli et vaadi seksiä.

Jokaiselle ihmisellä on tietyt perustarpeet joita hän tarvitsee voidakseen olla täysin onnellinen. Noista asioista ei voi luopua tai ei ole enää onnellinen. Rakastava ihminen ei vaadi toista luopumaan perustarpeistaan eikä sellaista voi rakkauden nimissä edellyttää.

Monille ihmiselle edes kohtuullinen seksielämä on yksi perustarve. 

Toki jos tarpeiteni tyydyttäminen olisi toiselle niin vastenmielistä että hän ei kerta kaikkiaan siihen pystyisi niin silloin en sitä häneltä vaatisi. Mutta silloin rakkaus vaatisi myös luopumaan koko parisuhteesta koska siinä molemminpuolinen rakkaus ei voisi enää toteutua.

Olen samaa mieltä. Ihmisen perustarve on olla harrastamatta vastentahtoista seksiä. Jos toinen haluaa sivuuttaa tämän perustarpeen, niin hän ei enää rakasta.

Kun tuossa tilanteessa rakkaus on selvästikin molemmin puolin loppu niin on parempi lopettaa koko suhde. Ongelmahan onkin siinä että niin moni ajattelee että on ihan ok vaatia toista osapuolta louumaan seksielämästä mutta siltä odotetaan että se parisuhde jatkuisi kuin mitään ei olisi tapahtunut. Mutta ei se niin toimi. 

Edelleen, jos halu harrastaa seksiä loppuu täysin ja kokee toisen vain vastenmieliseksi niin se ei ole mikään perustarve vaan osoitus siitä että suhteessa on paljon pielessä eikä se rakkauskaan enää niin kukoista.

Tässä ketjussa miehet ovat toitottaneet, että aivan vähintään joka toinen päivä on oltava seksiä tai liitto on ohi. Naisen toivoma 1-2 kertaa viikossa on jostain syystä väärin, miehen tahtoma määrä oikein. Millä perusteella?

Tuolla joku nainen kirjoitti, että hänen miehensä haluaa vain kerran viikossa, nainen itse vähintään joka toinen päivä. Tässä miehet kyllä olivat liikuttavan yksimielisiä siitä, että ei miestä voi pakottaa jos se pysty ja haluu.

Aika jännää ajattelua

En tiedä kuka uhkasi liiton päättämisellä. Itse en niin tekisi, vaikka mainitsinkin aiemmin odottavani rakastelua vaimoni kanssa normaalina osana avioliittoa ja sen tapahtuvan usein, vähintään joka toinen päivä. Ei siinä mitään väärää olisi, jos vaimoni toivoisi 1-2 krt/vko, mutta on tärkeää, että kumpikaan ei ole puutteessa, joten jos vaimoni minua rakastaa, hän varmasti halua tulla vastaan tässä. Itselleni on jo vastaantulo se, jos ollaan "vain" joka toinen päivä. Useamminkin kelpaisi, mutta tuo on OK. 

Enkä tunnista myöskään mainitsemaasi miesten liikuttavaa yksimielisyyttä tilanteessa, jossa mies ei "pysty ja haluu". Jos vaimoni haluaa minun hellivän häntä, on velvollisuuteni "pitää häntä hyvänä". Eikä ainoastaan velvollisuus, vaan ilo, omasta rakkaastahan on kyse, joten totta kai haluan hänen nauttivan.

 

Minua hieman häiritsee tuo sana helliä, ja pitää hyvänä. Tarkoitatko tyydyttämistä muuten kuin yhdynnällä? Vai tarkoitatko hierontaa ilman happy endingiä, suukottelua, halailua, kainalossa pitämistä? Minulle naisena helliminen ja hyvänä pito on jotakin missä ei ole mitään seksuaalista. Minun mieheni helli minua kun äitini kuoli ja surin, se oli lohduttavaa. Koskettelua ilman seksuaalista virettä. Ja kuitenkin paljon läheisempää kuin minkään tyttökaverin tai sisaruksen kanssa.

En ole se jolle vastasit, mutta tässä yhteydessä epäilen hellimisen tarkoittavan seksiä ilman yhdyntää. Esimerkiksi käsihoitoa. Osa ihmisistä varmaan ajattelee, että seksiä on mahdollista harrastaa niin, että kosketus on toisen puolelta seksuaalista ja toisen puolelta pelkkää hellyyttä. Ajatellaan, että jos sinä käytät kättä ja minä sukuelintä, niin eikö se ole silloin sinulle silittelyä ja minulle seksiä? Molemmat saa mitä haluaa? Eikä siinä, joillain pareilla se kai oikeasti toimiikin näin. Toisia taas tuntuu ällöttävän kaikki seksiin liittyväkin silloin kun ei itse ole halukas, ja silloin ei tietenkään tämäkään toimi.

Toki ihmiset saa tyydyttää toisiaan ihan niin paljon ja niillä tavoilla kuin heille sopii. Eli siis seksuaalinen tyydyttäminen muutenkin kuin yhdynnällä on tietenkin ihan ok ja normaalia, ja on ihanaa jos puolisot haluaa toisilleen näilläkin tavoin nautintoa tuottaa. Mun korvissa vaan sana helliminen on harhaanjohtava tähän toimintaan. Jos mun mies sanoisi että hän haluaa helliä mua, en todellakaan odottaisi seksuaalisia tekoja. Ja jos kaipaan hellimistä ja toinen lähtisi ujuttamaan kättä housuihin, niin hermot menisi rankasti. Ongelmaahan ei tietenkään ole jos molemmilla on sama ajatus siitä, mitä ilmaisulla tarkoitetaan. Keskustelun selkeyden takia vain halusin varmistaa mistä tässä nyt tarkalleen ottaen puhutaan.

Minusta haluttomuuskeskusteluissa on aika yleinen ilmiö, että halukkaammat osapuolet puhuvat seksistä enemmän läheisyyteen viittaavilla termeillä, hämärtävät puheissaan seksin ja muun läheisyyden välistä rajaa ja korostavat seksuaalisuuden merkitystä osana rakkautta. Haluttomat taas saattavat puhua seksistä hyvin rumasti, puhutaan mm. panopuista ja runkkupatjoista jne. Ei toki aina. Varmaan erot kuvastavat osittain sitä miten ihminen näkee seksin ja seksuaalisuuden.

