Lue keskustelun säännöt.
Mies kiukuttelee kun en halunnut mökkiviikonloppuna seksiä
31.07.2022 |
Kun illalla en halunnut ja olisin aamulla halunnut nauttia mökkiaamusta niin mies pakkasi tavarat ja sanoi kello 8 että nyt lähdetään sitten kotiin. Automatka oli pelkkää mykkäkoulua. Illalla se meni siihen siis, että mies koitti lääppiä, mutta sanoin että nyt en ole tunnelmissa niin hän vain käänsi selkänsä minulle ja hymähti, että niinpä tietysti. Olen nyt todella surullinen tästä suhteen tilasta.
Kommentit (1990)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei voi kieltäytyä rauhassa ilman mielenosoituksia, eipä sitten tee kyllä mieli myöntyäkkään niin helpolla. Voidakseen vapautua sängyn puolella, pitää aidosti tuntea luottamusta siihen, että toinen kunnioittaa sanaa "EI!". Sitten vaikka hellitään ja halaillaan toista muuten, mikä tapa tuntuukin molemmista hyvältä siinä hetkessä.
Kun toinen suhtautuu empaattisesti ja hellyydellä, eikä seksiobjetina, alkavat halutkin hyrräämään kuin itsestään.
Kirjoitan tähän kommenttiin vastauksena oman vinkkini, joka toimi ainakin meidän parisuhteessa.
Parisuhteessa puolisoilla on todennäköisesti eri tason seksuaalivietti. Normaalisti enemmän haluava vonkaa ja vähemmän haluava antaa pakkeja jos ei tee mieli. Tästä tulee torjutulle erittäin huono fiilis ja ajan myötä lähestymisyritysten taso laskee kun enää ei viitsi panostaa yhtä paljon. Pakit tulee kuitenkin. Kierre on valmis.
Tällaisissa tilanteissa kannattaa sopia että vähemmän haluava on se joka tekee aloitteet. Tällöin todennäköisesti kieltäytymisiä tulee vähemmän. Lisäksi vähemmän haluava ymmärtää tuolloin, millaiselle tuntuisi, jos saisi pakit sen jälkeen kun on yrittänyt parhaansa saada seksiä parisuhteessa rakkaaltaan.
Ehdotuksen jälkeen parisuhdeseksin määrä voi vähentyä merkittävästi. Tuolloin kuitenkin molemmat olisivat haluavia osapuolia. Pahimmillaan seksin hakeminen parisuhteen ulkopuolelta on ehkä myös oikeutettua, mikäli seksin määrä tippuu olemattomiin, koska vähemmän haluava ei halua seksiä puolisonsa kanssa.
Ehdotuksesi ongelma on se että se edelleen menee vain toisen, siis sen vähemmän haluavan, ehdoilla. Parisuhtessa pitäisi aina pyrkiä toimiviin kompromisseihin joissa molemmat pystyvät jonkin verran muuttamaan omaa käytöstään toisen parhaaksi. Tätä ei tapahdu jos seksiä on vain sen haluttomamman halujen mukaan.
Ehdotuksessasi ongelma vain siirtyy asiasta toiseen. Ennen tuli liikaa torjuntoja, nyt tulee liian vähän seksiä.
Ei. Aina mennään sen haluttoman ehdoilla. Tämän pitäisi olla sanomattakin selvää. Jos tämä ei sinulle käy, niin sitten eroat. Mikään ei takaa sinulle loppuelämän päivittäistä tai edes viikottaista seksiä. Sen asian kanssa sinun on vain opittava aikuisena ihmisenä elämään.
Kyllä mutta ei niin että sen haluttoman ei tarvitse tehdä mitään sille haluttomuudelleen. Siinähän on juuri se pointti. Eli kummankin, myös sen haluttoman, pitää pystyä tekemään myös muutoksia omaan käytökseensä ja nimenomaan haluamaan niitä muutoksia jos se on toisen hyvinvoinnin kannalta tärkeää.
Ei tarvitse tehdä omalle haluttomuudelle mitään. Toinen voi vapaasti lähteä kävelemään jos ei miellytä.
Ei toki. Mutta silloin tosiaan ei kannata valittaa jos se toinen lähtee hakemaan seksiä muualta. Jokaisen pitää ymmärtää tekojensa seuraukset ja hyväksyä ne.
Totta. Pettämisen seuraus on useimmissa tapauksissa ero. Siistimpää olisi mikäli tämä seksihullu eroaisi ensin siististi ja vasta sen jälkeen lähtee etsimään uusia suhteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei voi kieltäytyä rauhassa ilman mielenosoituksia, eipä sitten tee kyllä mieli myöntyäkkään niin helpolla. Voidakseen vapautua sängyn puolella, pitää aidosti tuntea luottamusta siihen, että toinen kunnioittaa sanaa "EI!". Sitten vaikka hellitään ja halaillaan toista muuten, mikä tapa tuntuukin molemmista hyvältä siinä hetkessä.
Kun toinen suhtautuu empaattisesti ja hellyydellä, eikä seksiobjetina, alkavat halutkin hyrräämään kuin itsestään.
Kirjoitan tähän kommenttiin vastauksena oman vinkkini, joka toimi ainakin meidän parisuhteessa.
Parisuhteessa puolisoilla on todennäköisesti eri tason seksuaalivietti. Normaalisti enemmän haluava vonkaa ja vähemmän haluava antaa pakkeja jos ei tee mieli. Tästä tulee torjutulle erittäin huono fiilis ja ajan myötä lähestymisyritysten taso laskee kun enää ei viitsi panostaa yhtä paljon. Pakit tulee kuitenkin. Kierre on valmis.
Tällaisissa tilanteissa kannattaa sopia että vähemmän haluava on se joka tekee aloitteet. Tällöin todennäköisesti kieltäytymisiä tulee vähemmän. Lisäksi vähemmän haluava ymmärtää tuolloin, millaiselle tuntuisi, jos saisi pakit sen jälkeen kun on yrittänyt parhaansa saada seksiä parisuhteessa rakkaaltaan.
Ehdotuksen jälkeen parisuhdeseksin määrä voi vähentyä merkittävästi. Tuolloin kuitenkin molemmat olisivat haluavia osapuolia. Pahimmillaan seksin hakeminen parisuhteen ulkopuolelta on ehkä myös oikeutettua, mikäli seksin määrä tippuu olemattomiin, koska vähemmän haluava ei halua seksiä puolisonsa kanssa.
Ehdotuksesi ongelma on se että se edelleen menee vain toisen, siis sen vähemmän haluavan, ehdoilla. Parisuhtessa pitäisi aina pyrkiä toimiviin kompromisseihin joissa molemmat pystyvät jonkin verran muuttamaan omaa käytöstään toisen parhaaksi. Tätä ei tapahdu jos seksiä on vain sen haluttomamman halujen mukaan.
Ehdotuksessasi ongelma vain siirtyy asiasta toiseen. Ennen tuli liikaa torjuntoja, nyt tulee liian vähän seksiä.
Ei. Aina mennään sen haluttoman ehdoilla. Tämän pitäisi olla sanomattakin selvää. Jos tämä ei sinulle käy, niin sitten eroat. Mikään ei takaa sinulle loppuelämän päivittäistä tai edes viikottaista seksiä. Sen asian kanssa sinun on vain opittava aikuisena ihmisenä elämään.
Kyllä mutta ei niin että sen haluttoman ei tarvitse tehdä mitään sille haluttomuudelleen. Siinähän on juuri se pointti. Eli kummankin, myös sen haluttoman, pitää pystyä tekemään myös muutoksia omaan käytökseensä ja nimenomaan haluamaan niitä muutoksia jos se on toisen hyvinvoinnin kannalta tärkeää.
Ei tarvitse tehdä omalle haluttomuudelle mitään. Toinen voi vapaasti lähteä kävelemään jos ei miellytä.
Ei toki jos parisuhde on vain oman navan tuijoittamista varten. Toivottavasti vain useimmiten parisuhtessa ollaan ihan rakaudesta siihen toiseen ja rakastamalleen ihmiselle haluaa yleensä hyvää ja onnea, ei että toinen kärsii ja on onneton.
Vierailija kirjoitti:
Oikein teit. Seksi on yliarvostettua.
Totta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei aina tarvitse itse haluta seksiä. Rakkaudesta mieheeni "annan" hänelle seksiä välillä niin, että hän voi vaan nauttia. Niin kuin nytkin mökkiviikonloppuna. Kiva, kun mies tulee onnelliseksi siitä, että sai pistellä sydämensä kyllyydestä minua takaapäin saunomisen ja uimisen välissä, eikä tarvitse lämmitellä ja kiihottaa minua pitkän kaavan mukaan.
Itseasiassa tuollainen suoraviivainen miehen himoon keskittyminen on hyvin kiihottavaa minustakin, vaikka ensin ei olekaan ihan sillä tuulella. Yhdessä ollaan oltu reilu kaksikymmentä vuotta ja edelleen rakastetaan toisiamme kovastiSiis eikö tuo ole kivuliasta ja paikat hiertyy, jos mies lykkii kuivaa sekä seksiin avautumatonta emätintä?
Jotain rajaa noihin "naisena" kirjoitteluihin.