Minä olen välillä ollut haluton ja näen seksin hyvin positiivisena asiana. On sekin yksi läheisyyden muoto, vaikkakin hyvin intiimi. Tai siis sen KUULUISI olla läheisyyden muoto, eikä mitään kylmää ja teknistä elinten kilkattelua yhteen. Se, että joku tietäisi minun olevan haluton ja haluaisi silti harrastaa seksiä kanssani, ei todellakaan tuntuisi rakastavalta läheisyyden osoitukselta, vaan siltä että rakastelun sijaan kaivataan patjaa. Ei kiitos.

No, siinä varmaan yksi näkemysero. Itse en ole ikinä kokenut seksiä rakkaan ihmisen kanssa vastenmielisenä, laimeimmillaankin se on sellaista mukavaa hellyyttä. Minun olisi varmaankin hyvin vaikea käsitellä tilannetta, jossa kumppani kokisi ajatuksen seksistä kanssani niin kauheana, että vertaisi sitä patjana olemiseen.

Ymmärsit väärin. Patjaahan siinä nimenomaan halutaan, jos aletaan vaatimaan halutonta harrastamaan "seksiä", eihän se silloin mitään rakastelua ole vaan omien tarpeiden tyydyttämistä elävään ihmiseen.

Täysin eri asia tottakai kysyä vaikkapa, että kokeillaanko saadaanko halusi heräämään. Mutta millainen ihminen haluaa "seksiä", jos toinen ei halua ja väittää rakastavansa tätä toista ihmistä? Tuohan on suorastaan yököttävä asenne. Vaikea kuvitella että olisi kummallekaan kovin hyvä kokemus. Jos ei sitten nimenomaan ole itsekäs luonne, joka haluaa omat tarpeensa tyydyttää toiseen. Hyi.

Sen on katsos merkki siitä, että vaimo rakastaa, kun antataa seksiä aina kun mies haluaa. Ja se taas merkki siitä ettei rakasta, jos joskus kieltäytyy ilman miehen mielestä hyvää syytä. Se ei kuulemma ole hyvä syy, ettei sillä kertaa nyt huvita, ei jaksa, on päänsärky, stressi painaa tms. Ne on tekosyitä. Hyväksyttävää syytä ei kukaan mies ole vielä osannut nimetä. Tai ehkä sen, että nainen on kuolemansairas. Mutta silloinkin voi toki ainakin ottaa suihin tai antaa edes käsihoitoa.

No näin ei ole kukaan täällä kyllä sanonut.

On olemassa niitäkin "miehiä", jotka esim ihmettelee jossei nainen synnytyksen jälkeen pysty/jaksa seksiä, miksei voisi ottaa suihin. :( 

Niinpä, ihmettelen itsekin. Kertoo naisen laiskuudesta ja ilkeydestä miestään kohtaan.

Monessa pitkäaikaisessa suhteessa seksuaalinen kipinä vain sammuu ajan myötä vaikka suhteessa olisikin muuten lämpöä ja rakkautta. Yleinen seksuaalinen tarve pienenee, arki jyrää romantiikan yli ja suhde toiseen vain muuttuu erilaiseksi. Ei näin välttämättä tapahdu, mutta usein kuitenkin.

Tällöin suhde siirtyy uuteen vaiheeseen ja luonnollisesti se testaa suhteen kestävyyttä. Jos seksi olis tärkeä sitova tekijä, niin odotettavissa on kriisi. Suhde voi hyvin päättyä seksin myötä, eikä kenenkään pidä siitäkään yllättyä. Mini nainen ihmettelee miestä, joka vaihtaa nuorempaan naiseen ja silloin kyse on juuri tästä. Miehelle seksi on ollut olennainen osa suhdetta.

Ei ole kylmiä naisia. On vain taitamattomia miehiä

Vierailija kirjoitti:

Monessa pitkäaikaisessa suhteessa seksuaalinen kipinä vain sammuu ajan myötä vaikka suhteessa olisikin muuten lämpöä ja rakkautta. Yleinen seksuaalinen tarve pienenee, arki jyrää romantiikan yli ja suhde toiseen vain muuttuu erilaiseksi. Ei näin välttämättä tapahdu, mutta usein kuitenkin.

Tällöin suhde siirtyy uuteen vaiheeseen ja luonnollisesti se testaa suhteen kestävyyttä. Jos seksi olis tärkeä sitova tekijä, niin odotettavissa on kriisi. Suhde voi hyvin päättyä seksin myötä, eikä kenenkään pidä siitäkään yllättyä. Mini nainen ihmettelee miestä, joka vaihtaa nuorempaan naiseen ja silloin kyse on juuri tästä. Miehelle seksi on ollut olennainen osa suhdetta.

Ei se nuorempaan vaihtaminen nyt niiiiin yleistä ole. Ei sillä, etteikö miehillä olisi halua, mutta katsokaa nyt näitä keski-ikäisiä plussapalloukkoja ja miettikää omalla aivolla. Kovin moni nuori nainen semmoista halua.

No tämän takiahan miehet ottavat sisarvaimoja. Mitä useampi nainen, sitä todennäköisemmin joku aina haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä41945 kirjoitti:

Miksi kukaan täällä ei kyseenalaista tuota miehen naurettavaa käytöstä. Jos vaimon ei tee mieli seksiä 1-2 päivään niin aletaan kiukuttelemaan ja pitämään mykkäkoulua kuin pikku kakara konsanaan. Ehkä jos olisi kuunnellut naista ja nauttinut hänen kanssaan yhteisestä mökkiaamusta eikä lähtenyt kotiin ja murjottanut niin ois saattanut varmaan sitten illemmalla kotona seksi maistua vaimollekkin?

Parisuhde tai avioliittokaan ei velvoita olemaan valmiina seksiin milloin vaan kun toinen haluaa.