Mitä ihmeen "avautumatonta"? Luuletko sinä että gynellekin mennään kiihottuneena, tai muuten ei pystytä tutkimaan kun koko reikä on ummessa? Ja kosteus on yksilöllistä ja liukkarit keksitty.
Tuolla tietämyksellä minä veikkaisin, että juuri sinulla ei ole mitään kokemusta naisen alapäästä.
Olen nainen eli on kokemusta. Gyne ei hinkkaa mitään kuivaa tavaraa sisään 20min väkisin. Huhhuh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei voi kieltäytyä rauhassa ilman mielenosoituksia, eipä sitten tee kyllä mieli myöntyäkkään niin helpolla. Voidakseen vapautua sängyn puolella, pitää aidosti tuntea luottamusta siihen, että toinen kunnioittaa sanaa "EI!". Sitten vaikka hellitään ja halaillaan toista muuten, mikä tapa tuntuukin molemmista hyvältä siinä hetkessä.
Kun toinen suhtautuu empaattisesti ja hellyydellä, eikä seksiobjetina, alkavat halutkin hyrräämään kuin itsestään.
Kirjoitan tähän kommenttiin vastauksena oman vinkkini, joka toimi ainakin meidän parisuhteessa.
Parisuhteessa puolisoilla on todennäköisesti eri tason seksuaalivietti. Normaalisti enemmän haluava vonkaa ja vähemmän haluava antaa pakkeja jos ei tee mieli. Tästä tulee torjutulle erittäin huono fiilis ja ajan myötä lähestymisyritysten taso laskee kun enää ei viitsi panostaa yhtä paljon. Pakit tulee kuitenkin. Kierre on valmis.
Tällaisissa tilanteissa kannattaa sopia että vähemmän haluava on se joka tekee aloitteet. Tällöin todennäköisesti kieltäytymisiä tulee vähemmän. Lisäksi vähemmän haluava ymmärtää tuolloin, millaiselle tuntuisi, jos saisi pakit sen jälkeen kun on yrittänyt parhaansa saada seksiä parisuhteessa rakkaaltaan.
Ehdotuksen jälkeen parisuhdeseksin määrä voi vähentyä merkittävästi. Tuolloin kuitenkin molemmat olisivat haluavia osapuolia. Pahimmillaan seksin hakeminen parisuhteen ulkopuolelta on ehkä myös oikeutettua, mikäli seksin määrä tippuu olemattomiin, koska vähemmän haluava ei halua seksiä puolisonsa kanssa.
Ehdotuksesi ongelma on se että se edelleen menee vain toisen, siis sen vähemmän haluavan, ehdoilla. Parisuhtessa pitäisi aina pyrkiä toimiviin kompromisseihin joissa molemmat pystyvät jonkin verran muuttamaan omaa käytöstään toisen parhaaksi. Tätä ei tapahdu jos seksiä on vain sen haluttomamman halujen mukaan.
Ehdotuksessasi ongelma vain siirtyy asiasta toiseen. Ennen tuli liikaa torjuntoja, nyt tulee liian vähän seksiä.
Ei. Aina mennään sen haluttoman ehdoilla. Tämän pitäisi olla sanomattakin selvää. Jos tämä ei sinulle käy, niin sitten eroat. Mikään ei takaa sinulle loppuelämän päivittäistä tai edes viikottaista seksiä. Sen asian kanssa sinun on vain opittava aikuisena ihmisenä elämään.
Kyllä mutta ei niin että sen haluttoman ei tarvitse tehdä mitään sille haluttomuudelleen. Siinähän on juuri se pointti. Eli kummankin, myös sen haluttoman, pitää pystyä tekemään myös muutoksia omaan käytökseensä ja nimenomaan haluamaan niitä muutoksia jos se on toisen hyvinvoinnin kannalta tärkeää.
Ei tarvitse tehdä omalle haluttomuudelle mitään. Toinen voi vapaasti lähteä kävelemään jos ei miellytä.
Ei toki jos parisuhde on vain oman navan tuijoittamista varten. Toivottavasti vain useimmiten parisuhtessa ollaan ihan rakaudesta siihen toiseen ja rakastamalleen ihmiselle haluaa yleensä hyvää ja onnea, ei että toinen kärsii ja on onneton.
Miehillä on aina itsekkäät vaikuttimet olipa kyseessä lyhyt tai pitkä suhde.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei voi kieltäytyä rauhassa ilman mielenosoituksia, eipä sitten tee kyllä mieli myöntyäkkään niin helpolla. Voidakseen vapautua sängyn puolella, pitää aidosti tuntea luottamusta siihen, että toinen kunnioittaa sanaa "EI!". Sitten vaikka hellitään ja halaillaan toista muuten, mikä tapa tuntuukin molemmista hyvältä siinä hetkessä.