Ymmärrän, ettei vaimoni aina jaksa, ja voi sanoa esim. iltamyöhällä ettei jaksa nyt, rakastellaan huomenna, mutta jos ei mitään sairautta tms. syytä ole, niin se ei ole hyväksyttävää, että jatkuvasti oltaisiin vain tauolla (raskauden aikana ja jälkeen on ollut pitempiä välejä, samoin kuukautisten aikaan tauko, nämä ymmärrettäviä verrattuna "ei huvita"-syihin). Olen hänelle sanonutkin, että minulle kävisi joka päiväkin, mutta 2 pv välein on OK, yli sen olisi jo turhan pitkä väli. Rakastelu kuuluu aviovelvollisuuksiin, puolison pitämiseen tyytyväisenä muiden asioiden ohella, ja tämä on niin tärkeä liittoa ylläpitävä asia, että myöskään sillä "kiristäminen" tms. kaupankäynti ei ole oikein. Muista asioista voidaan neuvotella, mutta rakkauden suhteen pihistely ei ole OK. Tarkoitus olla yhdessä, kunnes kuolema meidät erottaa.

Rakastamisella ja seksillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Kyllä sinunkin kannattaisi tuohon addiktioon hakea hoitoa. Luulisi itsellekin olevan helpompaa kun mulkku ei määrää elämää

Onhan niillä erittäin paljonkin tekemistä keskenään. Haluan seksiä vaimoni kanssa, ja jos hän rakastaa minua, meillä on seksiä, koska rakastava vaimo tottakai haluaa tehdä miehensä onnelliseksi ja olla niin lähellä kuin mahdollista, ja samoin mies haluaa tehdä vaimonsa onnelliseksi. Seksiä ei myöskään tarvitse ajatella niin usein, jos se on normaali osa avioliittoa eikä siitä tarvitse vääntää, että joskos tällä viikolla taas? 

Jos mies rakastaa naistaan, hän tottakai haluaa tehdä tämän onnelliseksi. Eli jos nainen ei halua seksiä, niin mies ei kärtä sitä. 

Miksi nainen tulisi onnelliseksi siitä että mies on puutteessa ja kärsii siitä?

Miksi mies tulisi onnelliseksi siitä että nainen vastentahtoisesti antaa kehonsa käytettäväksi ja kärsii siitä?

No totta kai mies tulee, koska se oma muna on miehelle kaikkein rakkain.

Ei kai mies siitä tule onnelliseksi että nainen on vastentahtoinen. Mutta todella onnelliseksi mies tulisi jos nainen ihan omasta halusta ja ilosta harrastaa seksiä. Ja jos näin ei ole niin mies ihan aiheellisesti alkaa miettiä että rakastaako se nainen enää häntä myös miehenä vai vaan jonain henkilönä joka siinä arjessa tekee arkisia asioita.

Ja tuossa nainen tulisi onnelliseksi jos mies omasta halusta ja ilosta antaisi naisen olla seksijutuilta rauhassa, ja rakastaisi häntä myös naisena, eikä vain panopuuna.

Tiedätkö mitä? Kypsät normaalit aikuiset pystyvät rakastamaan toista ihan monella tavalla samaan aikaan. Seksin haluaminen ja muu rakastaminen eivät sulje tavallisesti toisiaan pois vaan kulkevat nimenomaan rinta rinnan.

Tämä. Yksi asia jonka olen tältä palstalta oppinut on se, että jos joskus vielä sinkuksi jäisin ja uutta kumppania etsisin, niin kiertäisin kaukaa ihmiset jotka tuntuvat pitävän seksiä ja rakkautta toistensa vaihtoehtoina ja vastakohtina pikemminkin kuin toisiaan täydentävinä ja toisiinsa limittyvinä asioina. Kaikki tällaiset seksiä ja seksuaalisuutta vähättelevät ilmaisut panopuista sun muista olisi täydellinen turn off. Samoin ajatus, että seksin haluaminen parisuhteessa tarkoittaa sitä että haluaa VAIN seksiä. Silloin kun rakkautta pitää todistaa esittämällä ettei halua rakastamansa ihmisen kanssa seksiä on menty jo jonnekin ihan hemmetin pitkälle metsään.

Kuten myös silloin kun rakkautta pitää todistaa esittämällä että haluaa rakastamansa ihmisen kanssa seksiä on menty jo jonnekin ihan hemmetin pitkälle metsään.

Ei kai sitä tarvitse silloin todistaa tai esittää. Voi vain myöntää avoimesti että ei enää rakasta.

Tuokin kannattaa sanoa jo ennen suhteen aloittamista, että seksistä kieltäytyminen tarkoittaa sitä ettei rakasta enää. 

Ei seksistä kieltäytyminen sinänsä vaan se että ei pysty enää kokemaan toisen normaaleihin tarpeisiin vastaamista iloisena ja mukavana asiana vaan pakkopullana.

Jos puoliso haluaisi sinulta kerran tunnissa, olisiko se normaaleihin tarpeisiin vastaavista? Onko tämä "normaali" kenties juuri sinun rytmisi, etkä osaa kunnioittaa toisenlaisia rytmejä?

No on se nyt jossain mitassa minun rytmini. Ei tietenkään aina ja täysin mutta jos rakkautta on huolehtia toisen hyvinvoinnista niin kyllä sillä pitää olla joku kytkös siihen miten paljon haluaa.

Jos vaikka puolisoni katsoisi tarvitsevan parisuhteessa keskustelua tai jotain huomiota päivittäin ja minä kerran vuodessa niin ei voida olettaa että se vähemmän keskustelua haluava olisi se jonka tahdissa automaattisesti mennään.

Mies, joka tuntee tarvetta keskustella asioista vain kerran vuodessa on yleensä hyvin nopeasti ex, mikäli nyt jollain ihmekonstilla on onnistunut itsensä parisuhteeseen keplottelemaan. Kuka pystyy elämään yhteiselämää puhekyvyttömän möllin kanssa? Miten sellainen pärjää missään työssäkään? E semmoisella voi kavereitakaan olla, joten ei ole yhteiskuntakelpoinen millään mittapuulla. Osanneeko ollenkaan puhua, urahdella vaan kuin luolamies?

Vierailija kirjoitti:

No tämän takiahan miehet ottavat sisarvaimoja. Mitä useampi nainen, sitä todennäköisemmin joku aina haluaa.

Joo, tosi yleistä suomalaisilla miehillä nämä sisarvaimot. Siksipä eivät koskaan itkekään pitkin nettiä pllun puutettaan. 🤓

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monessa pitkäaikaisessa suhteessa seksuaalinen kipinä vain sammuu ajan myötä vaikka suhteessa olisikin muuten lämpöä ja rakkautta. Yleinen seksuaalinen tarve pienenee, arki jyrää romantiikan yli ja suhde toiseen vain muuttuu erilaiseksi. Ei näin välttämättä tapahdu, mutta usein kuitenkin.

Tällöin suhde siirtyy uuteen vaiheeseen ja luonnollisesti se testaa suhteen kestävyyttä. Jos seksi olis tärkeä sitova tekijä, niin odotettavissa on kriisi. Suhde voi hyvin päättyä seksin myötä, eikä kenenkään pidä siitäkään yllättyä. Mini nainen ihmettelee miestä, joka vaihtaa nuorempaan naiseen ja silloin kyse on juuri tästä. Miehelle seksi on ollut olennainen osa suhdetta.

Ei se nuorempaan vaihtaminen nyt niiiiin yleistä ole. Ei sillä, etteikö miehillä olisi halua, mutta katsokaa nyt näitä keski-ikäisiä plussapalloukkoja ja miettikää omalla aivolla. Kovin moni nuori nainen semmoista halua.

Paitsi jos tililtä löytyy vähän kahisevaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli parisuhteessa on pakko tehdä kaikki mitä toinen käskee?

Kuka on sanonut, että on pakko?

Ai kuka? Tuossahan tuo on tullut pitkä litania viestejä, joissa selitetään että on pakko tai muuten pitää kumppania epämiellyttävänä.

Kukaan ei ole sanonut noin. Vääristelet nyt kommentteja aika rankalla kädellä.

No hyvä. Sitten tässä ei ole mitään ongelmaa. Se mies voi lakata kitisemästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monessa pitkäaikaisessa suhteessa seksuaalinen kipinä vain sammuu ajan myötä vaikka suhteessa olisikin muuten lämpöä ja rakkautta. Yleinen seksuaalinen tarve pienenee, arki jyrää romantiikan yli ja suhde toiseen vain muuttuu erilaiseksi. Ei näin välttämättä tapahdu, mutta usein kuitenkin.

Tällöin suhde siirtyy uuteen vaiheeseen ja luonnollisesti se testaa suhteen kestävyyttä. Jos seksi olis tärkeä sitova tekijä, niin odotettavissa on kriisi. Suhde voi hyvin päättyä seksin myötä, eikä kenenkään pidä siitäkään yllättyä. Mini nainen ihmettelee miestä, joka vaihtaa nuorempaan naiseen ja silloin kyse on juuri tästä. Miehelle seksi on ollut olennainen osa suhdetta.

Ei se nuorempaan vaihtaminen nyt niiiiin yleistä ole. Ei sillä, etteikö miehillä olisi halua, mutta katsokaa nyt näitä keski-ikäisiä plussapalloukkoja ja miettikää omalla aivolla. Kovin moni nuori nainen semmoista halua.

Riippuu piireistä. Omassa ystäväpiirissä (ok-seutu, ylempää keskiluokkaa) on varsin tavallista, että eron jälkeen mies löytää uuden naisen, joka on 5-10 vuotta itseään nuorempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monessa pitkäaikaisessa suhteessa seksuaalinen kipinä vain sammuu ajan myötä vaikka suhteessa olisikin muuten lämpöä ja rakkautta. Yleinen seksuaalinen tarve pienenee, arki jyrää romantiikan yli ja suhde toiseen vain muuttuu erilaiseksi. Ei näin välttämättä tapahdu, mutta usein kuitenkin.

Tällöin suhde siirtyy uuteen vaiheeseen ja luonnollisesti se testaa suhteen kestävyyttä. Jos seksi olis tärkeä sitova tekijä, niin odotettavissa on kriisi. Suhde voi hyvin päättyä seksin myötä, eikä kenenkään pidä siitäkään yllättyä. Mini nainen ihmettelee miestä, joka vaihtaa nuorempaan naiseen ja silloin kyse on juuri tästä. Miehelle seksi on ollut olennainen osa suhdetta.

Ei se nuorempaan vaihtaminen nyt niiiiin yleistä ole. Ei sillä, etteikö miehillä olisi halua, mutta katsokaa nyt näitä keski-ikäisiä plussapalloukkoja ja miettikää omalla aivolla. Kovin moni nuori nainen semmoista halua.

Paitsi jos tililtä löytyy vähän kahisevaa.

Toki rahan perässä meneviä naisia on aina, mutta se ei sitten riitä että se kahiseva on siellä tilillä. Sitä pitää käyttää siihen naiseen. Maksullinen nainen se on siinäkin tapauksessa, ja mies maksaa seksistä. Täysin hyväksyttävä diili aikuisten kesken toki, mutta käytännössä ihan sama kuin jos kävisi rehellisesti huorissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No tämän takiahan miehet ottavat sisarvaimoja. Mitä useampi nainen, sitä todennäköisemmin joku aina haluaa.

Joo, tosi yleistä suomalaisilla miehillä nämä sisarvaimot. Siksipä eivät koskaan itkekään pitkin nettiä pllun puutettaan. 🤓

Missä vaiheessa puhuttiin suomalaisista? Aina kauhistellaan sitä sisarvaimot sarjaa, vaikka samalla on tämmöisiä ongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monessa pitkäaikaisessa suhteessa seksuaalinen kipinä vain sammuu ajan myötä vaikka suhteessa olisikin muuten lämpöä ja rakkautta. Yleinen seksuaalinen tarve pienenee, arki jyrää romantiikan yli ja suhde toiseen vain muuttuu erilaiseksi. Ei näin välttämättä tapahdu, mutta usein kuitenkin.