Kun toinen suhtautuu empaattisesti ja hellyydellä, eikä seksiobjetina, alkavat halutkin hyrräämään kuin itsestään.
Kirjoitan tähän kommenttiin vastauksena oman vinkkini, joka toimi ainakin meidän parisuhteessa.
Parisuhteessa puolisoilla on todennäköisesti eri tason seksuaalivietti. Normaalisti enemmän haluava vonkaa ja vähemmän haluava antaa pakkeja jos ei tee mieli. Tästä tulee torjutulle erittäin huono fiilis ja ajan myötä lähestymisyritysten taso laskee kun enää ei viitsi panostaa yhtä paljon. Pakit tulee kuitenkin. Kierre on valmis.
Tällaisissa tilanteissa kannattaa sopia että vähemmän haluava on se joka tekee aloitteet. Tällöin todennäköisesti kieltäytymisiä tulee vähemmän. Lisäksi vähemmän haluava ymmärtää tuolloin, millaiselle tuntuisi, jos saisi pakit sen jälkeen kun on yrittänyt parhaansa saada seksiä parisuhteessa rakkaaltaan.
Ehdotuksen jälkeen parisuhdeseksin määrä voi vähentyä merkittävästi. Tuolloin kuitenkin molemmat olisivat haluavia osapuolia. Pahimmillaan seksin hakeminen parisuhteen ulkopuolelta on ehkä myös oikeutettua, mikäli seksin määrä tippuu olemattomiin, koska vähemmän haluava ei halua seksiä puolisonsa kanssa.
Ehdotuksesi ongelma on se että se edelleen menee vain toisen, siis sen vähemmän haluavan, ehdoilla. Parisuhtessa pitäisi aina pyrkiä toimiviin kompromisseihin joissa molemmat pystyvät jonkin verran muuttamaan omaa käytöstään toisen parhaaksi. Tätä ei tapahdu jos seksiä on vain sen haluttomamman halujen mukaan.
Ehdotuksessasi ongelma vain siirtyy asiasta toiseen. Ennen tuli liikaa torjuntoja, nyt tulee liian vähän seksiä.
Ei. Aina mennään sen haluttoman ehdoilla. Tämän pitäisi olla sanomattakin selvää. Jos tämä ei sinulle käy, niin sitten eroat. Mikään ei takaa sinulle loppuelämän päivittäistä tai edes viikottaista seksiä. Sen asian kanssa sinun on vain opittava aikuisena ihmisenä elämään.
Kyllä mutta ei niin että sen haluttoman ei tarvitse tehdä mitään sille haluttomuudelleen. Siinähän on juuri se pointti. Eli kummankin, myös sen haluttoman, pitää pystyä tekemään myös muutoksia omaan käytökseensä ja nimenomaan haluamaan niitä muutoksia jos se on toisen hyvinvoinnin kannalta tärkeää.
Ei tarvitse tehdä omalle haluttomuudelle mitään. Toinen voi vapaasti lähteä kävelemään jos ei miellytä.
Ei toki jos parisuhde on vain oman navan tuijoittamista varten. Toivottavasti vain useimmiten parisuhtessa ollaan ihan rakaudesta siihen toiseen ja rakastamalleen ihmiselle haluaa yleensä hyvää ja onnea, ei että toinen kärsii ja on onneton.
Miehillä on aina itsekkäät vaikuttimet olipa kyseessä lyhyt tai pitkä suhde.
Voithan sinä perustella oman v-mäisyytesi parisuhteessa tuolla mutta ei se silti tee asiasta totta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei voi kieltäytyä rauhassa ilman mielenosoituksia, eipä sitten tee kyllä mieli myöntyäkkään niin helpolla. Voidakseen vapautua sängyn puolella, pitää aidosti tuntea luottamusta siihen, että toinen kunnioittaa sanaa "EI!". Sitten vaikka hellitään ja halaillaan toista muuten, mikä tapa tuntuukin molemmista hyvältä siinä hetkessä.
Kun toinen suhtautuu empaattisesti ja hellyydellä, eikä seksiobjetina, alkavat halutkin hyrräämään kuin itsestään.
Kirjoitan tähän kommenttiin vastauksena oman vinkkini, joka toimi ainakin meidän parisuhteessa.
Parisuhteessa puolisoilla on todennäköisesti eri tason seksuaalivietti. Normaalisti enemmän haluava vonkaa ja vähemmän haluava antaa pakkeja jos ei tee mieli. Tästä tulee torjutulle erittäin huono fiilis ja ajan myötä lähestymisyritysten taso laskee kun enää ei viitsi panostaa yhtä paljon. Pakit tulee kuitenkin. Kierre on valmis.