Tällöin suhde siirtyy uuteen vaiheeseen ja luonnollisesti se testaa suhteen kestävyyttä. Jos seksi olis tärkeä sitova tekijä, niin odotettavissa on kriisi. Suhde voi hyvin päättyä seksin myötä, eikä kenenkään pidä siitäkään yllättyä. Mini nainen ihmettelee miestä, joka vaihtaa nuorempaan naiseen ja silloin kyse on juuri tästä. Miehelle seksi on ollut olennainen osa suhdetta.

Ei se nuorempaan vaihtaminen nyt niiiiin yleistä ole. Ei sillä, etteikö miehillä olisi halua, mutta katsokaa nyt näitä keski-ikäisiä plussapalloukkoja ja miettikää omalla aivolla. Kovin moni nuori nainen semmoista halua.

Riippuu piireistä. Omassa ystäväpiirissä (ok-seutu, ylempää keskiluokkaa) on varsin tavallista, että eron jälkeen mies löytää uuden naisen, joka on 5-10 vuotta itseään nuorempi.

Ok-seuduilla (sic) moni mies tosiaan palaa halusta alkaa vauva-arki alusta snadisti nuoremman naisen kanssa. Tulee sitten jostain syystä yllätyksenä että se sama arki astuu kuvioihin ennemmin tai myöhemmin ja se uusi nainenkin väsyy eikä halua enää seksiä. Jotkut kovapäisimmät vaihtaa vielä kolmanteen ennen kuin uskoo että ehkä se vika ei ollutkaan niissä naisissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monessa pitkäaikaisessa suhteessa seksuaalinen kipinä vain sammuu ajan myötä vaikka suhteessa olisikin muuten lämpöä ja rakkautta. Yleinen seksuaalinen tarve pienenee, arki jyrää romantiikan yli ja suhde toiseen vain muuttuu erilaiseksi. Ei näin välttämättä tapahdu, mutta usein kuitenkin.

Tällöin suhde siirtyy uuteen vaiheeseen ja luonnollisesti se testaa suhteen kestävyyttä. Jos seksi olis tärkeä sitova tekijä, niin odotettavissa on kriisi. Suhde voi hyvin päättyä seksin myötä, eikä kenenkään pidä siitäkään yllättyä. Mini nainen ihmettelee miestä, joka vaihtaa nuorempaan naiseen ja silloin kyse on juuri tästä. Miehelle seksi on ollut olennainen osa suhdetta.

Ei se nuorempaan vaihtaminen nyt niiiiin yleistä ole. Ei sillä, etteikö miehillä olisi halua, mutta katsokaa nyt näitä keski-ikäisiä plussapalloukkoja ja miettikää omalla aivolla. Kovin moni nuori nainen semmoista halua.

No jos ei nuorempaan, niin toiseen ainakin. 

Vaimon kanssa on ollut sen verran seksi/intiimielämän kanssa ongelmia, että olen ihan tietoisesti flirttaillut työpaikalla ikäiseni naisen kanssa (myös parisuhteessa). Hän on kuulkaas vastannut flirttiin, eikä ole ollut lainkaan pahoillaan siitä. Pelkästään tämä flirttailu tuntuu jo todella mukavalta, ja saa minut tuntemaan itseni nähdyksi jälleen. Vaimo on etääntynyt minusta, ja kyllä, myös minä lopulta hänestä. En nyt tietoisesti enkä tarkoituksellisesti ole pyrkimässä tämän toisen naisen pöksyihin, mutta haluan ainakin katsoa, mihin tilanne kehittyy. Viihdymme toistemme seurassa ja meillä on sitä kipinää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä41945 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi olla parisuhteessa jos siinä ei ole seksiä?

Ymmärrän jos olisi jokin sairaus tai muu este, mutta torjunta ilman kunnollista syytä on väärin.

Herranjumala jos ei tee mieli seksiä niin ei tee mieli, ei sitä silloin tarvitse toiselle antaa. Ei parisuhde tarkoita sitä että tarvitsisi kokoajan olla valmis harrastamaan seksiä, aina ei vaan tahdo.  Vielä vähemmän tekee mieli jos mies käyttäytyy kuin pikkulapsi niinkuin tässä aloittajan tarinassa.

Kyllähän rakkaus on pohjimmiltaan juuri sitä että halutaan antaa sille toiselle sitä mistä toinen pitää ja mistä toinen saa nautintoa. Jos tämä halu loppuu niin sitten voi alkaa miettiä että mitä se oma rakkaus toista kohtaan oikein käytännössä tarkoittaa. Onko se vain sanoja vai haluaako sitä ihan oikeasti että toisella on hyvä olla?

Ja tämä ei sitten tarkoita sitä että pitäisi hampaat irvessä antaa vaan sitä että jos ei enää juurikaan halua ihan omasta halustaan tuottaa toiselle nautintoa niin kannattaa miettiä että miksi näin on.

Ei seksi ole mikään pelkkä nautinto toiselle joka annetaan rakastetulle armolahjana. Seksi jos mikä on kahdenkeskistä. Masturbointi on eri asia.

Et ilmeisesti oikein ymmärtänyt mitä tarkoitin. Se mitä yritin sanoa on että rakkaus antaa nimenomaan sen oman aidon halun tuottaa toiselle naitintoa. Silloin se on kahdenkeskistä ja molemminpuolista eikä mikään "armolahja". Jos parisuhteesta hiipuu aito pyyteetön halu tuottaa toiselle nautintoa ja hyvää niin siitä rakkaudesta on silloin kadonnut aika paljon.

Minusta on surullista miten moni tuntuu ajattelevan että parisuhtessa ja rakkaudessa on kaikki kunnossa vaikka toisen huomioiminen myös rakkauden teoin tuntuu ihan pakkopullalta ja sitä tehdään vain kun siitä hyödytään mahdollisimman paljon itse eli kun itseä haluttaa kamalasti.

Tuputat seksiä osoituksena rakkaudestasi? Jos toinen ei halua sitä sinun huomiota? Joskus kannattaa myös uskoa, kun toinen sanoo jotain.