Tällaisissa tilanteissa kannattaa sopia että vähemmän haluava on se joka tekee aloitteet. Tällöin todennäköisesti kieltäytymisiä tulee vähemmän. Lisäksi vähemmän haluava ymmärtää tuolloin, millaiselle tuntuisi, jos saisi pakit sen jälkeen kun on yrittänyt parhaansa saada seksiä parisuhteessa rakkaaltaan.
Ehdotuksen jälkeen parisuhdeseksin määrä voi vähentyä merkittävästi. Tuolloin kuitenkin molemmat olisivat haluavia osapuolia. Pahimmillaan seksin hakeminen parisuhteen ulkopuolelta on ehkä myös oikeutettua, mikäli seksin määrä tippuu olemattomiin, koska vähemmän haluava ei halua seksiä puolisonsa kanssa.
Ehdotuksesi ongelma on se että se edelleen menee vain toisen, siis sen vähemmän haluavan, ehdoilla. Parisuhtessa pitäisi aina pyrkiä toimiviin kompromisseihin joissa molemmat pystyvät jonkin verran muuttamaan omaa käytöstään toisen parhaaksi. Tätä ei tapahdu jos seksiä on vain sen haluttomamman halujen mukaan.
Ehdotuksessasi ongelma vain siirtyy asiasta toiseen. Ennen tuli liikaa torjuntoja, nyt tulee liian vähän seksiä.
Ei. Aina mennään sen haluttoman ehdoilla. Tämän pitäisi olla sanomattakin selvää. Jos tämä ei sinulle käy, niin sitten eroat. Mikään ei takaa sinulle loppuelämän päivittäistä tai edes viikottaista seksiä. Sen asian kanssa sinun on vain opittava aikuisena ihmisenä elämään.
Kyllä mutta ei niin että sen haluttoman ei tarvitse tehdä mitään sille haluttomuudelleen. Siinähän on juuri se pointti. Eli kummankin, myös sen haluttoman, pitää pystyä tekemään myös muutoksia omaan käytökseensä ja nimenomaan haluamaan niitä muutoksia jos se on toisen hyvinvoinnin kannalta tärkeää.
Ei tarvitse tehdä omalle haluttomuudelle mitään. Toinen voi vapaasti lähteä kävelemään jos ei miellytä.
Ei toki jos parisuhde on vain oman navan tuijoittamista varten. Toivottavasti vain useimmiten parisuhtessa ollaan ihan rakaudesta siihen toiseen ja rakastamalleen ihmiselle haluaa yleensä hyvää ja onnea, ei että toinen kärsii ja on onneton.
Miehillä on aina itsekkäät vaikuttimet olipa kyseessä lyhyt tai pitkä suhde.
Olisiko parempi että jättäisit miessuhteet suosiolla niille joiden mieskuva on vähemmän myrkyllinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun seksi kuolee, kuolee myös suhde.
Tätä mini ei ymmärrä.
On totta, että mini ei ymmärrä miten KSI seksi loppuminen lopettaisi suhteen. Aivan hyvin suhde toimii ilman seksiäkin.
Aivan varmasti sen osalta joka ei enää halua seksiä. Kysy kuitenkin ihan varmuuden vuoksi myös niiltä jotka haluavat seksiä.
Vaikka olisinkin se osapuoli joka ei halua seksiä niin mielestäni suhde ei silloin toimisi, jos minä jatkuvasti eväisin minulle rakkaalta ihmiseltä jota mitä hän kovasti haluaa. Suhteessa on jotain pahasti vialla jos en silloin haluaisi jotenkin korjata tilannetta.
Saahan sitä haluta, mutta ei välttämättä onnistu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi on toimiva liitto ja vielä 10 vuoden jälkeen molemmat haluaa päivittäin. Kannattaa etsiä se oikea kumppani eikä roikkua toisessa tavan vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistakaa kertoa ennen naimisiin menemistä, että seksi sitten loppuu ja siihen sinun on tyytyminen.
Nämä pelkän seksin takia naimisiin menevät kyllä on säälittäviä. Tajutkaa jo ettei se avioliitto ole mikään seksiautomaatti.
Ja yhä kukaan ei puhu pelkästään seksistä vaan osana hyvää parisuhdetta.
Palstan mukaan ja tässäkin ketjussa ainut syy avioliittoon tai edes parisuhteeseen on miesten mielestä pelkästään seksi. Millään muulla ei väliä. Ja sen seksin pitää tipahtaa eteen heti kun mies vinkaisee. Tämä on näiden käsitys parisuhteesta.
Ei pidä paikkaansa. Itse melko haluttomana miehenä ei _yhtään_ haittaisi, jos vaimo ei tekisi aloitteita enää ikinä. Itse teen aloitteita ehkä 2-3 vuodessa, vaimo saman verran kuukaudessa.
Pidän silti avioliitossa ja parisuhteessa olemisesta. Se on paljon muutakin kuin seksiä.
Meillä on yhdessä rakennettu elämä: lapset, omakotitalo, kesämökki, sijoitusasuntoja. Paljon yhteistä tekemistä, paljon yhteisiä etuja. Jos vaimoni uhkaisi avioerolla, tekisin kaikkeni, ettei hän lähtisi. Tekisin niitä aloitteitakin, jos se olisi siitä kiinni. Hän on kuitenkin hyvä puoliso, hyvä kumppani, ja yhteiset asiat rullaavat meillä oikein hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä parisuhteessa on velvollisuus seksiin, jos toinen haluaa. Herää ne halut itselläkin kun alkaa vaan touhuamaan.
Ei välttämättä. Mun mies on niin itsekäs myös tällä saralla että tuntuu enemmän **iskailulta kuin miltään kahden ihmisen väliseltä kivalta jutulta. Puoli vuotta yritin olla aktiivinen, taas kerran selittää mitä toivoisin ja haluaisin mutta esileikit ei kuulemma onnistu joten olkoon sitten. Jos mies riisuu housut niin mua alkaa lähinnä ahdistamaan koska tiedän että seuraavaksi heiluttelee munaa naaman edessä.
Sinun miehesi pihtaa sinulta seksiä: nimittäin kunnollista, arvostavaa, hellää, leikittelevää, sytyttävää ja tyydyttävää seksiä eli rakastelua, joka olisi sinun toiveidesi ja halujesi mukaista.
Ikävä kyllä osa haluttomuudesta johtuu huonosta seksistä. Tämä voi toimia myös toisin päin; nuorena, 23-vuotiaana miehenä (jolloin seksuaalisuuteni oli huipussaan) ajauduin silloisen tyttöystävän kanssa tilanteeseen, jossa lopetin haluamasta seksiä hänen kanssaan, koska seksi oli muuttunut eräästä syystä mielestäni hänen kanssaan varsin vastenmieliseksi. Tämä johti myös eroon.
Jo tässä vaiheessa tajusin, että seksielämän täytyy toimia kahteen suuntaan - molemmilla osapuolilla on haluja ja tarpeita, ja molempien on vastattava toisen haluihin ja tarpeisiin. Paitsi varsinaisen seksiaktin aikana, myös muussa fyysisessä kontaktissa, joka välillä muuttuu seksiksi, välillä ei. Tämän jälkeen myöhemmissä parisuhteissani en ole oikeastaan koskaan ollut enemmän haluava osapuoli, vaikka tuosta nuoruuden oivalluksestani onkin jo noin 20 vuotta aikaa.
Näinhän se on. En kyllä ole haluton, en vain halua seksiä hänen kanssaan. Välillä panettaa niin paljon että tulee kokeiltua mutta mikään ei muutu. Haaveilen kyllä päivittäin jostakin kiihkeästä rakastajasta mutta sen lähemmäksi kiihkeää seksielämää en taida olla pääsemässä aikoihin.
Vierailija kirjoitti:
Täällä nainen 49 v jolle olisi kyllä kelvannut mökkiseksi. 30 vuotta kun on tottunut saamaan säännöllisesti niin voi perskules kun vaan voi olla vaikea olla ilman. Miehellä keski-iän kriisi ja voipi olla meikäläisen seksielämä tässä. Huokaus, kesä on ollut aina parasta seksiaikaa ja nyt jo yli 2kk ollut ilman ...... koville ottaa.
Lohduttaudu sillä, että vuoden kuluttua et enää kaipaa seksiä. Kun seksiä ei ole, sitä ei kaipaa. Elämä on siten helpompaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju avaa hyvin silmiä. Oletteko te miehet nyt tosiaan sitä mieltä, että olisi ok, että alkaisin tapailla muita miehiä romantiikan merkeissä? Että voisin ottaa muutaman rakastajan, joiden kanssa käyn viikonloppumatkoilla ja treffeillä, joiden kanssa vietän leffailtoja kynttilänvalossa ja joilta saan tunteen rakstetuksi tulemisesta ja jotka kehuvat minua viehättäväksi ja kauniiksi naiseksi.
Kyllä, kyllä, kyllä.
Jos miehen kiinnostus ja rakkaus loppuu vaimoa kohtaan, ei siinä tilanteessa enää haittaisi, jos vaimo kävisi jossakin tapailemassa toista miestä. Kunhan ei nyt suoraan sitä aviopuolisonsa naamaan hieroisi.