En. Et edelleenkään ymmärrä tai halua ymmärtää. Seksi ei ole mikään osoitus rakkaudesta vaan asia jota haluaa aidosti antaa toiselle kun rakastaa. Jos tiedät kumppanisi tarvitsevan jotain ollakseen onnellinen ja hyvinvoiva niin rakkaudesta sinä tietenkin tuon asian sille kumppanillesi suot. Rakastava ihminen haluaa rakkaansa olevan onnellinen kaikin puolin. Ja sen toteuttaminen tuo myös sille toteuttajalle iloa.

Ihan kuten jos annat lapselle joululahjan jota hän on kovasti toivonut niin myös antaja kokee iloa ja onnea kun voi täyttää toisen toiveen ja tehdä toisen onnelliseksi.

Jos sinä tiedät että kumppanisi tarvitsevan jotain ollakseen onnellinen, niin sinä tietenkin sen hänelle suot. Olethan rakastava ihminen. Tämän toteuttaminen tuo mysös sinulle iloa, eli et vaadi seksiä.

Jokaiselle ihmisellä on tietyt perustarpeet joita hän tarvitsee voidakseen olla täysin onnellinen. Noista asioista ei voi luopua tai ei ole enää onnellinen. Rakastava ihminen ei vaadi toista luopumaan perustarpeistaan eikä sellaista voi rakkauden nimissä edellyttää.

Monille ihmiselle edes kohtuullinen seksielämä on yksi perustarve. 

Toki jos tarpeiteni tyydyttäminen olisi toiselle niin vastenmielistä että hän ei kerta kaikkiaan siihen pystyisi niin silloin en sitä häneltä vaatisi. Mutta silloin rakkaus vaatisi myös luopumaan koko parisuhteesta koska siinä molemminpuolinen rakkaus ei voisi enää toteutua.

Olen samaa mieltä. Ihmisen perustarve on olla harrastamatta vastentahtoista seksiä. Jos toinen haluaa sivuuttaa tämän perustarpeen, niin hän ei enää rakasta.

Kun tuossa tilanteessa rakkaus on selvästikin molemmin puolin loppu niin on parempi lopettaa koko suhde. Ongelmahan onkin siinä että niin moni ajattelee että on ihan ok vaatia toista osapuolta louumaan seksielämästä mutta siltä odotetaan että se parisuhde jatkuisi kuin mitään ei olisi tapahtunut. Mutta ei se niin toimi. 

Edelleen, jos halu harrastaa seksiä loppuu täysin ja kokee toisen vain vastenmieliseksi niin se ei ole mikään perustarve vaan osoitus siitä että suhteessa on paljon pielessä eikä se rakkauskaan enää niin kukoista.

Tässä ketjussa miehet ovat toitottaneet, että aivan vähintään joka toinen päivä on oltava seksiä tai liitto on ohi. Naisen toivoma 1-2 kertaa viikossa on jostain syystä väärin, miehen tahtoma määrä oikein. Millä perusteella?

Tuolla joku nainen kirjoitti, että hänen miehensä haluaa vain kerran viikossa, nainen itse vähintään joka toinen päivä. Tässä miehet kyllä olivat liikuttavan yksimielisiä siitä, että ei miestä voi pakottaa jos se pysty ja haluu.

Aika jännää ajattelua

En tiedä kuka uhkasi liiton päättämisellä. Itse en niin tekisi, vaikka mainitsinkin aiemmin odottavani rakastelua vaimoni kanssa normaalina osana avioliittoa ja sen tapahtuvan usein, vähintään joka toinen päivä. Ei siinä mitään väärää olisi, jos vaimoni toivoisi 1-2 krt/vko, mutta on tärkeää, että kumpikaan ei ole puutteessa, joten jos vaimoni minua rakastaa, hän varmasti halua tulla vastaan tässä. Itselleni on jo vastaantulo se, jos ollaan "vain" joka toinen päivä. Useamminkin kelpaisi, mutta tuo on OK. 

Enkä tunnista myöskään mainitsemaasi miesten liikuttavaa yksimielisyyttä tilanteessa, jossa mies ei "pysty ja haluu". Jos vaimoni haluaa minun hellivän häntä, on velvollisuuteni "pitää häntä hyvänä". Eikä ainoastaan velvollisuus, vaan ilo, omasta rakkaastahan on kyse, joten totta kai haluan hänen nauttivan.

 

Minua hieman häiritsee tuo sana helliä, ja pitää hyvänä. Tarkoitatko tyydyttämistä muuten kuin yhdynnällä? Vai tarkoitatko hierontaa ilman happy endingiä, suukottelua, halailua, kainalossa pitämistä? Minulle naisena helliminen ja hyvänä pito on jotakin missä ei ole mitään seksuaalista. Minun mieheni helli minua kun äitini kuoli ja surin, se oli lohduttavaa. Koskettelua ilman seksuaalista virettä. Ja kuitenkin paljon läheisempää kuin minkään tyttökaverin tai sisaruksen kanssa.

En ole se jolle vastasit, mutta tässä yhteydessä epäilen hellimisen tarkoittavan seksiä ilman yhdyntää. Esimerkiksi käsihoitoa. Osa ihmisistä varmaan ajattelee, että seksiä on mahdollista harrastaa niin, että kosketus on toisen puolelta seksuaalista ja toisen puolelta pelkkää hellyyttä. Ajatellaan, että jos sinä käytät kättä ja minä sukuelintä, niin eikö se ole silloin sinulle silittelyä ja minulle seksiä? Molemmat saa mitä haluaa? Eikä siinä, joillain pareilla se kai oikeasti toimiikin näin. Toisia taas tuntuu ällöttävän kaikki seksiin liittyväkin silloin kun ei itse ole halukas, ja silloin ei tietenkään tämäkään toimi.

Toki ihmiset saa tyydyttää toisiaan ihan niin paljon ja niillä tavoilla kuin heille sopii. Eli siis seksuaalinen tyydyttäminen muutenkin kuin yhdynnällä on tietenkin ihan ok ja normaalia, ja on ihanaa jos puolisot haluaa toisilleen näilläkin tavoin nautintoa tuottaa. Mun korvissa vaan sana helliminen on harhaanjohtava tähän toimintaan. Jos mun mies sanoisi että hän haluaa helliä mua, en todellakaan odottaisi seksuaalisia tekoja. Ja jos kaipaan hellimistä ja toinen lähtisi ujuttamaan kättä housuihin, niin hermot menisi rankasti. Ongelmaahan ei tietenkään ole jos molemmilla on sama ajatus siitä, mitä ilmaisulla tarkoitetaan. Keskustelun selkeyden takia vain halusin varmistaa mistä tässä nyt tarkalleen ottaen puhutaan.

Minusta haluttomuuskeskusteluissa on aika yleinen ilmiö, että halukkaammat osapuolet puhuvat seksistä enemmän läheisyyteen viittaavilla termeillä, hämärtävät puheissaan seksin ja muun läheisyyden välistä rajaa ja korostavat seksuaalisuuden merkitystä osana rakkautta. Haluttomat taas saattavat puhua seksistä hyvin rumasti, puhutaan mm. panopuista ja runkkupatjoista jne. Ei toki aina. Varmaan erot kuvastavat osittain sitä miten ihminen näkee seksin ja seksuaalisuuden.

Minä olen välillä ollut haluton ja näen seksin hyvin positiivisena asiana. On sekin yksi läheisyyden muoto, vaikkakin hyvin intiimi. Tai siis sen KUULUISI olla läheisyyden muoto, eikä mitään kylmää ja teknistä elinten kilkattelua yhteen. Se, että joku tietäisi minun olevan haluton ja haluaisi silti harrastaa seksiä kanssani, ei todellakaan tuntuisi rakastavalta läheisyyden osoitukselta, vaan siltä että rakastelun sijaan kaivataan patjaa. Ei kiitos.

No, siinä varmaan yksi näkemysero. Itse en ole ikinä kokenut seksiä rakkaan ihmisen kanssa vastenmielisenä, laimeimmillaankin se on sellaista mukavaa hellyyttä. Minun olisi varmaankin hyvin vaikea käsitellä tilannetta, jossa kumppani kokisi ajatuksen seksistä kanssani niin kauheana, että vertaisi sitä patjana olemiseen.

Ymmärsit väärin. Patjaahan siinä nimenomaan halutaan, jos aletaan vaatimaan halutonta harrastamaan "seksiä", eihän se silloin mitään rakastelua ole vaan omien tarpeiden tyydyttämistä elävään ihmiseen.

Täysin eri asia tottakai kysyä vaikkapa, että kokeillaanko saadaanko halusi heräämään. Mutta millainen ihminen haluaa "seksiä", jos toinen ei halua ja väittää rakastavansa tätä toista ihmistä? Tuohan on suorastaan yököttävä asenne. Vaikea kuvitella että olisi kummallekaan kovin hyvä kokemus. Jos ei sitten nimenomaan ole itsekäs luonne, joka haluaa omat tarpeensa tyydyttää toiseen. Hyi.

Sen on katsos merkki siitä, että vaimo rakastaa, kun antataa seksiä aina kun mies haluaa. Ja se taas merkki siitä ettei rakasta, jos joskus kieltäytyy ilman miehen mielestä hyvää syytä. Se ei kuulemma ole hyvä syy, ettei sillä kertaa nyt huvita, ei jaksa, on päänsärky, stressi painaa tms. Ne on tekosyitä. Hyväksyttävää syytä ei kukaan mies ole vielä osannut nimetä. Tai ehkä sen, että nainen on kuolemansairas. Mutta silloinkin voi toki ainakin ottaa suihin tai antaa edes käsihoitoa.

No näin ei ole kukaan täällä kyllä sanonut.

On olemassa niitäkin "miehiä", jotka esim ihmettelee jossei nainen synnytyksen jälkeen pysty/jaksa seksiä, miksei voisi ottaa suihin. :( 

Olen ihan nainen ja minäkin ihmettelen että miten vaikeaa voi olla tajuta että sitä toista voi huomioida vaikka ei itse haluaisikaan. Jos parisuhde pysyy hyvänä sillä että käyttää pari minuuttia suuta tai käsiä niin ei ole kovin kummoinen hinta siitä. Kun kumpikin ajattelee toisen hyvinvointia niin se liitto on taatusti onnellisempi kuin jos kumpikin tuijottaa vain omaan napaan.

PS. ja ennen kuin joku kysyy niin mieheni on aina huomioinut minut myös lukemattomilla eri tavoilla, niin seksissä kuin kodissa ja parisuhteessa myös silloin kun on itse ollut väsynyt. Ehkä siksi minäkin haluan olla hänelle hyvä aina kun vain siihen kykenen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä41945 kirjoitti:

Miksi kukaan täällä ei kyseenalaista tuota miehen naurettavaa käytöstä. Jos vaimon ei tee mieli seksiä 1-2 päivään niin aletaan kiukuttelemaan ja pitämään mykkäkoulua kuin pikku kakara konsanaan. Ehkä jos olisi kuunnellut naista ja nauttinut hänen kanssaan yhteisestä mökkiaamusta eikä lähtenyt kotiin ja murjottanut niin ois saattanut varmaan sitten illemmalla kotona seksi maistua vaimollekkin?

Parisuhde tai avioliittokaan ei velvoita olemaan valmiina seksiin milloin vaan kun toinen haluaa.

Ymmärrän, ettei vaimoni aina jaksa, ja voi sanoa esim. iltamyöhällä ettei jaksa nyt, rakastellaan huomenna, mutta jos ei mitään sairautta tms. syytä ole, niin se ei ole hyväksyttävää, että jatkuvasti oltaisiin vain tauolla (raskauden aikana ja jälkeen on ollut pitempiä välejä, samoin kuukautisten aikaan tauko, nämä ymmärrettäviä verrattuna "ei huvita"-syihin). Olen hänelle sanonutkin, että minulle kävisi joka päiväkin, mutta 2 pv välein on OK, yli sen olisi jo turhan pitkä väli. Rakastelu kuuluu aviovelvollisuuksiin, puolison pitämiseen tyytyväisenä muiden asioiden ohella, ja tämä on niin tärkeä liittoa ylläpitävä asia, että myöskään sillä "kiristäminen" tms. kaupankäynti ei ole oikein. Muista asioista voidaan neuvotella, mutta rakkauden suhteen pihistely ei ole OK. Tarkoitus olla yhdessä, kunnes kuolema meidät erottaa.