Tiedän useita miehiä, jotka pitkässä parisuhteessa haluaisivat lähteä tapailemaan muita naisia ja antaisivat omalle puolisolleen samanlaisen luvan, mutta vaimo ei ota puhetta tällaisesta avoimesta suhteesta kuuleviin korviinsakaan.
Eräs tuttavapariskunta esimerkiksi elää täysin seksittömässä avioliitossa, koska miestä ei vain yksinkertaisesti vaimo (enää) kiinnosta. Miehellä on toki lääkitystäkin, mutta suurin syy on kuitenkin se, että hän pitää vaimoaan lähinnä kämppiksenä; vaimo valittaa, että mies ei huomioi koskaan, pelaa liikaa videopelejä, ei vietä parisuhdeaikaa eikä ole seksuaalisesti hänestä kiinnostunut, eikä romantiikkakaan leisku kovin ylettömästi.
Miehen mielestä suhde on lähes täydellinen, koska he viihtyvät hyvin yhdessä, heillä on yhteen sopiva huumorintaju, heillä on hyvin toimiva kotitalous, yhteisiä harrastuksia, suhteessa on taloudellisia ja käytännönläheisiä etuja, ja molemmat ovat sitoutuneet toisiinsa (ja lisätään tähän: mies tekee kyllä niistä paljon puhutuista kotitöistä varmasti ainakin puolet, myös vaimo myöntää tämän). Miestä vain vähän ärsyttää, kun vaimo nalkuttaa huomioimisen ja läheisyyden puutteesta. (Seksinpuutteesta nainen ei ilmeisesti halua edes puhua suoraan miehelleen, että sopu säilyisi, mutta ystävilleen hän on siitä avautunut). Mies on kertonut olevansa valmis antamaan vaimon käydä tapaamassa muita miehiä, mutta vaimoa tämä tarjous lähinnä suututtaa. Ja lisätään tähän vielä, että parisuhteen nainen oli aikaisemmassa liitossaan, ainakin sen loppuvuosina, täysin haluton. Nyt ilmeisesti haluja olisi, mutta uutta miestä ei kiinnosta yhtään.
Jos ei oman vaimon kanssa saa seksiä kohtuullisissa määrin edes kerran viikossa tai siis naista ei kiinnosta niin eikö sitten pitäisi olla oikeus hankkia rakastajatar tai käydä maksullisella?
Kuinka usein AP:llä ja hänen miehellään on seksiä ylipäätään? Tuskin se mökkiviikonloppu oli eka kerta kun AP:tä ei kiinnostanut?
Vierailija kirjoitti:
Taas se sama, kamala MIES!
Onko siellä taas se yleistäjä, joka kirjoittelee vihaviestejä kollektiivioliosta nimeltä NAISET ja huutaa miesvihaa, jos joku nainen omasta miesyksilöstään kirjoittaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä nainen 49 v jolle olisi kyllä kelvannut mökkiseksi. 30 vuotta kun on tottunut saamaan säännöllisesti niin voi perskules kun vaan voi olla vaikea olla ilman. Miehellä keski-iän kriisi ja voipi olla meikäläisen seksielämä tässä. Huokaus, kesä on ollut aina parasta seksiaikaa ja nyt jo yli 2kk ollut ilman ...... koville ottaa.
Lohduttaudu sillä, että vuoden kuluttua et enää kaipaa seksiä. Kun seksiä ei ole, sitä ei kaipaa. Elämä on siten helpompaa.
Näin siinä varmaan tulee käymään, olenko siihen valmis on sitten toinen asia. Miehen keski-iän kriisi on johtanut niihin pohdintoihin, että ei tiedä mitä haluaa elämältään ja mikään ei tunnu miltään. Meillä oli hyvä suhde, ei riitaisa ja petipuuhat tuntui hyvältä. Mies aina valmis lähes 30 vuotta. Tuntuu kyllä jäätävältä just nyt. Ei ole helppoa ajatella näin pitkän suhteen päättymistä, teinille kertomista ja asunnon myyntiä jne. En tiedä olenko valmis olemaan ilman seksiä loppuelämääni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei voi kieltäytyä rauhassa ilman mielenosoituksia, eipä sitten tee kyllä mieli myöntyäkkään niin helpolla. Voidakseen vapautua sängyn puolella, pitää aidosti tuntea luottamusta siihen, että toinen kunnioittaa sanaa "EI!". Sitten vaikka hellitään ja halaillaan toista muuten, mikä tapa tuntuukin molemmista hyvältä siinä hetkessä.
Kun toinen suhtautuu empaattisesti ja hellyydellä, eikä seksiobjetina, alkavat halutkin hyrräämään kuin itsestään.
Kirjoitan tähän kommenttiin vastauksena oman vinkkini, joka toimi ainakin meidän parisuhteessa.
Parisuhteessa puolisoilla on todennäköisesti eri tason seksuaalivietti. Normaalisti enemmän haluava vonkaa ja vähemmän haluava antaa pakkeja jos ei tee mieli. Tästä tulee torjutulle erittäin huono fiilis ja ajan myötä lähestymisyritysten taso laskee kun enää ei viitsi panostaa yhtä paljon. Pakit tulee kuitenkin. Kierre on valmis.
Tällaisissa tilanteissa kannattaa sopia että vähemmän haluava on se joka tekee aloitteet. Tällöin todennäköisesti kieltäytymisiä tulee vähemmän. Lisäksi vähemmän haluava ymmärtää tuolloin, millaiselle tuntuisi, jos saisi pakit sen jälkeen kun on yrittänyt parhaansa saada seksiä parisuhteessa rakkaaltaan.
Ehdotuksen jälkeen parisuhdeseksin määrä voi vähentyä merkittävästi. Tuolloin kuitenkin molemmat olisivat haluavia osapuolia. Pahimmillaan seksin hakeminen parisuhteen ulkopuolelta on ehkä myös oikeutettua, mikäli seksin määrä tippuu olemattomiin, koska vähemmän haluava ei halua seksiä puolisonsa kanssa.
Ehdotuksesi ongelma on se että se edelleen menee vain toisen, siis sen vähemmän haluavan, ehdoilla. Parisuhtessa pitäisi aina pyrkiä toimiviin kompromisseihin joissa molemmat pystyvät jonkin verran muuttamaan omaa käytöstään toisen parhaaksi. Tätä ei tapahdu jos seksiä on vain sen haluttomamman halujen mukaan.
Ehdotuksessasi ongelma vain siirtyy asiasta toiseen. Ennen tuli liikaa torjuntoja, nyt tulee liian vähän seksiä.
Ei. Aina mennään sen haluttoman ehdoilla. Tämän pitäisi olla sanomattakin selvää. Jos tämä ei sinulle käy, niin sitten eroat. Mikään ei takaa sinulle loppuelämän päivittäistä tai edes viikottaista seksiä. Sen asian kanssa sinun on vain opittava aikuisena ihmisenä elämään.
Kyllä mutta ei niin että sen haluttoman ei tarvitse tehdä mitään sille haluttomuudelleen. Siinähän on juuri se pointti. Eli kummankin, myös sen haluttoman, pitää pystyä tekemään myös muutoksia omaan käytökseensä ja nimenomaan haluamaan niitä muutoksia jos se on toisen hyvinvoinnin kannalta tärkeää.
Ei tarvitse tehdä omalle haluttomuudelle mitään. Toinen voi vapaasti lähteä kävelemään jos ei miellytä.
Ei toki jos parisuhde on vain oman navan tuijoittamista varten. Toivottavasti vain useimmiten parisuhtessa ollaan ihan rakaudesta siihen toiseen ja rakastamalleen ihmiselle haluaa yleensä hyvää ja onnea, ei että toinen kärsii ja on onneton.
Miehillä on aina itsekkäät vaikuttimet olipa kyseessä lyhyt tai pitkä suhde.
No ei. Meillä mies tekee yleensä aloitteen, mutta useimmiten lopputulos on se että vain minä saan. Ihan hänen tahdostaan näin. Pitää siitä kun minä nautin, kuten kuka tahansa puolisoaan rakastava ihminen.
Seksistä alkaa mennä kiinnostus ja halu kun siitä puhutaan ja kirjoitetaan liikaa.Jos ei joka viikko peitto heilu niin jokin on vialla.Sen käsityksen saa kun lukee lehtiä tai nettiä.Luin Maaseudun Tulevaisuus lehteä kun maanviljelijäperheestä olen.Siinäkin oli juttua seksistä.Normaalisti ihmiset tekee ton lehden mukaan jopa useammankerran viikossa näitä seksijuttuja.Aloittajalle sanon,et on normaali ihminen. Ei meitä kuuluis kokoajan panettaa.
No ei nyt ihan niinkään. Suhteet ovat harvoin vain ja ainoastaan hyvä tai vain ja ainostaan huonoja vaan hyvien ja huonojen asioiden summa. Lähtemisen tekee vaikeaksi se että suhteessa voi olla monia erittäin hyviäkin puolia vaikka joku asia olisikin pielessä. Lisäksi lähteminen edellyttää usein paljonkin erilaisia käytännpön toimia ja jopa taloudellisia uhrauksia joten sekin on syy miksi lähteminen ei ole aina ihan yksinkertaista.