Rakastamisella ja seksillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Kyllä sinunkin kannattaisi tuohon addiktioon hakea hoitoa. Luulisi itsellekin olevan helpompaa kun mulkku ei määrää elämää

Onhan niillä erittäin paljonkin tekemistä keskenään. Haluan seksiä vaimoni kanssa, ja jos hän rakastaa minua, meillä on seksiä, koska rakastava vaimo tottakai haluaa tehdä miehensä onnelliseksi ja olla niin lähellä kuin mahdollista, ja samoin mies haluaa tehdä vaimonsa onnelliseksi. Seksiä ei myöskään tarvitse ajatella niin usein, jos se on normaali osa avioliittoa eikä siitä tarvitse vääntää, että joskos tällä viikolla taas? 

Jos mies rakastaa naistaan, hän tottakai haluaa tehdä tämän onnelliseksi. Eli jos nainen ei halua seksiä, niin mies ei kärtä sitä. 

Miksi nainen tulisi onnelliseksi siitä että mies on puutteessa ja kärsii siitä?

Miksi mies tulisi onnelliseksi siitä että nainen vastentahtoisesti antaa kehonsa käytettäväksi ja kärsii siitä?

No totta kai mies tulee, koska se oma muna on miehelle kaikkein rakkain.

Ei kai mies siitä tule onnelliseksi että nainen on vastentahtoinen. Mutta todella onnelliseksi mies tulisi jos nainen ihan omasta halusta ja ilosta harrastaa seksiä. Ja jos näin ei ole niin mies ihan aiheellisesti alkaa miettiä että rakastaako se nainen enää häntä myös miehenä vai vaan jonain henkilönä joka siinä arjessa tekee arkisia asioita.

Ja tuossa nainen tulisi onnelliseksi jos mies omasta halusta ja ilosta antaisi naisen olla seksijutuilta rauhassa, ja rakastaisi häntä myös naisena, eikä vain panopuuna.

Tiedätkö mitä? Kypsät normaalit aikuiset pystyvät rakastamaan toista ihan monella tavalla samaan aikaan. Seksin haluaminen ja muu rakastaminen eivät sulje tavallisesti toisiaan pois vaan kulkevat nimenomaan rinta rinnan.

Tämä. Yksi asia jonka olen tältä palstalta oppinut on se, että jos joskus vielä sinkuksi jäisin ja uutta kumppania etsisin, niin kiertäisin kaukaa ihmiset jotka tuntuvat pitävän seksiä ja rakkautta toistensa vaihtoehtoina ja vastakohtina pikemminkin kuin toisiaan täydentävinä ja toisiinsa limittyvinä asioina. Kaikki tällaiset seksiä ja seksuaalisuutta vähättelevät ilmaisut panopuista sun muista olisi täydellinen turn off. Samoin ajatus, että seksin haluaminen parisuhteessa tarkoittaa sitä että haluaa VAIN seksiä. Silloin kun rakkautta pitää todistaa esittämällä ettei halua rakastamansa ihmisen kanssa seksiä on menty jo jonnekin ihan hemmetin pitkälle metsään.

Kuten myös silloin kun rakkautta pitää todistaa esittämällä että haluaa rakastamansa ihmisen kanssa seksiä on menty jo jonnekin ihan hemmetin pitkälle metsään.

Ei kai sitä tarvitse silloin todistaa tai esittää. Voi vain myöntää avoimesti että ei enää rakasta.

Tuokin kannattaa sanoa jo ennen suhteen aloittamista, että seksistä kieltäytyminen tarkoittaa sitä ettei rakasta enää. 

Ei seksistä kieltäytyminen sinänsä vaan se että ei pysty enää kokemaan toisen normaaleihin tarpeisiin vastaamista iloisena ja mukavana asiana vaan pakkopullana.

Jos puoliso haluaisi sinulta kerran tunnissa, olisiko se normaaleihin tarpeisiin vastaavista? Onko tämä "normaali" kenties juuri sinun rytmisi, etkä osaa kunnioittaa toisenlaisia rytmejä?

No on se nyt jossain mitassa minun rytmini. Ei tietenkään aina ja täysin mutta jos rakkautta on huolehtia toisen hyvinvoinnista niin kyllä sillä pitää olla joku kytkös siihen miten paljon haluaa.

Jos vaikka puolisoni katsoisi tarvitsevan parisuhteessa keskustelua tai jotain huomiota päivittäin ja minä kerran vuodessa niin ei voida olettaa että se vähemmän keskustelua haluava olisi se jonka tahdissa automaattisesti mennään.

Mies, joka tuntee tarvetta keskustella asioista vain kerran vuodessa on yleensä hyvin nopeasti ex, mikäli nyt jollain ihmekonstilla on onnistunut itsensä parisuhteeseen keplottelemaan. Kuka pystyy elämään yhteiselämää puhekyvyttömän möllin kanssa? Miten sellainen pärjää missään työssäkään? E semmoisella voi kavereitakaan olla, joten ei ole yhteiskuntakelpoinen millään mittapuulla. Osanneeko ollenkaan puhua, urahdella vaan kuin luolamies?

Kyllä. Ja ihan samalla tavalla jos nainen on "mörökölli" seksin saralla niin hänen ainakin pitäisi olla aika nopeasti ex. Mutta jostain syystä tämä hyväksytäänkin paljon helpommin vain ajattelemalla että on ihan ok että ei juuri huvita. No ei se ole sen kummemmin kuin jos ei huvita puhua. Kumpaakin tarvitaan parisuhtessa, puhetta ja hellyyttä ja jos niitä on kovin kitsaasti tarjolla niin litto on aika todennäköisesti ainakin toisen osapuolen mielestä huono.